"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[RidAH]

Kertokaas joku, talousoppia opiskellut, onko logiikkani oikea...

1. Suurin osa maailman rahoista on siis tällä hetkellä lainattua rahaa jota ei oikeasti ole olemassa kenelläkään.
2. Lainattu raha on lainattu, koska uskotaan, että talouskasvun myötä rahaa tulee takaisin koko määrä plus korot.
3. Talouskasvu perustuu loppupeleissä planeetan resurssien hyödyntämiseen, käytännössä myymiseen toisille sen jälkeen kun resurssin omistajan selvitymiseen vaadittavat tarpeet on tyydytetty.
4. Voiko maailmassa olla enää niin paljon hyödyntämättömiä resursseja, että kaikki velka mitä kaikilla on, voitaisiin koskaan maksaa?
5. Mitä, jos havaitaan että resurssit ovat laskusuunnassa? Loppuuko usko lainanantoon ja valuuttoihin, eli globaali rahajärjestelmä ja yhteiskunta hajoaa koska tulevaisuuden kasvua ei ole odotettavissa?

http://www.newsociety.com/bookid/3964

The 21st century ushered in an era of declines, in a number of crucial parameters:

* Global oil, natural gas and coal extraction
* Yearly grain harvests
* Climate stability
* Population
* Economic growth
* Fresh water
* Minerals and ores, such as copper and platinum

No menemättä pintaa syvemmälle niin...

1. Riippuu rahan määritelmästä. Tiukan määritelmän mukaan juuri noin.
2. Lainattua rahaa EI voida maksaa takaisin, koska vain lainan pääomat menee tasan. Korkoa varten vaaditaan lisää lainaa. Velka voi poistua kokonaan vain alaskirjausten kautta, ei maksamalla sovitusti.
3. Miksi rajata vain meidän planeetan resursseihin? Talouskasvu perustuu resurssien TEHOKKAAMPAAN hyödyntämiseen riippumatta missä ne on. Pohjimmainen syy kasvulle on kuitenkin aina ihmisen luovuus.
4. Ks. 2+3
5. Resurssit ei varsinaisesti sinänsä mene "laskusuuntaan" vaan syntyy "peak" -skenaario, jossa niiden hyödyntäminen kallistuu. Tyypillisesti sen takia, että ko. resurssit on jo käytetty sieltä mistä se oli edullisinta ja saman hintatason mukaan ei ole järkevää lähteä hankkimaan sitä haastavammista paikoista. Se, mitä useemman resurssin peak-tilanteessa käy... siihen en lähde arvuuttelemaan.

 

[rullaverho]

Kuuntelinpa tuossa toisella korvalla Markkinoilla klubin ohjelman Areenasta http://areena.yle.fi/audio/1045860
Paikalla olivat Kiander, Seppänen, Niinistö ja Nordean Mörttinen. Esko Seppänen nosti keskustelussa esiin lisälikviditeetin luonnin tyhjästä, eli hänen mukaansa "hötörahan".

Voipi olla että tästä ketjusta jo löytäisi vastauksen kysymykseeni, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Eli miksi tuo hötörahan valtava määrä ei purkaudu inflaationa? Ja jos tuo ylimääräinen likvideetti on valunut varallisuusesineisiin, niin eikö tässä edelleen ole valtava jättikupla varallisuusesineiden hinnoissa. Mutta miksi markkinoilla ei hinnoitella mitenkään tuota oletettua varallisuusesineiden yliarvostusta? Min en ymmärrä. Selittäkää jookos.

 

[pååtta]

Kuuntelinpa tuossa toisella korvalla Markkinoilla klubin ohjelman Areenasta http://areena.yle.fi/audio/1045860
Paikalla olivat Kiander, Seppänen, Niinistö ja Nordean Mörttinen. Esko Seppänen nosti keskustelussa esiin lisälikviditeetin luonnin tyhjästä, eli hänen mukaansa "hötörahan".

Voipi olla että tästä ketjusta jo löytäisi vastauksen kysymykseeni, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Eli miksi tuo hötörahan valtava määrä ei purkaudu inflaationa? Ja jos tuo ylimääräinen likvideetti on valunut varallisuusesineisiin, niin eikö tässä edelleen ole valtava jättikupla varallisuusesineiden hinnoissa. Mutta miksi markkinoilla ei hinnoitella mitenkään tuota oletettua varallisuusesineiden yliarvostusta? Min en ymmärrä. Selittäkää jookos.

Tuo Seppäsen viittaamaa hötöraha, eli velanluonti (kun pankit lainaavat rahaa, syntyy uutta rahaa) inflatoi jo asuntojen hintoja USA ja Euroopassa. Nyt tuon velan tuhoutuminen on painanut omaisuusarvoja kauttaaltaan, velkadeflaatiota on pystytty kyllä vastustamaan valtioiden velkaantumisella ja nollakoroilla, mutta tämä on siirtänyt riskiä yksityisiltä valtioille ja tämä riski on jo realisoitunut Kreikassa ja tulee kohta realisoitumaan muuallakin. Kun valtiot eivät pysty enää estämään velkadeflaatiota vaan ne niin sanotusti menevät nurin johtaa tämä joko 1. rajuun deflaatioon kun velka tuhoutuu 2. hyperinflaatioon kun valtiot koettavat inflatoida velkojaan pois. Näin minä näen asian.

 

[sivis]

Tuo Seppäsen viittaamaa hötöraha, eli velanluonti (kun pankit lainaavat rahaa, syntyy uutta rahaa) inflatoi jo asuntojen hintoja USA ja Euroopassa. Nyt tuon velan tuhoutuminen on painanut omaisuusarvoja kauttaaltaan, velkadeflaatiota on pystytty kyllä vastustamaan valtioiden velkaantumisella ja nollakoroilla, mutta tämä on siirtänyt riskiä yksityisiltä valtioille ja tämä riski on jo realisoitunut Kreikassa ja tulee kohta realisoitumaan muuallakin. Kun valtiot eivät pysty enää estämään velkadeflaatiota vaan ne niin sanotusti menevät nurin johtaa tämä joko 1. rajuun deflaatioon kun velka tuhoutuu 2. hyperinflaatioon kun valtiot koettavat inflatoida velkojaan pois. Näin minä näen asian.

Kakkosvaihtoehtoon liittyen: Euroalueeseen kuuluvilla mailla ei oikeastaan ole mahdollisuutta edes saada hyperinflaatiota aikaiseksi, ellei EKP alkaisi painamaan rahaa ja Euroopan tuotantokapasiteetti romahtaisi samalla.

Noihin historiassa tapahtuneisiin hyperinflaatiokeissihin on liittynyt aina samanaikainen dramaattinen heikennys tuotantokapasiteetissa sekä laajamittainen rahan painaminen. Weimarin tasavallan aikaan Saksa defaulttasi vieraassa valuutassa sille asetetut sotakorvausvelvoitteet. Tämän seurauksena Ruhrin talousalue otettiin ulkovaltojen toimesta haltuun ja tuotanto seisahti. Kysyntä ylitti tarjonnan ja samalla aloitettiin myös printtaaminen kotimaisten vastuiden kattamiseksi. Tuloksena hyperinflaatio.

Zimbabwessa jaettiin maat uusiksi ja maatalouden tuotantokapasiteetti romahti. Samalla aloitettiin myös printtaaminen kotimaisten vastuiden kattamiseksi. Tuloksena hyperinflaatio.

EDIT: Nykyisin kun raha ei ole sidoksissa mihinkään jalometalleihin tms, niin ratkaisevaa todellakin on se luottamus siihen rahaan. Omasta mielestäni tämä tarkoittaa siis myös sitä, että jos luottamus siihen rahaan halutaan säilyttää niin sitä rahaa ei aleta printtaamaan sitä mukaa kun taskut tyhjenevät.

 

[pååtta]

Kakkosvaihtoehtoon liittyen: Euroalueeseen kuuluvilla mailla ei oikeastaan ole mahdollisuutta edes saada hyperinflaatiota aikaiseksi, ellei EKP alkaisi painamaan rahaa ja Euroopan tuotantokapasiteetti romahtaisi samalla.

Noihin historiassa tapahtuneisiin hyperinflaatiokeissihin on liittynyt aina samanaikainen dramaattinen heikennys tuotantokapasiteetissa sekä laajamittainen rahan painaminen. Weimarin tasavallan aikaan Saksa defaulttasi vieraassa valuutassa sille asetetut sotakorvausvelvoitteet. Tämän seurauksena Ruhrin talousalue otettiin ulkovaltojen toimesta haltuun ja tuotanto seisahti. Kysyntä ylitti tarjonnan ja samalla aloitettiin myös printtaaminen kotimaisten vastuiden kattamiseksi. Tuloksena hyperinflaatio.

Zimbabwessa jaettiin maat uusiksi ja maatalouden tuotantokapasiteetti romahti. Samalla aloitettiin myös printtaaminen kotimaisten vastuiden kattamiseksi. Tuloksena hyperinflaatio.

EDIT: Nykyisin kun raha ei ole sidoksissa mihinkään jalometalleihin tms, niin ratkaisevaa todellakin on se luottamus siihen rahaan. Omasta mielestäni tämä tarkoittaa siis myös sitä, että jos luottamus siihen rahaan halutaan säilyttää niin sitä rahaa ei aleta printtaamaan sitä mukaa kun taskut tyhjenevät.

Ihan hyvää tekstiä, en itse tässä tilanteessa pidä hyperinflaatioita tai edes kovin nopeaa inflaatiota uhkana. Mikä on vaarallista niin inflaatio ei ole todellakaan lineaarinen prosessi missä kun lisätään jonkun raha-aggregaatin määrää 10% nostaa se kuluttajahintoja 10%. Varmaan kohtuullisen kova printtaaminen voisi peittyä deflaatiopaineiden alle suhteellisen pitkäksi aikaa ennenkuin inflaatio alkaisi nostaa päätään tyyliin: 1% vuoden päästä 3% toisen vuoden päästä 5% ja kolmannen 16% ja seuraavaksi luottamus rahaan menisi täydellisesti.

 

[sivis]

Ihan hyvää tekstiä, en itse tässä tilanteessa pidä hyperinflaatioita tai edes kovin nopeaa inflaatiota uhkana. Mikä on vaarallista niin inflaatio ei ole todellakaan lineaarinen prosessi missä kun lisätään jonkun raha-aggregaatin määrää 10% nostaa se kuluttajahintoja 10%. Varmaan kohtuullisen kova printtaaminen voisi peittyä deflaatiopaineiden alle suhteellisen pitkäksi aikaa ennenkuin inflaatio alkaisi nostaa päätään tyyliin: 1% vuoden päästä 3% toisen vuoden päästä 5% ja kolmannen 16% ja seuraavaksi luottamus rahaan menisi täydellisesti.

Empiiriset keissit (tai keissi, eli Japani) ei tue tätä. Japanin tapauksessahan "printtaaminen" tai Quantitative Easing ei johtanut mihinkään hurjiin inflaatiolukemiin edes usean vuoden jälkeen.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/25/inflation-deflation-japan/

Greenspanin sanomaa:

Despite the surge in federal debt to the public during the past 18 months—to $8.6 trillion from $5.5 trillion—inflation and long-term interest rates, the typical symptoms of fiscal excess, have remained remarkably subdued. This is regrettable [???], because it is fostering a sense of complacency that can have dire consequences.

Krugmanin kommentit:

You know, some people might take the fact that what’s actually happening is exactly what people like me were saying would happen — namely, that deficits in the face of a liquidity trap don’t drive up interest rates and don’t cause inflation — lends credence to the Keynesian view. But no: Greenspan KNOWS that deficits do these terrible things, and finds it “regrettable” that they aren’t actually happening.

The triumph of prejudices over the evidence is a wondrous thing to behold. Unfortunately, millions of workers will pay the price for that triumph.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/19/the-facts-have-a-well-known-keynesian-bias/

 

[pååtta]

Empiiriset keissit (tai keissi, eli Japani) ei tue tätä. Japanin tapauksessahan "printtaaminen" tai Quantitative Easing ei johtanut mihinkään hurjiin inflaatiolukemiin edes usean vuoden jälkeen.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/25/inflation-deflation-japan/

Greenspanin sanomaa:


Krugmanin kommentit:


http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/19/the-facts-have-a-well-known-keynesian-bias/

Japani ei vielä ole joutunut rajuun inflaatioon koska, se on löytänyt tähän asti kotimaisia rahoittajia (kuten eläkerahastot sun muut), jotka ovat ostaneet Japanin valtion velkaa. Japanin ulkoinen velka on itseasiassa aika matala (43% vs USA 94%). Jokaisella maalla on tietty raja mihin asti ne saavat luottoa, mikä tämä raja jokaisen kohdalla on niin siitä minulla ei ole hajuakaan. Kuitenkin kun jossakin vaiheessa raja ylittyy, niin vaihtoehdot ovat silloin joko raju korkojen nousu ja inflaatio tai jyrkkä deflaatio. Tällöinkin korot nousisivat suuresti.

 

[takomo]

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2010/06/30/rymylaskua-new-yorkin-porssissa/20109107/170

Onko tämä uuden lopun alkua kunhan lomat ja futiksen MM-skabat on ohi? Vai ihan perushötkyilyä.

 

[sivis]

Paljastuu taas totuuksia markkinatalouden toiminnasta ja yritysten "itsesääntelystä". Näitähän on paljastunut viime aikoina muutenkin ihan kohtuu paljon:

BRYSSEL. EU:n komissio langettaa 518 miljoonan euron sakot 17 teräsyhtiölle, jotka ovat rikkoneet unionin kartellisääntöjä.

Kartelliringissä ovat olleet mukana myös Rautaruukki ja Ovako. joiden sakko-osuus on 4,7 miljoonaa euroa.

Yhtiöt tekivät kilpailua rajoittavia sopimuksia peräti 18 vuoden ajan aina vuodesta 1984 vuoteen 2002 asti.

Mukana oli yhtiöitä kaikista silloisista EU-maista kolmea lukuunottomatta.

"On käsittämätöntä, kuinka niin suuri määrä yhtiöitä häiritsi kilpailua koko Euroopan rakennusmarkkinoilla niin pitkään", kilpailukomissaari Joaquin Almunia ilmoitti keskiviikkona.

Sakkorangaistukset saaneet yhtiöt valmistavat pitkiä terästuotteita. Suurimmat sakot sai ArcelorMittal: yli 276 miljoonaa euroa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli...+kartelliringissä+–+EUlta+sakot/1135258247718

EDIT: TS:llä lisää samasta aiheesta:

Suomalaisen Rautaruukin maksettavaksi komissio määräsi 4,7 miljoonaa euroa.

Raskaimman tuomion sai Arcelor Mittal, jolle komissio määräsi 276 miljoonan euron sakon. Kartellin paljastanut DWK Saarstahl välttyi yhteistyönsä ansiosta sakolta kokonaan.

Koska kartelli oli pitkäaikainen, komissio käytti usean yhtiön kohdalla ratkaisussaan rajoituspykälää, joka estää seuraamusmaksun kasvamisen yli kymmeneen prosenttiin tuomittavan yhtiön edellisen vuoden koko liikevaihdosta.

–On hämmästyttävää, kuinka näin merkittävä osa yrityksistä on väärinkäyttänyt koko eurooppalaista rakennusmarkkinaa näin pitkään ja näin ratkaisevassa asemassa olevalla tuotteella, EU:n kilpailukomissaari Joaquin Almunia sanoo.

–Tämä on lähes kuin yritykset olisivat toimineet suunnitelmataloudessa, hän jatkaa.

Kartelli oli voimassa kahdessatoista Euroopan maassa, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Ranska, Espanja, Portugali, Itävalta, Italia ja Norja.

Kartelli sopi yksittäisille yrityksille määrätyistä kiintiöistä ja hinnoista, jakoi asiakkaat ja vaihtoi luottamuksellisia tietoja toiminnastaan. Lisäksi kartelliin kuului hintoja, asiakkaita ja kiintiöitä valvonut järjestelmä, joka toimi kansallisesti ja vaihtoi tietojaan keskenään.

http://www.taloussanomat.fi/peruste...ukille-47-miljoonan-kartellisakko/20109138/12

Juu, kyllä ne hinnat määräytyy täydellisesti vapailla markkinoilla... :D

 

[sivis]

Ei mikään yllätys, mutta...

Vain murto-osa yritysten kartelleista paljastuu, arvioi kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Antti Norkela. Yhteiskunnalle kartellit tulevat kalliiksi.

Suomalaiset pitävät itseään rehtinä kansana, mutta yritysten sopimia hintakartelleja paljastuu täällä siinä missä muuallakin.

Tänään EU:n komissio langetti 17:lle teräsyhtiölle yhteensä 510 miljoonan euron seuraamusmaksut 18 vuotta kestäneestä hintakartellista. Joukossa oli suomalainen Rautaruukki. Yhtiön mukaan tutkimukset kohdistuivat sen entisen tytäryhtiön Fundian toimintaan.

Viime viikolla Euroopan unioni määräsi sakkoja puolestaan Sanitecille osallisuudesta kylpyhuonekalusteiden kartelliin.

Suomessa paljastuneisiin lähivuosien merkittäviin kartelleihin kuuluvat metsäyhtiöiden hintakartelli sekä valtakunnallinen asfalttikartelli, joista langetettiin tuomiot talvella ja viime syksynä.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka iso osa kartelleista päätyy viranomaisten tietoon, ei arvatenkaan ole. Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Antti Norkela kuitenkin arvioi, että iso osa kartelleista jää paljastumatta.

– Oma tuntumani on, vain murto-osa tapauksista tulee esiin.

Yhteiskunnalle kartelleista ei ole kuin haittaa, Norkela sanoo.

– On ilmiselvää, että kartellit ovat erittäin vahingollisia rajoituksia kilpailulle.

Kartellit nostavat hintoja ja lisäävät siten asiakkaiden, eli yksityisten ihmisten, yritysten tai vaikka valtion tai kunnan, menoja. Suuren osan alasta kattava kartelli nakertaa toiminnan tehokkuutta ja poikii kerrannaisvaikutuksia.

Euroopan unionin kartellisakot ovat korkeita, esimerkiksi Rautaruukin tapauksessa 4,7 miljoonaa euroa. Silti kartelleja paljastuu kaiken aikaa.

– Onnistunut kartelli takaa osallistujille helpon elämän. Se on tehokas tapa lisätä voittoja. Parhaimmillaan kartelli voi tuoda kymmeniä prosentteja lisää voittoa, Norkela sanoo.

Reaalikapitalismissa markkinat eivät siten aina toimikaan vapaan markkinatalouden ihanteiden mukaisesti. Euroopan unionin kilpailukomissaari Joaquin Almunia piti hämmästyttävänä teräsyhtiöiden kartellin laajuutta.

–Tämä on lähes kuin yritykset olisivat toimineet suunnitelmataloudessa, hän sanoi.

http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2010/06/30/vain-murto-osa-kartelleista-paljastuu/20109156/12

 

[pååtta]

Kartelleita voisi olla huomattavasti vähemmän, jos yritysten perustaminen olisi helpompaa. Ts veroja, lupia ja muita rasituksia olisi vähemmän. Sinänsä kartelleita voi syntyä, mutta ne ovat sisäisesti epävakaita rakennelmia. Niinkuin Adam Smith sanoi, että myyjät saattavat joskus kokoontua ja sopia keskenään hinnoista, mutta tämän estäminen olisi moraalisesti väärin.

 

[sivis]

Kartelleita voisi olla huomattavasti vähemmän, jos yritysten perustaminen olisi helpompaa. Ts veroja, lupia ja muita rasituksia olisi vähemmän. Sinänsä kartelleita voi syntyä, mutta ne ovat sisäisesti epävakaita rakennelmia. Niinkuin Adam Smith sanoi, että myyjät saattavat joskus kokoontua ja sopia keskenään hinnoista, mutta tämän estäminen olisi moraalisesti väärin.

Mä taas uskon vahvasti, että ilman kilpailulainsäädäntöä (jota mm. Milton Friedman täysin järjen vastaisesti vastusti) koko talousjärjestelmä olisi muutamien suuryritysten hallinnassa mittakaavaeduista johtuen (economies of scale ja scope).

Varmaan viittasit tähän:

"People of the same trade seldom meet together, even for merriment and diversion, but the conversation ends in a conspiracy against the public, or in some contrivance to raise prices. It is impossible indeed to prevent such meetings, by any law which either could be executed, or would be consistent with liberty and justice. But though the law cannot hinder people of the same trade from sometimes assembling together, it ought to do nothing to facilitate such assemblies; much less to render them necessary."

Smith oli väärässä siitä, etteikö lainsäädännöllä voitasi vaikuttaa asiaan ja etteikö kilpailulainsäädäntö voisi olla legitiimiä.

 

[SIC-]

Minusta nuo kartellit mahdollistaa tiukat patentit, tullit ja protektionismi. Valtio säätelee kuten suuryritysten lobbarit neuvovat ja täten joudutaan pois vapaasta kilpailusta.

 

[sivis]

Haha! Joo, nimenomaan Microsoftin lobbaamisen tuloksena on EU:n kilpailulainsäädäntö luotu. Taitaapi olla niitä harvoja lainsäädännön nokareita, joita ei ole lobbareiden avulla väännetty kasaan.

Sitähän tässä olen yrittänyt tuoda esiin, ettei järjestelmä edes "gravitoisi" kohti sellaista järjestelmää, jossa olisi lukuisia pieniä yrityksiä, jotka kilpailisivat keskenään.

Miksi kartelli olisi "epävakaa rakennelma"? Ajatellaanpa tilannetta, jossa kilpailulainsäädäntöä ei ole. Kartellin jäsenethän saavat varmoja tuottoja, jotka ovat reilusti markkinahintoja korkeammat kuin jos jäsenet joutuisivat kilpailemaan keskenään. Tämä luo sitä varmuutta, josta yritykset ovat valmiita jopa maksamaan. Alle kartellin sopimien hintojen myymisellä voi ajaa itsensä konkurssiin, jos kartellin jäsenet pystyvät vaikuttamaan esimerkiksi niihin hintoihin, joilla kartellin sääntöjä rikonnut saa ostettua materiaaleja omaa tuotantoaan varten sekä toisaalta jälleenmyyjiin siten ettei kartellin sääntöjä rikkoneen jäsenen tuotteita oteta hyllyihin. -> Konkurssi

Ainoa millä kilpailua taidetaan saada järjestelmässä todella aikaiseksi on nimenomaan kilpailulainsäädäntö.

 

[SIC-]

No kun kartelli nostaa hintoja, niin markkinoille tulee uusia toimijoita jotka eivät kuulu kartelliin. Uusia toimijoitahan rajoitetaan patentti jne. lainsäädännöllä. Teeppä Microsoftille kilpailija kun kaikki tuplaklikkauksesta lähtien on patentoitu ;) Jos patentteja, tulleja ja protektionismiä ei harrastettaisi, niin miten kartelli muodostuu?

 

[pååtta]

Eikä välttämättä monopoli ole paha asia, jossakin asiassa joku kilpailutila on niin pientä ettei sinne mahdu useampia yrityksiä. On parempi, että muut potentiaaliset yritykset suuntautuva toisaalle. Jotkin liberaalit (Von Hayek tulee mieleen) kannattivat kyllä jonkinlaista kilpailulainsäädäntöä, en kyllä tiedä yhtään millaista.

Minä näen aina asiat vapauksien näkökulmasta. En osaa pitää kovin pahana sitä, että vaikka kotikunnan kaksi kapakkaa sopivat hintansa keskenään, kunhan kaljaa ei pakoteta juomaan

 

[rjs]

Adam Smithin aikoinin oligopoliteoriaa ei juuri tunnettu. Teillä menee kaksi asiaa keskenään sekaisin: täydellinen kilpailu ja vapaa kilpailu. Kilpailulainsäädäntö on paikallaan edistämässä markkinamekanismin toimintaa siellä missä voi olla edullista yrityksille muodostaa esim. kartelleja tai estää alalle tuloa, eli siellä missä vapaa kilpailu edistää hyvinvointia. Täydellisessä kilpailussa ei tällaisia ongelmia ole.

 

[rjs]

sivis: Friedman oli aluksi antitrust-lakien puolella, mutta havaittuaan miten ne kääntyivät regulaatioksi, asettui niitä vastaan.

Now we come to Silicon Valley and Microsoft. I am not going to argue about the technical aspects of whether Microsoft is guilty or not under the antitrust laws. My own views about the antitrust laws have changed greatly over time. When I started in this business, as a believer in competition, I was a great supporter of antitrust laws; I thought enforcing them was one of the few desirable things that the government could do to promote more competition. But as I watched what actually happened, I saw that, instead of promoting competition, antitrust laws tended to do exactly the opposite, because they tended, like so many government activities, to be taken over by the people they were supposed to regulate and control. And so over time I have gradually come to the conclusion that antitrust laws do far more harm than good and that we would be better off if we didn’t have them at all, if we could get rid of them. But we do have them.

Under the circumstances, given that we do have antitrust laws, is it really in the self-interest of Silicon Valley to set the government on Microsoft? Your industry, the computer industry, moves so much more rapidly than the legal process, that by the time this suit is over, who knows what the shape of the industry will be. Never mind the fact that the human energy and the money that will be spent in hiring my fellow economists, as well as in other ways, would be much more productively employed in improving your products. It’s a waste! But beyond that, you will rue the day when you called in the government. From now on the computer industry, which has been very fortunate in that it has been relatively free of government intrusion, will experience a continuous increase in government regulation. Antitrust very quickly becomes regulation. Here again is a case that seems to me to illustrate the suicidal impulse of the business community.

Lisäksi pitää ottaa huomioon se että industrial organization -tutkimus on päässyt vauhtiin vasta ihan viime vuosikymmeninä.

 

[keuhko-niko]

Lama ei sitten päättynytkään USAssa, vaan toipuminen alkaa näyttää tilapäiseltä. Asuntojen myynti romahti kuukaudessa 30%, kun verotuki loppui. Autokauppa hiipui samalla tavalla jo aiemmin. Työttömyys on kääntynyt uudelleen kasvuun ja sekä kuluttajien että yritysten näkemykset taloudesta heikkenevät. Pitkän ja syvän laskun päättänyt €/$ -kurssi raketoi ylöspäin ja öljyn sekä metallien hinnat laskevat yhdessä pörssikurssien kanssa. Elvytyksen päättyminen näyttää johtavan uuteen taantumaan.:(


-Tule lama kultainen (J.Sarasvuo)

 

[sivis]

No kun kartelli nostaa hintoja, niin markkinoille tulee uusia toimijoita jotka eivät kuulu kartelliin. Uusia toimijoitahan rajoitetaan patentti jne. lainsäädännöllä. Teeppä Microsoftille kilpailija kun kaikki tuplaklikkauksesta lähtien on patentoitu ;) Jos patentteja, tulleja ja protektionismiä ei harrastettaisi, niin miten kartelli muodostuu?

Siinähän marssit kertomaan jenkeille, että luopuvat patenttilainsäädännöstä. ;) En mä osaa sanoa mitä tuosta tapahtuisi. Mutta eikös tuo ole vähän vastoin talousliberaalien käsitystä loukkaamattomasta yksityisestä omistusoikeudesta, ettei ole eksklusiivista oikeutta omiin keksintöihin?

Minä näen aina asiat vapauksien näkökulmasta. En osaa pitää kovin pahana sitä, että vaikka kotikunnan kaksi kapakkaa sopivat hintansa keskenään, kunhan kaljaa ei pakoteta juomaan

Kun näiden kapakoiden lisäksi vielä rakennusurakoitsijat, asfalttifirmat ja kaikki muut mahdolliset sopivat hinnoista, niin siinähän sitä sitten ollaan. Alkaa kuulostaa Keski-Suomelta... siis Kehittyneiden maakuntien Keski-Suomi ry:ltä vaimikäsenyoli.

sivis: Friedman oli aluksi antitrust-lakien puolella, mutta havaittuaan miten ne kääntyivät regulaatioksi, asettui niitä vastaan.

Lisäksi pitää ottaa huomioon se että industrial organization -tutkimus on päässyt vauhtiin vasta ihan viime vuosikymmeninä.

Niin, eipä niissä Friedmanin jutuissa aina välttämättä järkeä ollutkaan. Välilä herralta tuli todella hyvää analyysiä esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden toiminnasta, mutta sitten täysin todellisuudesta vieraantuneita poliittisia suosituksia. Friedmanhan oli esimerkiksi sitä mieltä, ettei autonvalmistajia saisi vaatia rakentamaan sellaisia bensatankkeja, jotka eivät räjähdä palamaan kolarin yhteydessä. Friedmanin mukaan kuluttajat kyllä osaisivat vaatia, että autonvalmistajat kertovat tarkkaan sen todennäköisyyden, jolla bensatankki räjähtää kolarin yhteydessä ja rationaalisina toimijoina tämän perusteella sitten tekisivät riskianalyysin ja joko ostaisivat tai eivät ostaisi autoa. Ja autonvalmistajathan kertoisivat toki totuudenmukaisesti sen todennäköisyyden. :D