"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[dammann]

Tämähän liittyy olennaisesti robottikauppaan toinen linkki, joka siis liittyy tuohon esimerkkiin esimerkiksi siten että tuossa tapauksessa ollaan robotit ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla, jotta saataisiin haluttu markkinareaktio. Minusta robottikauppa on yksi suurimmista syistä tähän outoon osakemarkkinoiden heilumiseen.

Nuo robottikauppajutut olivat hyviä, eikä turhaa pelottelua. Kysymys kuuluukin, että kuka tuossa kärsii? Siinä kärsii treidausta harrastava piensijoittaja. Se kilpailee robottien kanssa. Ei niinkään fundamenttisijoittaja tai kuukausittain indeksiin sijoittava.

Volatiliteettia nuo varmasti lisäävät. Kuitenkin nykyinen heilunta häviää 30-luvulle, jolloin ei ollut koneista tietoakaan. Koneet ovat yksi osatekijä tässä, mutta vastaavaa on ollut aiemminkin. Tuo volatility smile efekti volatiliteetissa taitaa olla uusi ilmiö, jota ei ollut ennen konekauppaa.

Robottikaupassa voi piillä suuri riski, sitä en kiellä. Mutta en ole nähnyt vielä hyviä ideoita riskin poistamiseksi. Ylimääräiset maksut ovat aina johtaneet uusiin tapoihin tehdä rahaa niistä huolimatta. Itselleni ei tule mieleen miten stabiloida markkinoita. Pitääkö niitä stabiloida, vai pitääkö mieluummin stabiloida reaalimaailmaa, mitä se mittaa?

 

[narrisonford]

Monia hämää tuo kun puhutaan vaikkapa Kreikan korkojen karkaamisesta yli 200%. Kreikallahan ei ole yhtään velkakirjaa markkinoilla, joiden kuponkikorko olisi 200% vaan kyseessä on vain se kun sijoittajat myyvät alehintaan pois velkakirjojaan. Eli vaikka EKP ostaisi kaiken Kreikan lainan pois markkinoilta niin se johtaisi siihen, että EKP:lla olisi kasa Kreikan velkaa taseesaan eikä muuta. Korkoihin se ei vaikuta hetkellistä pudotusta lukuunottamatta mitenkään ellei sijoittajat ala pitämään Kreikkaa taas hyvänä sijoituksena. Muutoin EKP ei ole kuin hyväuskoinen hölmö jolle saa dumpattua paskapaperit pois omia taseita mädättämästä.

Eli onko Japanin eläkeinstituutioilla hallussa vain paskapaperia? Samaan aikaan Japanin luottoluokitus on AA- ja 10 vuoden bondin korko alle 1 prosentin. Miksi sijoittajat eivät myy alehintaan japanilaisia bondejaan, jos Japani on kerta väitteiden mukaan konkurssikypsä, koska sillä on yli 200 prosenttia velkaa bkt:sta?

Jan Hurrilta hyvä kirjoitus:

Tämä voi onnistua vain, jos Saksa ja muut ylijäämäisen vaihtotaseen maat suostuisivat rohkaisemaan kotimaista kysyntäänsä ja päästäisivät oman inflaationsa kriisimaita nopeammaksi.

Kriisimaat saisivat apua vientivetoiseen kasvuun ja tilaisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen ilman poliittisesti tulenarkaa "sisäistä devalvaatiota".

Moinen "kurittomuus" ei kuitenkaan käy "AAA-kerholle", joka mieluummin pahentaa kriisiä piiskaamalla kriisimaita "talouskuriin" ja yhä syvempään lamaan.

http://www.taloussanomat.fi/kansant...-vain-pahentavat-kriisia/201117176/12?ref=tf1

 

[pååtta]

Eli onko Japanin eläkeinstituutioilla hallussa vain paskapaperia? Samaan aikaan Japanin luottoluokitus on AA- ja 10 vuoden bondin korko alle 1 prosentin. Miksi sijoittajat eivät myy alehintaan japanilaisia bondejaan, jos Japani on kerta väitteiden mukaan konkurssikypsä, koska sillä on yli 200 prosenttia velkaa bkt:sta?

On ja ei, Japanin valtion budjetista menee 35% korkomenoihin. Sijoittajat kuitenkin uskovat, että Japani pystyy yhä hoitamaan velkansa. Pitää muistaa myös, että Japanilla ei hirveästi ole nettovelkaa. Linkki:

Japanin velkatilanne eroaa suuresti muista velallismaista, jotka yleensä kärsivät vaihtotasevajeista ja suuresta ulkomaanvelasta.
Valtion velka on pääosin (95%) pienikorkoista (0,5-1,6%) ja pitkäaikaista (5-30 v.) kotimaista lainaa. Vuoden 2005 budjetissa valtion velanhoitokulut olivat 22,4 % budjetin menoista. Korkomenot olivat 8,9 biljoonaa jeniä (65 mrd €) eli 1,7 % BKT:sta ja 10,8 % budjetin menoista. Eräiden amerikkalaisten taloustutkijoiden mukaan julkisen sektorin velka vuonna 2003 (146 % BKT:sta) liioitteli velan harhaanjohtavasti 2,5-kertaiseksi. Heidän mielestä velan nettoarvo oli vain 64 % BKT:sta. Valtion velasta on suuri osa arvopapereina keskuspankin ja muiden valtion laitosten hallussa ja niiden taseissa varoina, joten näiden velkojen nettoarvo on nolla. Se muistuttaa valtion varojen siirtämistä taskusta toiseen. Nollaamalla valtion sisäiset velkasaatavat hallituksen tosiasiallinen velka ulkopuolisille, ja miltei yksinomaan japanilaisille tahoille oli vain 46 % bruttokansantuotteesta.

http://www.pauliopas.fi/themes.php?sid=00087&src=themes&lang=fi

Linkki on vähän vanha, mutta perusteet ovat varmasti yhä ennallaan. Velkaa on paljon, mutta nettovelkaa kovin vähän.

 

[Zimpanssi]

Robottikaupassa voi piillä suuri riski, sitä en kiellä. Mutta en ole nähnyt vielä hyviä ideoita riskin poistamiseksi. Ylimääräiset maksut ovat aina johtaneet uusiin tapoihin tehdä rahaa niistä huolimatta. Itselleni ei tule mieleen miten stabiloida markkinoita. Pitääkö niitä stabiloida, vai pitääkö mieluummin stabiloida reaalimaailmaa, mitä se mittaa?

Shottaaminenkin voi tietenkin johtaa väärän hinnan korjaamiseen, mutta ei tee sitä automaattisesti. Varsinkin jos motiivi ei ole osakeen arvossa vaan siinä hinnassa jolla kauppa tehdään.

Robottikaupan ongelma on se, että se on nyt ilmeisesti yleistynyt valtavasti ja ilmeisesti selvästi suurin osa kaupasta onkin ns robottikaupppaa. Jos kerran markkinat toimivat suurilta osin robottien välillä, niin eikö ole riski että ne toimisivat niin kuten niiden on ohjelmoitukin toimivan? Tahattomasti tai tahallisesti. Esimerkkinä tuo Nokian case. Sillä mikä on reaalista eli perustuu todelliseen tilanteeseen ei ole merkityksellistä vaan merkityksellistä on vain se millä hinnalla kauppa tapahtuu. Eli se miten hinta kehittyy/tai sen arvataan/halutaan kehittyvän.

Robottikauppa perustuu isoon volyymiin, pieneen riskiin ja pieniin kurssimuutoksiin. Transaktiovero puuttuisi juuri tähän rankaisemalla suuresta volyymista ja vaatimalla suurempaa riskiä. Veikkaan, että robottikauppa on hyvin alhaisen riskin toimintaa joten siksi siitä on tullut noin hirvittävän suosittua. Vinouma on mielestäni selvä ja siinä on suuret riskit kun markkinat menettävät inhimillisyytensä.

 

[JN]

Unkari hakee taloudellista tukea Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), kertoo uutistoimisto AFP.
Rahaston mukaan Unkari hakee apua myös Euroopan unionilta.
IS-STT

Kuinka realistinen skenaario on, että euron arvo romahtaisi jossain vaiheessa?
Itse yritän suojautua tuota vastaan sijoittamalla osakkeisiin ja lisäksi siirtämällä osan euroista muihin valuuttoihin pankin valuuttatileille.

 

[narrisonford]

On ja ei, Japanin valtion budjetista menee 35% korkomenoihin. Sijoittajat kuitenkin uskovat, että Japani pystyy yhä hoitamaan velkansa. Pitää muistaa myös, että Japanilla ei hirveästi ole nettovelkaa. Linkki:



http://www.pauliopas.fi/themes.php?sid=00087&src=themes&lang=fi

Linkki on vähän vanha, mutta perusteet ovat varmasti yhä ennallaan. Velkaa on paljon, mutta nettovelkaa kovin vähän.

Tuosta linkistäsi:

Valtion velasta on suuri osa arvopapereina keskuspankin ja muiden valtion laitosten hallussa ja niiden taseissa varoina, joten näiden velkojen nettoarvo on nolla. Se muistuttaa valtion varojen siirtämistä taskusta toiseen. Nollaamalla valtion sisäiset velkasaatavat hallituksen tosiasiallinen velka ulkopuolisille, ja miltei yksinomaan japanilaisille tahoille oli vain 46 % bruttokansantuotteesta.

Niin. Toista se on Euroopassa, jossa "oma keskuspankki" päättää vaan kurittaa "omia valtioitaan".

Mielenkiintoista ettet kommentoi mitään tuohon Hurrin artikkeliin.

 

[pååtta]

Tuosta linkistäsi:



Niin. Toista se on Euroopassa, jossa "oma keskuspankki" päättää vaan kurittaa "omia valtioitaan".

Mielenkiintoista ettet kommentoi mitään tuohon Hurrin artikkeliin.

BoJ osuus Japanissa ymmärtääkseni on sitä perua kun Japani koetti saada inflaatiota aikaiseksi omalla QE:lla aikoinaan. Samalla tapaa EKP:n taseessa on paljon Kreikan velkakirjoja. Suurin osuus Japanin veloista on kuitenkin valtion eläkerahastoilla, yhdellä taisi olla jotai 1100 miljardia euroa tai jotai sinnepäin. Eniveis sijoittajat luottavat Japaniin yhä, eikä kukaan vaadi isompia tuottoja. Kuitenkin jos tuo jatkuu tarpeeksi kauan, sanotaan nyt vaikka toiset 20 vuotta niin jossain vaiheessa sekin raja tulee vastaan.

En kyllä ymmärrä Hurrin kirjoituksen logiikkaa täysin. Mielestäni tämä kappale:

KVaihtotaseiden yli- ja alijäämät ovat toistensa vastakappaleita. Ne ovat kuin kansainvälisen talouden valo ja varjo – ei yhtä ilman toista.

...on väärin. Alijäämiä ei ole ilman ylijäämiä. Toisinpäin homma ei mene. Et voi velkaantua jos kaveri ei lainaa sinulle ylimääräisestä, mutta velkaantuminen on aina oma valinta. Kreikkalaiset yksityiset eivät muistaakseni ole kovin velkaantuneita. Kreikan valtio sen sijaan on. Miten Saksassa noudatettu palkkakuri on saanut Kreikan valtion velkaantumaan? Saksassahan pidätyttiin palkankorotuksista melkoisen kauan.

Kriisimaat saisivat apua vientivetoiseen kasvuun ja tilaisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen ilman poliittisesti tulenarkaa "sisäistä devalvaatiota".

Miksei tämä käy Kreikalle ja muille?

 

[narrisonford]

BoJ osuus Japanissa ymmärtääkseni on sitä perua kun Japani koetti saada inflaatiota aikaiseksi omalla QE:lla aikoinaan. Samalla tapaa EKP:n taseessa on paljon Kreikan velkakirjoja. Suurin osuus Japanin veloista on kuitenkin valtion eläkerahastoilla, yhdellä taisi olla jotai 1100 miljardia euroa tai jotai sinnepäin. Eniveis sijoittajat luottavat Japaniin yhä, eikä kukaan vaadi isompia tuottoja. Kuitenkin jos tuo jatkuu tarpeeksi kauan, sanotaan nyt vaikka toiset 20 vuotta niin jossain vaiheessa sekin raja tulee vastaan.

Kuvailet tilannetta, mutta et selitä oikeastaan mitään.

- Japanin velan suhde BKT:hen yli 200 prosenttia
- Japanin luottoluokitus AA-
- Japanin 10 vuoden bondin korko alle 1 prosentti
- Suurin osa Japanin joukkovelkakirjoista on Japanin keskuspankin ja eläkeinstituutioiden hallussa.

Nämä ovat faktuaalisia seikkoja.

Mikä mielestäsi selittää sen etteivät sijoittajat vaadi esim. Japanin 10 vuoden bondilta korkeampaa korkoa, esimerkiksi samaa tasoa kuin Euroopan "kriisimailta"?

En kyllä ymmärrä Hurrin kirjoituksen logiikkaa täysin. Mielestäni tämä kappale:

...on väärin. Alijäämiä ei ole ilman ylijäämiä. Toisinpäin homma ei mene. Et voi velkaantua jos kaveri ei lainaa sinulle ylimääräisestä, mutta velkaantuminen on aina oma valinta. Kreikkalaiset yksityiset eivät muistaakseni ole kovin velkaantuneita. Kreikan valtio sen sijaan on. Miten Saksassa noudatettu palkkakuri on saanut Kreikan valtion velkaantumaan? Saksassahan pidätyttiin palkankorotuksista melkoisen kauan.

Miksei tämä käy Kreikalle ja muille?

Kannattaa varmaan lukea se kirjoitus uudelleen, Hurrin kirjoituksessa esiintuotujen argumenttien taustalla vaikuttava logiikka on mielestäni varsin selkeä.

 

[pååtta]

Kuvailet tilannetta, mutta et selitä oikeastaan mitään.

- Japanin velan suhde BKT:hen yli 200 prosenttia
- Japanin luottoluokitus AA-
- Japanin 10 vuoden bondin korko alle 1 prosentti
- Suurin osa Japanin joukkovelkakirjoista on Japanin keskuspankin ja eläkeinstituutioiden hallussa.

Nämä ovat faktuaalisia seikkoja.

Mikä mielestäsi selittää sen etteivät sijoittajat vaadi esim. Japanin 10 vuoden bondilta korkeampaa korkoa, esimerkiksi samaa tasoa kuin Euroopan "kriisimailta"?

Japani on huutokaupannut velkojaan ja tuolla korolla ne ovat lähteneet. Sijoittajat luottavat Japaniin. Markkinapsykologiaa, miksi Kreikka nautti vielä pari vuotta sitten halpaa lainaa?

Kannattaa varmaan lukea se kirjoitus uudelleen, Hurrin kirjoituksessa esiintuotujen argumenttien taustalla vaikuttava logiikka on mielestäni varsin selkeä.

Kriisitoimien luonteesta – samoin kuin "AAA-kerhoa" ylistävästä uhosta – voi saada käsityksen, että kriisimaiden alijäämät ja kilpailukyvyn rapautuminen olisivat yksin kriisimaiden omaa syytä

Miksei olisi? Mikä on sitten syyllinen? Vajeet johtuvat velkaantumisesta, joka on Kreikan muiden oma valinta. Kukaan tai mikää ei ole niitä pakottanut tähän.

 

[narrisonford]

Japani on huutokaupannut velkojaan ja tuolla korolla ne ovat lähteneet. Sijoittajat luottavat Japaniin. Markkinapsykologiaa, miksi Kreikka nautti vielä pari vuotta sitten halpaa lainaa?

Mikä saa sijoittajat vakuuttuneeksi siitä, että Japani on "vastuullinen" eikä Japanin bondeilta kannata vaatia korkeampaa korkoa?

Mikä saa sijoittajat vakuuttuneeksi siitä, että Kreikka on "vastuuton" ja siltä kannattaa vaatia kovia riskilisiä?

Selkeästikään erot velka/bkt-suhteissa eivät tätä selitä, koska Japanilla on enemmän velkaa.

Olen ihan samaa mieltä, että mukana on markkinapsykologiaa. Keynes esimerkiksi puhui "kauneuskilpailusta", animal spiritseistä ja käyttipä fraasia "Markets can remain irrational a lot longer than you and I can remain solvent." Omasta mielestäni se erottava tekijä nimenomaan on keskuspankin olemassaolo, joka varmistaa sen ettei valtio voi ajautua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan. Tästä syystä esimerkiksi Japanin ja Yhdysvaltain joukkovelkakirjojen korot pysyvät maltillisena.

Eurovaltiot, jotka käyttävät vierasta valuuttaa, ovat ajautuneet tietynlaisen markkinoilla vallitsevan ajattelun uhriksi. Keskeisenä syynä on nimenomaan se, että EKP:lta on kielletty eurovaltioiden bondien osto toisin kuin esimerkiksi Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankeilta.

Jälkimarkkinoilta EKP on vastahakoisesti velkakirjoja ostanut, mutta ei ole todellakaan antanut markkinoille sellaista signaalia, että se tekisi näin jatkossa tai tilanteen niin vaatiessa. Markkinat tulkitsevat tämän niin ettei EKP ostohalukkuuteen voi luottaa aukottomasti ja vaativat kriisimailta korkeampia riskilisiä.

Miksei olisi? Mikä on sitten syyllinen? Vajeet johtuvat velkaantumisesta, joka on Kreikan muiden oma valinta. Kukaan tai mikää ei ole niitä pakottanut tähän.

Jos mistään ei olisi tullut vaadittavaa kulutuskysyntää, mistä euroalueen kasvu olisi syntynyt? Saksa korosti palkkamalttia, joten Saksa ei kysyntää voinut luoda. Oltaisiin toki voitu olla myös ilman talouskasvua, jos Kreikkakaan ei olisi antanut taloutensa kasvaa, tämähän olisi käsittääkseni esimerkiksi sinun ajattelusi mukaan ollut se ideaali skenaario, koska tällöin kaikki olisivat olleet "vastuullisia".

Kreikassa talouden sen sijaan annettiin kasvaa, joka johti siihen että se menetti kilpailukykyä esimerkiksi suhteessa Saksaan. Saksa taas luotti Kreikan kulutuskysntään. Jos Kreikan julkinen sektori ei olisi kysyntää luonut, olisi Kreikan yksityinen sektori nettovelkaantunut. Käytännössä tällä olisi aiheutettu työttömyyttä ja tuhottu kreikkalaista tuotantoa. Näin taidetaan tosin tehdä sitten NYT, koska Kreikkaa on päätetty alkaa "kurinalaistamaan".

 

[pååtta]

Samalla tapaa EKP ostaa bondeja markkinoilta kuin FED tai BoJ. EKP vaan aina myy vastaavan määrän velkoja pois taseesta, eikä ole koskaan ole harrastanut QE:tä. Ei Bernanke käy huutamassa USA:n velkoja vaan ostelee niitä jälkimarkkinoilta.

Tässäkin ketjussa on hyvät kuvaukset mitä tapahtui USA:n QE:n aikaan Tomppa85:en toimesta. Korot nousivat jälkimarkkinoilla aggressiivisesti.

Kun tuotat jotain niin laitat osan rahoista sivuun ja sitten investoit sen johonkin jolloin pystyt tuottamaan tehokkaammin. Jos sitten haluat velkaantua niin okei. Silti pitkällä tähtäimellä sinun pitää tuottaa ainakin yhtä paljon kuin velkapääoma+korot. Muutenhan yhtälö ei toimi. Kauan Kreikka olisi voinut jatkaa nykyistä velkaantumista ennenkuin se olisi ongelma? Kyllä Saksa ja muut vientimaat hyötyvät luonnollisesti, että jotkin maat pyörittää vajeitaan, mutta kuinka toimiva yhtälö tuo on? Miksei kaikki voisi vaan tuottaa ja säästää ja kuluttaa sen minkä tarvitsee? Pystyn kyllä sietämään hitaampaa talouskasvua.

 

[takomo]

Diplomats have also been told to prepare to help tens of thousands of British citizens in eurozone countries with the consequences of a financial collapse that would leave them unable to access bank accounts or even withdraw cash.

http://www.theblaze.com/stories/british-foreign-office-prepare-for-riots-if-the-euro-collapses/

JOS euroalue tässä nyt luhistuu ja pankkeja alkaa putoilemaan kuin sorsia metsästyskauden alussa, niin mitä se käytännössä tarkoittaisi ihan tavallisen Suomalaisen tallaajan näkökulmasta - ja lyhyellä aikavälillä nimen omaan.

Otan esimerkin: Henkilöllä X:llä on 100 000 eur asuntolainaa. Asunnon arvo on nykymarkkinoilla 200 000 eur. Säästöjä on 30 000 eur. Kaikki suomalaisella tilillä, esim. Osuuspankissa. Mitä tapahtuu asuntolainalle, asunnolle ja mitä säästöille? Onko raha paremmassa turvassa tilillä, käteisenä patjan alla vaiko kultaharkkoina maakuopassa?

Nyt talousviisaat katse kristallipalloon ja ennustuksia kehiin!

 

[Inska]

Kukaan ei varmaan pysty ennustamaan että miten tulee käymään ja miten siihen tulisi varautua. Itse olen sitä mieltä että jos paha skenaario toteutuu, se on melko sama miten siihen on taloudellisesti varautunut rivikansalaisen osalta. Hyä tietenkin olisi jos ei olisi yhtään velkaa. Jotenkin en jaksa myöskään uskoa että Suomessa mitään isompia mellakoita syntyy. Ainakaan ennen kuin ruoka oikeasti olisi loppu isolta osalta porukasta. Olen pitkään miettinyt että mikä olisi se kynnys, että suomalaiset lähtisivät oikeast massoittain barrikadeille vaatimaan jotain. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan niin tapahtu. En haluaisi mitään ylimääräistä kertausharjoituskutsua ja lähteä paimentamaan omaan maan kansalaisia.

 

[takomo]

Kyse ei olekkaan siitä mitä mä haluan, vaan siitä, mitenkä kannattaisi varautua? Kaippa tuohon jollakulla olisi joku valistunut arvaus heittää?

Paras olis tietty jos lainaa ei olisi, mutta kun sitä melkein kaikilla "aikuisilla" pakosta melkein taitaa olla.

http://www.theblaze.com/stories/british-foreign-office-prepare-for-riots-if-the-euro-collapses/

JOS euroalue tässä nyt luhistuu ja pankkeja alkaa putoilemaan kuin sorsia metsästyskauden alussa, niin mitä se käytännössä tarkoittaisi ihan tavallisen Suomalaisen tallaajan näkökulmasta - ja lyhyellä aikavälillä nimen omaan.

Otan esimerkin: Henkilöllä X:llä on 100 000 eur asuntolainaa. Asunnon arvo on nykymarkkinoilla 200 000 eur. Säästöjä on 30 000 eur. Kaikki suomalaisella tilillä, esim. Osuuspankissa. Mitä tapahtuu asuntolainalle, asunnolle ja mitä säästöille? Onko raha paremmassa turvassa tilillä, käteisenä patjan alla vaiko kultaharkkoina maakuopassa?

Nyt talousviisaat katse kristallipalloon ja ennustuksia kehiin!

Ja lisää signaaleja nurin menosta:

Valuuttamarkkinoiden toiminnasta vastaavat yhtiöt varautuvat Euroopan vanhojen valuuttojen paluuseen... Erityisesti on käyty läpi drakman vaihdettavuutta dollaria ja euroa vastaan.

Yhtiö katsoo, että nyt tehtävä selvitystyö toimii tiekarttana siinä tapauksessa, että euro hajoaa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201111105463

 

[Kparta]

http://www.theblaze.com/stories/british-foreign-office-prepare-for-riots-if-the-euro-collapses/

JOS euroalue tässä nyt luhistuu ja pankkeja alkaa putoilemaan kuin sorsia metsästyskauden alussa, niin mitä se käytännössä tarkoittaisi ihan tavallisen Suomalaisen tallaajan näkökulmasta - ja lyhyellä aikavälillä nimen omaan.

Otan esimerkin: Henkilöllä X:llä on 100 000 eur asuntolainaa. Asunnon arvo on nykymarkkinoilla 200 000 eur. Säästöjä on 30 000 eur. Kaikki suomalaisella tilillä, esim. Osuuspankissa. Mitä tapahtuu asuntolainalle, asunnolle ja mitä säästöille? Onko raha paremmassa turvassa tilillä, käteisenä patjan alla vaiko kultaharkkoina maakuopassa?

Tämä kysymys heräsi itsellänikin mieleen että mitä eurovaluutan hajoaminen tarkoittaisi perus Pertille.
Oletetaan että Pertillä on 20 000€ suomalaisella säästötilillä, mitä näille rahoille tapahtuu? Voiko ne mennä kuin
tuhka tuuleen ja niitä ei saa enään nostetua? Kuinka suojautua parhaiten, tulisiko maksaa lainat pois sijoitus asunnosta jos niitä on suurinpiirtein samanverran kuin säästöjä?

 

[ilkka_83_]

Tämä kysymys heräsi itsellänikin mieleen että mitä eurovaluutan hajoaminen tarkoittaisi perus Pertille.
Oletetaan että Pertillä on 20 000€ suomalaisella säästötilillä, mitä näille rahoille tapahtuu? Voiko ne mennä kuin
tuhka tuuleen ja niitä ei saa enään nostetua? Kuinka suojautua parhaiten, tulisiko maksaa lainat pois sijoitus asunnosta jos niitä on suurinpiirtein samanverran kuin säästöjä?

Aivan sama tuli mieleen, pitääkö tilit nostaa tyhjäksi vai mitä tässä pitäs tehdä? Ei sillä että siellä paljoa olisi nostettavaa

 

[pååtta]

Tämä kysymys heräsi itsellänikin mieleen että mitä eurovaluutan hajoaminen tarkoittaisi perus Pertille.
Oletetaan että Pertillä on 20 000€ suomalaisella säästötilillä, mitä näille rahoille tapahtuu? Voiko ne mennä kuin
tuhka tuuleen ja niitä ei saa enään nostetua? Kuinka suojautua parhaiten, tulisiko maksaa lainat pois sijoitus asunnosta jos niitä on suurinpiirtein samanverran kuin säästöjä?

http://www.talletussuojarahasto.fi/?page=3

Tallettajien tilillä olevat
varat korvataan pankin maksukyvyttömyystilanteessa Talletussuojarahastosta 100.000 euroon saakka.

Jos siis pankki menee nurin ja konkurssipesästä saadaan takaisin 80%, niin silti tilisi tappiot korvataan tuohon 100 000 euroon saakka. Eli jos sinulla on puolen miljoonan euron talletus ja pankki menee nurin niin saat omasi, eli 500 000 euroa pois täysmääräisenä...siis teoriassa, yhdenkin oikean pankin kaatuminen aiheuttaa talletussuojalle suunnilleen tälläisen tapahtuman:



Talletussuojarahastolla on varoja 550 miljoonaa ja talletuksia on 52 miljardia euro

 

[takomo]

"- Todellisuus valkeni liian myöhään. Suomessakin etenkin nuoret ottavat kovaan hintaan asuntolainoja kuin ympärillä ei tapahtuisi yhtään mitään.

Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen allekirjoittaa Metsolan väitteen, jonka mukaan euroalue puskee kohti tuhoaan."

http://www.iltalehti.fi/talous/2011112914847617_ta.shtml

Lopussa myös pieni prosessikulku siitä jos ja kun paska iskee tuulettimeen.

 

[Jami2003]

Itse en olisi huolissaan tileillä makaavista rahoista, eikä kyllä lainoistakaan. Vaikka pankkeja kaatuu niin kyllä ne lainat jollekkin menevät, ja toisaalta harvalla taitaa olla tililläkään niin paljoa rahaa että siitä ongelmaa tulisi.

Kyllä perus-Peran ongelma on se että murroskausi taloudellisine ongelmineen heijastuu ensimmäisenä yrityksiin ja työttömyys lähtee rajuun nousuun.

 

[Bloo]

Ostaa osakkeita (€&$) ja dollareita ja pitää euromuotoisen käteisen aika minimissään niin ei paljoo hetkauta.