"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Kreikka ei tule tosiaan selviämään niin, että he pystyisivät palaamaan IMF:n ja EU:n suunnitelmien mukaisesti kansainvälisille lainamarkkinoille. Jokatapauksessa Kreikan täytyy sopeuttaa menot tulojen mukaan ja tämä taso saattaa löytyä melkoisen alhaalta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Yhdysvalloissa monet osavaltiot ovat olleet historiassa maksukyvyttömiä, tällä hetkellä Kalifornia on käytännössä konkurssissa. Tästä huolimatta missään ei ole keskusteltu mahdollisuudesta, että tällaiset osavaltiot eroaisivat USA-nimisestä valuutta-alueesta. Syy tähän on yksinkertainen: Yhdysvallat on liittovaltio, jossa yhden osavaltion kokemien talouskriisien kustannukset jaetaan suurelta osin automaattisesti kaikkien osavaltioiden kesken. Jos siis vaikkapa Kaliforniassa tuotanto laskee ja työttömyys kasvaa, niin esimerkiksi kasvaneen työttömyyden aiheuttamat kustannukset kuten työttömyyskorvaukset maksetaan liittovaltion budjetista. Tämä ylläpitää tuloja ja veronmaksukykyä. Eurojärjestelmän valuvika on, että siinä tällaista automatiikkaa ei ole.

Nyt EU, IMF ja Suomi näiden mukana vaativat päinvastaista, Kreikkaa vaaditaan kantamaan kaikki kustannukset itse. Tämä on mahdotonta, mikä näkyy Kreikan talouden nopeana alasajona. Eurojärjestelmän suurin uhka ei siis ole se, että Kreikka ei noudattaisi täysin siltä vaadittua talouspolitiikkaa vaan että se noudattaa sitä. Tätä valuvikaa tulisi alkaa korjata ja silloin on puhuttava EU-tasoisista veroista ja myös liittovaltiosta. Yhteinen riskienjakojärjestelmä huolehtii maiden välisistä erojen luomista paineista yhteisen valuuttaa kohtaan.

Kreikalta vaadittavat uhraukset ovat siis osin täysin tarpeettomat ja jopa haitalliset. Jälkimmäisiin kuuluu julkisen omaisuuden yksityistäminen. Tässä on Daniel Grosin selitys sille, miksi yksityistäminen haittaa Kreikan velkakriisin hoitoa. Aivan omaksi ilokseni huomasin, että Gros myös päättelee omaisuuden tulevan myydyksi alihintaan, kuten itsekin aiemmin esitin.

http://blog.hse-econ.fi/?p=3963

Samaa mieltä siitä, että paloa sammutetaan tällä hetkellä heittämällä bensaa tuleen, mutta onko sitten sellaista poliittista tahota ja solidaarisuutta Euroopassa, että EU vietäisiin liittovaltioksi lyhyellä aikataululla. Tämähän toki on ollut koko projektin tarkoitus alusta asti tekemällä se pikkuhiljaa, jotta vastustusta ei ole. Lyhyellä aikataululla tuollaisen läpivieminen ei tule onnistumaan.
 
http://blog.hse-econ.fi/?p=3963

Samaa mieltä siitä, että paloa sammutetaan tällä hetkellä heittämällä bensaa tuleen, mutta onko sitten sellaista poliittista tahota ja solidaarisuutta Euroopassa, että EU vietäisiin liittovaltioksi lyhyellä aikataululla. Tämähän toki on ollut koko projektin tarkoitus alusta asti tekemällä se pikkuhiljaa, jotta vastustusta ei ole. Lyhyellä aikataululla tuollaisen läpivieminen ei tule onnistumaan.

Pitää vaan toivoa, että EU:sta saadaan mahdollisimman nopeasti liittovaltio. Harmi, että useat ihmiset näkevät EU:sta pelkät maksut eivätkä huomaa siitä tulleita hyötyjä. Vaikka tämä liittovaltioksi tuleminen saattaisi tarkoittaa rahaa syytämistä muihin maihin, niin olisi se kuitenkin pitemmällä tähtäimellä paras vaihtoehto. Suomi on pieni maa ja tulee aina hyppimään isompien pillin mukaan. Itse näen, että kysymys on pitkällä tähtäimellä vain siitä, että hyppiikö suomi Brysselin pillin mukaan vai Kiinan/muiden tulevien suurvaltojen mukaan tulevaisuudessa. Kaikki EU-maat ovat tulevaisuudessa pieniä yksistään tulevien suurvaltojen rinnalla, mutta yhdessä eurooppa voi hyvinkin olla taloudessa se maapallon ykkönen, kuten juuri tällä hetkellä olisikin, jos EU olisi liittovaltio.
 
Haaparantahan on sama kaveri, joka piti Suomea ryöstäjänä kun Suomi tahtoi lainoilleen vakuuksia. EU:n ongelma ei ole liittovaltion puute vaan ylivelkaantuneet eteläiset valtiot. Ne ovat pitkään syöneet enemmän kuin tienaavat ja nyt niiden pitää ottaa viimein vastuu omista virheistään. Kyllä se lakkoilu ja muut ininä lakkaa kun markkinat hakkaavat nahkaremmillä selkään aikansa.

Samalla tapaa osavaltioiden ajautuessa konkurssiin niitä luotottaneet pankit ovat ongelmissa kuin EU:n tapauksessa periaatteessa itsenäisten valtioiden.
 
Ylivelkaantuminen on koko euroopan + jenkkien ongelma, mutta about kaikki muut euroopan maat maat paitsi suomi yrittää edes tehdä asialle jotain. Hallitusohjelma sanoo suoraan että tavoitteena on velkaantua lisää koko vaalikauden ajan. Isokalliolta jälleen kerran osuva kolumni päivän iltiksessä.
 
. EU:n ongelma ei ole liittovaltion puute vaan ylivelkaantuneet eteläiset valtiot. Ne ovat pitkään syöneet enemmän kuin tienaavat ja nyt niiden pitää ottaa viimein vastuu omista virheistään. Kyllä se lakkoilu ja muut ininä lakkaa kun markkinat hakkaavat nahkaremmillä selkään aikansa.

Ongelma vaan, jos EU:lla ei ole mitään valvontakoneistoa. Jos samalla tavalla jatketaan ja kun tästä on päästy yli, niin kohta siellä joku siipeilee taas ja laskee, että muut auttavat jos rahat loppuvat. EU:lla pitäisi olla ainakin jossain määrin valtaa sanella jäsenvaltioiden budjetteja. Nyt ollaan vähän valtioliiton ja liittovaltion välimaastossa, joka mahdollistaa siipeilyn. Toisaalta taas olisi aivan älytön idea rikkoa koko systeemi, koska yhdelläkään eu-maalla ei ole tulevaisuudessa yksin pahemmin valtaa koko maailman mittakaavassa ja muutenkin euroopan maat tarvitsevat toisiaan kaupankäytiin. Itse näen, että ehdottomasti järkevin tie on viedä EU:ta ainakin liittovaltion suuntaan melko radikaalisti ja keskittää päätöksentekoa. Tuossa vaan lienee se ongelma, että harva eurooppalainen tuntee olevansa EU-kansalainen. Suurin osa mieltää itsensä pelkästään oman valtion kansalaiseksi ja tuollainen liittovaltio ideana voi olla vaikea myydä ihmisille.
 
Enpä mä sitä valvontakoneistoa niinkään kaipaa liittovaltion muodossa, vaan rahavirtojen kontrollointia, koska käytössä on yhteinen valuutta. Siitä Haaparantakin käsittääkseni tuossa puhuu. Mutta nykymeiningillä, jossa budjettien tasapainottaminen on tärkeämpää kuin täystyöllisyys ja talouskasvu, niin todennäköisesti liittovaltiokehitys nimenomaan tarkoittaisi haukkamaista budjettialijäämien valvontaa ja vainoharhaista inflaation pelkoa.

Jos käytössä on vapaasti kelluvat kansalliset valuutat valuuttojen arvot heijastelevat kansantalouden tilaa. Eri valtioilla on eri aikoina vaihtotaseiden ali- ja ylijäämiä, joita kansalliset valuutat heijastelevat. Eli esimerkiksi vahvasti vaihtotaseeltaan plussalla olevat maat kuten Saksa omaisivat vahvan valuutan eli saksalaiset tuotteet olisivat kalliita ulkomailla, kuten Kreikassa toisin kuin nyt on ollut tilanne. Nyt euroalueella Kreikkahan itse asiassa on ollut yksi kysynnän ylläpitäjistä euroalueella, koska se on antanut taloutensa kasvaa Saksan ym. korostaessa palkkamalttia. Toisaalta esimerkiksi Kreikan tapauksessa drakman ulkoinen arvo olisi heikentynyt ja parantanut kreikkalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Tilanteessa, jossa käytössä on yhteinen valuutta, kuten nyt on euroalueella, täytyy rahavirtoja pystyä hallitsemaan, koska samoja alijäämiä ja ylijäämiä valtioilla on edelleen, mutta ei valuuttoja jotka joustaisivat niin kuin tällaisessa tilanteessa pitäisi.

Kyllä se valtavirtainen taloustiedekin tämän lopulta myöntää. Mutta silloin asia tullaan esittämään helvetinmoisena uutuutena ja dramaattisena havaintona, vaikka se on kyllä muualla huomoitu jo aivan helvetin kauan sitten.
 
Pienet valtiot vaan ovat kovin herkkiä isojen hedge rahastojen ja muiden vastaavien riepoteltavina. Goldman Sachs pystyisi ostamaan helposti kaikki Suomen valtion bondit ja vaikuttamaan siten markan arvoon ja pelailemaan sillä. Käytännössä Suomi joutuisi velkaantumaan dollareissa tai muussa vastaavassa valuutassa, jolloin markan heittely paisuttaisi Suomen velkojen reaaliarvoa markoissa ihan poskettomasti. Mites jos nykyisessä tilanteessa markka puolittuisi suhteessa dollariin? Pystyisikö silloin tekemään keynesläistä velkaelvytystä?

Ongelma ei ole muussa kuin, että leväperäisyys on johtanut luottamuksen menettämiseen ja sitä on hankala saada takaisin. Kukaan ei halua tulla kusetetuksi.
 
Pienet valtiot vaan ovat kovin herkkiä isojen hedge rahastojen ja muiden vastaavien riepoteltavina. Goldman Sachs pystyisi ostamaan helposti kaikki Suomen valtion bondit ja vaikuttamaan siten markan arvoon ja pelailemaan sillä. Käytännössä Suomi joutuisi velkaantumaan dollareissa tai muussa vastaavassa valuutassa, jolloin markan heittely paisuttaisi Suomen velkojen reaaliarvoa markoissa ihan poskettomasti. Mites jos nykyisessä tilanteessa markka puolittuisi suhteessa dollariin? Pystyisikö silloin tekemään keynesläistä velkaelvytystä?

Ongelma ei ole muussa kuin, että leväperäisyys on johtanut luottamuksen menettämiseen ja sitä on hankala saada takaisin. Kukaan ei halua tulla kusetetuksi.

Ei julkista kulutusta ole pakko rahoittaa velkakirjoilla, jolloin mainitsemasi spekulatiivinen elementti jää kokonaan pois eikä valtioiden tarvitse olla tilivelvollisia yksityisille rahoitusmarkkinoille. Miksi pankkien pitäisi voida saada lainata prosentin korolla keskuspankilta vasemmalla kädellä ja samaa rahaa oikealla kädellä esimerkiksi 10 prosentin korolla kriisimaille?

Miten noita rahavirtoja pitäisi sitten kontrolloida?

Tosta oli jo aiemmin juttua:

Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä (tilanne euroalueen sisällä euroon kuuluvien maiden välillä) täytyy rahavirtoja kansantalouksien välillä pystyä sääntelemään, koska kokonaiskysyntä tällaisen alueen sisällä on epätasaista. Tämä pätee euroalueeseen (kysyntä sisällä on epätasaista) eikä kysynnänsääntelyä ole. Tätä kysynnänsääntelyä olisi esimerkiksi se, että vaihtotaseeltaan positiiviset maat velvoitettaisiin lisäämään tuontiaan alijäämämaista tai investoimaan alijäämämaihin tai muuta vastaavaa. Näinhän ei siis nykyisellään EU:ssa toimita. Samalla kokonaiskysynnän ylläpitämistä voitaisiin tukea edellä mainitun finanssi-instituution kautta, joka voisi lainata yhdessä EKP:n kanssa korkeasta työttömyysasteesta ja tuotantokapasiteetin alhaisesta hyödyntämisasteesta kärsivälle maalle alemmalla korolla.

Vaatisi siis laajamittaisia institutionaalisia uudistuksia EU:ssa. Niitä on pakko kuitenkin tehdä, koska nykyjärjestelmä on... paska.
 
Ei julkista kulutusta ole pakko rahoittaa velkakirjoilla, jolloin mainitsemasi spekulatiivinen elementti jää kokonaan pois eikä valtioiden tarvitse olla tilivelvollisia yksityisille rahoitusmarkkinoille. Miksi pankkien pitäisi voida saada lainata prosentin korolla keskuspankilta vasemmalla kädellä ja samaa rahaa oikealla kädellä esimerkiksi 10 prosentin korolla kriisimaille?

Meinasitko, että Suomi voisi lainata Suomen Pankilta markkamääräisesti lainaa? Markan ulkoinen arvo voisi käydä aavistuksen matalalla, ei paljoa ulkomailta tarvitsisi bemareita rahdata. Sekin vielä, mutta entäs kuuhun asti pakeneva öljyn hinta? Sen kallistuminen kun vaikuttaa ihan kaikkeen.
 
Meinasitko, että Suomi voisi lainata Suomen Pankilta markkamääräisesti lainaa? Markan ulkoinen arvo voisi käydä aavistuksen matalalla, ei paljoa ulkomailta tarvitsisi bemareita rahdata. Sekin vielä, mutta entäs kuuhun asti pakeneva öljyn hinta? Sen kallistuminen kun vaikuttaa ihan kaikkeen.

Katso missä valuutassa Suomen valtio velkaantui 1990-luvun laman yhteydessä. Vastaus: markoissa. Samaan aikaan tosin tehtiin se virhe, että pyrittiin harjoittamaan "vahvan markan politiikkaa" aika pitkään joka aiheutti/syvensi lamaa, mutta en ole kyllä törmännyt sellaiseen, että kelluttamisen jälkeenkään ulkomaiset hinnat (ml. öljy) olisivat karanneet käsistä.

Meinaatko, että inflaatioon ja valuutan ulkoiseen arvoon on jotenkin vaikutusta sillä onko keskuspankkiraha lainattu valtiolle suoraan keskuspankilta vai niin että välikätenä toimii liikepankki?
 
Katso missä valuutassa Suomen valtio velkaantui 1990-luvun laman yhteydessä. Vastaus: markoissa. Samaan aikaan tosin tehtiin se virhe, että pyrittiin harjoittamaan "vahvan markan politiikkaa" aika pitkään joka aiheutti/syvensi lamaa, mutta en ole kyllä törmännyt sellaiseen, että kelluttamisen jälkeenkään ulkomaiset hinnat (ml. öljy) olisivat karanneet käsistä.

Meinaatko, että inflaatioon ja valuutan ulkoiseen arvoon on jotenkin vaikutusta sillä onko keskuspankkiraha lainattu valtiolle suoraan keskuspankilta vai niin että välikätenä toimii liikepankki?

Suomi ei kyllä velkaantunut markoissa juurikaan 90-luvun lamassa vaan parhaimmillaan velasta oli noin 70% muissa valuutoissa.

Inflaatioon, sikäli kun se ymmärretään yleisenä hintojen nousuna, vaikuttaa kyllä selvästi paitsi rahan määrä kierrossa niin myös yleiset inflaatio-odotukset. Jos valtion oma keskuspankki ryhtyy bondien ainoaksi ostajaksi niin se johtaa siihen, ettei valtion kannata tehostaa toimintojaan jolloin palkankorotukset lähtevät helposti käsistä ja rahaa riittää kaikenlaiseen tuottamattomaan huttuun jolloin sen arvo väistämättä alentuu. Milloin keskuspankki voisi sitten kiristää rahapolitiikkaansa jos valtio on jo pahasti velkaantunut? Korkeampi korkotaso tappaisi kulutusjuhlan siihen paikkaan.

Yksityisille on siksi annettu suuri rooli luotonannossa, koska niiden on uskottu arvottavan riskit julkista paremmin. Mikäänhän ei ole niin huonosti hoidettu kuin yhteinen vene.
 
Suomi ei kyllä velkaantunut markoissa juurikaan 90-luvun lamassa vaan parhaimmillaan velasta oli noin 70% muissa valuutoissa.

Jos tämän kuvaajan pohjalla olevat luvut pitävät paikkansa niin kyllä siitä suuri osa markkamääräistä oli:
Valtionvelan_kehitys.gif


Inflaatioon, sikäli kun se ymmärretään yleisenä hintojen nousuna, vaikuttaa kyllä selvästi paitsi rahan määrä kierrossa niin myös yleiset inflaatio-odotukset. Jos valtion oma keskuspankki ryhtyy bondien ainoaksi ostajaksi niin se johtaa siihen, ettei valtion kannata tehostaa toimintojaan jolloin palkankorotukset lähtevät helposti käsistä ja rahaa riittää kaikenlaiseen tuottamattomaan huttuun jolloin sen arvo väistämättä alentuu. Milloin keskuspankki voisi sitten kiristää rahapolitiikkaansa jos valtio on jo pahasti velkaantunut? Korkeampi korkotaso tappaisi kulutusjuhlan siihen paikkaan.

Yksityisille on siksi annettu suuri rooli luotonannossa, koska niiden on uskottu arvottavan riskit julkista paremmin. Mikäänhän ei ole niin huonosti hoidettu kuin yhteinen vene.

Tämä on sun omaa spekulaatiota siis ja sisältää suuren määrän preskriptiivisiä ja jossain määrin normatiivisiakin väitteitä. Jos kysymys on, että onko sillä jotain välitöntä operationaalista merkitystä inflaation ja valuuttakurssin näkökulmasta että onko valtio velkaantunut keskuspankille vai yksityisille finanssimarkkinoille, niin vastaus on selkeä EI.
 
Jos tämän kuvaajan pohjalla olevat luvut pitävät paikkansa niin kyllä siitä suuri osa markkamääräistä oli:
Valtionvelan_kehitys.gif




Tämä on sun omaa spekulaatiota siis ja sisältää suuren määrän preskriptiivisiä ja jossain määrin normatiivisiakin väitteitä. Jos kysymys on, että onko sillä jotain välitöntä operationaalista merkitystä inflaation ja valuuttakurssin näkökulmasta että onko valtio velkaantunut keskuspankille vai yksityisille finanssimarkkinoille, niin vastaus on selkeä EI.

Valtionkonttorin mukaan kuitenkin
. Enimmillään valuuttamääräinen velka oli 1990 -luvulla lähes 70 % valtionvelasta

http://www.valtiokonttori.fi/static/rahoitus/vuosikatsaus2003/viewarticle9027.html?node=650&type=1&language=FI

Jos liikepankkien ja keskuspankin lainaamat rahat on yhtähyviä, niin miksei keskuspankkirahoitukseen turvauduta heti kättelyssä?
 
Valtionkonttorin mukaan kuitenkin

http://www.valtiokonttori.fi/static/rahoitus/vuosikatsaus2003/viewarticle9027.html?node=650&type=1&language=FI

Jos liikepankkien ja keskuspankin lainaamat rahat on yhtähyviä, niin miksei keskuspankkirahoitukseen turvauduta heti kättelyssä?

Voihan se olla, että tuossa saatetaan viitata esimerkiksi vuoteen 1992, jolloin tuo suhteellinen määrä on voinut olla tuo 70 %.

Jos liikepankkien ja keskuspankin lainaamat rahat on yhtähyviä, niin miksei keskuspankkirahoitukseen turvauduta heti kättelyssä?

Sen kysymyksen osalta sitä perkaamista sitten olisikin. Mielenkiintoisinta tässä kuitenkin on enneminkin se, että suuri osa luulee, että liikepankit vain ja ainoastaan lainaavat sitä rahaa "markkinoilta" ja sieltä eteenpäin valtioille. Toki tämä on pääsääntöinen tapa toimia, mutta pankit myös lainaavat keskuspankilta (esim. prosentin korolla) ja sieltä eteenpäin valtiolle (esim. 10 prosentin korolla kriisimaille).
 
Voihan se olla, että tuossa saatetaan viitata esimerkiksi vuoteen 1992, jolloin tuo suhteellinen määrä on voinut olla tuo 70 %.



Sen kysymyksen osalta sitä perkaamista sitten olisikin. Mielenkiintoisinta tässä kuitenkin on enneminkin se, että suuri osa luulee, että liikepankit vain ja ainoastaan lainaavat sitä rahaa "markkinoilta" ja sieltä eteenpäin valtioille. Toki tämä on pääsääntöinen tapa toimia, mutta pankit myös lainaavat keskuspankilta (esim. prosentin korolla) ja sieltä eteenpäin valtiolle (esim. 10 prosentin korolla kriisimaille).

Korkohan on aina korvaus riskinotosta ja minusta kriisimaiden korot heijastelee maiden riskiä jättää lainansa maksamatta ja maksatta jättämisellä tarkoitan sitä, että ne eivät pysty hoitamaan korkomenojaan (valtiothan eivät välttämättä itse pääomaa lyhennä). Korkojen avulla arvotetaan ei sijoituskohteita ja ohjataan resurssit mahdollisimman tehokkaasti.
 
Noi Kreikkalaiset poliitikot pitäisi ampua ketkä ton homman kusi. Siis aikuisten oikeesti ampua:curs:
 
Noi Kreikkalaiset poliitikot pitäisi ampua ketkä ton homman kusi. Siis aikuisten oikeesti ampua:curs:
Mä pistäisin ne töihin. 40 vuotta hitsaamassa kreikkalaisella telakalla, jolla maksetaan valtion lainaa. Toimisi varoittavana esimerkkinä.

Olen taas lueskellut rahoituksen historiaa ja valtioiden lainoista, lähinnä Fergusonin "Rahan nousu" ja "This time is different". Historian valossa näyttää kummalliselta Stubbin vakuuttelut, että valtiot maksavat lainansa varmasti. Ei ole ollut kovinkaan varmaa kriisien aikaan.
 
Back
Ylös Bottom