Turun Sanomien artikkeli "Pakko saada muskelit"

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Esis
  • Aloitettu Aloitettu
Tavallinen tallaaja ei osaa erotella "ravintolisä" sanaa proteiinipussista eikä tavallinen tallaaja ymmärrä, että ns. bigoreksia on äärimmäisen harvinainen sairaus, eikä sitä kukaan koskaan ole tavannut. Tätä pointtia en pysty näköjään edes ratakiskosta sulle ja muutamalle Miettusen kaverille vääntämään.

Mielestäni kirjoituksen virhe oli kuntoliikuntaliiton tiedottajan kommentti, jota olisi voinut tarkentaa tai jättää sellaisenaan julkaisematta. Se kommentti oli asiaton. Tämä ilmentymä, jossa voimailija tuntee itsensä, huomattavasti todellista pienemmäksi ja haluaa yhä isommaksi, se nyt on päivänselvä juttu jollain tapaa, lähes jokaiselle alan ihmiselle. Siitähän on puhuttu jo iät ja ajat.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mielestäni kirjoituksen virhe oli kuntoliikuntaliiton tiedottajan kommentti, jota olisi voinut tarkentaa tai jättää sellaisenaan julkaisematta. Se kommentti oli asiaton. Tämä ilmentymä, jossa voimailija tuntee itsensä, huomattavasti todellista pienemmäksi ja haluaa yhä isommaksi, se nyt on päivänselvä juttu jollain tapaa, lähes jokaiselle alan ihmiselle. Siitähän on puhuttu jo iät ja ajat.

No mä en usko, että tuo 'napoleon-syndrooma' on kovinkaan yleinen. Luontaisesti ihminen pyrkii kehittymään, harrasti se sitten lajia mitä tahansa. Jollein näin tapahdu, niin yksilössä on jotain vikaa. JOKAINEN juoksija pyrkii juoksemaan paremmin ja paremmin, kuten jokainen puntilla kävijä pyrkii kehittymään voimakkaammaksi/isommaksi, mitä nyt sillä treenaamisella hakeekaan. Jollei näin tapahdu, on ehkä väärä laji tai hyvin lyhytikäinen harraste kyseessä. Ei se raudan kolistelu nyt niin hauskaa ole, että sitä ilman tuloksia viitsisi tehdä... oli kyse sitten esteettisyydestä, tai suorituskyvystä. Eikä kukaan tervepäinen varmaan juokse, jollei paranna omaa tulostaan jollain tapaa. Ihminen on niin kilpailuhenkinen otus, että aina pitäis kaikki olla 'paremmin ja hienommin' kuin naapurilla.
 
Toi on kyllä hanurista, että tuollaisia bigorexioita diagnosoidaan joidenkin toimittajien toimesta. Kyllä ne diagnoosit kuuluu lääkäreille. Tällaiseen bigorexiaan en ole jaksanut perehtyä mutta uskoisin, että siinä on kysymyksessä oireyhtymä, jossa on aina tarkasti määritelty oireet joita sairaus aiheuttaa ja niiden perusteella tehdään mahdollinen diagnoosi.

Ei se riitä vielä skitsofreniankaan diagnoosiin, että ihmisellä on harha-aistimuksia. Siinä on paljon muutakin ja psykiatri tekee tarkan tutkimuksen eri oireita tutkien, jonka jälkeen ihminen mahdollisesti diagnosoidaan.

Kyllä mä uskon, että jos treenaajia laitettaisiin tutkimusjaksolle psykiatriselle niin aika harvalle diagnoosi olisi Bigorexia. Ennemmin yhteenvedossa lukisi: Harrastaja on harrastuksessaan eteenpäinpyrkivä, määrätietoinen ja omistautuva uralleen. Mitään psyykkiseen oireiluun viittaavaa ei tullut esiin. Jatkotutkimuksiin kaivattaisiinkin se toimittaja, jolla aivan ilmiselvästi itsetunnon ongelmia. Ongelmat projisoituvat syyllistäen muita ihmisiä. ;)

Neuroottisuus myös jauhoja kohtaan on ilmeinen koska potilas pelkää, että hänen proteiiniin on sekoitettu hormooneja. Mitään parrankasvuun viittaavaa ei kuitenkaan tule esiin, joka tukisi väitettä. Alapäässä kuitenkin karvoitusta tuttuun tapaan anaalista napaan.

Niin ja kyllä kaikenmaailman psykiatrisia häiriöitä täällä psykiatrisessa tulee nähtyä mutta ei vielä bigorektikkoa kohdalle osunut. Kai sekin päivä koittaa kun tarvii kaivaa lepositeet esille kun amppari tuo M1 lähetteellä kesken kyykkysarjan Bigorexia psykoosiin menneen kehonrakentajan. :D
 
Toi on kyllä hanurista, että tuollaisia bigorexioita diagnosoidaan joidenkin toimittajien toimesta. Kyllä ne diagnoosit kuuluu lääkäreille. Tällaiseen bigorexiaan en ole jaksanut perehtyä mutta uskoisin, että siinä on kysymyksessä oireyhtymä, jossa on aina tarkasti määritelty oireet joita sairaus aiheuttaa ja niiden perusteella tehdään mahdollinen diagnoosi.

Ei se riitä vielä skitsofreniankaan diagnoosiin, että ihmisellä on harha-aistimuksia. Siinä on paljon muutakin ja psykiatri tekee tarkan tutkimuksen eri oireita tutkien, jonka jälkeen ihminen mahdollisesti diagnosoidaan.

Kyllä mä uskon, että jos treenaajia laitettaisiin tutkimusjaksolle psykiatriselle niin aika harvalle diagnoosi olisi Bigorexia. Ennemmin yhteenvedossa lukisi: Harrastaja on harrastuksessaan eteenpäinpyrkivä, määrätietoinen ja omistautuva uralleen. Mitään psyykkiseen oireiluun viittaavaa ei tullut esiin. Jatkotutkimuksiin kaivattaisiinkin se toimittaja, jolla aivan ilmiselvästi itsetunnon ongelmia. Ongelmat projisoituvat syyllistäen muita ihmisiä. ;)

Neuroottisuus myös jauhoja kohtaan on ilmeinen koska potilas pelkää, että hänen proteiiniin on sekoitettu hormooneja. Mitään parrankasvuun viittaavaa ei kuitenkaan tule esiin, joka tukisi väitettä. Alapäässä kuitenkin karvoitusta tuttuun tapaan anaalista napaan.

Niin ja kyllä kaikenmaailman psykiatrisia häiriöitä täällä psykiatrisessa tulee nähtyä mutta ei vielä bigorektikkoa kohdalle osunut. Kai sekin päivä koittaa kun tarvii kaivaa lepositeet esille kun amppari tuo M1 lähetteellä kesken kyykkysarjan Bigorexia psykoosiin menneen kehonrakentajan. :D


No onhan se hauskaa että psykiatrisilla sairauksilla voi laskea leikkiä ja niin tehdäänkin ammattipiireissä jotta edes joku huumori säilyy työssä, mutta kyllä sinäkin tiedät mikä on normaalin rajoissa ja mikä ei. Ja se on totta että toimittajien ei pitäisi kevyesti heitellä näitä termejä ympäriinsä, mutta vielä tyhmempää on kieltää koko asia.
 
Nopeasti luin postisi ja myönnän olevani kanssasi pääpiirteittäin samaa mieltä.

Timsen lainaamat tekstit, ovat juuri tämän kuntoliikuntaliiton tiedottajan tekstejä, joista olen sanonut, että tuollaisina niitä olisi täytynyt täydentää lisätiedoilla tai jättää kokonaan julkaisematta. Mistä ihmiset luulevat, että näitä tietoja kerätään, mm. tästä aiheesta, jossa voimailija tuntee itsensä todellisuutta pienemmäksi? :jahas:
Kehittymisellä tässä lajissa tai tavoitteellisuutta, ei pidä sotkea tähän.
Hyvin useasta voimailijasta tulee ajan myötä sokea, arvioimaan omaa kehitystään, sillä useat näkevät itsensä pienemmäksi ja näin arviointi jätetään toisille. Nämä nyt ovat jo aivan perinteisiä juttuja.

(Timsen lainaamat tekstit. Raskausarpi-osiota lukuunottamatta.)
 
Toi on kyllä hanurista, että tuollaisia bigorexioita diagnosoidaan joidenkin toimittajien toimesta. Kyllä ne diagnoosit kuuluu lääkäreille. Tällaiseen bigorexiaan en ole jaksanut perehtyä mutta uskoisin, että siinä on kysymyksessä oireyhtymä, jossa on aina tarkasti määritelty oireet joita sairaus aiheuttaa ja niiden perusteella tehdään mahdollinen diagnoosi.

Ei se riitä vielä skitsofreniankaan diagnoosiin, että ihmisellä on harha-aistimuksia. Siinä on paljon muutakin ja psykiatri tekee tarkan tutkimuksen eri oireita tutkien, jonka jälkeen ihminen mahdollisesti diagnosoidaan...

Onkohan bigorexia ennemminkin oman mielisairautensta sijaan alatyypppi jostain muusta minäkuvan häiriöstä. Se vaan ilmentyisi mielikuvalla lihasten pienuudesta. Esim. on joku mielenhäiriö, jonka sairastaja kokee oman pukeutumisensa aina huonommaksi, kuin toisten ja siksi kuluttaa järjettömiä summia design-vaatteisiin, räätäleihin yms. Vaikka olisi millaisessa puvussa tahansa, kokisi itsensä huonosti pukeutuneeksi. Sama olisi anorektikoilla ja vastaavilla.

Joten jos joku kärsii bigorexiasta, vika olisi jo valmiiksi pään sisällä ja anorexian, rintojen koon tai muun sijasta, häiriö minäkuvasta osuisikin lihasten kokoon.

Omia ajatuksiani siis, ei oikeista tutkimuksista. Tämän vuoden Talouselämä-lehdessä (nro 40, 24.11) oli muuten poikkeuksellisen hyvin määritelty lisäravinteet. Ainoastaan mainittu, että "useimpia ei ole testattu lääkäreiden kriteereillä eikä niiden nauttiminen tapahdu lääkäreiden valvonnassa"
 
No mä en usko, että tuo 'napoleon-syndrooma' on kovinkaan yleinen. Luontaisesti ihminen pyrkii kehittymään, harrasti se sitten lajia mitä tahansa. Jollein näin tapahdu, niin yksilössä on jotain vikaa. JOKAINEN juoksija pyrkii juoksemaan paremmin ja paremmin, kuten jokainen puntilla kävijä pyrkii kehittymään voimakkaammaksi/isommaksi, mitä nyt sillä treenaamisella hakeekaan. Jollei näin tapahdu, on ehkä väärä laji tai hyvin lyhytikäinen harraste kyseessä. Ei se raudan kolistelu nyt niin hauskaa ole, että sitä ilman tuloksia viitsisi tehdä... oli kyse sitten esteettisyydestä, tai suorituskyvystä. Eikä kukaan tervepäinen varmaan juokse, jollei paranna omaa tulostaan jollain tapaa. Ihminen on niin kilpailuhenkinen otus, että aina pitäis kaikki olla 'paremmin ja hienommin' kuin naapurilla.

Ööhh, pientä hienosäätöä. Koen olevani tervepäinen, vaikka kehittyminen ei olekaan mielessä juoksulenkillä. Usein menen juoksemaan yksinkertaisesti siitä syystä, että koen tarvitsevani sitä. Kun on päivän tehnyt istumatyötä tunkkaisessa toimistossa niin juoksulenkki ei huono vaihtoehto. Nautin sopivasta juoksulenkistä (edelleen koen olevani tervepäinen :D ), ja lenkin jälkeinen olotila on mahtava. Elimistö ja mieli tarvitsevat liikuntaa, aineenvaihdunta kiihtyy ja kuona-aineet irtoaa. Ja edelleen tarkoituksena ei ole parantaa suoritusta. Samoin punttitreenissäni, tulosten osalta ei ole tapahtunut mitään erikoista pariin vuoteen.. mutta silti treenaan. Miksi? Samat syyt kuin tuossa aiemmin mainitsin.. Mulle treeni on paljolti terveyteen liittyvä juttu niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Tietenkin ikä on yksi tekijä joka vaikuttaa treeniajatteluun eli nyt kun neljäkybää tulee täyteen niin kyllä suhde treeniin on hieman erilainen kuin parikybäisellä.
Houston kuittaa, im Out :thumbs:
 
Onkohan bigorexia ennemminkin oman mielisairautensta sijaan alatyypppi jostain muusta minäkuvan häiriöstä. Se vaan ilmentyisi mielikuvalla lihasten pienuudesta. Esim. on joku mielenhäiriö, jonka sairastaja kokee oman pukeutumisensa aina huonommaksi, kuin toisten ja siksi kuluttaa järjettömiä summia design-vaatteisiin, räätäleihin yms. Vaikka olisi millaisessa puvussa tahansa, kokisi itsensä huonosti pukeutuneeksi. Sama olisi anorektikoilla ja vastaavilla.

Joten jos joku kärsii bigorexiasta, vika olisi jo valmiiksi pään sisällä ja anorexian, rintojen koon tai muun sijasta, häiriö minäkuvasta osuisikin lihasten kokoon.

Sen sanotaan olevan BDD:n (Body Dysmorphic Disorder) alalaji. Se määritellään sillä tavallla että joku kehon osa on ihmiselle suuren ahdistuksen ja peittelyn aihe, esim nenä tai hampaat. MD:stä kärsivillä kyseessä on lihakset ja niiden oletettu pienuus. Monet tutkijat ovat sitä mieltä että MD kuuluu OCD:hin (Obsessive-Compulsive Disorder) eli pakkomiellehäiriöihin siitä syystä että oireet ovat hyvin samankaltaisia ja siihen littyy pakkomielteinen treenaus, peilaus ja ajattelu siitä että on liian pienet lihakset.
 
Onhan se ärsyttävää kun omaa harrastusta, lihasten kasvatusta, vastaan hyökätään luokittelemalla se taudiksi. Laskettelun ystävänä tykkäisin kyttyrää jos mieluisasta harrastuksesta alettaisiin puhua rinnerexiana tms. Oireet olisivat halu hakeutua vuoristoon , yhä korkeammalle ja yhä uusille rinteille.

Jos bigorexia tms. on tiedemaailmassa määritelty taudiksi niin sitten se on tauti. Lekureiden tehtävä on määritellä sairauksia ja lääkkeitä. Kaikki maailman käyttäytymiset on varmaankin luokiteltu ja kun keksitään sopiva bisnes, vedetään oireyhtymä esiin. Lehdissä on ollut juttuja kuinka sairauksia oikein keksitään jotta saadaan lääkkeille tai terapioille markkinoita

Ihmisen motiivit on vaikeampi mitata kuin likitaitteisuus tai kuume joten jonkun ihmisen saati harrastajapiirin luokittelu bigorektikoksi on enemmän tai vähemmän mielivaltaa.

Ymmärrän ulkopuolisten kritiikin. Mielestäni ravunpunaiset nahkapäät eivät näytä terveyden perikuvilta tai maalilta johon tähtään, vaikka nostelevatkin massiivisia rautoja. Olisihan se kyllä hienoa olla yhtä vahva.
 
Onhan se ärsyttävää kun omaa harrastusta, lihasten kasvatusta, vastaan hyökätään luokittelemalla se taudiksi. Laskettelun ystävänä tykkäisin kyttyrää jos mieluisasta harrastuksesta alettaisiin puhua rinnerexiana tms. Oireet olisivat halu hakeutua vuoristoon , yhä korkeammalle ja yhä uusille rinteille.

Jos bigorexia tms. on tiedemaailmassa määritelty taudiksi niin sitten se on tauti. Lekureiden tehtävä on määritellä sairauksia ja lääkkeitä. Kaikki maailman käyttäytymiset on varmaankin luokiteltu ja kun keksitään sopiva bisnes, vedetään oireyhtymä esiin. Lehdissä on ollut juttuja kuinka sairauksia oikein keksitään jotta saadaan lääkkeille tai terapioille markkinoita

Ihmisen motiivit on vaikeampi mitata kuin likitaitteisuus tai kuume joten jonkun ihmisen saati harrastajapiirin luokittelu bigorektikoksi on enemmän tai vähemmän mielivaltaa.

Ymmärrän ulkopuolisten kritiikin. Mielestäni ravunpunaiset nahkapäät eivät näytä terveyden perikuvilta tai maalilta johon tähtään, vaikka nostelevatkin massiivisia rautoja. Olisihan se kyllä hienoa olla yhtä vahva.



Niin, onhan se vaikeaa ymmärtää ongelmia joita ei pysty mittaamaan kuin esim. ihmisen subjektiivisia tuntemuksia kuunnellen tai käyttäytymistä seuraamalla. Heitetään sit samalla kaikki psyykkiset sairaudet roskikseen. Kaikkihan ne on keksitttyä tuubaa jotta ahneet psykiatrit saisi rahaa kun ei ole munaa ryhtyä kirurgiksi ja hoitaa oikeita ongelmia.
Leikkauspöydälle vain kaikki masennuksesta kärsivät niin saadaan nämä Suomen surkeat itsemurhatilastot kerralla kuntoon.:david:
Sori avautuminen, vaikeaa vain ymmärtää tätä "no ei varmana ole sairautta eikä mikään ongelma, prkl"-asennetta.
 
No saatana, joka toiselle pennulle todetaan nykypäivänä adhd ja naapurin irmeliä itkettää kun seppo meni ja petti. Medikalisaatio on pop. Mun pikkuveljellä on varmaan adhd kun se tykkää juosta paljon nykypäivän perusläskien pentujen sijaan. Mulla on sitten saleen MD, kun käyn salilla ja miun sisko on pahasti masentunut kun se sattuu kuuntelemaan jotain itkuvirsipaskaa.

Pelastetaan kaikki napeilla!


(mulla on rapula, olen siis sairas)
 
No saatana, joka toiselle pennulle todetaan nykypäivänä adhd ja naapurin irmeliä itkettää kun seppo meni ja petti. Medikalisaatio on pop. Mun pikkuveljellä on varmaan adhd kun se tykkää juosta paljon nykypäivän perusläskien pentujen sijaan. Mulla on sitten saleen MD, kun käyn salilla ja miun sisko on pahasti masentunut kun se sattuu kuuntelemaan jotain itkuvirsipaskaa.
Pelastetaan kaikki napeilla!
(mulla on rapula, olen siis sairas)

Kumma juttu mielestäni on se, että kun iltapäivälehdissä on alettu puhumaan jostain "uudesta" tautiluokituksesta niin on automaattisesti selvää lääkityksen aloittaminen kaikilla diagnoosiin sopivilla. Ei sitä esim. adhd lääkitystä suomessa montaa lasta saa. Yhdelle ongelmalle on nyt vaan saatu aikaiseksi helpottava lääkitys. Ei luulisi olevan keneltäkään pois.
 
olen sairas ihminen! olen ollut sitä 14v:sta asti. en tyytynyt 50kg penkkiin vaan halusin sen 60kg ja sitten 70kg jne... mun äitikin on ihan sairas. juttelin just sen kanssa ja se oli ihan onnessaan, kun sai 45kg penkistä. aloittaessaan sai 30kg. hänen tavoite on nyt 50kg. sairas tyyppi!!! en voi muuta sanoa!!!hoitoon vaan!!perkele!

Porttiteoria:hyper:

Itse aloitin kuudellakympillä. Mutta kohta se ei enään rittänytkään.
Siirryin aina vain kovempiin ja kovempiin rautoihin.
Elämäni luisui kiihtyvällä vauhdilla alamäkeen; kohta penkkasinkin jo sata kiloa.
Tässä vaiheessa aloin piilottelemaan asiaa läheisiltäni, en enään kehdannut kertoa penkkituloksistani avoimesti.
Häpeän ongelmaani, lääkärinikään ei tiedä sairaudestani.

Kiitos että sain jakaa tämän.

:nolo:
 
:offtopic:
Ei oikeestaan liity enää millään tapaa tähän aiheeseen ja liittyy.
jos kaikki oppisivat nauramaan itselleen edes vähän ois tälläset keskustelut ehkä hieman järkevämpiä ja pienemmällä kiihkolla käytyjä....
Jos nyt joku haluaa nauraa aikuisille miehille ja naisille jotka hinkkaavat painoja salilla vuosia toisen eteen ja ihailevat maalilla peitettyjä uikkareissa esiintyviä henkilöitä ni antaa niiden tehdä niin. Jokusen kerran oon tainnu kuulla mainintaa tälläkin palstalla niistä sählyn pelaajista. Ei tää oo niin vakavaa. Elämä on laiffia :D

Itsestään varmalla henkilöllä tuskin niitä bigorexian pelkojakaan on.
 
Onneksi paranin ja olen ollut terve reilut 1,5v. Nykyään seuraan säälin sekaisin katsein kuntosalilla treenaavia potilaita.
 
Minulla kyllä on tuo bigoreksia selvästi päällä aina kun puhutaan mavesta.

Ja mummot sanoo, että eihän tuommoinen enää ole kivaa (heti kun tangossa on yli 60 kg)

Nää, nyt menee off-lätinäksi....
 
Kumma juttu mielestäni on se, että kun iltapäivälehdissä on alettu puhumaan jostain "uudesta" tautiluokituksesta niin on automaattisesti selvää lääkityksen aloittaminen kaikilla diagnoosiin sopivilla. Ei sitä esim. adhd lääkitystä suomessa montaa lasta saa. Yhdelle ongelmalle on nyt vaan saatu aikaiseksi helpottava lääkitys. Ei luulisi olevan keneltäkään pois.

Juurikin näin.

Se, että juuri sinä ("sinä" viittaa siis nyt niihin, jotka ovat valittaneet tässä ketjussa olemattomien tautien keksimisestä) et tunne ketään, joka avoimesti myöntäisi muscle dysmorphian oireitaan ei vielä tarkoita ettei sitä sairautta olisi olemassa. Se, että sinä et tunne ahdistusta punttiharrastuksestasi ei tarkoita, etteikö joku toinen voisi näin tehdä.

Jos jollakin henkilöllä on md (ei välttämättä ihan sairaudeksi asti luokiteltuna, mutta vahvaa riittämättömyyden tunnetta ja halua kasvaa vielä isommaksi, kun aina tuntuu siltä, ettei ole tarpeeksi iso) hakeutuu tällainen henkilö mahdollisesti tälle palstalle. Onhan tämä tässä aihepiirissä Suomen mittakaavassa hyvinkin merkittävä sivusto. Onpas varmaan kivaa, kun täällä väännetään vitsiä ja väitetään, ettei kenelläkään voi olla tällaisia ongelmia.

Itse artikkeli mun mielestä oli osin huonosti kirjoitettu. Vähän liikaa niputettiin "sallittuja" ja "kiellettyjä" aineita. No joo, onhan noilla periaatteessa korkealla tasolla sama tarkoitus eli parantaa suoritusta, mutta kyse on aivan eri tyyppisistä asioista.

Sen kehon manipulointi-tutkimuksen lukuihin suhtaudun itse epäilevästi, sillä kysymyksen asettelu oli harhaanjohtava. Minä, niinkuin monet muutkin tällä palstalla, luin haastattelun esittelyn ja sain sellaisen kuvan, että siinä haettiin juuri niitä, jotka käyttävät myös kiellettyjä aineita. Itse jätin tuosta syystä siihen vastaamatta.

Periaatteessa aihe on tärkeä, sitähän on tuotu myös täällä Pakkiksella esiin. Tapa jolla aiheesta puhuttiin oli huono.
 
No vaikeahan tämä keskustelu on ollut, ei riitä että tuodaan esille tutkimustietoa asioista, koska oma mielipide on jo selvä, eikä sitä voi muuttaa, vaikka ei mielipideasiasta edes ole kyse. Lytätään vaan ja vängätään vastaan huonoilla argumenteilla. Tämä on näköjään vaan niin HELVETIN herkkä aihe. Jengi luulee varmasti että esim. minä en treenaa painoilla lainkaan ja olen vaan joku "Miettus-sympatisoija" joka istuu netissä sipsipussi toisessa kädessä ja arvostelen voimailijoita. Tämä ei kuitenkaan ole totta. En ole Miettusta puolustanut ja harrastan aktiivisesti painoharjoittelua. En kuitenkaan kieltäydy myöntämästä että tällaisia ongelmia esiintyy. Olen tässä yrittänyt oikoa vääriä uskomuksia ja tuoda perspektiiviä asioihin ja antaa jotain tietoa jonka luulin olevan arvokasta. Mutta sen takia että se sotii Miken ja näköjään monen muun mielipiteitä vastaan niin se on hevonpaskaa?
 
Ongelmallisinta kyseisessä artikkelissa taisi olla lopultakin sen kertakaikkinen huonous. Argumentit olivat kohtalaisen heikkoja ja liioittelut sekä yleistykset ennalta arvattavan puistattavia. Jutun varsinainen ydin voisi olla hyvinkin keskustelun arvoinen, mutta nyt se peittyy melkeinpä sosiaalipornoksi luettavaan mumbo jumboon. Ja silti porukka hiiltyy! Miten kävisikään, jos joku kirjoittaisi artikkelin joka olisi raudoitettu väkevillä argumenteilla? Niitäkin luulisin löytyvän.
Itse kukin miettiköön, mitä ne saattaisivat olla. En kerro. Joku kaappi vielä tunnistaa minut ja istuu salilla meikäläisen liiskaksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom