Vauhditon hyppy (tuloksia&videoita)

Massamaster sanoi:
Niinpä, sarjassa 75-82.5 kg yhteistuloksen 400 kiloa v. 1980 nostanut Yurik Vardanjan (USSR) hyppäsi tosta vaan korkeutta 215.
Click to expand...
Kovalla painonnostotuloksella ja korkeushypyllä ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Korkeushypyssä ei tee maksimivoimalla mitään ja räjähtävällä voimantuotollakin aika vähän. Korkeushypyssä kun ei mitään reiden ojentamista ponnistusvaiheessa tehdä. Korkeushypyssä vauhti ponnistettaessa on noin 70% maksimista, joten senkään vuoksi voimaa ei tarvi. Tekniikka ratkaisee.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kimple sanoi:
Kovalla painonnostotuloksella ja korkeushypyllä ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Korkeushypyssä ei tee maksimivoimalla mitään ja räjähtävällä voimantuotollakin aika vähän. Korkeushypyssä kun ei mitään reiden ojentamista ponnistusvaiheessa tehdä. Korkeushypyssä vauhti ponnistettaessa on noin 70% maksimista, joten senkään vuoksi voimaa ei tarvi. Tekniikka ratkaisee.
Click to expand...


Mun on korkeushypyn biomekaniikkaa selvitelleenä pakko sanoa, että ei täysin pidä paikkaansa. Korkeushypyssä on periaatteessa kaksi tapaa hypätä: "tekniikalla" tai voimalla. Nämä ns. tekniikkahyppääjät todellakin eivät tarvitse suuria voimia, mutta voimatekniikan kyllä. Jalka suorana kovalla vauhdilla törmäykseen ponnistuksessa vaatii todella suuria voimia, näillä voimatyypeillä jopa 1000 kg ja tekniikkatyypeilläkin yli 600 kg (siis törmäysvoima). Jos voimaa ei ole, niin pelkällä tekniikalla ja kimmoisuudella ei kovin korkealle päästä ihmisen jännejärjestelmällä. Huippu-korkeushyppääjän testitulokset ovat usein luokkaa n. 130-140 kg rinnalleveto raakana ja syväkyykky vähintään 150 kg. Tosin poikkeuksiakin on, esim. tekniikkafloppaaja Mika Polku on päässyt 231 cm huomattavasti heikommilla tehoilla, esim. staattinen hyppy yleensä n. 48 cm. Toisaalta esim. Isolehdon Juha on vastaavasti hypännyt 230 cm paljon em. suuremmilla voimilla, ilman vauhtia pituutta reilu 360 ja kevennyshypystä oman heittonsa mukaan 76 cm joka siis on epävirallinen SE...
 
Kimple sanoi:
Kovalla painonnostotuloksella ja korkeushypyllä ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Korkeushypyssä ei tee maksimivoimalla mitään ja räjähtävällä voimantuotollakin aika vähän. Korkeushypyssä kun ei mitään reiden ojentamista ponnistusvaiheessa tehdä. Korkeushypyssä vauhti ponnistettaessa on noin 70% maksimista, joten senkään vuoksi voimaa ei tarvi. Tekniikka ratkaisee.
Click to expand...

Niemisen Masa (ent. SE-mies 220cm 1979, nyk. Finn-Bodyn omistaja) on varmaan eri mieltä, teki valtavasti etukyykkyä ja rinnallevetoa. Samoihin aikoihin eräs tutuistani paransi 185 sentistä 204:ään vuodessa, otti vain treeniohjelmaan mukaan etukyykyn. Tekniikka oli yhtä onneton molempina vuosina ja ennätys pysynyt vuodesta toiseen samana. Monet ns. voimafloppaajat (erityisesti venäläiset) veti ihan älyttömiä punttitreenejä jaloille.
 
jhulmi sanoi:
Mun on korkeushypyn biomekaniikkaa selvitelleenä pakko sanoa, että ei täysin pidä paikkaansa. Korkeushypyssä on periaatteessa kaksi tapaa hypätä: "tekniikalla" tai voimalla. Nämä ns. tekniikkahyppääjät todellakin eivät tarvitse suuria voimia, mutta voimatekniikan kyllä. ...Jos voimaa ei ole, niin pelkällä tekniikalla ja kimmoisuudella ei kovin korkealle päästä ihmisen jännejärjestelmällä. Huippu-korkeushyppääjän testitulokset ovat usein luokkaa n. 130-140 kg rinnalleveto raakana ja syväkyykky vähintään 150 kg. Tosin poikkeuksiakin on, esim. tekniikkafloppaaja Mika Polku on päässyt 231 cm huomattavasti heikommilla tehoilla, esim. staattinen hyppy yleensä n. 48 cm. Toisaalta esim. Isolehdon Juha on vastaavasti hypännyt 230 cm paljon em. suuremmilla voimilla, ilman vauhtia pituutta reilu 360 ja kevennyshypystä oman heittonsa mukaan 76 cm joka siis on epävirallinen SE...
Click to expand...
Tiedän "voimahyppäämisen" ja "tekniikkahyppäämisen" erot. Olen silti eri mieltä kanssasi. Pelkällä voimalla ei kukaan hyppää korkealle, eikä edes kovalla voimalla ja kohtuullisella tekniikalla. Ns. voimahyppäämisessäkin on tekniikka etusijalla, vaikka itse ponnistuksessa käytetään suurempaa (ja paljon hitaampaa) voimaa. Taas vastaavasti tekniikalla ja kimmoisuudella voi hypätä korkealtakin, vaikka voimatasot olisivatkin alhaiset, kuten esimerkissäsi kerroit.

Voimahyppäämisen huonona puolena voi pitää juuri tuota kovaa törmäystä ponnistuksessa, joka taas aiheuttaa helposti loukkaantumisia.
 
En ole väittänyt että pelkällä voimalla pääsisikään, kyllähän sen nyt kaikki tietää...Sanoin vain, että voimasta on etuja eikä korkeushyppääjät mitään mikkihiiriä ole voimassa kun suhteutetaan heidän painoonsa. Viittasin siis sun tähän:
korkeushypyssä ei tee maksimivoimalla mitään ja räjähtävällä voimantuotollakin aika vähän
Click to expand...
 
Tuli mieleen noista hyppääjien voimista; Asko Pesonen, joka oli Suomen parhaita korkeushyppääjiä 70-luvulla, treenaili samalla salilla kun pari vuotta sitten kävin kotipaikkakunnalla. Siinä se otti kyykkyä penkin päältä, eli jäivät vajaiksi, mutteivat kuitenkaan mitään puolikyykkyjä olleet. Rautaa oli 185 kg ja sillä taisi tulla vitonen. Sarjan jälkeen Asko totesi: "voe voe kun on huonossa kunnossa, aekoenaan tehtiin näitä samoja sarjoja yli kolomella saalla".
Pesosellahan on muuten useampikin veteraaninen ME korkeushypyssä ja taitaa se hyppiä vieläkin. Ikää oli tuon 5x185kg aikoihin n. 60 vuotta ja kroppa on edelleen suhteellisen rasvaton ja pattia on ihan mukavasti.
 
Jatkuvuus sanoi:
Mie en oo nähny mukavia patteja yhdelläkään korkeushyppääjällä...
Click to expand...

Pesonen on varmasti lihaksikkain korkeushyppääjä mitä olen koskaan nähnyt. Mitat karkeasti arvioiden: pituus <180cm, paino ~80kg ja rasvat ikäisekseen todella alhaalla. Viitisen vuotta sitten näkyi ainakin vielä vatsat selvästi ja suonet ja säikeet joka puolella yläkropassa. Mitä olen pari kuvaa nähnyt 70-luvulta niin huomattavasti kireämpi oli tietysti silloin, mutta lihastakin oli epätavallisen paljon korkeushyppääjälle.

Treenit oli/on tosi repiviä. Paljon rinnallevetoa, työntöä, tempausta, leuanvetoja, kyykkyjä ja aina hirmuisesti rautaa tangossa. Loppuverryttelyyn kuului aina nopeita potkuja molemmilla jaloilla oven yläkarmiin :).

Korkeutta se hyppää sillä vanhalla kierähdystyylillä ja on varmaankin jonkinlainen ns. voimahyppääjä. Tulokset viime vuosina on olleet muistaakseni 180 cm:n paikkeilla. Ihan hyvin kuuskymppiseltä.
 
Jatkuvuus sanoi:
Mie en oo nähny mukavia patteja yhdelläkään korkeushyppääjällä...
Click to expand...
Hyppääjät yleensähän eivät ole lihaksikkaita, mutta monet silti todella vahvoja. Esim. Jonathan Edwardsin rinnalleveto oli 150 kiloa! :hyper:
 
Onko porukat hypännyt tota staattista hyppyä ylöspäin. Kyseessä siis matolla tehtävä hyppy (tullaan suorin jaloin alas).

Tuli tänään kokeiltua ekaa kertaa elämässä. 48 cm meni. Ei mitään hajua, että onko toi paska, surkee, huono vai keskinkertainen tulos.

Hulkki on varmasti hypännyt?!?!?!??!
 
Oon testaillut aika monelta urheilijalta kevennyshyppyjen lisäksi myös staattisia hyppyjä. Jos teit tuon puhtaasti eli päkiöille jalat suorana alas niin 48 cm vastaa yleensä n. 3 m hyppyä ilman vauhtia, osa pääsee enemmän, osa vähemmän. Eli ok tulos sun lajiin joka tais olla 400 m? Olen testannut yhden esim. 48 s 400 m ja alle 11 satasen juosseen ja toisaalta seivästä n. 570 cm hypänneen joilla tuo oli vain 40 cm...Itte pääsin 50 cm kun viimeksi kokeilin. Äärettömän harvoin näkee 60 cm staattisia hyppyjä, mutta muutama on siihen pystynyt.

Nuo kevennyshypyt ja staattiset hypyt ovat parempia ponnistusvoiman mittareita kuin esim. perushyppy eteenpäin yms, itseasiassa nuo ovat tutkimuksissa ykkösmittareita etureisien räjähtävälle voimantuotolle. Lentokorkeuden saa ilmalennon perusteella kaavasta gt^2 / 8. t = lentoaika. Tosin paras tapa on ns. voimalevyllä, mutta siihen ei ole mahkuja kuin tosi harvoissa paikoissa.
 
Missä tommosia staattisia hyppyjä varten on testilaitteita? Liekkö missäänpäin itä-Suomea? Oishan tuo hauska tietää itekkin, minkä tuloksen pystyis saamaan. Tolla kaavalla kun alkais laskee niin pitäs olla kyllä tarkka kellottaja vieressä :)
 
jhulmi sanoi:
Jos teit tuon puhtaasti eli päkiöille jalat suorana alas...
Click to expand...

Jalat oli suorina, kun tiesin, että pitää olla, mutta päkiöistä testaaja ei maininnut. En siis varmaankaan tullut ihan puhtaasti päkiöille alas.

Tossa on noita muuttujia turhan paljon, jotta voisi muihin 100% luotettavasti verrata.
 
Toi tiputtaa lentokorkeutta n. 2 cm eli 48 --> 46 cm. Mut hyvä eka kerran kokeiluksi. Tuo paranee lähinnä kovilla tehokyykyillä isoilla raudoilla. Toi kontaktimattotesti on kaikkein luotettavin ja toistettavin "räjähtävyyden" mittausmenetelmä, ei muut pääse lähellekään.

Noita testilaitteistoja saa käytännössä vain newtestiltä:
http://www.newtest.com/

En tiedä missä noita on itä-suomessa, tuu jyväskylään joskus, täällä meillä on monta...
 
Lisätään sen verran, että sun painopisteen nousukorkeus on toi 48 cm, mutta hypyn nousukorkeus ilmaan n. 46 cm koska hyppy nousee ilmaan päkiät viimeiseksi irroten maasta...

Muille: toi hyppy tehdään siis kädet lanteilla ja alhaalla n. 90 asteen kulmassa pysähdytään hetkeksi ja täysin staattisesta tilasta hypätään ylös. Se mitä lihasten sisällä tapahtuu kun ollaan tuossa pohjalla ei sitten ole mitään staattista vaan ihan jotain muuta mut ei siitä sen enempää sekoittamaan :)
 
:offtopic:

Hulmi: kun olet ilmeisesti noiden testijuttujen / laitteiden kanssa pelannut, niin täytyy kysyä, että oleko tehnyt voimatestejä? Esimerkiksi kahden jalan "prässi" 120 asteen kulmasta. Jos olet tehnyt, niin paljonkos meni :D
 
En ole 120 asteen kulmasta tehnyt...Meillä on täällä testeissä standardeina testattaville tutkimuksissa ja muutenkin yleensä 90 ja 107 astetta tai sitten "syvemmät" kulmat, ei noin isot kulmat.
 
Jatkuvuus sanoi:
Missä tommosia staattisia hyppyjä varten on testilaitteita? Liekkö missäänpäin itä-Suomea? Oishan tuo hauska tietää itekkin, minkä tuloksen pystyis saamaan. Tolla kaavalla kun alkais laskee niin pitäs olla kyllä tarkka kellottaja vieressä :)
Click to expand...

Missäs päin sie asut... Ainaki Pyhäselän Urheilijoilla on kontaktimatto ja lainataan sitä meiän salikisoihin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom