mä olen nyt noista kyllä hieman eri mieltä. bodareitten lihasmassa on äärimmäisen hyödyllistä perusvoimaharjoittelua niihin lajeihin, mitä ko. henkilöt treenaa. lähes kaikki bodarit kuitenkin kyykkää, penkkaa ja vetää maastakin. siellä on täydet edellytykset ns. hyödylliseen voimaan. ei ne bodailemalla hankitut lihakset mitään hyödytöntä möhnää ole
ei esim. painonnostajien lihakset sen "toiminnallisempia" ole. niitä vaan treenaillaa eri liikkeillä. onhan boogiekin heitellyt limppuja ja kyyrökin pärjää. lajiharjoittelu puhuu.
voimanostajien solurekrytaatio on varmaan korkeinta kaikista lajeista. sen verran rumia kuormia ne liikuttelee. se ei sinänsä oo mitenkään "hidasta". hennemanin teoriaa ei oo vielä kumottu, joten hitaat työskentelee aina, oli sitten kyse kyykky-ykkösestä tai pikajuoksusta. pelkästään nopeita soluja ei oikein voi treenailla. mieluusti tuon kumoais, mutta toistaseksi ei.
suhteellisesti ajateltuna: jos pystyy nouseen kyykystä 300kg:lla, on se suht rivakkaa vain 150kg niskassa ja melkosesti helpompaa ilman mitään rautoja. tämä verrokiksi tyypille, joka kyykkää maksimissaan vaikka tuon 150kg. monet voimailijat (painonnosto, voimanosto, voimamiesurheilijat jne) pystyy melkosiin nopeusvoimasuorituksiin ilman mitään hyppelytreeniä tms. mm. voimamies juha-pekka aitala teki 150-kilosena donkin paikaltaan nöyryyttävän helposti muutama vuosi sitten kokeiltuaan.
se, mikä tekee sen
lajinopeuden, on, taas: lajiharjoittelu. tää on ihan ehdoton juttu ja sitä ei voi ylikorostaa koskaan, kun puhutaan eri lajien ominaisuuksien kehittämisestä. voimanostajien lajikoordinaatio ei oo lähelläkään esim. pikajuoksijoiden vastaavaa ja ei ihme, että pikapyrähdystä kokeileva voimanostaja repäsee reitensä. jos taas voimanostaja treenais vaikka vuoden juoksua, vois olla, että 60m:n sisähallifinaalissa olis monta tyyppiä takana.