- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 176
Venäjälle voisi ehdottaa sellaista diiliä että antaisivat vaikka Lavansaaren takaisin ja vaihdossa saavat Jaakonsaaren.
"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"
- Keskustelun aloittaja rollipeikko
- Aloitettu
Venäjälle voisi ehdottaa sellaista diiliä että antaisivat vaikka Lavansaaren takaisin ja vaihdossa saavat Jaakonsaaren.
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 10.5.2005
- Viestejä
- 3 858
Pielessä ovat lähtöoletukset, joista tuo matematiikka on johdettu. Mallien varsinaisessa johtamisessa ei ole virheitä, mutta lähtöoletuksissa sitäkin enemmän.
1. Bachelier oletti aikoinaan, että hinnat liikkuvat täysin satunnaisesti Brownin liikkeen mukaisesti ilman korrelaatiota, ja jakauma on Gaussinen. Todelisuudessa esim. puuvillan hinta, jota käytetään tässä monesti klassisena esimerkkinä, muodostaa Levy-stabiilin jakauman, joka ei ole Gaussista nähnytkään. Päivittäisten kurssien pomput eivät myöskään ole korreloimattomia, vaan niiden korrelaatio muutuu ajan funktiona. Markowitz otti nämä kuitenkin suoraan portfolioteoriaansa.
2. Portfolioteoriassa myöskin volatiliteetti on vakio. Todellisuudessa volatiliteetti muuttuu koko ajan, ja yleensä myös korrelaatio kasvaa volatiliteetin kanssa.
3. Hintavaihtelu oletetaan jatkuvaksi portfolioteoriassa. Se kuitenkin oikeasti pomppaa usein diskreetisti, jolloin koko Brownin liikkeen matematiikka on epävalidia.
4. Ostajan oletetaan ostavan hinta, ei tekevän sitä. Kuitenkin oikeasti ostaja myös nostaa hintaa ja myyjä laskee.
5. Jokaisen sijoittajan aikahorisontti oletetaan samaksi.
6. Jokaisen sijoittajan riskinotto oletetaan samaksi.
Portfolioteoria antaa sen verran ikäviä kaavoja, että capital-asset-model tekee vielä muutaman oletuksen lisää.
7. Etsitään "efficient frontier", eli optimiportfolio, joka antaa parhaan tuoton minimiriskillä. Piirretään suora, joka lähtee riskittömän tuoton pisteestä optimiportfolioon. Tehdään oletus, että jokainen sijoittaja saa aina mielivaltaisen määrän lainaa riskittömällä korolla. Ei taida päteä....
8. Oletetaan, että kaikki tunnistavat tuon viivan yläpuolella olevat osakkeet eikä kukaan suostu ostamaan osaketta, joka on tuon edellämainitun viivan yläpuolella, jolloin se tippuu viivalle. Tämä ei muuten oikeasti tapahdu....
9. Oletetaan kaikkien pystyvän poimimaan markkinaviivan alla olevat osakkeet, jolloin niiden hinta nousee tuolle viivalle.
10. Oletetaan, ettei kukaan ota markkinaviivaa suurempaa tuotto-riski-suhdetta, vaan vivuttaa sijoituksensa riskittömällä korolla niin korkealle kuin haluaa. Ei onnistu oikeasti.
Näiden jälkeen saadaan korrelaation ja varianssien suhteilla laskuttuna beta-kerroin, jolla pitäisi ennustaa tulevaisuuden tuottoa ja riskiä. Ei muuten toimi oikeasti, eikä pitäisi olla yllätys. Silti näin vasta erään eläkeyhtiön rahoja sijoittavan selittävän, että osti Nokiaa, koska sen beta-kerroin on korkea, jolloin tulee nousemaan paljon, jos markkinat nousevat. Tuossa on jo kaksi oletusta päin vittua. Ensinnäkin beta sisältää korrelaation markkinoiden kanssa kerrotuna varianssien suhteilla. Eli vaikka beta toimisikin, niin korrelaatio saattaa olla pieni markkinan kanssa volatiliteetin ollessa iso, jolloin beta ei edes teoriassa voi ennustaa tuota. Toinen virhe on tietysti se, ettei ole havaittu betalla olevan ennustevoimaa ollenkaan.
Onhan tuohon tehty datalouhinnalla koko ajan modifikaatioita, mutta toimivuus ei ole merkittävästi parantunut.
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 063
Vaikka kaikkien katse on nyt eurossa, niin pidetään jenkkien tilannetta myös silmällä. Tässä melkoisen hyvää matskua:
http://w3.newsmax.com/a/aftershockb/video47.cfm?promo_code=F355-1
Uutta shokkia veikkaa ensi vuodeksi, katsotaan miten käy...
http://w3.newsmax.com/a/aftershockb/video47.cfm?promo_code=F355-1
Uutta shokkia veikkaa ensi vuodeksi, katsotaan miten käy...
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 063
Kusessa ollaan.
Maailmantalous ei enää palaa kasvu-uralle, päinvastoin: vapaa markkinatalous ja länsimainen elämänmuoto ovat tulleet tiensä päähän, väittää 23 talousviisasta kiitetyssä dokumentissa. Vain muutos voi pelastaa maailman.
http://areena.yle.fi/tv/1594821
Maailmantalous ei enää palaa kasvu-uralle, päinvastoin: vapaa markkinatalous ja länsimainen elämänmuoto ovat tulleet tiensä päähän, väittää 23 talousviisasta kiitetyssä dokumentissa. Vain muutos voi pelastaa maailman.
http://areena.yle.fi/tv/1594821
- Liittynyt
- 17.12.2010
- Viestejä
- 876
Vähän kyllä kulmakarvat nousi kun tuota eilen illalla katselin. Ei nyt ihan tuo rahoitusjärjestelmän kuvaus mennyt nappiin. Dokkarin mukaan rahasta hyötyvät enemmän ne jotka sen saavat ensiksi? Ne jotka saavat sen myöhemmin eivät hyödy siitä yhtä paljon, koska raha on silloin jo menettänyt ostovoimansa? Joo-o... Lisäksi esitetyt erot klassisen ja uusklassisen taloustieteen välillä olivat vähän niin ja näin.
Lisäksi jäi aivan helvetin epäselväksi mikä dokkarin suhtautuminen oikein oli julkiseen sektoriin. Välillä sitä mahtipontisesti esitettiin kuinka julkinen sektori pöhöttyy fiat-rahajärjestelmässä... Vähän myöhemmin Franklin Delano Roosevelt esitettiin sankarina, koska oli selättänyt pankkiirit. Rooseveltin New Dealhan ei juuri julkisen sektorin kokoon vaikuttanut... eihän?
Stiglitzin haastatteluosiot olivat kyllä mielenkiintoista katseltavaa. Muuten olisin kyllä sanonut, että "I want my hour and a half back..."
Myöskin asiantuntevia kommentteja tuli hieman yllättäen siltä tummaihoiselta asuntonsa menettäneeltä velalliselta.
- Liittynyt
- 7.1.2004
- Viestejä
- 13 063
Pientä tarkoitushakuisuutta tossa saattoi olla... 
Mutta uutta putkeen Hurrin alustuksella.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hur...-takaa-eurokriisi-pahenee-lisaa/201235561/170
Elvyttää vai säästää? Tosta voisi haistaa Hurrin olevan säästämistä vastaan, mutta miten ja millä rahalla taloutta voi elvyttää? Tuotantoa on kovin vaikea saada halvemmista maista takaisin kun se kerran on sinne paennut. Ellei eurooppalaista elintasoa lasketa hurjasti. Kysyntää kotiperäisille tuotteille ja palveluille on vaikea saada lisää kun kotitaloudet on muniaan myöten velassa. Jotenkin niin yksityiset kuin valtioiden velat pitäisi nollata ennen kuin uutta kasvua voi kuvitella tapahtuvan. Näyttää pahasti siltä että kunnon kriisin kautta tästä vielä edetään. Riittääkö euron hajoaminen vai pitääkö sotia?
Mitäs mieltä on Narrison, kannattaisiko valtioiden velat vetää vain kynällä yli, vai onko parempi tehdä rahaa jolla ne kuitataan? Ja lanattaisiinko tällä tavoin vain etelän velat, vai pitäisikö homma pistää tasan kaikkien euromaiden kesken? Vai tehdäänkö eurobondi jolla kymmenen perseaukista ottaa yhteisen velan jolla kaikki hoituu?
Semmonen kollektiivinen pikavippi.
Mutta uutta putkeen Hurrin alustuksella.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hur...-takaa-eurokriisi-pahenee-lisaa/201235561/170
Elvyttää vai säästää? Tosta voisi haistaa Hurrin olevan säästämistä vastaan, mutta miten ja millä rahalla taloutta voi elvyttää? Tuotantoa on kovin vaikea saada halvemmista maista takaisin kun se kerran on sinne paennut. Ellei eurooppalaista elintasoa lasketa hurjasti. Kysyntää kotiperäisille tuotteille ja palveluille on vaikea saada lisää kun kotitaloudet on muniaan myöten velassa. Jotenkin niin yksityiset kuin valtioiden velat pitäisi nollata ennen kuin uutta kasvua voi kuvitella tapahtuvan. Näyttää pahasti siltä että kunnon kriisin kautta tästä vielä edetään. Riittääkö euron hajoaminen vai pitääkö sotia?
Mitäs mieltä on Narrison, kannattaisiko valtioiden velat vetää vain kynällä yli, vai onko parempi tehdä rahaa jolla ne kuitataan? Ja lanattaisiinko tällä tavoin vain etelän velat, vai pitäisikö homma pistää tasan kaikkien euromaiden kesken? Vai tehdäänkö eurobondi jolla kymmenen perseaukista ottaa yhteisen velan jolla kaikki hoituu?
Semmonen kollektiivinen pikavippi.- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 869
Mistäs se kaikki raha on laskettu liikkeelle? Ai niin, EKP:han voi ajautua maksukyvyttömyyteen, jos kriisimaiden saatavien riskit toteutuvat.
- Liittynyt
- 17.12.2010
- Viestejä
- 876
Ei kai tuossa paljoa tulkintaa ja "haistelua" tarvita, Hurrihan toteaa että:
"Valtion velkaantumiselle on aika – ja mahdollisuus – panna piste vasta sitten, kun yksityinen talous tohtii taas tinkiä säästämistarpeistaan, pystyy taas ottamaan uutta velkaa, ja kun talouden "tasetaantuma" hellittää."
Tuotantoa on kovin vaikea saada halvemmista maista takaisin kun se kerran on sinne paennut. Ellei eurooppalaista elintasoa lasketa hurjasti. Kysyntää kotiperäisille tuotteille ja palveluille on vaikea saada lisää kun kotitaloudet on muniaan myöten velassa. Jotenkin niin yksityiset kuin valtioiden velat pitäisi nollata ennen kuin uutta kasvua voi kuvitella tapahtuvan. Näyttää pahasti siltä että kunnon kriisin kautta tästä vielä edetään. Riittääkö euron hajoaminen vai pitääkö sotia?
Mitäs mieltä on Narrison, kannattaisiko valtioiden velat vetää vain kynällä yli, vai onko parempi tehdä rahaa jolla ne kuitataan? Ja lanattaisiinko tällä tavoin vain etelän velat, vai pitäisikö homma pistää tasan kaikkien euromaiden kesken? Vai tehdäänkö eurobondi jolla kymmenen perseaukista ottaa yhteisen velan jolla kaikki hoituu?
Voitaisiin vaikka aloittaa sillä, että Euroopan keskuspankille annettaisiin hieman vapaammat kädet eli annettaisiin sen toteuttaa viimekätisen luotottajan tehtävää. Tämä tarkoittaisi sitä, että EKP:lle annettaisiin nimenomainen LUPA puuttua tilanteeseen siinä tilanteessa, kun jäsenvaltioiden joukkovelkakirjojen korot ovat karkaamassa käsistä. Tämä riittäisi jo sellaisenaan rauhoittamaan markkinat ja laskisi markkinoiden jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoilta vaatimaa korkoa.
Nyt touhu on sekopäistä hys hys ad hoccia, jossa EKP:tä on kielletty puuttumasta tilanteeseen, mutta sen on kuitenkin niin pakko tehdä. Todella hyvää ja selkeää signaalia annetaan siis tällä hetkellä markkinoille: "Voitte luottaa siihen, että toimimme jatkossakin vaadittaessa, mutta emme tätä kuitenkaan lupaa, vaan itse asiassa virallisesti kieltäydymme näin toimimasta. M'kay?"
- Liittynyt
- 17.12.2010
- Viestejä
- 876
Justiinsa niin ja sitten vielä se setelirahoitus, josta tulee superinflaatio! (Näin luki suunnilleen sanasta sanaan tämän päivän hesarin mielipideosastolla.)
Kappas, löytyi linkkikin:
http://www.hs.fi/digilehti/mielipid...sa+eurossa+halutaan+sinnitellä/a1345005960592
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 903
Ei nyt sentään, mutta spekulatiiviset kuplat raaka-aineissa ja osakkeissa ovat ihan todennäköisempi vaihtoehto. Keskuspankit voivat painaa rahaa mutta eivät hallita sitä minne se ohjautuu.
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 869
EKP voisi ihan hyvin ostaa jäsenmaiden velkakirjoja velvoittamalla ne ekspansiiviseen finanssipolitiikkaan. Nuo LOTR-operaatiot eivät selvästi välity liikepankkien kautta reaalitalouteen. Nyt mennään vyönkiristyksillä taantumassa yhä alaspäin ja ihmetellään, kun ei kurssi muutu. Keskustelukin kulkee aivan väärillä poluilla eikä todellisista ongelmista puhuta, kuten EKP:n asemasta, valtion velkaantumisrajoista, rahan endogeenisuudesta ja velanluonnin suhteesta talouskasvuun.
Muutaman vuosikymmenen kuluttua nauretaan, kuinka sitä taas unohtui tämän kriisin hoidossa taloustieteen opit. Pankkiunionit, vakaussopimukset ja palomuurit ovat varmaan myös aika legendaarista settiä :lol2:
Muutaman vuosikymmenen kuluttua nauretaan, kuinka sitä taas unohtui tämän kriisin hoidossa taloustieteen opit. Pankkiunionit, vakaussopimukset ja palomuurit ovat varmaan myös aika legendaarista settiä :lol2:
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 903
Mitä enemmän velkaa on sitä vähemmän lisävelka voi ylipäätään saada aikaiseksi talouskasvua. Jatkuvaa velkaantumista tarvitaan ylipäätään, että talous edes pysyisi nollatalossa. Japanista näkee yksityinen sektori ei halua velkaantua vielä 20 vuoden jälkeen kuplasta. Rakennetaan siltoja ja teitä minne sattuu politiikka ei ole saanut aikaiseksi talouskasvua.
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 869
Perusteletko tuota ensimmäistä lausetta? Raha on merkintä velasta, joka investoidessa/kuluttaessa lisää tuotantoa. Velkaantuminen vaatii positiivisia tulevaisuuden näkymiä yksityisellä puolella ja julkisella taas tiedostamista omasta asemasta valuutan liikkeellelaskijana. Tällä hetkellä Euroopassa kotitaloudet ja valtiot supistavat kulutustaan kilpaa, ettei itselle jäisi alijäämää. Kotitalous voi mennä oikeasti maksukyvyttömäksi, valtio taas ei, jos se laskee itse liikkeelle käyttämänsä valuutan. Vaikka se kuinka väärälle tai inhottavalle kuulostaa, ei valtiolla ole mitään rajoitetta velkaantua omassa valuutassaan. Ja totta kai se vaikuttaa, mihin tuo uusi velka käytetään: meneekö se spekulatiiviseen kaupankäyntiin rahoitusmarkkinoille ja pankkien pelastamiseen vai välittyykö investointeina reaalitalouteen. Tähän voidaan vaikuttaa.
Mieti, missä tilanteessa Japani olisi, jos se olisi ottanut velkansa, vaikka dollareissa. Tuskin olisivat korot niin matalalla. Sijoittajat tietävät, ettei Japani ajaudu maksukyvyttömäksi. Eurooppaa uhkaavat samanlaiset menetetyt vuodet. Jos mitään muutoksia EKP:n asemaan ei tehdä, tilanne tuskin tulee olemaan yhtään parempi kuin Japanin.
Japanissa on kokeiltu löysää rahapolitiikkaa, mutta tämän kuvaajan perusteella mitään julkista elvyytystä ei olla tehty isommassa mittakaavassa. Budjetit ovat huonoina vuosina venyneet ihan julkisen sektorin suhdenteentasaajan vuoksi (työttömyyskorvaukset yms.).
Osaisiko joku ibnz tai narrisoni kertoa Japanin tilanteesta? Ei itsellä rahkeet riitä tarkemmalle analyysille.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
Mutta eikö ainakin teoriassa tämän pitäisi heikentää valuuttakurssia. Tälläkin palstalla on hoettu moneen kertaan että omassa valuutassa velkaantuminen ei voi ajaa maata maksukyvyttömäksi kun keskuspankki voi luoda markkinoille itse lisää valuuttaa. Jos tämä tiedetään pakkiksella niin luulisin että sijoittajatkin sen tietävät. Ja jos keskuspankki laskee omaa valuuttaansa lisää markkinoille niin korot eivät välttämättä kasva mutta ainakin valuuttakurssin pitäisi heiketä. Ainakin minun maalaisjärjen mukaan...
- Liittynyt
- 10.5.2005
- Viestejä
- 3 858
Kyllä se heikentää kurssia ja nostaa myös korkoa. Japanin tapauksessa velkaantuminen on kuitenkin pitkälti maan sisäistä, jolloin raha kiertää takaisin yhteiskuntaan.
- Liittynyt
- 10.5.2005
- Viestejä
- 3 858
Elät ideaalimaailmassa Milton Friedmanin tapaan? Kyllä se valtiokin voi mennä maksukyvyttömäksi, vaikka velkaantuisi ihan omassa valuutassaan. Oma valuutta ei tuota estä.
Lisävelka kasvattaa tietyn rajan jälkeen myös korkoa, kansantalouden tuottoa virtaa lainoittajille, oman valuutan printtaamisen pelko tekee inflaation, joka kallistaa ulkomaisia raaka-aineita jne....
- Liittynyt
- 12.9.2007
- Viestejä
- 1 869
Tuossa tapauksessa maksukyvyttömyys olisi poliittinen päätös. En minä todellakaan ole missään vaiheessa sanonut, ettei valtion luototus ja julkinen kulutus pysty aiheuttamaan haitallista inflaatiota missään olosuhteissa. Asiat voidaan sössiä, jos halutaan. Keskuspankin toimet valtion rahoituksessa eivät johda suoraan tähän - varsinkaan nykyisessä tilanteessa.
Eli tässä tilanteessa korkotason nousu johtuisi inflaatiolta suojautumisesta, kun valtio voisi maksukyvyttömyyden reunalla kuolettaa velkansa painokoneella? Taas päästään tähän, ettei valtio voi mennä maksukyvyttömäksi, jos keskuspankki voi luotottaa sen tiliä. Siitähän tässä on ollut kysekin koko ajan, ettei valtion oman keskupankkinsa turvin tarvitsisi ajautua tilanteeseen, jossa velanhoito ei onnistuisi kuin painokoneella.
- Liittynyt
- 17.12.2010
- Viestejä
- 876
Bill Mitchell (australialainen post-keynesläinen taloustietelijä) selittää bondimarkkinoiden roolin ja toiminnan käyttäen Australiaa esimerkkinä:
http://modernmoney.wordpress.com/2011/02/14/how-the-bond-market-works/
On hyvä ymmärtää, että myös eurojärjestelmä on rakennettu nimenomaan tämän 1980-luvulla valta-aseman saavuttaneen uusliberaalin markkinaideologian pohjalle:
- Markkinat "rahoittavat" eurovaltioiden kulutuksen
- Markkinat kurinalaistavat ja huolehtivat eurovaltioiden talouspolitiikan "vastuullisuudesta"
- Keskuspankilta on eksplisiittisesti kielletty jäsenmaiden joukkovelkakirjaostot primaarimarkkinoilta
- Keskuspankin ainoa tehtävä on huolehtia hintavakaudesta (EKP:n mandaatissa ei ole täystyöllisyyden ylläpitämistä toisin kuin esim. FED:llä)
http://modernmoney.wordpress.com/2011/02/14/how-the-bond-market-works/
On hyvä ymmärtää, että myös eurojärjestelmä on rakennettu nimenomaan tämän 1980-luvulla valta-aseman saavuttaneen uusliberaalin markkinaideologian pohjalle:
- Markkinat "rahoittavat" eurovaltioiden kulutuksen
- Markkinat kurinalaistavat ja huolehtivat eurovaltioiden talouspolitiikan "vastuullisuudesta"
- Keskuspankilta on eksplisiittisesti kielletty jäsenmaiden joukkovelkakirjaostot primaarimarkkinoilta
- Keskuspankin ainoa tehtävä on huolehtia hintavakaudesta (EKP:n mandaatissa ei ole täystyöllisyyden ylläpitämistä toisin kuin esim. FED:llä)
