- Liittynyt
- 21.7.2004
- Viestejä
- 21 677
Haluamatta olla epäkohtelias on pakko todeta että nämä kuulostavat jotenkin semmoiselta nojatuolipäättelyltä. Miten painoluokkien vähentäminen nyt lisäisi UFC:n kassavirran määrää? Ainakin tittelimatseja ja karsintamatseja ja vastaavia tulisi vähemmän. Ja miksi juuri pienemmät painoluokat ovat "teennäisiä"? Ihan samalla tavallahan 93:een vedetään jostain +100kg:sta. Ja miten ne painonvedot käytännössä saataisiin kuriin?
Pienet painoluokat on teennäisiä siksi, että niissä ottelijat vaihtelevat todella paljon painoluokkien kesken ja samat ottelijat olisivat kärjessä painoluokasta huolimatta. Esim. Ian McCall vetää painot 70 kilosta flyweightiin ja Renan Barao myös 70kg bantamweightiin. Pienemmissä painoluokissa se painoluokka ei perustu ottelijankokoon, vaan siihen kuinka paljon nesteitä hän voi vetää.
Painoluokkien vähentäminen toisi jäljelle jääviin painoluokkiin paljon laajemman talenttipoolin ja helpottaisi otteluiden järjestämistä. Ei tittelimatseilla jne. ole niin väliä, tärkeämpää on hyvät ottelut ja tunnetut ottelijat.
Painonvedot saisi kuriin usealla keinolla. Tärkein olisi varmasti tuo painoluokan valinta, että UFC ei yksinkertaisesti bookkaisi jotain ottelijaa painoluokkaan jota varten hän joutuisi vetämään kovia painonvetoja. Toinen olisi toinen punnitus ennen häkkiin nousua jossa painon ylityksestä lähtisi vaikka samantien esim. 50% ottelupalkkiosta.
Tämä on kyllä aivan utopiaa koko esitys. Ei painonvedot ole se rajoittava tekijä matsimäärissä vaan lähinnä huipputason treenauksen ja tietysti itse matsien aiheuttamat vammat ja rasitustaso. Tuolla systeemillä ei pystyisi missään vaiheessa palautumaan tai treenaamaan peruskunto-ominaisuuksia. Henkisestä palautumisesta puhumattakaan. Tässä ottelijat ajettaisiin todella nopeasti loppuun. WWE:stä voi katsella esimerkkejä miten käy kun fyysisesti rankkaa hommaa joudutaan tekemään liian kiivaaseen tahtiin. Tuolla menolla olisi pian koko rosteri ylikunnossa ja morfiinikoukussa.
Painonvedot on yksi iso asia. Ei kukaan pysty vetämään montaa kertaa vuodessa tuollaisia vetoja mitä esim. Ian McCall vetää. Se varmasti rasittaa kroppaa kovasti, samalla tavalla kuin raskaat ottelut joissa tulee otettua paljon osumia. Tärkein olisi kuitenkin tuo, että ottelut lopetettaisiin ajoissa.
Usein otteleminen tarkoittaisi myös treenikulttuurin muuttumista. Sen sijaan, että treenattaisiin ylikunnon rajamailla treenileirillä, niin ottelijat treenaisivat kevyemmin ennen otteluita.
Donald Cerrone ei pysyisi terveenä 12 ottelun vuositahdilla ja ottelijat eivät ehtisi tulla tutuiksi kun joutuisivat pitkille saikuille ennen kuin saisivat suosiota. Siihen on syynsä että Pridessa ottelutapahtumia oli vähemmän kuin kerran kuussa.
Cerrone taisi itse sanoa haastattelussa, että haluaisi otella 12 kertaa tänä vuonna ja jos Cerronen ottelut olisivat samanlaisia kuin pari viimeisintä, niin ihan hyvin hän voisi otella reilusti useammin. Ottelijat voisivat otella sen 4-6 kertaa pääsääntöisesti vuodessa jos painonvedot jäisi pois ja loukkaantumisia ei tulisi. Kyllähän noita ottelijoita on paljonkin maailmalla jotka ottelevat todella usein. Esim. thainyrkkeilijät ottelevat thaikuissa tosi usein. Ei se ole mahdottomuus otella usein.