"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Japani tosiaan voi monetisoida velkansa, ottaen huomioon, että BoJ:n suostuu printtamaan 10 000 miljardia dollaria (tai siis tämän määrän jeneinä) ja syöttää tämän eläkevakuutusyhtiöille, jotka ovat pääasiassa Japanin velkaa ostaneet. Japanin velkahan on liki täysin kotimaisessa omistuksessa, mutta viime aikoina suurimmat Japanin velan omistajat ovat siirtymässä ostamisesta myyntilaidalle ja toisekseen Japanin väestö alkaa ikääntyä ja sitä kautta sen kyky hoitaa velkaa heikkenee jatkuvasti. Japani joutuu kohtaa

Viimeistään ongelmat tulevat silmille kun velanhoitokustannukset kasvavat yhtä suuriksi kuin verotulot. Tässä vaiheessa alijäämä on jo niin rakenteellinen, että siitä ei voi minusta edes päästä eroon ja pienetkin muutokset sijoittajien mielialoissa nostavat velanhoitokuluja.

Kyllähän EU:n jäsenvaltiot voivat monetisoida velkansa, kunhan EKP vain suostuu ostamaan niiden velkoja. EKP ei vaan suostu tuohon. FED ei myöskään muistaakseni saa ostaa liittovaltion huutokaupoista suoraan, mutta se voi kuitenkin ostaa jälkikäteen pankeilta bondeja.

Muistaakseni Maastrichtin sopimuksessa kielletään EKP:ltä tuo valtion velkakirjojen osto.

Mä en tiedä puhutaanko me vähän ohi toisiemme. Mä en varsinaisesti tarkoita, että esimerkiksi USA (tai Japani) alkaisi printtaamaan niin paljon rahaa, että se saisi sitä kautta maksettua kaikki ulkomaiset (tai kenen hallussa se velka nyt onkaan) dollarimääräiset (tai jenimääräiset) velkansa pois. Tämä mahdollisuus on teoreettinen ja se vaikuttaa osaltaan siihen, ettei USA (tai Japani) joudu maksamaan sen kummallisempaa korkoa JVK:oilleen, vaan niitä pidetään (teoriassa) "riskivapaina".

Se mitä tarkoitan sellaisella avomarkkinaoperaatiolla, jossa FED ostaa liittovaltion bondeja, tarkoittaa sitä, että FED nostaa liittovaltion pankkitilien elektronisia saldoja, jolla liittovaltio rahoittaa samansuuruisen vajeen, jonka se luo budjettiinsa ja jota käytetään esim. noihin infraprojekteihin. Markkinoita tämä ei kiinnosta, koska niitä ei varsinaisesti kiinnosta vajeet tai velka, vaan korot ja inflaatio. Kun yksityinen sektori samaan aikaan deleveroi niin tällä toimenpiteellä ei ole vaikutusta inflaatioon. Summa summarum: valtio/fed ei tässä printtaa maksaakseen pois olemassaolevia velkojaan. Teoriassa sillä kyky siihen kuitenkin on, joka, niin outoa kuin se onkin, vaikuttaa nimenomaan siihen, että bondien korot ovat niin alhaiset.

Jos muistan oikein, niin siinä tilanteessa, kun nämä rahat halutaan ottaa pois kierrosta (vai meneekö tarkka päivämäärä maturiteetin mukaan, en tiedä), se tehdään vuotuisen veronmaksun yhteydessä. Veronmaksun yhteydessä liittovaltiolle palautuneita rahoja ei päästetä enää kiertoon ja FED laskee liittovaltion pankkitilien elektronisia saldoja vastaamaan tilannetta ennen em. avomarkkinaoperaatiota.

Kaikki näihin bondeihin liittyneet jutut on tulleet hyvin pitkälti tästä:

The problem with the eurozone is that each nation gave up its sovereign currency in favor of the euro. For individual nations, the euro is a foreign currency. It is true that each national government still spends by crediting the bank accounts of sellers, and this results in a credit of bank reserves at the national central bank. The problem is that national central banks have to get euro reserves at the ECB for clearing purposes. The ECB in turn is prohibited from buying the public debt of governments: even though national central banks can facilitate “monetization” to enable governments to spend, the clearing imposes fiscal constraints. This is similar to the situation of individual U.S. states, which really do need to tax or borrow in order to spend.
...
By contrast, a sovereign nation like the United States, Japan, or the UK does not borrow its own currency. It spends by crediting bank accounts. When a country operates on sovereign currency, it doesn’t need to issue bonds to “finance” its spending. Issuing bonds is a voluntary operation that gives the public the opportunity to convert their noninterest-earning government liabilities, currency, and reserves at the central bank into interestearning government liabilities, treasury bills, and bonds, which are credit balances in securities accounts at the same central bank. If one understands that bond issues are a voluntary operation undertaken by a sovereign government, and that bonds are nothing more than alternative accounts at the same central bank operated by the same government, it becomes irrelevant for matters of solvency and interest rates whether there are takers for
government bonds or whether the bonds are owned by domestic citizens or foreigners.

There is a further consideration. When a private entity goes into debt, its liabilities are another entity’s asset: there is no net financial asset creation. When a sovereign government issues debt, it creates an asset for the private sector without an offsetting private sector liability. Hence, government issuance of debt results in net financial asset creation for the private sector. Private debt is debt, but government debt is financial wealth for the private sector. A buildup in private debt should raise concerns, because the private sector cannot run persistent deficits. However, a sovereign government, as the monopoly issuer of its own currency, can always make payments on its debt by crediting bank accounts;
those interest payments are nongovernment income, while the debt is nongovernment assets. Put another way, when one must borrow to make future payments, one is in a Ponzi position. For a government with a sovereign currency, there is no imperative to borrow; hence, it is never in a Ponzi position.

With a sovereign currency, the need to balance the budget over some time period or over the course of a business cycle is a myth. When a country operates with a sovereign monetary
regime, debt and deficit limits—even bond issues, for that matter— are self-imposed; that is, there are no financial constraints inherent such as those that exist under a gold-standard or fixedexchange- rate regime. But that superstition is seen as necessary, because if everyone realized that government was not actually constrained by the necessity of a balanced budget, then it might spend “out of control,” taking too large a percent of the nation’s resources. The late Nobel Laureate Paul Samuelson (1995) agreed: "I think there is an element of truth in the view that . . . the budget must be balanced at all times. Once it is debunked, [that] takes away one of the bulwarks that every society must have against expenditure out of control. There must be discipline in the allocation of resources or you will have anarchistic chaos and inefficiency. And one of the functions of old-fashioned religion was to scare people, by [using] what might be regarded as myths, into behaving in a way that the long-run civilized life requires. We have taken away a belief in the intrinsic necessity of balancing
the budget, if not in every year, [then] in every short period of time. If Prime Minister Gladstone came back to life he would say, “Uh-oh, what have you done?” and James Buchanan argues in those terms. I have to say that I see merit in that view."

Sovereign governments do not face financial constraints in their own currency, as they are the monopoly issuers of that currency. They make any payments that come due, including interest payments on their debt and payments of principal, by crediting bank accounts—meaning that, operationally, they are not constrained in terms of how much they can spend. Nor does a sovereign government have to allow the markets to determine the interest rate it pays on its bonds, since bond issues are voluntary. On the other hand, countries that give up their monetary sovereignty do face financial constraints, and are forced to borrow from capital markets at market rates in order to finance their deficits. As the Greek experience shows, this monetary arrangement allows the markets and rating agencies (or other countries, in the case of Greece) to dictate domestic policy to a politically sovereign country.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Muistaakseni Maastrichtin sopimuksessa kielletään EKP:ltä tuo valtion velkakirjojen osto.

Mä en tiedä puhutaanko me vähän ohi toisiemme. Mä en varsinaisesti tarkoita, että esimerkiksi USA (tai Japani) alkaisi printtaamaan niin paljon rahaa, että se saisi sitä kautta maksettua kaikki ulkomaiset (tai kenen hallussa se velka nyt onkaan) dollarimääräiset (tai jenimääräiset) velkansa pois. Tämä mahdollisuus on teoreettinen ja se vaikuttaa osaltaan siihen, ettei USA (tai Japani) joudu maksamaan sen kummallisempaa korkoa JVK:oilleen, vaan niitä pidetään (teoriassa) "riskivapaina".

Se mitä tarkoitan sellaisella avomarkkinaoperaatiolla, jossa FED ostaa liittovaltion bondeja, tarkoittaa sitä, että FED nostaa liittovaltion pankkitilien elektronisia saldoja, jolla liittovaltio rahoittaa samansuuruisen vajeen, jonka se luo budjettiinsa ja jota käytetään esim. noihin infraprojekteihin. Markkinoita tämä ei kiinnosta, koska niitä ei varsinaisesti kiinnosta vajeet tai velka, vaan korot ja inflaatio. Kun yksityinen sektori samaan aikaan deleveroi niin tällä toimenpiteellä ei ole vaikutusta inflaatioon. Summa summarum: valtio/fed ei tässä printtaa maksaakseen pois olemassaolevia velkojaan. Teoriassa sillä kyky siihen kuitenkin on, joka, niin outoa kuin se onkin, vaikuttaa nimenomaan siihen, että bondien korot ovat niin alhaiset.

Jos muistan oikein, niin siinä tilanteessa, kun nämä rahat halutaan ottaa pois kierrosta (vai meneekö tarkka päivämäärä maturiteetin mukaan, en tiedä), se tehdään vuotuisen veronmaksun yhteydessä. Veronmaksun yhteydessä liittovaltiolle palautuneita rahoja ei päästetä enää kiertoon ja FED laskee liittovaltion pankkitilien elektronisia saldoja vastaamaan tilannetta ennen em. avomarkkinaoperaatiota.

Kaikki näihin bondeihin liittyneet jutut on tulleet hyvin pitkälti

Tuohon boldattuun tekstiin, niin onko tuo mahdollista? Eikö USA:n valtionvarainministeriö lainaa rahaa markkinoilta ja FED taas ostelee bondeja pankeilta kun haluaa lisää likviditeettiä markkinoille ja myy niitä kun haluaa vetää sitä pois tai käyttää kaikenlaisia Repo ja Reverse Repo sopimuksia tuohon? Jos noin voi tehdä niinkuin sanot, niin sehän olisi käytännössä lainaamista keskuspankilta.
 
Tuohon boldattuun tekstiin, niin onko tuo mahdollista? Eikö USA:n valtionvarainministeriö lainaa rahaa markkinoilta ja FED taas ostelee bondeja pankeilta kun haluaa lisää likviditeettiä markkinoille ja myy niitä kun haluaa vetää sitä pois tai käyttää kaikenlaisia Repo ja Reverse Repo sopimuksia tuohon? Jos noin voi tehdä niinkuin sanot, niin sehän olisi käytännössä lainaamista keskuspankilta.

Nyt kun sanoit, niin aloin kyseenalaistamaan käytetäänkö tässä operaatiossa bondeja ollenkaan, vai antaako keskuspankki vain rahat suoraan liittovaltiolle. Lainaan Vinho Tintoa:
Jos keskuspankki printtaa rahaa, niin se tarkalleen ottaen tekee nimenomaan sitä eli pyörittää painokoneita ylikierroksilla. Ja raha voi ainakin teoriassa päätyä markkinoille montaa kautta, esim. USA.ssa FED voisi hyvin vain antaa printtaamansa rahan valtiolle, joka voisi sitten käyttää sen haluamiinsa projekteihin tai tukiaisiin.

Tätä siis tarkoitin, mutta voi olla, että selitin sen päin helvettiä. Bondeihin ei tässä operaatiossa kosketa vissiin laisinkaan. Keskuspankki vain "printtaa" tai siis muuttaa liittovaltion pankkitilien elektronisia saldoja ylöspäin. Sinänsä se logiikka, että tämä ei vaikuta inflaatioon, koska yksityinen sektori deleveroi samaan aikaan ja että rahat "imuroidaan" pois markkinoilta veronmaksun yhteydessä, kun on "exitin" aika, pätevät mielestäni edelleen.

And when the Federal government spends, it just changes numbers up in our banks accounts and doesn’t ‘use up’ anything. This may sound like a wild notion, but it was confirmed by Federal Reserve Chairman Ben Bernanke under oath as recently as May of 2009 in a public interview. When the Chairman was asked where the dollars came from that he was spending, he replied that the Federal Reserve just uses its computer to mark up numbers in bank accounts.

As a result, there is no such thing as the Federal government running out of money, and Social Security and Medicare cannot go bankrupt. Because the Federal government always makes any payment when it’s due by simply marking up numbers in our bank accounts, just like Chairman Bernanke described.

http://moslerforsenate.com/?page_id=22
 
Se mitä tarkoitan sellaisella avomarkkinaoperaatiolla, jossa FED ostaa liittovaltion bondeja, tarkoittaa sitä, että FED nostaa liittovaltion pankkitilien elektronisia saldoja, jolla liittovaltio rahoittaa samansuuruisen vajeen, jonka se luo budjettiinsa ja jota käytetään esim. noihin infraprojekteihin. Markkinoita tämä ei kiinnosta, koska niitä ei varsinaisesti kiinnosta vajeet tai velka, vaan korot ja inflaatio. Kun yksityinen sektori samaan aikaan deleveroi niin tällä toimenpiteellä ei ole vaikutusta inflaatioon. Summa summarum: valtio/fed ei tässä printtaa maksaakseen pois olemassaolevia velkojaan. Teoriassa sillä kyky siihen kuitenkin on, joka, niin outoa kuin se onkin, vaikuttaa nimenomaan siihen, että bondien korot ovat niin alhaiset.

Olet nähdäkseni oikeassa sen suhteen, miksi inflaatio ei ole tämän korkeampi ja miksi velkakirjojen korot ovat edelleen niin alhaiset. Mutta kyllä se silti vaan näin asuntovelattomana ottaa aivoon, että romahduksen ei anneta tulla. Minkä helvetin takia tätä nykyistä täysin kestämätöntä hintatasoa täytyy tukea, kysyn ma? Eikö liian suuria asuntolainoja ottaneita voisi oikeasti rankaista ja antaa maltillisempien henkilöiden kuten allekirjoittaneen sitten ostaa konkurssipesistä kämpät halvalla pois. Tai osakkeet tai mitä nyt tähän keksitkin. Kokonaisuudessaan tämä varmasti aiheuttaisi enemmän kurjuutta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta silti... Oikeastaan olen jo ottanut jokusen tuopin enkä edes ole ihan tätä mieltä, mutta sun kirjoituksista paistaa vaan se suurimman kokonaishyödyn tavoittelu tilanteessa, jossa suuri osa ihmisistä on käyttäytynyt täysin typerästi. Ja toki myös suuri osa yrityksistä ja valtioista. Jolloin ihan aidosti pikku näpäytys olisi paikallaan, jotta edes näiden tyyppien kasvattama sukupolvi tietäisi, mitä viiden luottokortin tappiin vinguttamisesta / helvetinmoisesta asuntolainasta / ylivivutetuista yrityskaupoista kuplan huipulla seuraa. Ei mulla oikeastaan muuta.
 
Mutta kyllä se silti vaan näin asuntovelattomana ottaa aivoon, että romahduksen ei anneta tulla. Minkä helvetin takia tätä nykyistä täysin kestämätöntä hintatasoa täytyy tukea, kysyn ma? Eikö liian suuria asuntolainoja ottaneita voisi oikeasti rankaista ja antaa maltillisempien henkilöiden kuten allekirjoittaneen sitten ostaa konkurssipesistä kämpät halvalla pois. Tai osakkeet tai mitä nyt tähän keksitkin.

Osakkeethan nimenomaan romahtivat oikein kunnolla joskus vuoden 2008 paikkeilla, eikä valtaosa osakkeista ole edelleenkään lähelläkään entisiä hintoja.

Ostitko silloin oikein urakalla osakkeita? Et varmaankaan.. Se on rommarin dilemma, kun koskaan ei ole oikea aika ostaa.

Myös asuntojen hinnat laskivat tuolloin 2008. Seurasin koko syksyn 2008 erästä Tampereen keskustassa myynnissä ollutta 100 vuotta vanhassa kerrostalossa olevaa yksiötä. Hintapyynti alkoi elokuussa 105 tonnista ja marraskuuhun mennessä hintapyyntö oli pudonnut 85 tonniin. Tein sitten tarjouksen ja ostin pois kuljeksimasta 82 tonnilla. Tänä kesänä myytiin suoraan alapuolelta samanalainen yksiö hintaan 118 tonnia..

Rommarit eivät ostaneet, vaikka tarjolla oli helmi.


Oikeastaan olen jo ottanut jokusen tuopin. Ei mulla oikeastaan muuta.

Rommarin arkea.
 
Osakkeethan nimenomaan romahtivat oikein kunnolla joskus vuoden 2008 paikkeilla, eikä valtaosa osakkeista ole edelleenkään lähelläkään entisiä hintoja.

Ostitko silloin oikein urakalla osakkeita? Et varmaankaan.. Se on rommarin dilemma, kun koskaan ei ole oikea aika ostaa.

Myös asuntojen hinnat laskivat tuolloin 2008. Seurasin koko syksyn 2008 erästä Tampereen keskustassa myynnissä ollutta 100 vuotta vanhassa kerrostalossa olevaa yksiötä. Hintapyynti alkoi elokuussa 105 tonnista ja marraskuuhun mennessä hintapyyntö oli pudonnut 85 tonniin. Tein sitten tarjouksen ja ostin pois kuljeksimasta 82 tonnilla. Tänä kesänä myytiin suoraan alapuolelta samanalainen yksiö hintaan 118 tonnia..

Rommarit eivät ostaneet, vaikka tarjolla oli helmi.




Rommarin arkea.

Hehe. Asun Lontoossa enkä ole vähään aikaan ostamassa muutenkaan. Ihan kiva tuo sun kuittaus, mutta totuus on kuitenkin se, että valtiot ottavat nyt järkyttäviä määriä velkaa (ja muita sitoumuksia kokonaisuudessaan kasvatetaan, kuten eläkkeitä) tulevien sukupolvien maksettavaksi, jotta kestämätöntä tilannetta saataisiin vielä hetken tuettua, eikä tarvitsisi sitten olla äänestäjille tilivelvollisia. Niin ja onnea kämpän ostosta, mutta eikö tuo alakerran yksiön hinta jo kerro siitä, että ihan ei ehkä ole väki vieläkään realistista sen suhteen, miten heikkoa se talouskasvu tulevina vuosina todennäköisesti onkaan?

Mielenkiintoista nähdä, miten täällä hommat etenee, kun valtion on pakko tehdä todella suuria leikkauksia ja kaiken lisäksi toukokuussa valittu hallitus aikoo niitä jopa tehdä.
 
Niin ja onnea kämpän ostosta, mutta eikö tuo alakerran yksiön hinta jo kerro siitä, että ihan ei ehkä ole väki vieläkään realistista sen suhteen, miten heikkoa se talouskasvu tulevina vuosina todennäköisesti onkaan?

Olen periaatteessa samaa mieltä. Eikä se maksamani 82 tonnia 25 neliön kämpästä mikään järkihinta ole. Asunnon papereista ilmeni, että edellisen kerran asunto oli vaihtanut omistajaa vuonna 1993 kauppahinnan ollessa 175 000 markkaa..

Toki sellaisia satavuotiaita jugendtaloja ei enää rakenneta, eikä sijaintikaan voisi Tampereen mittakaavassa olla yhtään parempi ja kun vielä taloyhtiön kaikki suuret remontit on tehty 2000-luvulla, niin ei se varmaankaan huono kauppa ollut. Vuokraahan minä siitä saan 550 euroa jok'ikinen kuukausi ja kun vastikekin on kohtuulliset 50 euroa, niin kyllähän siinä asunnossa on speksit kutakuinkin kohdillaan. Eikä 1 kk:n euriborikaan juurikaan huononna tilannetta, vaikka velkavipua onkin vähintään riittävässä määrin.
 
Jan Hurrilta taas mielenkiintoinen artikkeli:

Näin Fed kiihdyttää taloutta – kaukomailla

Fed ilmoitti viime keskiviikkona, että ensi kesään mennessä se kasvattaa pankeille tarjoamansa rahan määrää 600 miljardilla dollarilla. Käytännössä Fed sulloo tuon rahamäärän pankkien kirstuihin ostamalla näiltä koko rahalla liittovaltion velkakirjoja.

Uunituoreiden taalojen päälle on odotettavissa vielä lähemmäs 300 miljardia dollaria vanhoista sijoituksista erääntyvää rahaa vastaavin velkakirjaostoin. Fed on lisäksi ilmaissut valmiutensa tarvittaessa korottaa summia.
...
Mutta Yhdysvaltain oman talouden kehnojen kasvunäkymien takia edes puoli-ilmainen lainaraha ei jäänyt maan omaan talouteen happanemaan. Sen sijaan rauhaton raha lähti muualle parempien tuottojen perään.

...

– Lainaraha maksaa lännessä pyöreästi nolla prosenttia mutta useimmissa nopean talouskasvun maissa on saatavilla useiden prosenttien tai jopa yli kymmenen prosentin korkoja.

...


Kaksi Budaghyanin mukaan kaikille kehittyville markkinoille erittäin tärkeätä talouden muuttujaa ovat Yhdysvaltain talouskasvu ja Kiinan talouden rahamäärän kasvu.

Kiinasta on kasvanut monelle pienemmälle kasvutaloudelle samoin kuin kaikille raaka-aineiden viejämaille erittäin suuri ja tärkeä viennin kohdemaa. Kiinan kysyntää ylläpitää maan huima investointien määrä, joita taas pitää vauhdissa rahamäärän kasvu.

Kiinankaan investoinneissa ei olisi mieltä ilman loppukysyntää – eli viime kädessä kulutusta. Maailman edelleen suurin kuluttajamaa on Yhdysvallat, ja suurimpia kuluttajia Yhdysvaltain kotitaloudet.

Lopulta kehittyvillekin markkinoille olisi toisin sanoen eduksi, jos Fedin toiveet ja tavoitteet tällä kerralla toteutuisivat. Ei vain kaukomailla, vaan myös Yhdysvalloissa.

panorama_KehittyvMark.jpg


http://www.taloussanomat.fi/porssi/...iihdyttaa-taloutta--kaukomailla/201015358/170
 
http://euroetana.blogspot.com/2011/01/kuinka-rahasi-viedaan.html

Esimerkiksi USA:ssa harhautus tehtiin seuraavasti. Pankit pelastettiin ensin verovaroilla. Sen jälkeen keskuspankki alkoi lainata pankeille rahaa nollakorolla sijoitettavaksi valtion liikkeelle laskemiin velkakirjoihin. Valtion velastaan maksamalla korkeammalla korolla pankit saattoivat maksaa saamansa tuen takaisin (ja bonukset johtajilleen). Yleisölle kerrottiin, että pankkien pelastaminen ei maksanut veronmaksajille mitään. ("Katso itse, kupin alla ei ole pähkinää!").

Loistavasti pähkinänkuoressaan koko hirveys selitetty.
 
Vittu jos lainaa, mitä sanoo Kokoomuksen äänestäjät tästä ku lainataan taas rahaa? Nyt järki käteen Espoon wannabe snobit, ÄLÄ äänestä Kokoomusta!
 
Katselin tuota Inside job -leffaa, ja sikäli kun sivis on näissä keskusteluissa tarkoittanut markkinoiden sääntelyllä samaa kuin elokuvassa tarkoitettiin, niin olen kyllä jokseenkin samaa mieltä.

Itse olen mieltänyt tuon sääntelemättömyyden lähinnä tehokkaaseen kaupankäyntiin markkinoilla, veropolitiikkaan jne., mutta en kyllä itsekään katso hyvällä esim. tuota että lainataan järjettömästi rahaa jota lainaaja ei omista tai ylipäänsä keinottelua sen enempää kuin vaikkapa autokauppaa jossa myytäisiin autoja jota ei ole olemassa.

Olen hyvinkin saattanut kirjoittaa tuota sääntelyä vastaan, jos näin on niin olen luultavasti tarkoittanut asiaa yleisemmin.
 
Mitäs porukka on tästä mieltä, kuulostaako teistäkin hiukan kepulipeliltä :)?

http://www.taloussanomat.fi/kansant...-maksavat-velkojaan-haamueuroilla/20113290/12

"Irlanti turvautuu yhä epätoivoisempiin keinoihin maksaakseen kriisipankkiensa ulkomaisia rahoittajia pinteestä. Irlannin keskuspankki ryhtyi jo viime syksynä rahoittamaan maan kriisipankkeja "omatekoisilla" euroilla, mutta nyt kriisipankeilla on jo lupa tehdä itse samaa. Pankeilla on käytössään tyhjän päällä leijuvaa haamurahaa jo noin 20 miljardia euroa."
 
Mitäs porukka on tästä mieltä, kuulostaako teistäkin hiukan kepulipeliltä :)?

http://www.taloussanomat.fi/kansant...-maksavat-velkojaan-haamueuroilla/20113290/12

"Irlanti turvautuu yhä epätoivoisempiin keinoihin maksaakseen kriisipankkiensa ulkomaisia rahoittajia pinteestä. Irlannin keskuspankki ryhtyi jo viime syksynä rahoittamaan maan kriisipankkeja "omatekoisilla" euroilla, mutta nyt kriisipankeilla on jo lupa tehdä itse samaa. Pankeilla on käytössään tyhjän päällä leijuvaa haamurahaa jo noin 20 miljardia euroa."

Onko tuo nyt sitä setelirahoitusta? Eli valtio painaa itse lisää rahaa. Nerokas keksintö, voitais Suomessakin vain painaa rahaa, eikä tarttis ottaa velkaa.
 
Onko tuo nyt sitä setelirahoitusta? Eli valtio painaa itse lisää rahaa. Nerokas keksintö, voitais Suomessakin vain painaa rahaa, eikä tarttis ottaa velkaa.

Ajattelin alkaa harrastamaan tuota itsekin. Kätevästi voi luoda rahaa ilman vakuuksia, joiden velkakirjat kuitenkin käyvät vakuutena toisiin lainoihin... Ihan järkevältä kuulostaa :wtf:
 
Tavallaan mahdollistaa vaan pankkien yhä suuremman lainanoton, kuten Hurrin tekstistä ilmenee:

Sekin käy keskuspankin asiakirjoista selväksi, että kyseiset "haamuvelkakirjat" kuuluvat Irlannin valtion antamien pankkitakuiden piiriin. Nämäkin noin 20 miljardia euroa ovat toisin sanoen viime kädessä Irlannin veronmaksajien velkapiikissä.

Irlannin valtion antama takaus tarkoittaa, että tiukan paikan tullen jopa EKP voi vaatia Irlannin veronmaksajia tilille mahdollisten luottotappioiden kattamiseksi. Näin irlantilaispankkien ulkomaisilta rahoittajilta on siirtynyt EKP:lle suuri määrä luottoriskiä, jonka EKP voi tiukan paikan tullen sälyttää Irlannin veronmaksajille.

EKP sitten myöntää lainoja noita "vakuuksia" vastaan. Tuon pitäisi olla täysin laitointa, mutta nähtävästi lait eivät niin haittaa kun on hätä kädessä.
 
Mitäs porukka on tästä mieltä, kuulostaako teistäkin hiukan kepulipeliltä :)?

http://www.taloussanomat.fi/kansant...-maksavat-velkojaan-haamueuroilla/20113290/12

"Irlanti turvautuu yhä epätoivoisempiin keinoihin maksaakseen kriisipankkiensa ulkomaisia rahoittajia pinteestä. Irlannin keskuspankki ryhtyi jo viime syksynä rahoittamaan maan kriisipankkeja "omatekoisilla" euroilla, mutta nyt kriisipankeilla on jo lupa tehdä itse samaa. Pankeilla on käytössään tyhjän päällä leijuvaa haamurahaa jo noin 20 miljardia euroa."
Eikös tämä nyt jo ole tismalleen sitä käytännössä toteutettuna, mitä "talousguru" Uusipaavalniemi on toitottanut jo vuosia, eli hulluutta viedään yhä pidemmälle ja pidemmälle, ja tätä tasoa on sitten käytännössä ne ainoat ratkaisukeinot ja uloskäyntitiet, jotka yleistyessään johtavat superinflaation kautta pikkuhiljaa kohti normaalimpaa tilaa? Eli tällä hetkellä esim. siis Irlannin osalta olemassa olemattomia saatavia ei suostuta alaskirjaamaan ja tämä on sitten se vaihtoehto jolla totuutta pyritään vääristämään viimeiseen saakka? Until the inevitable (will happen).
 
Eikös tämä nyt jo ole tismalleen sitä käytännössä toteutettuna, mitä "talousguru" Uusipaavalniemi on toitottanut jo vuosia, eli hulluutta viedään yhä pidemmälle ja pidemmälle, ja tätä tasoa on sitten käytännössä ne ainoat ratkaisukeinot ja uloskäyntitiet, jotka yleistyessään johtavat superinflaation kautta pikkuhiljaa kohti normaalimpaa tilaa? Eli tällä hetkellä esim. siis Irlannin osalta olemassa olemattomia saatavia ei suostuta alaskirjaamaan ja tämä on sitten se vaihtoehto jolla totuutta pyritään vääristämään viimeiseen saakka? Until the inevitable (will happen).

Uusis olisi laittanut EKP:n maksamaan suoraan velattomana uutena rahana nuo velat. Nythän pankit lainaavat uutta rahaa EKP:ltä loppukädessä veronmaksajat vakuutenaan.
 
Kaikkia, joita vähäänkään kiinnostaa 2000-luvun rahoitusmarkkinakriisi, suosittelen tsekkaamaan dokumentin nimeltä Inside Job.
Löytyy ameriikan serkuilta...

Dokumentti käy läpi hyvin miten jenkkien taloussysteemi oli ja on edelleen umpimätä. USAssa talousroistot tekevät käytännössä mitä tahansa, eikä kukaan niitä voi estää.
Samat lierot ovat nykyisessä Obaman hallituksessakin, eikä sitä myöten parannusta tilanteeseen ole heti tulossa.

Dokumentti on äärimmäisen hyvin tehty. Haastattelija painostaa ns. talousalan asiantuntijoita hyvillä kysymyksillä ja on hauskaa kun porukka alkaa änkyttämään pyristellessään ulos valheella.
 
Back
Ylös Bottom