No jos taantuma on, niin töitä on kyllä aika vaikeeta löytää, kun markkinat ei vedä. Unelmatodellisuudessa kaikkia onnistaa, kun on vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja yrittää. Reaalitodellisuus on kyllä se, että vaikka ois kuinka hyvä vastavalmistunut tyyppi, ja kuinka ettis töitä, niin tietyille aloille työllistyminen on vaan mahdotonta taantuma-aikaan. Ei firmat voi palkata uusia, ku niil on täys työ pitää vanhatki työntekijät leivässä kii. Ja jos muutenkin joudutaan lomauttamaan, kun ei ole tilauksia niin eipä sinne uutta voi palkata. Olin vuosituhannen alussa pienessä teollisuuskaupungissa työkkärin tätinä ja kyllä riipasi kun isot miehet käveli hartijat lysyssä tuomaan lomautuslappua. Mielessä vaan huoli siitä koska liiton rahaa alkaa saamaan (ruuhkautuneena aikana voi mennä kolmatta kuukautta ennenku eka tuki tulee) ja miten selviää asuntolainoista ja lasten elatuksesta. Viime laman aikana syrjäytyi valtava määrä ihmisiä, kun työttömyyden annettiin kasvaa, ja ne ihmiset on ulkona pelistä tänä päivänäkin.
Nuori jantteri jos jää ilman koulutusta vastaavaa työtä valmistumisen jälkeen, menettää helposti sen hankkimansa tutkinnon arvon, koska myöhemmin omalle alalle työllistyminen on vaikeeta, jopa mahdotonta. Jos on opiskellu 5 pitkää vuotta paiskien hanttihommia ja kituuttaen, niin kyllä halu työllistyä oman alan hommiin on kova. Haluu saada hyötyä siit panostuksesta. Jos hallitus tukee vastavalmistuneiden työllistymistä oman alansa hommiin niin lamakulut ei kaadu yksittäisten ihmisten niskaan niin pahasti. Yksilötasolla noi menetykset on suuria, jos opintojen jälkeen jää hyödyt saamatta. Ja sellasta ihmistä on aika mahdotonta saada motivoitua työttömyyden jälkeen jatko-opintoihin. Mielummin sit opiskelee vaikka heti dippainssiksi ja valmistuu vasta laman jälkeen, ettei tuu työttömyysjaksoa latistamaan.
