Viinit, konjakit, viskit, ... Keskustelua "paremmista" alkoholijuomista

[risumies]

Joskus on hyvä hieman palkita itseään onnistuneiden jumppien osalta.

Nyt palkitseminen hoidettiin kaivamalla kaapista laatua ja laittamalla Wirkkalan päälle Wirkkalaa:


Ja mitäs sitä laadulla tekee jossei maisteloimaa rupea. Vertailuksi nuorelle lagalle vanhempaa serkkua sekä tuimaa ja tuttua turvetta verrokiksi uudelle tuttavuudelle:




Ja miksikö? Ne kun nyt vaan näytti niin hyvältä tuossa rivissä

 

[Vieraissa]

No nyt on turvesavun tapaista! Onko Octomore 7.1?

 

[risumies]

Kyllä, uusin eli 7.1 Octo on.

Kyllä oli Corryynkin verrattuna melkosen tykkiä turvetta. Edellisen Octon, 4.1:sen, maistosta on toki aikaa jo, mutta kyllä tää ulkomuistista heti kerrasta tuhdimpaa tavaraa on siihenkin verrattuna. Toki kaikista pulloista maistoon joutui nyt ns. paha kaula, joten maisteloidaan uudemman kerran joku päivä ja valehdellaan enempi sitten.

 

[Vieraissa]

4.1 octossa 167 ppm ja 7.1:ssä 208, joten eroa toki on. 6.3:ssa käytiin 258:saa. 7.3 on vielä itseltä maistamatta, mutta siinä fenolit samoilla tasoilla. Huhut kertovat, että 300 rikkoutuu lähitulevaisuudessa!

 

[Simpsa]

Kuuntelin huuli pyöreänä, että mitä tää selittää, kun joku asiakas kysyi hommien loppuaikana noita jäähdytyskiviä, mutta onhan noita tosiaan olemassa.

Minusta jääkuutioita voi ihan hyvin laittaa jonkun dokaus- tai hörppyviskin sekaan. Melkein parempikin joskus niin. Mutta ei noita monimuotoisia ja aromikkaita single malteja pidä liiaksi laimentaa eikä myöskään jäähdyttää, koska molemmat hukkaa makua. Siihen en osaa sanoa mitään nyrkkisääntöä, että paljonko vettä pitää laittaa, kun riippuu suusta ja viskistä, mutta parempihan se on aina lähteä maistamaan ilman, ja lisätä tarpeen mukaan vähän kerrallaan. Vettä voi ottaa myös tipan suoraan suuhun, niin ei mene tuote kerralla pilalle, jos hölskäyttääkin lasiin liikaa.

Joskus joutunut väkipakolla kurlaamaan kohtuu laadukastakin viskiä jääkuutioiden kera, kun joku niitä sinne viskiä tarjotessaan on höläyttänyt. Ei helvetti. Melkein on juomatta jäänyt. Old No. 7:n ja colan kanssa jääpalat on must, mutta ihan paljaaltaan parempien kanssa ne ei sinne todellakaan kuulu.

Viskivarastot ovat tällä hetkellä kovin tyhjät, vaikka jonkun verran on taas reissattu ja reissuilta on yleensä tapana ollut jokin turpeinen mukaan tuliaisiksi ottaa. Viime aikoina on tuliaiset jostakin syystä jääneet kuitenkin ostamatta. Kaapissa huhuili nyt ainoastaan Sweet Sippin' Canadian Maple Whisky, joten sitä pikku tujaus yömyssyksi (otin ihan useammankin tujauksen parin lonkeron jälkeen). Voiko tätä oikeastaan viskiksi edes sanoakaan. Makeutensa ja mietoutensa ansiosta soveltunee erinomaisesti myös jälkkärikakun ja kaffen kanssa.

 

[Vieraissa]

Voiko tätä oikeastaan viskiksi edes sanoakaan.

Kyllä sitä voi viskiksi kutsua, kanadalaiseksi viskiksi. Skottilaisen kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä ja amerikkalaiseenkin verrattuna lainsäädäntö on huomattavan erilainen. Esim. maple whiskyn raaka-aineena on oikeasti käytetty vaahterasiirappia. Kanadalaiseen viskiin saa myös lisätä muuta alkoholia jopa liki 10 prosenttia.

P.S. Thaimaassa sokeriruo'ostakin tehty alkoholi on viskiä.

 

[Billy]

Kaapissa huhuili nyt ainoastaan Sweet Sippin' Canadian Maple Whisky, joten sitä pikku tujaus yömyssyksi (otin ihan useammankin tujauksen parin lonkeron jälkeen). Voiko tätä oikeastaan viskiksi edes sanoakaan. Makeutensa ja mietoutensa ansiosta soveltunee erinomaisesti myös jälkkärikakun ja kaffen kanssa.

Ei tuo etiketin perusteella viskiä ole, vaan viskilikööriä.

 

[Vieraissa]

Ei tuo etiketin perusteella viskiä ole, vaan viskilikööriä.

No joo, jos tarkkaan tutkii, niin prossa 22. Kuvaa hienosti Kanukkien lainsäädäntöä,
sillä nimi on Maple Whisky.

 

[Max131]

Maistoin männä viikonloppuna Ballantinesin jotain limeviskisotkua, 32-pinnaista taisi olla. Ei maultaan ainakaan mitään tekemistä viskin kanssa, mutta shottina suht ok ja sekoituksissa sitä vois kuvitella käyttävänsä.

Toi kyseinen yllä on todennäköisesti saatanan makeaa, mutta noin muuten oon tykännyt kanadalaisista viskeistä semmoisina dokailuviskeinä. Seagram's, Crown Royal ja Black Velvet ainakin toimineet hyvin, ja on noissa oma juttunsa. Hifistelijät nyrpistelee, mutta minusta helposti nielastavia kevyessä illanvietossa.

 

[Simpsa]

Toi kyseinen yllä on todennäköisesti saatanan makeaa

Makijaista on, joten kyllä tämä pitää luokitella "jälkiruokaviiniksi". Meinaa vaan loppua kesken, eli seuraavaa Kanadanreissua odotellessa.

 

[Vieraissa]

Oli kunnia osallistua!

Bruichladdich Micro Provenance 4, tynnyrinäytteet 8 YO Syrah, 10 YO Sherry, 11 YO Bourbon. (Kyljessä EIPA ja Rusty Nail.)

Port Charlotte 10 YO ja Octomore 10 YO.

Islay Mist 8 YO, Glenfiddich IPA & XX.

GF 1979 ja Bruicladdich Valinch.

Balvenie 12 YO cask sample.

 

[leoko]

Oli kunnia osallistua!

Kova kattaus. Octomoren kympistä olen hieman kateellinen . Tokiossa tuli se vastaan 2013 talvella/keväällä. Harmittaa, etten poiminut kyytiin. Hinta olisi muistaakseni ollut euroissa 150-200, mielestäni kohdillaan, kun vertaa 5-vuotiaiden hintoihin. Kävin joitakin viikkoja myöhemmin samassa kaupassa, sillon olivat ehtineet myydä sen loppuun. En tiedä, onko se ollenkaan samaa tavaraa kuin tuo kattauksen pullo, se vastaan tullut oli siis se virallinen 10-vuotias Octomore.

 

[Vieraissa]

En tiedä, onko se ollenkaan samaa tavaraa kuin tuo kattauksen pullo, se vastaan tullut oli siis se virallinen 10-vuotias Octomore.

Tuskin on samaa tuotetta. PPM:t takuulla isommat, edellisessä 80,5. Tämä hyökkäsi huomattavasti tuntuvammin.
Järkyn hintaisiahan noi (etenkin Suomessa) ovat, osaltaan alkoholiprosentin tuoman verotuksen johdosta, mutta rajatut pullotusmäärät ja kova hypetys tuottavat nostetta hintoihin.

 

[leoko]

Tuskin on samaa tuotetta. PPM:t takuulla isommat, edellisessä 80,5. Tämä hyökkäsi huomattavasti tuntuvammin.
Järkyn hintaisiahan noi (etenkin Suomessa) ovat, osaltaan alkoholiprosentin tuoman verotuksen johdosta, mutta rajatut pullotusmäärät ja kova hypetys tuottavat nostetta hintoihin.

Näin ajattelinkin. Itse asiassa alimitoitettu PPM ja 50 %:iin leikattu alkoholipitoisuus olivat syitä, miksi jätin aikanaan sen kympin ostamatta. Menee mun mielestä Octomoren idea hukkaan, kun i) PPM karkeasti noin puolet core rangesta (suurin osa ~130-170, 200+ oma lukunsa) ja ii) pullotetaan muuten kuin tynnyrivahvana.

Kymppivuotias, tynnyrivahva Octomore jollakin kivalla finishillä, vaikkapa PX tai moscatel, olisi aika kova juttu.

 

[leoko]

Testissä tuliainen vakiokaupasta Antibesista, tuolta maailmankuulusta viskipitäjästä Ranskan Rivieralla. Kahden eri häränpään sekoitus, reilut 11 vuotta kypsytetty. Klassinen tämän ikäluokan Caol Ila, tykkään. Ja yleisesti ottaen Signatory Vintagen pullottamat Caol Ilat ovat vähintäänkin hyviä, tosin ainakin yksi pienehkö huti on osunut kohdalle. Jos jotakin erityistä pitää mainita, niin viskin väri muodostaa erittäin harmonisen kokonaisuuden pullon ja etiketin kanssa. Referenssinä tällä kertaa Perpetuum. Ei varsinaisesti reilu vertailu, mutta menköön tämän kerran, koska sattui tulemaan reissulle mukaan.

 

[Japi]

Tulipa käytyä Skoteissa kiertelemässä tislaamoja, 4.n tislaamon reissu, Oban, Dalwhinnie, Cardhu ja Glenkinchie, näistä paras oli omaan mieleen Cardhu ja tuotteensa toki myös, sieltä tarttui mukaan pari pulloa, lisäksi ostin samalta reissulta Lagavulinin distillers editionin kyytiin. Mikäli joku on tuonne joskus menossa niin suosisittelen menemään mihin tahansa muuhun paitsi Glenkinchieen, kierrokset oli melkolailla läpijuoksua nähtävästi, ja paikka oli turistirysä, muissa paikoissa saatiin henkilökohtaista palvelua ja kerrottiin todella kattavasti, ei pelkästään viskin valmistuksesta vaan myös paikan historiasta, vastaavasti Glenissä annettiin kierroksen jälkeen lasi käteen ja todettiin, et saatte kyllä juoda mut jos pitäisitte kiirettä ja siirtyisitte kaupan puolelle ostoksille kun toinen ryhmä jo venailee tossa.

Muuten kyllä reissu oli hyvä, aikataulu oli tosi tiukka eikä ehtinyt ehkä ihan niin tarkkaan ihmetellä kuin olisi halunnut mutta kaikkea ei voi saada. Viskivalikoimien taso pikkukylien hotellin aulabaareissa yllätti joka kerta, asiakaspaikkoja about 12, kyläss ehkä reilu 1000 asukasta, ja baarin viskilistassa 80 tuotetta.

Edit, Cardhulta siis distillers edition myös, ja rare cask.

 

[Musta Läski]

Mikä on hinta/laatu suhteeltaan hyvä mallasviski?

 

[leoko]

Mikä on hinta/laatu suhteeltaan hyvä mallasviski?

Tätä on kysytty ketjussa varmaankin noin vuoden välein . Vaikea kysymys, johon ei ole eksaktia vastausta, koska "oikea" vastaus riippuu hyvin vahvasti kysyjän makutottumuksista. Suomalaiseen makuun sopivat yleisesti ottaen savuiset/turpeiset viskit, lähinnä Islay:n saarelta. Suurelle yleisölle saaren tislaamoista tunnetuimpia lienevät aakkosjäjestyksessä Ardbeg, Lagavulin, ja Laphroaig. Näiden tislaamojen ydintuotteet, Ardbeg 10 yo, Lagavulin 16 yo, ja Laphroaig 10 yo löytyvät Alkosta hintaan 64,60€, 75,80€, ja 51,90€. Näistä Laphroaig 10 yo on Suomen eniten myyty single malt -viski, joten siinä valossa, hinta huomioiden, sen voisi sanoa tarjoavan hyvin rahalle vastinetta. Noista kolmesta oma suosikki on Ardbeg, mutta mikäli pitäisi suositella jollekin hyvää Islay-viskiä tislaamojen ydintuotteista, suosittelisin Lagavulinia :D. Kaikista kolmesta pidän kuitenkin paljon. Laphroaig 10 yo:n asema Suomen myydyimpänä single malt -viskinä kertoo kuitenkin tuotteesta paljon, tai sitten asiakkaat ovat väärässä .

Mikäli tietää, että savu/turve ei ole se juttu, lähestyisin jotakin Speyside-alueen viskiä. Sieltä löytyvät maailman eniten myyty single malt viski Glenfiddich 12 yo (49,90€), sekä USA:n eniten myyty single malt -viski Glenlivet 12 yo (49,10€). Edellä mainitut tittelit pätivät ainakin pari vuotta sitten. Nämä eivät ole omaan makuun huonoja viskejä, mutta savun/turpeen suurena ystävä koen saavani huomattavasti enemmän rahoilleni vastinetta, jos ostan (suunnilleen) samalla rahalla pullon Laphroaigin kymppiä. Mikäli pitäisi ostaa joku Speyside-alueen yleisesti Alkosta saatavista viskeistä, valitsisin mielummin Balvenie Doublewood 12 yo:n tai Macallanin Amberin, mutta nämä maksavat jo noin 64 €.

Kuten alussa todettua, vaikea kysymys. Sen lisäksi, että vastaus riippuu makutottumuksista, myös siksi, että maailmassa on liikaa hyviä viskejä. Ketjussa joskus aiemmin mainittu lähestyminen, eli maistelu ravintolassa ennen kokonaisen pullon ostamista, on myös erittäin hyvä lähestymistapa. Joissakin hyvissä ravintoloissa voi maistella viskejä 1 cl annoksilla, joten ei käy edes lompakon päälle. Muutama klassikkoviski eri alueilta, ja oma makuprofiili selkiytynee aika hyvin. Tämä siis siinä tapauksessa, että viskit eivät ole tuttuja.

 

[HeJoPel]

Viron reissu olisi parin viikon päästä, ja mietin tuovani lapparin kympin kaveriksi jonkun kivan single maltin. Lappari on jo savuinen, niin ajattelin tuota glenfiddichiä koittaa, superalko tarjoaa 12yo 100cl hintaan 47€ ja 15yo 70cl 39€. Hinta- tai kokerolla ei niinkään ole väliä, joten ostanko suoraan tuon 15 vuotiaan? Ainakin viimeksi kun kävin laivalla, oli siellä erillisessä tupakkakaupassa myynnissä 2cl annoksissa noita tax freen arvokkaampia ruskeita ihan suopeaan hintaan, vois käydä katsomassa jos sieltä löytyis nuo vertailtavaksi.

 

[Vieraissa]

Laphroaig 10 yo:n asema Suomen myydyimpänä single malt -viskinä kertoo kuitenkin tuotteesta paljon, tai sitten asiakkaat ovat väärässä .

Kyllä asiakkaat varmaan ovat suunnilleen oikeassa. Lappari on päässyt mukavaan asemaan, sillä se on The Wiski, jonka ravintoloitsija ottaa hyllyyn ja tuota kautta suunnilleen kaikille suomalaisille nimi ja pullon ulkonäkö ovat tutut. Helpottaa valintaa huomattavasti.

Mikäli tietää, että savu/turve ei ole se juttu, lähestyisin jotakin Speyside-alueen viskiä. Sieltä löytyvät maailman eniten myyty single malt viski Glenfiddich 12 yo (49,90€), sekä USA:n eniten myyty single malt -viski Glenlivet 12 yo (49,10€). Edellä mainitut tittelit pätivät ainakin pari vuotta sitten.

Valta-asema on vaihtunut. Maailman piikkipaikalla on tällä hetkellä Livet. Isoja putiikkeja molemmat, esim. Fiddichillä on varastoissa n. miljoona tynnyriä tisleitä kypsymässä.

E:
Niin merkkinä Livet on kärjessä, yksittäisen tuotteen statusta en tiedä.