Täällä monet näyttävät olevan huolissaan siitä, että jos suurituloisimpien veroja nostetaan, niin kulutus vähenee. Ainakin vielä silloin kun minä istuin taloustieteen luennoilla, sanottiin että suurituloisimpien kulutusalttius on nimen omaan kaikista pienin. Eli he laittavat tuloistaan prosentuaalisesti vähiten kulutukseen ja eniten säästöön/sijoituksiin. Eli suurituloisimpien verottaminen ja rahojen käyttäminen joko valtion omaan kulutukseen tai tulonsiirtojen kautta pienituloisille lisäisi eikä suinkaan vähentäisi kulutuskysynnän kokonaisuutta. Eikö tämä sitten pidäkään paikkaansa, ja jos ei, niin miksi?
Puretaas tota nyt sitten osiin.
Ensinnäkin, mitä on suurituloiset ja mitä ne on suomen kontekstissa.. Varmasti suurituloisten rajakulutusalttius on pienempi kuin pienituloisten. Jos vaikka peruselämään tarttee 10 000euroa rahaa vuodessa, ja pienituloinen tienaa 11500, menee tuloista valtaosa kulutukseen, ja jokainen lisäeuro menee lähes kokonaan kiertoon, jos suurituloinen tienaa miljoonan, menee siitä hyvin paljon pienempi osa lisäkulutukseen jos tulot nousee yksikön.
Seuraavaksi iso mutta! suurituloisten veronkorotus yhdellä yksiköllä kutistaa moninkertaisesti käytössä olevia tuloja, ja jos kutistusvaikutus on vaikka 15 rahaa, ja pienituloisella olisi kutistusvaikutus vain yhden rahan verran, tulisi rajakulutusalttiuden eron olla 15-kertainen tai yli pienituloisen hyväksi, jotta suurituloisen tulojen vähennys riittäisi vähentämään kulutusta vähemmän kuin pienituloisen kohdalla.
Eli toisinsanoen suurituloisiin euromääräisesti 1% muutoksen vaikutus on niiin paljon suurempi, että euromääräinen reaalivaikutus kulutukseen vaatii todella paljon pienempää kulutusalttiutta kuin pienituloisilla, että ylipääsä veronkorotus vähentäisi kulutusta vähemmän kuin pienempituloisiin kohdistuva veronkorotus.
Toisekseen, ei kai kukaan nyt uskokkaan että korottamalla 100e vuodessa verorasitusta (1% nousu pienituloisella vuodessa 10 000e tuloista) suomen pienituloisimmalta miljoonalta oisi mitenkään fiskaalisesti perusteltu toimenpide. Kulutus putoiasi sen saman 100 000 000e jonka verotulot nousisi, ja kaikki kerrannaisvaikutukset poistuisi (sillä toisen meno on toisen tulo, joka taas päätyy kulutukseen jne jne.)
Ei myöskään suurituloisten kova veronkorotus olisi sen järkevämpää, tosin verotuotot hetkellisesti nousisivat, mutta kulutuksen lasku peittoaisi ennenpitkää veronkorotukset valtion budjetissa, edelleen, toisen meno on toisen tulo, ja suurituloiset on ne ihmiset jotka työllistää palveluyrittäjät, ja elättää ison joukon pienituloisia omalla kulutuksellaan. Vaikka hetimmiten nopeasti katsottuna toki suurempituloisten pitää maksaa, koska sieltä saa periaatteessa kovaa verokertymää, ei se vaikutus ole ihan noin yksioikoinen. Ketkäs ne kaikki autokorjaajat, kotisiivousyrittäjät, lapin matkailuyritykset jne jne elättää jos ei suurituloiset?`Pienituloiset ei elätä ku keskikaljakuppilan ja lähisiwan.
Seuraava pointti, suurituloiset säästää ja sijoittaa, pienituloiset elää kädestä suuhun. unohdetaan nyt kokonaan vaikutusten epäsymmetrisyys eri toimialoille, ja keskitytään nyt yrityksen taseeseen.
Periaatteessa yritysten tehtävä on tuottaa lisäarvoa positiivisen nettonykyarvon investoinneilla omistajilleen. Investoinnit voidaan rahoittaa kertyneillä voittovaroilla edellisten tilikausien tuloksesta tai vieraan + oman pääomaehtoisen rahoituksen turvin. Sitten tullaan siihen, että onko se nyt niin paha asia tarjota elinmahdollisuuksia yrittäjille luomalla talletuksillaan pankeille likviditeettiä, jotta pankit voivat rahoittaa tuottavan sektorin voittoa tuottavia hankkeita? Tai suurituloiset voi tarjota pääomia omanpääoman ehtoisesti yrityksille, jotta saadaan rahoitusta kanavoitua ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille. Se nyt on aika se ja sama rahoitetaanko uusi myymäläinvestointi joka lisää yrityksen arvoa nettonykyarvonsa verran, sillä että pienituloiset kuluttaa rahansa yrityksen tuloksi, vai sillä että suurituloiset lainaa rahansa yritykselle ja antaa siten sitä polttoainetta eli pääomaa millä hankkeita toteutetaan.
Sensijaan että mietittäisiin keinoja miten verotusta kohdennetaan pohtimalla ainoastaan vaikutusta yksityiseen ostokäyttäytymiseen, pitäisi miettiä sitä mitä kaikkia kerrannaisvaikutuksia veronkorotuksella on talouden kiertokulussa.
e: ja rahojen poistaminen yksityisiltä ihmisiltä, suuri tai pienituloisilta, johtaa tälläiseen julkishallinnon crowding-out efektiin, eli tehokkaat yksityiset investoinnit korvautuu tehottomilla julkisilla. Julkista sektoria pitäisi suitsia, eikä vaatia julkishallinnon ottavan vastuuta talouden (pääasiallisena) toimijana. mites ne englannin kielen vaarallisimmat sanaa menivätkään, " hi, i'm from the government and i'm here to help you"
Veikkaisin että siellä voi järjestelmää optimoida aika paljonkin ilman että laatu kärsii. Vaimolta kuulee miten hoitajilla menee ihan oikeasti joku kymppitonnin pyörätuoli roskikseen kun turhan jäykkä byrokratia tulee tielle.
