"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Euroetanan blogissa oli mielenkiintoinen juttu amerikkalaisten pankkien uudesta rahastusautomaatista


Amerikkalaiset pankit siis lainaavat keskuspankilta rahaa ja ostavat sillä bondeja eli myöntävät rahat Liittovaltiolle lainaksi. Kysymys kuuluu: Miksi FED ei lainoita Liittovaltiota suoraan, vaan lahjoittaa pankeille rahasammon? Dollarin arvoa poljetaan joka tapauksessa syvälle suohon.

Jos RMB ei halpene, niin laitetaan taala ainakin laskemaan? Sitten voidaan viedä tavaraa muualle halvemmalla? Foliohatut esiin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Wall Street Journalin artikkeli Kreikan korruptiokulttuurista

Nyt puskee pyhää vihaa päälle. Muutama kohokohta:

"If Greece had better control of corruption—not to Swedish standards, but even at Spain's level—it would have had a smaller budget deficit by 4% of gross domestic product"

"The core of the problem is that we don't have a culture of civic society. In Greece, complying with the rules is a matter of dishonor. They call you stupid if you follow the rules."

"One-quarter of all taxes owed in Greece aren't paid. A senior government official says some tax offices operate a "4-4-2 system," a reference to soccer tactics. If an individual or company owes €10,000 in taxes, they slip €4,000 to the inspector, keep €4,000, and pay €2,000 to the state."

Tuo artikkeli on niin kylmää luettavaa että huh huh. Ja tätä rahoitetaan meidän(kin) verorahoilla. Melko varma olettama että tästä suunnitellusta 30 miljardin euron tukipotista ei kovin monta senttiä päädy takaisin lainaajille, näyttää olevan aikamoinen Molokin kita tuo Kreikan valtiontalous.
 
Euroetanan blogissa oli mielenkiintoinen juttu amerikkalaisten pankkien uudesta rahastusautomaatista


Amerikkalaiset pankit siis lainaavat keskuspankilta rahaa ja ostavat sillä bondeja eli myöntävät rahat Liittovaltiolle lainaksi. Kysymys kuuluu: Miksi FED ei lainoita Liittovaltiota suoraan, vaan lahjoittaa pankeille rahasammon? Dollarin arvoa poljetaan joka tapauksessa syvälle suohon.

Krugman käsittelee oikeastaan samaa asiaa:

The Secret of the Banks’ Success

Back in early 2009 I was skeptical about the ability of major banks to recapitalize themselves out of profits. I was wrong, it turns out. Here’s why:
finprofit.png

DESCRIPTION Bureau of Economic Analysis

Financial-industry profits have soared, probably because banks that can borrow money cheaply — because they have an implicit guarantee from the feds — are more or less guaranteed money machines unless they do something stupid; and gross stupidity has been placed temporarily on hold.

This has been good for the TARP, which won’t lose much money.

Beyond that, however, I find this ominous. We got into this mess because we had an over-financialized economy, with finance making a share of profits out of all proportion to its actual economic contribution. And now it’s baaaack.

The Secret of the Banks’ Success - Paul Krugman Blog - NYTimes.com

Joo... ehkä se itävaltalaisten osakassavarantopankkijärjestelmän romuttamisvaatimus olisi sittenkin ihan jees...
 
Euroetanan blogissa oli mielenkiintoinen juttu amerikkalaisten pankkien uudesta rahastusautomaatista


Amerikkalaiset pankit siis lainaavat keskuspankilta rahaa ja ostavat sillä bondeja eli myöntävät rahat Liittovaltiolle lainaksi. Kysymys kuuluu: Miksi FED ei lainoita Liittovaltiota suoraan, vaan lahjoittaa pankeille rahasammon? Dollarin arvoa poljetaan joka tapauksessa syvälle suohon.

FED ei rahoita siksi suoraan liittovaltiota, koska ymmärtääkseni FED ei saa monetisoida velkojaan suoraan, eli osallistua liittovaltion bondihuutokauppoihin. Sen sijaan markkinoilla olevia velkoja se saa ostaa ja myydä.
 
Kellään arvauksia milloin valtioilla aikuisten oikeasti loppuu rahat elvyttämiseen ja muuhun rahan pumppaamiseen markkinoille...

-Yhdysvalloilla 6.7.2011, Suomella 3.4.2021, Japanilla 6.6. 2011, Kreikalla ylihuomenna...:jahas:

Rahaa riittää niin kauan, kuin sitä saa lainaksi. Ja rahaa lainataan niin kauan kuin luotetaan, että lainaaja maksaa sen ajallaan takaisin. Poliittisista syistä demokraattisissa maissa päädytään merkittäviin budjettileikkauksiin vasta kohtuuhintaisen lainan saannin vaikeutuessa. Esimerkiksi Kreikassa, Irlannissa, Islannissa, itäisen Euroopan maissa ja Kaliforniassa yritetään tehdä budjettileikkauksia, kuten Suomessa 90-luvun alussa. Virkamiesten palkat, eläkkeet ja sosiaalituet alas, kaikki maksulliseksi, säästöjä kouluista, sairaaloista sekä ankarampi verotus.

Kunnon rahanjakoelvytystä (ei pankkien pelastamista) on lähinnä niissä maissa, jotka saavat lainaa halvalla korolla ja sitä pitäisi vähentää talouskasvun vahvistuessa. Käytännössä budjettivajeiden paikkaus on toivottoman hidasta. Pahana esimerkkinä Japani jossa julkista velkaa on yli 200% BKT:sta ja alijäämäisillä budjeteilla jatketaan.
 
Mä oon tavis enkä ymmärrä miten sitä rahaa voi aina vaan syntyä lisää käytännössä tyhjästä. Samaten omien empiiristen havaintojen mukaan se keksipurkki tyhjenee lopulta, vieläpä nopeasti jos jokaiselle jakelee. Kai nää raha-asiat on sitten jotain korkeampaa matikkaa tosiaan.
Kreikalle lainaaminen on sama kuin oisin vipannu rahaa mannelle toisella puolen Suomea... "kyl mä maksan takas ku nähdään seuraavan kerran."
 
func;2893281 begin_of_the_skype_highlighting**************2893281******end_of_the_skype_highlighting sanoi:
Mä oon tavis enkä ymmärrä miten sitä rahaa voi aina vaan syntyä lisää käytännössä tyhjästä. Samaten omien empiiristen havaintojen mukaan se keksipurkki tyhjenee lopulta, vieläpä nopeasti jos jokaiselle jakelee. Kai nää raha-asiat on sitten jotain korkeampaa matikkaa tosiaan.
Kreikalle lainaaminen on sama kuin oisin vipannu rahaa mannelle toisella puolen Suomea... "kyl mä maksan takas ku nähdään seuraavan kerran."

Keskuspankeilla on painokoneet millä voi painaa joko ihan fyysisiä seteleitä (rajoittava tekijä paperin määrä maailmassa) tai tietokoneet jolla voi luoda käytännössä äärettömästi lisää valuuttaa. Samoin normaaleiden pankkien lainaaminen luo lisää rahaa eli jos keskuspankkirahaa on vaikka 100 egeä ja se talletetaan normipankkiin ja se lainaa eteenpäin siitä sen perinteisen 90 euroa (10% reservivaatimus), sitten tämä 90 egeä talletaaan toiseen pankkiin ja se lainaa 81 euroa eteenpäin niin systeemissä keskuspankkirahaa M0= 100 € ja M1= 100+90+81= 271 €, eli tosiaan 171 euroa syntyi pankkien lainaamisen tuloksena. Noita eri raha-aggregaatteja onkin sitten enemmän (M2, M3 jne..) wikipediasta löytyy esim mitä ne sisältävät.

Sitten vielä haluan korostaa, että minulla ei ole mitään muodollista taloustieteellistä koulutusta ja varmaan Ridah, ibnz ja Indica jne... voivat selittää asian vielä paremmin :)
 
Mä oon tavis enkä ymmärrä miten sitä rahaa voi aina vaan syntyä lisää käytännössä tyhjästä. Samaten omien empiiristen havaintojen mukaan se keksipurkki tyhjenee lopulta, vieläpä nopeasti jos jokaiselle jakelee. Kai nää raha-asiat on sitten jotain korkeampaa matikkaa tosiaan.
Kreikalle lainaaminen on sama kuin oisin vipannu rahaa mannelle toisella puolen Suomea... "kyl mä maksan takas ku nähdään seuraavan kerran."

Kato zeitgeist addendum, siinä tuo rahan synty selitetään.
 
Korkohan on se millä sitä rahaa tehdään "tyhjästä" näin hyvin yksinkertaistetusti. Se että lainataan rahaa ja 100€ tuleekin 1000€ kun sitä kierrätetään ei loppupeleissä vielä luo rahaa, koska vastuut ja saatavat on kumminkin yhtä suuret tai oikeastaan vakuusvaatimusten takia plussan puolella. Korko joka sille rahalle maksetaan on sitä ylimääräistä rahaa.
 
Saksa on kieltänyt euroalueen valtioiden velkakirjojen ja niiden CDS:en lyhyeksi myynnin. Nätisti euro taas syöksynyt. Luonnollisesti tuo ei toimi, koska ongelma ei ole spekulaattorit, vaan holtittomat valtiot.

"“In some ways, it’s a battle of the politicians against the markets” and “I’m determined to win,” Merkel said May 6. “The speculators are our adversaries.” "

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=asFWbw4CZ6yo&pos=1

Vai niin. Eiköhän tullut aika hyvin selville, että se ydinjäte mitä myös euromaiden velkakirjoiksi sanotaan on juuri niin myrkkyä mitä monet ovat arvelleet jo pitkään. Sinänsä euro oli hyvä asia ja terve muutos delvalvaatiomarkkaan, mutta minä alan pikkuhiljaa kallistua sen puolelle, että euro on paahtoleipää. Timo Soini oli oikeassa sad to say. Typerät poliitikot koettavat taas syyttää markkinoita omista hölmöyksistään.
 
Yksinkertaisen nerokas tapa eliminoida euromaiden velkakriisi: Euroonpan Keskuspankki ostaa markkinoilta kaikki roskalainat, joita muut eivät huoli. Operaation haittavaikutus on euron arvon romahtaminen suhteessa muihin valuuttoihin. Inflaatio tekee likaisen työn johon poliitikot eivät pysty: Palkkojen ja tukien alentaminen sekä verojen korotukset. Kaikki köyhtyvät.
Taloussanomat: Leikkiiko EKP sittenkin tulella
Näin luodaan rahaa nappia painamalla:
Suoran setelirahoituksen asemesta EKP lähti viime viikolla eurovaltioiden epäsuoraan rahoittamiseen ostamalla eurovaltioiden liikkeeseen laskemia velkakirjoja korkomarkkinoilta. Käytännössä EKP osti velkaisimpien eurovaltioiden obligaatioita korkomarkkinoiden välittäjinä toimivilta pankeilta. Noihin ostoihin käyttämänsä 16,5 miljardia euroa EKP synnytti nappia painamalla niin kuin vain keskuspankki voi tehdä.
 
Mielenkiintoista. Mikäköhän rooli osakassavarantopankkijärjestelmällä loppuen lopuksi nykyisessä talousjärjestelmässä edes on, kun suurin osa "rahasta" on johdannaismarkkinoiden luomaa likviditeettiä eli virtuaalirahaa? Keskuspankkijärjestelmällähän ei ole sinällään mitään tekemistä johdannaismarkkinoiden kanssa. Edelleen muistuu mieleen se Vinho Tinton joskus mainitsema seikka, että n. 5 prosenttia kaikista johdannaisista on "tarpeellisia" (eli riskienhallintaa) ja loput puhdasta spekulointia.

http://www.taloussanomat.fi/kansant...inoita-hermoromahduksen-partaalla/20107301/12

panorama_Rahoitusjarjestelma.jpg
 
Mielenkiintoista. Mikäköhän rooli osakassavarantopankkijärjestelmällä loppuen lopuksi nykyisessä talousjärjestelmässä edes on, kun suurin osa "rahasta" on johdannaismarkkinoiden luomaa likviditeettiä eli virtuaalirahaa? Keskuspankkijärjestelmällähän ei ole sinällään mitään tekemistä johdannaismarkkinoiden kanssa. Edelleen muistuu mieleen se Vinho Tinton joskus mainitsema seikka, että n. 5 prosenttia kaikista johdannaisista on "tarpeellisia" (eli riskienhallintaa) ja loput puhdasta spekulointia.

Tuskimpa velkavipujen, tyyliin 1:20, käyttäminen olisi mahdollista ilman valtavaa luotonlaajennusta, joka ei oikein olisi mahdollista FRB:tä. Niinkuin USA:ssa valtavan halvat lainat tekivät reaalimaailmaan ison kuplan joka sitten kertaantui finanssimaailmaan suuremmaksi kuplaksi kun lainoista tehtiin arvopapereita, jotka menivät aluksi kun kuumille kiville, mutta niiden arvo romahti sittemmin. Mutta primus motor oli minusta sikahalvat lainat.

Toisaalta myös taustalla on varmaan joko lain sallimaa tai sitten peiteltyä petosta. Minusta esimerkiksi jos joku toimija myy vaikka CDS:iä valtion velkakirjojen maksamatta jättämistä varten, niin sillä pitäisi olla varoja vastata siitä määrästä CDS:iä mitä mitä se väittää suojelevansa. Jos minä myyn vakuutuksen 10 000 euron velkakirjalle niin tottakai mulla pitää olla se pääomaa maksaa tuo määrä asiakkaalle jos tuo velkakirja muuttuu arvottomaksi.
 
Kertokaas joku, talousoppia opiskellut, onko logiikkani oikea...

1. Suurin osa maailman rahoista on siis tällä hetkellä lainattua rahaa jota ei oikeasti ole olemassa kenelläkään.
2. Lainattu raha on lainattu, koska uskotaan, että talouskasvun myötä rahaa tulee takaisin koko määrä plus korot.
3. Talouskasvu perustuu loppupeleissä planeetan resurssien hyödyntämiseen, käytännössä myymiseen toisille sen jälkeen kun resurssin omistajan selvitymiseen vaadittavat tarpeet on tyydytetty.
4. Voiko maailmassa olla enää niin paljon hyödyntämättömiä resursseja, että kaikki velka mitä kaikilla on, voitaisiin koskaan maksaa?
5. Mitä, jos havaitaan että resurssit ovat laskusuunnassa? Loppuuko usko lainanantoon ja valuuttoihin, eli globaali rahajärjestelmä ja yhteiskunta hajoaa koska tulevaisuuden kasvua ei ole odotettavissa?

http://www.newsociety.com/bookid/3964

The 21st century ushered in an era of declines, in a number of crucial parameters:

* Global oil, natural gas and coal extraction
* Yearly grain harvests
* Climate stability
* Population
* Economic growth
* Fresh water
* Minerals and ores, such as copper and platinum
 
Back
Ylös Bottom