Uusi puolue suunnitteilla suomeen: Edistyspuolue

[Jami2003]

Kyllä kyllä mutta mikäli rahalle ei saada vastinetta ja valtion kannalta on järkevää tehdä tällaista tulonsiirtoa niin sitten varmaan valtion kannattaa jakaa kaikille rahaa oikein roppakaupalla niin saadaan kulutus kasvuun ;)

 

[ibnz]

Se [jaettu raha] voi mennä suoraan säästötilille, jolloin talouden ekspansio ei toteudu. Ennemmin ehkä syydetään sinne, missä se päätyy kiertoon varmemmin. Kataisen veroelvytys oli vähän tällainen pikku fiba, mutta sopii kokoomuksen agendaan.

 

[jf1]

Jos irtisanot julkisen puolen työntekijän, leikkaat samalla hänen kulutustaan. Joten siitä ei kerry säästöä kkpalkka-työttömyyskorvaus -differenssiä, vaan talous menettää kulutusmenoja aika paljon (ja kerroinvaikutuksen kautta vielä enemmän). Yhden meno on kuitenkin toisen tulo.

Tämä on täysin järjetön argumentti julkisen sektorin leikkaamista vastaan.

Tottakai jos irtisanomme vaikkapa yhden ihmisen julkiselta sektorilta, se vähentää hänen kulutustaan, ainakin sen ajan mitä hän on työttömänä. Mutta tämä on vain asian näkyvä puoli. Näkymätöntä on se, että samalla kun julkiselta sektorilta putoaa pois yksi työpaikka, sieltä vähenee myös kuluja. Ja koska julkisen sektorin kulut katetaan verovaroilla, tällöin veroja voidaan laskea tämän säästön verran.

Joten julkisen sektorin leikkaus on taloudellisen toiminnallisuuden, eli esimerkiksi kulutuksen ja sijoittamisen, siirtämistä julkiselta sektorilta yksityiselle. Sen sijaan, että poliitikot ja virkamiehet hyvä veli -verkostoineen päättävät mihin verovaroja kohdennetaan, tavalliset ihmiset voivat itse kohdeentaa omia rahojaan juuri kuten itse haluavat.

 

[jf1]

No julkinen sektori on pienentynyt nousukaudella suhteessa BKT:hen ja väkiluku on koko ajan noussut. Kriiseissä julkisten menojen osuus nousee oikeastaan väistämättä. Siinä mielessä ollaan toimittu aika järkevästi (ja siksi Suomen tilanne on vielä ihan OK). Huomaa, että BKT:kään ei ota huomioon väestönkasvua tuolla mittarilla, joten jos jaat julkisen sektorin väestöllä ja BKT:n väestöllä, suhde pysyy samana: G/n=0.5Y/n <=> G=0.5Y

Kuten sanoin, julkisen sektorin koon vertaaminen BKT:hen on järjestöntä. On luonnollista, että BKT nousee. On eriskummallista, että julkinen sektori kasvaisi vuosi vuodelta, ellei kyse ole itse itseään ruokkivasta byrokratiahirviöstä.

Miten rahan määrä pystytään todentamaan edistyspuolueen maailmassa?

Mitä tarkoitat?

Miten järjestetään julkiset menot, joita tuntui vähän olevan kuitenkin (yövartija-tyyliin)?

Verotuksella. Kannatamme verojen laskemista ja koko verojärjestelmän yksinkertaistamista, sekä julkisen sektorin leikkaamista. Emme kaikkien verojen lopettamista tai koko julkisen sektorin lopettamista.

 

[ibnz]

No tuossa aiemmin oli puhetta, että taantumassa ei pitäisi leikata, ja että pitkällä tähtäyksellä julkinen sektori on jokseenkin sitä kokoa, mitä kansa äänestää (eli tahtoo!).. Laskusuhdanteessa on nimittäin aika mahdollista, että niitä työpaikkoja ei vaan synny tostavain. Joku voisi väittää, että se on jopa laskusuhdanteen yksi indikaattori. Tällöin kenkiminen a) pudottaa vai b) kasvattaa tuotantoa?

Kuten sanoin, julkisen sektorin koon vertaaminen BKT:hen on järjestöntä. On luonnollista, että BKT nousee. On eriskummallista, että julkinen sektori kasvaisi vuosi vuodelta, ellei kyse ole itse itseään ruokkivasta byrokratiahirviöstä.

Se on kasvanut viime aikoina taantuman johdosta. Myös BKT:n putoaminen kasvattaa julkisen sektorin osuutta vaikka se ei kasvaisikaan.

Mitä tarkoitat?

Aiemmin olin näkevinäni, ettei edistyspuolue kannata keskuspankkia. Miten kuluttajat ja yritykset voivat tietää, mikä on rahan määrä taloudessa suunnitellessaan hintoja ja ostopäätöksiä ja näin muodostaessaan inflaatio-odotuksia? Kuka myöntää rahaa ja miten sen motiiveihin voi luottaa (ilman mallintamista)?

Verotuksella. Kannatamme verojen laskemista ja koko verojärjestelmän yksinkertaistamista, sekä julkisen sektorin leikkaamista. Emme kaikkien verojen lopettamista tai koko julkisen sektorin lopettamista.

Okei, miten valitaan verojärjestelmä? Tähän täytyy soveltaa jonkinlaista oletusta kuluttajien käyttäytymisestä.

 

[jf1]

No tuossa aiemmin oli puhetta, että taantumassa ei pitäisi leikata,

Jos vene vuotaa, se on pakko paikata ennemmin tai myöhemmin. Jos paikkausta ei ole tehty hyvän sään aikaan, se on pakko tehdä myrskyssä.

ja että pitkällä tähtäyksellä julkinen sektori on jokseenkin sitä kokoa, mitä kansa äänestää (eli tahtoo!)..

Niin, tietysti voidaan sanoa, että julkinen sektori, tai mikä ikinä yhteiskunnassa, on aina sitä, mitä kansa haluaa koska demokraattisesti valitut päättäjät ovat näin yhdessä sopineet.

Joskin tässä tapauksessa edes tämä ikiviisaus ei oikein päde, koska Suomessa ei ole ollut puoluetta, joka kannattaa selvästi ja johdonmukaisesti julkisen sektorin koon pienentämistä ja verojen laskemista. Tällainen puolue tulee, kun Edistyspuolue on saanut kannattajakortit kasaan. Katsotaan sitten vaaleissa, kuinka monta prosenttia kansalaisista todella kannattaa valtion roolin kaventamista sen perustehtäviin.

Laskusuhdanteessa on nimittäin aika mahdollista, että niitä työpaikkoja ei vaan synny tostavain. Joku voisi väittää, että se on jopa laskusuhdanteen yksi indikaattori. Tällöin kenkiminen a) pudottaa vai b) kasvattaa tuotantoa?

Työpaikkojen määrällä ei ole yhtään mitään merkitystä. Ainoa millä on merkitystä, on tuottavilla työpaikoilla. Ja tuottavaa työtä on sellainen, josta joku on valmis vapaaehtoisesti maksamaan.

Valtio voisi halutessaan poistaa työttömyyden Suomesta vaikka huomenna: palkataan vaikkapa kaikki työttömät leikkaamaan Eduskuntatalon nurmikkoa kynsisaksilla, tai palkataan puolet porukasta kaivelemaan kuoppia ja toinen puolikas täyttämään niitä - hurraa, työttömyysongelma on ratkaistu! Ja kansantalouden kirjanpitokaavat osoittavat, että talous voi maailmansotia lukuunottamatta paremmin kuin koskaan!

Mutta todellisuudessa tässä ei olisi yhtään mitään järkeä, riippumatta kansantalouden kirjanpitokaavoista tai saavutetusta täystyöllisyydestä, koska tällainen tempputyöllistäminen ei loisi todellista, eli tuottavaa työtä. Ja mitä olikaan se tuottava työ? Se on työtä, josta joku on valmis maksamaan vapaaehtoisesti. Kuten huomaamme, valtion on täysin mahdotonta luoda tuottavia työpaikkoja, koska valtion tapauksessa emme ikinä voi tietää maksaisiko joku vapaaehtoisesti tästä työstä kyseistä palkkaa vai ei, koska valtion tukityöllistäminen ja koko julkinen sektori toimii verovaroin, eli ei vapaaehtoisesti rahoittamalla.

 

[Reno^^]

On se kyllä luojan lykky ettei tämä edistyspuolue todennäköisesti saa edustajan edustajaa ikinä eduskuntaan, etenkin mikäli pääasiallisena talouspoliittisena ideologina toimii tämä herra Jouni Flemming joka on nyt jo aika monella sivulla osoittanut ettei osaa talouden suhteen muuta kuin heitellä vertauksia vuotavista veneistä yms siinä missä vastapuoli oikeasti tietääkin talouden teoriasta aika paljon. Tulee mieleen Dragon vs kreat sun muut maailmankatsomusthreadissa.

Ja ihan ettei epäselväksi jää niin hra jf1 ei vastaa tuossa vertauksessa dragonia.

 

[pååtta]

On se kyllä luojan lykky ettei tämä edistyspuolue todennäköisesti saa edustajan edustajaa ikinä eduskuntaan, etenkin mikäli pääasiallisena talouspoliittisena ideologina toimii tämä herra Jouni Flemming joka on nyt jo aika monella sivulla osoittanut ettei osaa talouden suhteen muuta kuin heitellä vertauksia vuotavista veneistä yms siinä missä vastapuoli oikeasti tietääkin talouden teoriasta aika paljon. Tulee mieleen Dragon vs kreat sun muut maailmankatsomusthreadissa.

Ja ihan ettei epäselväksi jää niin hra jf1 ei vastaa tuossa vertauksessa dragonia.

Eiköhän jf1 tiedä aikalailla taloudesta, mutta lähinnä näissä keskusteluissa näkee miten osapuolet puhuvat toisensa ohi kun maailmankatsomus on niin erilainen. En kyllä oikein allekirjoita näkemyksiä miten on lähinnä poliittinen päätös kuinka suuri julkinen sektori voi olla, noh okei tavallaanhan se on mutta en pidä uskottavana, että mikään instanssi voi pitkällä aikavälillä kuluttaa enemmän kuin tienaa.

Sinänsä narrisonford ja ibzn kyllä tuovat oikein mielenkiintoista ja uutta näkemystä. Itse voin sanoa, että olen itse saanut paljon uudenlaista ajateltavaa heidän ansiostaan, että kiitoksia vain

 

[Jami2003]

Talousteorioissa taitaa olla se ongelma että ne ovat teorioita ja näin ollen eivät vastaa mitenkään täydellisesti talouden toimintamalleja.

Itse olen talousteorioissa huono mutta melkein kahdenkymmenen vuoden yritystalous ja tuotantotalous kokemuksella voin sanoa että tuolla toisessa ketjussa heitetyt talousteoriat yrityksen tuotteiden markkinoiden toiminnasta sekä yritysten toiminnasta markkinoilla menivät kyllä pitkälti metsään, että se niistä teorioista. Itse olisin Jf:n kanssa (jolle muuten kunnia että käy keskustelua omalla nimellään joskin syykin on selvä) samoilla linjoilla noiden teorioiden toimimattomuuden syystä. Suurin syy on ihminen, jonka toiminta harvoin on loogista ja näin ollen myös matemaattiset mallit on vaikeita muodostaa.

Keskustelu on pysynyt asiallisella linjalla ja toivottavasti näin tapahtuu myös jatkossa

 

[ibnz]

Heh omat näkemykseni ovat aika vähissä näissä väännöissä - ihan perusjuttuja nämä ovat nykypäivän talousopetuksessa. Kovin laissez faire -kunta lie Chicagon Booth -koulun näkemykset. Siellä tuntuu makro-opetus jääneen 1980 -luvulle suurelta osin, mikä on sääli niin maineikkaassa oppilaitoksessa (ainakin maksaneiden asiakkaiden vinkkelistä). Muuten ns. fundamenttiteoreemat ovat aika lailla kaikkien jakamia. Tässä ketjussa yritän vähän kysellä uuden puolueen perusteluja tälle libertarismin uudelle aallolle. Jos reilut parisataa vuotta vanha talousteoria ei kelpaa, niin mikähän tilalle? Ettei nyt olisi enemmän intoa kuin aivoa tässä projektissa..

 

[jf1]

On se kyllä luojan lykky ettei tämä edistyspuolue todennäköisesti saa edustajan edustajaa ikinä eduskuntaan, etenkin mikäli pääasiallisena talouspoliittisena ideologina toimii tämä herra Jouni Flemming joka on nyt jo aika monella sivulla osoittanut ettei osaa talouden suhteen muuta kuin heitellä vertauksia vuotavista veneistä yms siinä missä vastapuoli oikeasti tietääkin talouden teoriasta aika paljon.

Jos et pitänyt vuotavan veneen vertauskuvasta niin mahdollisesti tutustuminen esimerkiksi Harvardin taloustieteen professorien Alesinan ja Ardagnan tutkimuksiin tyydyttävät sinua enemmän. Esimerkiksi Tales of Fiscal Adjustment on mielenkiintoinen. Siinä tutkittiin julkisen sektorin leikkaamisen, budjettivajeen ja taloudellisen taantuman välistä suhdetta.

Tässä ja muissa tutkimuksissaan Alesina ja Ardagna ovat analysoineet OECD-maiden talouksien kehittymistä 1960-luvulta tähän päivään asti. Heidän tutkimustuloksensa ovat, että julkisen sektorin leikkaaminen ei aiheuta lamoja ja ainoa pitkällä aikavälillä toimiva tapa korjata budjettivaje on leikata julkista sektoria, koska veronkorotusten mahdollisesti aikaansaama valtion tulojen kasvu jää aina kasvavan julkisen sektorin varjoon, eli valtioiden kulut kasvavat aina tuloja nopeammin, ellei budjettivajetta laiteta kuntoon juuri menopuolta karsimalla.

Myös seuraava yksinkertainen kuvaaja saattaa olla mielenkiintoinen, liittyen aiheeseen valtion kulujen leikkaaminen ja lamat:

 

[SIC-]

Järkevän vertailun saa vasta kun sen suhteuttaa talouden yleiseen toimintaan, vaikka BKT:hen. Ennen nykyistä kriisiä julkiset menot olivat n. 49% BKT:sta, mikä on jokseenkin sama kuin ennen 1990-luvun lamaa (48,2% 1990). Tuolloinhan julkiset menot kasvoivat ns. automaattisen vakautusjärjestelmän ansiosta (talouskasvu negatiivinen jne.). Viinasen et al. pupu ehti pöksyyn kesken laman ja menosäästöt (austerity) aloitettiin pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tulos: rakenteellinen työttömyys ja sitä myöten valtava hukattu potentiaali. Ruotsin pää kesti ja lamasta selvittiin paljon paremmin. Graafeja: http://economistsview.typepad.com/economistsview/2012/03/permanent-or-temporary.html Vasta uusimman kriisin aikaan Suomi on päässyt trendin kasvuasteeseen käsiksi (sama kulmakerroin) ja taas ollaan leikkaamassa alamäessä. 2008 alkanut kriisi on nimittäin edelleen päällä ja uusi taantuma on tulossa. Hölmöily maksaa. Katsokaapa Ruotsin esimerkkiä tuosta graafikokoelmasta... Sitä paitsi velkoja lyhennettiin oikein hienosti vuoteen 2008.

Kyllähän se velka on aika tasaiseen tahtiin kasvanut. 2000-luvun puolen välin aikaan sitä maksettiin vähän pois, mutta sen jälkeen ollaan taas velkaannu lisää.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

Mitä mieltä olisitte sellaisesta radikaalista tempusta, että otettaisiin velkaa, leikattaisiin julkista sektoria ja pidätyttäisiin veronkorotuksista? Voisi pelastaa aika monta yritystä ja työpaikkaa yksityiseltä sektorilta jos verotus keventyisi vaikeassa taloustilanteessa.

Katainen tuntuu olevan vähän pihalla Euroopan talouksien kehityksestä, mutta Urpilaisesta ei tuollaista kuvaa ole vielä ainakaan samassa mitassa saanut. Sitäpaitsi - eikös Kataisen menosäästöpolitiikka ole pakkiksen mieleen?

EDIT: Ai niin, on-topic: mitenkäs me voidaan tietää pystyykö ihmiset toimimaan järkevästi ylipäätään, jos asiaa ei kannata yrittää mallintaa? Kyllä nuo itävaltalaiset jne. ottavat lähtökohtansa ihan samasta mikroteoriasta mistä keynesiläisetkin. Jonka pohjalla on taas utilitaristinen filosofia.

Olen pettynyt siitä, että valtio ei säästä byrokratiassa ja tulonsiirroissa.

 

[ibnz]

Kyllähän se velka on aika tasaiseen tahtiin kasvanut. 2000-luvun puolen välin aikaan sitä maksettiin vähän pois, mutta sen jälkeen ollaan taas velkaannu lisää.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

Joo, 90-luvun lama velkaannutti ja sen jälkeen on maksettu pois. Uusin taantuma taas käänsi velan määrän nousuun, niinkuin teoria kertoo. Toki myötäsyklinen politiikka olisi taatusti pitänyt velan absoluuttisen määrän pienempänä, mutta olisi voinut käydä niin, että BKT:n romahtaessa todella alas suhteellinen velka olisi ollut jopa isompi. Ymmärrettävästi tällaista ei haluta päästää tapahtumaan.

Mitä mieltä olisitte sellaisesta radikaalista tempusta, että otettaisiin velkaa, leikattaisiin julkista sektoria ja pidätyttäisiin veronkorotuksista? Voisi pelastaa aika monta yritystä ja työpaikkaa yksityiseltä sektorilta jos verotus keventyisi vaikeassa taloustilanteessa.

Normaalissa tasetaantumassa näin voisi ehkä toimia, jos talouden luottamus olisi jokseenkin kohdallaan. Tähän taantumaan iski yhtaikaa ns. credit crunch, jolloin investointihanat vain tyssäsivät. Tällöin uusia työpaikkoja ei synny. Riskinä on siis työttömyyden voimakas kasvu. 90-luvulla kesken lamaa pistettiin julkisen sektorin menot lukkoon ja työttömyys ampui nopeasti yli 20 %. Siitä jäi aika kallis rakennetyöttömyys tassuun.

 

[Jami2003]

Normaalissa tasetaantumassa näin voisi ehkä toimia, jos talouden luottamus olisi jokseenkin kohdallaan. Tähän taantumaan iski yhtaikaa ns. credit crunch, jolloin investointihanat vain tyssäsivät. Tällöin uusia työpaikkoja ei synny. Riskinä on siis työttömyyden voimakas kasvu. 90-luvulla kesken lamaa pistettiin julkisen sektorin menot lukkoon ja työttömyys ampui nopeasti yli 20 %. Siitä jäi aika kallis rakennetyöttömyys tassuun.

Tuo verohuojennus voitaisiin keskittää vaikkapa työnantajamaksu huojennuksien muodossa pienille yrityksille, varsinkin palvelualalla. Nämä yritykset eivät perinteisesti ole niin investointi vetoisia ja toisaalta toimivat sisämarkkinoilla. Eli sen sijaan että veroja korotetaan että voidaan maksaa (nuorille)työttömille raha kotiin tai vaihtoehtoisesti tukityöllistää niitä kunnalle ja kaupungille, huojennettaisiin veroja ja työnantajamaksuja että kahviloilla, remontointifirmoilla yms yrityksillä olisi mahdollisuus palkata työntekijä. Jopa niin radikaali ajatus että tuettaisiin yksin yrittäjän mahdollisuutta työllistää työntekijä ettei tarvitse vääntää duunia yötä päivää kesät talvet ilman lomia. (tässä tukemisella en tarkoita tulonsiirtoja vaan verojen ja maksujen vähennystä tyyliin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä sivukuluton...)

 

[ibnz]

Tuo verohuojennus voitaisiin keskittää vaikkapa työnantajamaksu huojennuksien muodossa pienille yrityksille, varsinkin palvelualalla. Nämä yritykset eivät perinteisesti ole niin investointi vetoisia ja toisaalta toimivat sisämarkkinoilla. Eli sen sijaan että veroja korotetaan että voidaan maksaa (nuorille)työttömille raha kotiin tai vaihtoehtoisesti tukityöllistää niitä kunnalle ja kaupungille, huojennettaisiin veroja ja työnantajamaksuja että kahviloilla, remontointifirmoilla yms yrityksillä olisi mahdollisuus palkata työntekijä. Jopa niin radikaali ajatus että tuettaisiin yksin yrittäjän mahdollisuutta työllistää työntekijä ettei tarvitse vääntää duunia yötä päivää kesät talvet ilman lomia. (tässä tukemisella en tarkoita tulonsiirtoja vaan verojen ja maksujen vähennystä tyyliin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä sivukuluton...)

Joo miksei, kovasti työvoimavaltainen ala hyötyisi kyllä työn hinnan pienentämisestä. Valtiollehan se TyEl-osuus (oliko se nyt 23% tms) jäisi, mutta elvytysmielessä se varmaan toimisi ihan hyvin. Muutenkin TyEl-maksu voidaan lukea palkkaan kuuluvaksi menoksi, joka siirretään helposti tuotteen hintaan. Näin voisi ajatella, että palvelun hinta pienenisi asiakkaalle päin.

 

[narrisonford]

En ole sanonut mitään tällaista. Sanoin, että on absurdia niputtaa koko maailman talous yhdeksi möykyksi tietyltä ajanjaksolta ja todeta jotain sen sääntelyasteesta. Kaikkien maiden yhteenniputtaminen on täysin älytöntä.

Vielä älyttömämpää on irrottaa yksittäisiä kansainvälistä kauppaa käyviä maita kokonaisuudesta ja kohdella niitä atomistisina yksiköinä. Tällöin syyllistytään hyvin helposti koostumuksen virhepäätelmään. Tähän syyllistyvät käytännössä kaikki ne, jotka ihailevat nyky-Saksan menestystä maailmantaloudessa ja toteavat, että "voi kun kaikki maat olisivat kuin Saksa".

Sodanjälkeinen Länsi-Saksa on klassinen esimerkki pienestä määrästä valtion kontrollia talouden toimintaan, Itä-Saksa on klassinen esimerkki suuresta määrästä talouden keskusjohtoisuutta. Taloudellisen vapauden määritelmän voi lukea esimerkiksi wikipediasta. Yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan sitä, kuinka vähän valtio kontrolloi taloutta.

Niin, edelleen on kyseessä vain yksi muuttuja. Sanoit aiemmin, että talous on äärimmäisen monimutkainen yksilöiden välinen verkosto (tjsp), mutta nyt se onkin redusoitavissa yhteen muuttujaan?

Edistyspuolueen vaihtoehto on, että talous nähdään rakentuvan yksilöistä.

Valtavirran taloustieteen (jota siis en itse "edusta") mikroperusta nojaa nimenomaan atomistiseen ihmiskuvaan, jossa rationaaliset omaa hyötyään maksimoivat yksilöt reagoivat passiivisesti hintoihin.

Kaikkien maailman (tai tietyn maan) yksilöiden esittäminen parilla muuttujalla koko talouden tilaa kuvaavassa matemaattisessa kaavassa on minusta perinpohjaisen kieroutunutta.

Esittelit juuri äskeisellä sivulla kuinka "taloudellisen vapauden määrä" on määrittänyt bruttokansantuotteen määrän Itä- ja Länsi-Saksassa.

Bruttokansantuoteko ei ole mielestäsi tällainen muuttuja? Bruttokansantuote koostuu muun muassa "kokonaiskysynnästä", jota parjasit juuri hetki sitten kaiken pahan aluksi ja juureksi. Mutta et tietenkään näe mitään ongelmaa käyttää BKT:tä, mikäli se tukee omaa argumenttiasi? Suosittelen tutustumaan käsitteeseen "vahvistusharha".

 

[jf1]

Vielä älyttömämpää on irrottaa yksittäisiä kansainvälistä kauppaa käyviä maita kokonaisuudesta ja kohdella niitä atomistisina yksiköinä. Tällöin syyllistytään hyvin helposti koostumuksen virhepäätelmään. Tähän syyllistyvät käytännössä kaikki ne, jotka ihailevat nyky-Saksan menestystä maailmantaloudessa ja toteavat, että "voi kun kaikki maat olisivat kuin Saksa".
..
Niin, edelleen on kyseessä vain yksi muuttuja. Sanoit aiemmin, että talous on äärimmäisen monimutkainen yksilöiden välinen verkosto (tjsp), mutta nyt se onkin redusoitavissa yhteen muuttujaan?
..
Esittelit juuri äskeisellä sivulla kuinka "taloudellisen vapauden määrä" on määrittänyt bruttokansantuotteen määrän Itä- ja Länsi-Saksassa.

Taloudellinen vapaus ei ole mikään yksi muuttuja, vaan lukuisista osatekijöistä muodostuva yhteiskuntarakennetta kuvaava tekijä. Esimerkiksi Fraser-instituutin julkaisema taloudellisen vapauden indeksi rakentuu seitsemästä eri muuttujasta, joista jokainen rakentuu vielä useista eri muuttujista.

Toki, on ongelmallista myös verrata eri maita taloudellisen vapauden suhteen mutta ei ole mitään muutakaan tapaa verrata vähemmän markkintalouden mukaisia maita enemmän markkinatalouden mukaisiin maihin.

Mutta kaikille ihmisille ei riitä perusteluiksi valtion menojen leikkaamiselle se, että otamme tälläkin hetkellä 15.000 euroa lisää uutta velkaa joka ikinen minuutti, eikä siltikään vaikkapa vanhustenhuoltoon tai yleisesti ottaen terveydenhuoltoon riitä enää rahaa julkisella sektorilla. Tämä on valtava ongelma ja tälle pitää löytää ratkaisu. Eikä tämä ratkaisu ole valtion roolin tai julkisen sektorin kasvattaminen entisestään.

Bruttokansantuoteko ei ole mielestäsi tällainen muuttuja? Bruttokansantuote koostuu muun muassa "kokonaiskysynnästä", jota parjasit juuri hetki sitten kaiken pahan aluksi ja juureksi. Mutta et tietenkään näe mitään ongelmaa käyttää BKT:tä, mikäli se tukee omaa argumenttiasi? Suosittelen tutustumaan käsitteeseen "vahvistusharha".

BKT on typerä mittari, kuten kyseistä mittaria käyttäessäni kerroin. BKT kertoo lähinnä jotain talouden nopeudesta, ei siitä, tuotetaanko taloudessa mitään järkevää, eli sellaista, josta ihmiset haluavat maksaa.

Esimerkiksi mainitsemassani Itä-Saksassa valtio käytti verorahoja Trabantien valmistamiseen. Tämä oli kansantalouden kirjanpitoyhtälöidesi mukaan mahtava juttu, koska se työllisti ihmisiä, tuotti paljon hienoja hyödykkeitä, kokonaiskysyntä ja BKT kasvoivat. Ainoa pikku ongelma vaan oli, että Trabant oli niin huono auto, että juuri kukaan ei halunnut sitä vapaaehtoisesti ostaa. Juuri tällaisiin ongelmiin päädytään, kun taloutta yritetään ohjata ylhäältä käsin eri matemaattisten yhtälöiden optimoimiseksi.

 

[SIC-]

Joo, 90-luvun lama velkaannutti ja sen jälkeen on maksettu pois. Uusin taantuma taas käänsi velan määrän nousuun, niinkuin teoria kertoo. Toki myötäsyklinen politiikka olisi taatusti pitänyt velan absoluuttisen määrän pienempänä, mutta olisi voinut käydä niin, että BKT:n romahtaessa todella alas suhteellinen velka olisi ollut jopa isompi. Ymmärrettävästi tällaista ei haluta päästää tapahtumaan.

Siis sitä velkaa ei maksettu pois. Velkaantuminen euromääräisesti pysähtyi ja valtionvelkaa saatiin jopa maksettua vähän takaisin 2004-2005 vuosien aikoihin, mutta julkisyhteisöjen velka on kasvanut vuosittain muutamaa vuotta lukuunottamatta. Trendi on minusta selvä, että velka vain kasvaisi vaikka tulisi taas nousukausi.

Normaalissa tasetaantumassa näin voisi ehkä toimia, jos talouden luottamus olisi jokseenkin kohdallaan. Tähän taantumaan iski yhtaikaa ns. credit crunch, jolloin investointihanat vain tyssäsivät. Tällöin uusia työpaikkoja ei synny. Riskinä on siis työttömyyden voimakas kasvu. 90-luvulla kesken lamaa pistettiin julkisen sektorin menot lukkoon ja työttömyys ampui nopeasti yli 20 %. Siitä jäi aika kallis rakennetyöttömyys tassuun.

Tarkoitan esim. tätä, miten verotusta kiristämällä tuhotaan yksityistä sektoria: http://www.sotkamolehti.fi/Uutiset/1194725478607/artikkeli/veronkorotukset+vastuuttomia+ja+vastenmielisia.html

Tuo verohuojennus voitaisiin keskittää vaikkapa työnantajamaksu huojennuksien muodossa pienille yrityksille, varsinkin palvelualalla. Nämä yritykset eivät perinteisesti ole niin investointi vetoisia ja toisaalta toimivat sisämarkkinoilla. Eli sen sijaan että veroja korotetaan että voidaan maksaa (nuorille)työttömille raha kotiin tai vaihtoehtoisesti tukityöllistää niitä kunnalle ja kaupungille, huojennettaisiin veroja ja työnantajamaksuja että kahviloilla, remontointifirmoilla yms yrityksillä olisi mahdollisuus palkata työntekijä. Jopa niin radikaali ajatus että tuettaisiin yksin yrittäjän mahdollisuutta työllistää työntekijä ettei tarvitse vääntää duunia yötä päivää kesät talvet ilman lomia. (tässä tukemisella en tarkoita tulonsiirtoja vaan verojen ja maksujen vähennystä tyyliin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä sivukuluton...)

Tuo on minusta erinomainen idea.

Minusta ibnz:llä ja narrisonfordilla on sellainen ajatus takana, että tämä taantuma on vain väliaikainen ja kun nousukausi taas alkaa, niin jostain tulee Suomeen taas paljon investointeja vaikka verotus olisi miten kireä tahansa. Muita taas epäilyttää tuo, että Suomen kilpailukyky olisi huono ja kireän verotuksen takia tänne ei olisi investointihalua. Siksi haluttaisiin tehdä nyt rakennemuutoksia ja keventää verotusta.

 

[jf1]

Tässä referenssiksi Suomen valtion velka per kansalainen, vuodesta 1914 alkaen, euromääräisenä ja inflaatiokorjattuna.



Lähteet: Suomen taloushistoria 3 ja tilastokeskus, inflaatiokorjaus laskettu itse elinkustannusindeksillä.

 

[Jami2003]

Minusta ibnz:llä ja narrisonfordilla on sellainen ajatus takana, että tämä taantuma on vain väliaikainen ja kun nousukausi taas alkaa, niin jostain tulee Suomeen taas paljon investointeja vaikka verotus olisi miten kireä tahansa. Muita taas epäilyttää tuo, että Suomen kilpailukyky olisi huono ja kireän verotuksen takia tänne ei olisi investointihalua. Siksi haluttaisiin tehdä nyt rakennemuutoksia ja keventää verotusta.

Kyllä, uskon että olet katsontakantojen eroavaisuuden ytimessä.