Valmistuvien työllisyystilanne

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Janne22
  • Aloitettu Aloitettu
Pari vuotta sitten harjoittelupaikkaa etsiessäni törmäsin juuri tuohon palkattomuus-ongelmaan. Useat "hyvät" työpaikat eivät olleet valmiita maksamaan palkkaa pakollisesta harjoittelusta. Vaihtoehtona oli suorittaa harjoittelu ihan perus duunarihommissa palkallisena ilman mitään kokemushyötyä. Onneksi itsellä kävi tuuri ja päädyin sitten sellaiseen organisaatioon, jossa maksettiin palkkaa ja sai myös vaikuttavan merkinnän cv:n. (Tosin olen edelleen töissä samassa paikassa. ;)) Mutta silloinen ja nykyinen esimieheni toi esiin myös sellaisen pointin, ettei halua ottaa vähänkään enemmän vastuuta ja oma-aloitteisuutta vaativiin harjoittelu- tm. paikkoihin palkattomia tekijöitä. Hänen perustelunsa oli se, että palkattomuus automaattisesti vähentää sitoutumista kyseiseen työtehtävään ja organisaatioon.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mutta silloinen ja nykyinen esimieheni toi esiin myös sellaisen pointin, ettei halua ottaa vähänkään enemmän vastuuta ja oma-aloitteisuutta vaativiin harjoittelu- tm. paikkoihin palkattomia tekijöitä. Hänen perustelunsa oli se, että palkattomuus automaattisesti vähentää sitoutumista kyseiseen työtehtävään ja organisaatioon.

Sulla on fiksu esimies!:) Toi on totta. Vaikka työ ois kiinnostavaa, niin palkattomalla oleva ihminen pitää aina taka-ovea auki ja kattelee muita vaihtoehtoja selustansa varmistaakseen. Ja oppiessaan asiat, saattaa viedä hyvääkin osaamista ja tärkeää tietoa (kilpailijalle) ulos ovesta saadessaan paremman paikan. Kunpa muutkin hakuais sitouttaa opiskelijoita. On niin erilaista olla työpaikassa, jossa on tunne siitä että itseä ja omaa panosta oikeasti arvostetaan. Mulla on nykyisessä paikassa hyvä esimies, mut kauhulla ootan tulevaisuutta, et mitä vastassa onkaan valmistumisen ja työpaikan vaihdoksen yhteydessä.
 
Hänen perustelunsa oli se, että palkattomuus automaattisesti vähentää sitoutumista kyseiseen työtehtävään ja organisaatioon.
Eikö järkevän itsetunnon omaava henkilö luota siihen, että homma jatkuu palkallisena mielummin enemmin kuin myöhemmin jos duuni miellyttää? Eli toisaalta täytyy olla helvetin motivoitunut hommaan jos sitä suostuu ilmaiseksi tekemään ja vielä kunnolla.
 
Miksi? Jotta opiskelemaan pääsevät ei ne joilla on kykyjä vaan ne joiden faijalla on fyrkkaa tai jotka uskaltaa ottaa helvetisti lainaa? Mulla on pyrky lääkikseen ja käytännössähän tuo meinaisi kellonympäri raatamista opiskelujen ja osa-aikaduunien kanssa ja lainanottoa. Riippuen tietty vähän siitä onko lukukausimaksu järkevästi mitoitettu.

Karsisihan tuo turhia yliopistohengareita tietty mutta IMO siihen toimisi myös hakukriteerien koventaminen ja aloituspaikkojen vähentäminen. Tällä hetkellä stadin matemaattis-luonnontieteelliseen pääsee kun kirjoittaa E:n fyssasta ja kemiasta ja sielä voikin sitten mukavasti kuluttaa aikaa lähinnä sivuaineita, kuten kirjallisuutta ja filosofiaa lukien :david:

Pääosin samoja perusteluja itsellä kuin Troynpaalulla.

Homman tulisi toimia kuin Amerikassa, eli vain tietyn akateemisen rajan yli pääsevät saisivat ilmaisen koulutuksen. Tämä tapahtuu siis koulun puolesta, ei valtion esim. Wharton Business School. Wharton on jokaisessa rankingissa TOP5 ties kuinka monelta viime vuodelta.

Opiskeluhan on sijoitus Antsun mielestä, joten sen vuoksihan voi silloin ottaa lainaa, koska se maksaa itsensä takaisin. Minä ainakin ymmärrän sijoituksen käsitteenä sellaiseksi jonka vuoksi joutuu uhraamaan jotain saadakseen myöhemmin enemmän. Tietenkin muutama köyhempi karsiuituisi opiskeluista, mutta enemmän tämä systeemi karsisi turhaa humanistien pyörimistä yliopistoilla. Netto olisi siis voitollinen keskimäärin kaikille, mutta jälleen kerran muutama yksilö kärsisi.

Esittäisitkö perustelut mielipiteellesi? Olen lukenut vain joukon jyrkkiä väittämiä, ilman minkäänlaisia perusteluja.

Koulutus on sijoitus, ei sen pitäisi olla mitään leikkiä ja hengailua viheranarkistien kanssa vaatien valtiota kustantamaan itselleen kaiken. Mielestäni alle 10% ikäluokasta olisi sopiva määrä saamaan yliopistokoulutuksen.
 
Koulutus on sijoitus, ei sen pitäisi olla mitään leikkiä ja hengailua viheranarkistien kanssa vaatien valtiota kustantamaan itselleen kaiken. Mielestäni alle 10% ikäluokasta olisi sopiva määrä saamaan yliopistokoulutuksen.

Taitaa se koulutustarve kuitenkin noudattaa enemmän niitä sinunkin(?) ihailemia vapaita markkinaperiaatteita kuin jotain fiksattua hatustavedettyä prosenttiosuutta.

Ja kyllä Suomen opiskelujärjestelmä on lähinnä sitä optimaalista, jos jenkkeihin verrataan. Täytyy muistaa, että valtaosa korkeakouluopiskelijoistakin on muita kuin huippuälykkäitä stipendiaatteja, joilla rahoitus varmasti järjestyy taloudellisesta taustasta riippumatta. Eli rahan ei tulisi vaikuttaa piirunkaan vertaa opiskelumahdollisuuksiin tasavertaisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

Ennemmin minä näen ne kuuluisat "viheranarkistitkin" koulussa näen kuin kuin fattan luukulla.
 
Haloo?! Onko siellä ketään?! Jos olet sattunut lukemaan threadin aikaisempia viestejä saatat huomata kirjoittajien halun vähentää koulutuspaikkoja. Tämä muuten tarkoittaa samalla julkisen sektorin pienentämistä. Lisäksi itse ainakin olen maksullisen yliopistokoulutuksen puolesta.

No kukkuu! On täällä joku..

Julkinen. Yksityinen. Amöriikka. Markkinavoimat. Nyt ymmärrän kiihkon...
Valitettavasti kirjoittajien halu jäi minulta huomaamatta. Sen sijaan olin aistivinani vilpitöntä markkinauskollisuutta.

Itse olen myös sitä mieltä, että lukukausimaksu voisi tuoda ratkaisun joihinkin opiskelun tehokkuuteen liittyviin ongelmiin, mihin on nyt pyritty vaikuttamaan lähinnä opintolainan vähennysoikeudella ja opiskeluaikojen rajauksella. "Humanistisia" aineita tutkitaisiin varmasti hiukan maltillisemmin, tai vähintäänkin mietittäisiin henkilökohtaista rahoitusta yliopistolla hengailuun.

Kuten yllä joku totesikin, näkisin myös mielummin "viheranarkistit" koulussa hengaamassa ja osoittamssa mieltä, kuin fattan (joka lienee myös julkista sektoria) luukulla, tai jos sitäkin luukkua kevennetään tai pienennetään, niin pahimmassa tapauksessa "kadulla".

En vain millään pysty näkemään yhteiskuntaa vastaavalla tavalla mustavalkoisesti.
Miten koulutuspaikkojen vähentäminen tarkoittaa automaattisesti julkisen sektorin pienentämistä?

USAlaisten koulujen erinomaisuutta en voi kiistää, mutta kyseisen koulujärjestelmän siirtäminen Suomeen voisi olla kohtuullisen kimuranttia.

ps. en ole demari;)
 
No kukkuu! On täällä joku..

Julkinen. Yksityinen. Amöriikka. Markkinavoimat. Nyt ymmärrän kiihkon...
Valitettavasti kirjoittajien halu jäi minulta huomaamatta. Sen sijaan olin aistivinani vilpitöntä markkinauskollisuutta.

Itse olen myös sitä mieltä, että lukukausimaksu voisi tuoda ratkaisun joihinkin opiskelun tehokkuuteen liittyviin ongelmiin, mihin on nyt pyritty vaikuttamaan lähinnä opintolainan vähennysoikeudella ja opiskeluaikojen rajauksella. "Humanistisia" aineita tutkitaisiin varmasti hiukan maltillisemmin, tai vähintäänkin mietittäisiin henkilökohtaista rahoitusta yliopistolla hengailuun.

Kuten yllä joku totesikin, näkisin myös mielummin "viheranarkistit" koulussa hengaamassa ja osoittamssa mieltä, kuin fattan (joka lienee myös julkista sektoria) luukulla, tai jos sitäkin luukkua kevennetään tai pienennetään, niin pahimmassa tapauksessa "kadulla".

En vain millään pysty näkemään yhteiskuntaa vastaavalla tavalla mustavalkoisesti.
Miten koulutuspaikkojen vähentäminen tarkoittaa automaattisesti julkisen sektorin pienentämistä?

USAlaisten koulujen erinomaisuutta en voi kiistää, mutta kyseisen koulujärjestelmän siirtäminen Suomeen voisi olla kohtuullisen kimuranttia.

ps. en ole demari;)

Mitä tuohon julkisen sektorin pienentämiseen tulee, niin oletteko muuten sitä mieltä että esim. Turun jokainen lukio, ammattikoulu, ammattikorkeakoulu ja yliopisto tarvitsee oman hallinnon rehtoreineen? Sama tosin koskee kaikkia pikkukuntia.
 
Nyt kun oon tässä pari kuukautta yrittänyt etsiä diplomityöpaikkaa niin tilanne alkaa kyllä olla se, että jos vaan pääsisin edes oman alan perushommiin harjoitteluun niin olisin valmis siihen hyvinkin pienellä palkalla..

Toki opiskelijalla alkaa nyt olla se ongelma, että viime kesän rahat on käytetty ja vuokra on pakko maksaa kesälläkin..

Aluksi ajattelin, että en enää 5 vuoden opiskelun jälkeen lähde alan haalarihommiin, mutta nyt kyllä ottaisin paikan vastaan jos olisi tarjolla.

Muutoinkin ns. "vanhoilla" opiskelijoilla on edessä tutkintorakenteen vaihto, jos opiskeluja joutuu venyttämään eikä halua väkisin valmistua (kortistoon).

Ei se tutkintorakenteen vaihtokaan omalla kohdalla juurikaan houkuttele, kun ylimääräisiä opintoja on jo nyt käytynä ja tietenkin uuden tutkintorakenteen opintokokonaisuuksiiin vaaditaan juuri niitä kursseja mitä ei ole käynyt:curs:

Kokonaisuudessaan tilanne on kyllä ihan perseestä..

Hyvä että olet tämän tiedostanut. Tilanne on perkeleellinen, olet oikeassa...
 
...Tietenkin muutama köyhempi karsiuituisi opiskeluista, mutta enemmän tämä systeemi karsisi turhaa humanistien pyörimistä yliopistoilla....

Kyllä mun täytyy (DI:nä) myöntää, että mun mielestä oikeasti jollain tasolla järkeviä juttuja tekee just noi humanistit ja muut vitun runoilijat. Eihän ne mitään BKT:ta meille tänne tuota, mutta kaikkea muuta kyllä sitäkin enemmän. Mua ei pelota mikään niin paljon kuin ekonomien ja insinöörien luoma maailma. Kyllä itsekin tykkään roboteista ja ydinvoimaloista tms., mutta ei ne paljon lämpöä tuo ihmisen elämään.

Veikkaan että talouden kannalta olisi kaikkein fiksuinta esim. kieltää ryyppääminen, suvun jatkaminen, löhöily, aku ankan lukeminen, turha ajelu sillä avo-bemarilla, lomat, pyhät, aurinkorannat... lista jatkuu loputtomiin.

Tehtäis vaan kuin natsit. Lobotomia ihmisen niihin aivolohkoihin jotka kehtaa kiistä talouskasvun tarpeen. Sitten vaan geneettisesti luodaan sellainen "täydellinen" ihmisrotu jonka ainoa tehtävä on tuottaa ja tuottaa ajan loppuun saakka. Siis jotain robotti muurahaisia.
 
Jos oikeudenmukaisuutta pelkästään käytetään perusteena täysin maksuttomalle koulutukselle, niin olisiko tilanne kuitenkaan epäoikeudenmukaisempi, jos koulutus olis maksullista? Nythän kokeissa hyväpalkkaisille aloille painotetaan monesti ominaisuuksia, joihin vaikuttaa vahvasti genetiikka. Miksi olisi epäoikeudenmukaisempaa nostaa rahan merkistystä opiskelussa, jos nyt painotettaneen genetiikkaa?

Itse siis kannatan maksutonta opiskelua, mutta olisi mielstäni ok, jos yhteen opiskelupaikkaan voisi hakea vain kerran.
 
Veikkaan että talouden kannalta olisi kaikkein fiksuinta esim. kieltää ryyppääminen, suvun jatkaminen, löhöily, aku ankan lukeminen, turha ajelu sillä avo-bemarilla, lomat, pyhät, aurinkorannat... lista jatkuu loputtomiin.

Ei talouden kannalta tuokaan olisi pitkällä tähtäimellä viisasta. Jos ihmiset lopettavat lisääntymästä, niin loppuu työvoima, sekä kuluttajat.

Talouden ongelma on mun mielestä lyhytnäköinen kvartaaliajattelu. Kuvittele, jos ihmisetkin suunnittelisivat tekemisensä vuosineljännes kerrallaan. Pitäis elää niin, että aina kyseinen vuosineljännes on mahdollisimman tehokkaasti kivaa. Sen pidemmälle ei mietittäisi. Sitähän tulisi eläneeksi kuin viimeistä päivää.

Ei muuta, kuin kolmen kuukauden putki päälle. Hurlumhei :kippis1:
 
Veikkaan että talouden kannalta olisi kaikkein fiksuinta esim. kieltää ryyppääminen, suvun jatkaminen, löhöily, aku ankan lukeminen, turha ajelu sillä avo-bemarilla, lomat, pyhät, aurinkorannat... lista jatkuu loputtomiin.

Tehtäis vaan kuin natsit. Lobotomia ihmisen niihin aivolohkoihin jotka kehtaa kiistä talouskasvun tarpeen. Sitten vaan geneettisesti luodaan sellainen "täydellinen" ihmisrotu jonka ainoa tehtävä on tuottaa ja tuottaa ajan loppuun saakka. Siis jotain robotti muurahaisia.

Ei pidä paikkaansa. Friedmannin ajatus taloudesta perustuu juuri ihmisten vapauteen päättää asioistaan ilman esim. edellä mainitsemiasi valtion määräämiä rajoittavia tekijöitä. Tämä on talouden kannalta tehokkainta. Lue sinäkin DI vain rohkeasti niitä kansantaloustieteen kirjoja. Tästä voi myös aloittaa katsomalla kaikki viisi osaa läpi, ei vie paljon aikaa, mutta on varmasti yksi parhaista taloustieteen periaatteita popularisoivia videoita.
 
Jos oikeudenmukaisuutta pelkästään käytetään perusteena täysin maksuttomalle koulutukselle, niin olisiko tilanne kuitenkaan epäoikeudenmukaisempi, jos koulutus olis maksullista? Nythän kokeissa hyväpalkkaisille aloille painotetaan monesti ominaisuuksia, joihin vaikuttaa vahvasti genetiikka. Miksi olisi epäoikeudenmukaisempaa nostaa rahan merkistystä opiskelussa, jos nyt painotettaneen genetiikkaa?

Itse siis kannatan maksutonta opiskelua, mutta olisi mielstäni ok, jos yhteen opiskelupaikkaan voisi hakea vain kerran.

Hah, ai että samalla tavalla epäreilua kun pääsykokeet suosii älykkäillä? Onko se että sun faijalla on vitusti fyffeä jotenkin oleellista sen kannalta miten pärjäät opiskeluissa, tutkijana ja työelämässä? Kuka on puhunut mitään oikeudenmukaisuudesta? Elämä on epäreilua, mutta suurempi potentiaali ikäluokasta saadaan käyttöön kun rikkaiden pitää kulkea opiskelupaikoille (edes suunnilleen) sama kivinen tie kun köyhien.

Älykkyys, opiskelutaidot ja ahkeruus on elintärkeitä jos haluaa edes pysyä mukana opetuksessa joillain aloilla. Olisi aika urpoa olla suosimatta niitä joilta taipumusta alalle löytyy. Edelleenkin oon sitä mieltä että koulutus pitää olla maksullista, mutta koulutukseen pääsemisen vaikeata. Ihan noin jyrkälle linjalle en lähtis että vaan kerran saa hakea, ellei sitten hakumenettelyjä muuteta perinpohjaisempaan suuntaan. Pääsykoe pitäisi olla kaikilla aloilla monivaiheinen ja monipuolinen, eikä peli ole menetetty sen takia että ymmärsi yhden tehtävän yhdessä kokeessa väärin, kun se lukion fysiikanmaikka selitti sen asian jotenkin oudosti tms.

Homman tulisi toimia kuin Amerikassa, eli vain tietyn akateemisen rajan yli pääsevät saisivat ilmaisen koulutuksen.
Mikä on aika kyseenalaista, koska nouseminen paskalla seudulla julkisilla varoilla ylläpidettävästä köyhien koulusta huipulle on naurettavan vaikeaa jo ilman että pitäisi päästä johonkin akateemiseen 1% parhaimmistoon alasta riippuen (ihan hatusta heitetty luku mutta tajuat idean). No Suomessa toi toimis ehkä vähän paremmin koska jengi lukee periaatteessa saman oppimäärän ja ahkeruudella pärjää koulussa kuin koulussa.
 
Hah, ai että samalla tavalla epäreilua kun pääsykokeet suosii älykkäillä? Onko se että sun faijalla on vitusti fyffeä jotenkin oleellista sen kannalta miten pärjäät opiskeluissa, tutkijana ja työelämässä? Kuka on puhunut mitään oikeudenmukaisuudesta? Elämä on epäreilua, mutta suurempi potentiaali ikäluokasta saadaan käyttöön kun rikkaiden pitää kulkea opiskelupaikoille (edes suunnilleen) sama kivinen tie kun köyhien.

Älykkyys, opiskelutaidot ja ahkeruus on elintärkeitä jos haluaa edes pysyä mukana opetuksessa joillain aloilla. Olisi aika urpoa olla suosimatta niitä joilta taipumusta alalle löytyy. Edelleenkin oon sitä mieltä että koulutus pitää olla maksullista, mutta koulutukseen pääsemisen vaikeata. Ihan noin jyrkälle linjalle en lähtis että vaan kerran saa hakea, ellei sitten hakumenettelyjä muuteta perinpohjaisempaan suuntaan. Pääsykoe pitäisi olla kaikilla aloilla monivaiheinen ja monipuolinen, eikä peli ole menetetty sen takia että ymmärsi yhden tehtävän yhdessä kokeessa väärin, kun se lukion fysiikanmaikka selitti sen asian jotenkin oudosti tms.


Mikä on aika kyseenalaista, koska nouseminen paskalla seudulla julkisilla varoilla ylläpidettävästä köyhien koulusta huipulle on naurettavan vaikeaa jo ilman että pitäisi päästä johonkin akateemiseen 1% parhaimmistoon alasta riippuen (ihan hatusta heitetty luku mutta tajuat idean). No Suomessa toi toimis ehkä vähän paremmin koska jengi lukee periaatteessa saman oppimäärän ja ahkeruudella pärjää koulussa kuin koulussa.
Et sitten jaksanut lukea viestistäni kunnolla edes ensimmäistä lausetta, joka alkaa"Jos oikeudenmukaisuutta pelkästään käytetään perusteena".Tarkasteluun otetaan vain siis oikeudenmukaisuus, ei mahdollista menestystä opiskelussa.

En itse voi sanoa, että olisi erityisen epäoikeudenmukaista, jos koulutus maksaisi, jos kerran myös genetiikka voi estää opiskelemaan pääsyn.

Siksi rajaisin opiskeluhauta kerta/paikka, koska yliopistolla on aivan liikaa porukkaa, jotka ovat vain odottamassa esim. lääkiksen seuraavan vuoden kokeita, koska edellisellä kerralla ei päästy sisälle. Kannatan ilmaista koulutusta, mutta olis mielenkiintoista, jos hakisi useamman kerran samaan paikkaan ja lorvisi muilla yliopiston linjoilla, niin maksut tulisivat kehiin.
 
Et sitten jaksanut lukea viestistäni kunnolla edes ensimmäistä lausetta, joka alkaa"Jos oikeudenmukaisuutta pelkästään käytetään perusteena".Tarkasteluun otetaan vain siis oikeudenmukaisuus, ei mahdollista menestystä opiskelussa.

En itse voi sanoa, että olisi erityisen epäoikeudenmukaista, jos koulutus maksaisi, jos kerran myös genetiikka voi estää opiskelemaan pääsyn.

Siksi rajaisin opiskeluhauta kerta/paikka, koska yliopistolla on aivan liikaa porukkaa, jotka ovat vain odottamassa esim. lääkiksen seuraavan vuoden kokeita, koska edellisellä kerralla ei päästy sisälle. Kannatan ilmaista koulutusta, mutta olis mielenkiintoista, jos hakisi useamman kerran samaan paikkaan ja lorvisi muilla yliopiston linjoilla, niin maksut tulisivat kehiin.

Nojoo periaatteessa totta, mutta mulla jäi vähän epäselväksi se että kuka perustelee ilmaista opiskelua vain ja ainoastaan oikeudenmukaisuuden kannalta. Toihan on ihan selvä vastaus väitteeseen, että opiskelun pitää olla ilmaista jotta kaikilla on samat mahdollisuudet. Käytännössä näin ei tietenkään ole joka tapauksessa.

Mitä tulee opiskeluhakukertojen rajaamiseen, niin laittaisin sinne ison kiintiön ensimmäistä kertaa yrittäville ja lisäpisteitä tietty siitä jos on vieläpä saman vuoden/edellisen syksyn yo.
 
Mitä tulee opiskeluhakukertojen rajaamiseen, niin laittaisin sinne ison kiintiön ensimmäistä kertaa yrittäville ja lisäpisteitä tietty siitä jos on vieläpä saman vuoden/edellisen syksyn yo.

Voisitko perustella tätä väitettä? Omasta mielestäni tossa ei ole kyllä yhtään mitää järkeä, että jos ei ekalla kerralla pääse sisään niin se on huomattavasti vaikeampaa päässä sen jälkeen enään missään vaiheessa. Lisäpisteitä samana vuonna suoritetust yo:sta? Entäs jos haluaisi pitää välivuoden, tai vaikka hakea kouluun vasta armeijan jälkeen?
 
Voisitko perustella tätä väitettä? Omasta mielestäni tossa ei ole kyllä yhtään mitää järkeä, että jos ei ekalla kerralla pääse sisään niin se on huomattavasti vaikeampaa päässä sen jälkeen enään missään vaiheessa. Lisäpisteitä samana vuonna suoritetust yo:sta? Entäs jos haluaisi pitää välivuoden, tai vaikka hakea kouluun vasta armeijan jälkeen?

Jos valtio haluaa pidentää työuria niin todella tärkeää on, että sinne kouluun mennään suoraan lukiosta.
 
Jos valtio haluaa pidentää työuria niin todella tärkeää on, että sinne kouluun mennään suoraan lukiosta.
Missäs välissä inttiin? Koulun jälkeenkö? Ei vissiin tipu työelämästä sillä, vai kesken työuran, meet työhaastatteluun että "ai pääsen töihin, no kiva, muutta yks pikkujuttu, menen vuoden päästä sitten intiin..." just joo:jahas:

Ja kyllä, tämä ratkeaisi osaksi sillä että intti tulisi vapaaehtoiseksi, mutta sitä ei ole näköpiirissä.
 
Jos valtio haluaa pidentää työuria niin todella tärkeää on, että sinne kouluun mennään suoraan lukiosta.

Tämä ei nyt oikein aukea. Mitä eroa sillä on, että pitää välivuoden töitä tehden ja valmistuu sitten vastaavasti yhden vuoden myöhemmin? Ja eikös niitä työuria haluta pidentää sieltä loppupäästä?

Luultavasti en vain tajunnut pointtia.
 
Back
Ylös Bottom