Anorexia nervosa on kuitenkin sairaus, jossa ihminen on vaaraksi itselleen ja täyttää tahdon vastaisen hoidon kriteerit. Vitamiini ja hivenainetasot laskee, jolloin kuolemanvaara tulee ihan todelliseksi. Hoidossa punnitaan potilasta päivittäin ja seurataan painon vaihtelua. Anorexiaan myös kuollaan!
Mitä taas tuohon bigorexiaan tai mitä slangia käytetäänkin (joskus megarexia) tulee niin, enpä ole kuullut tai nähnyt missään psykiatrisessa hoidossa sellaista kehonrakentajaa, jota rajoitetaan syömästä. En myöskään ole kuullut, että joku olisi kuollut sihen kehoiluun. Se on narsismia ja lähes jokaisessa meissä sitä on.
Sanotaanpa tähän sen verran, että oireiden ja seurausten kannatalta bigorexiaa(tai mitä termiä nyt halutaankaan käyttää) ei kannata verrata anoreksiaan, siinä ne ovat aivan eri tasolla. Kuten jo sanoin aikaisemmassa postissa, bigorexia ei yleensä aiheuta vakavia fyysisiä terveydellisiä ongelmia ellei mennä aivan ääripäähän anabolisien steroidien kanssa. Anoreksiaan sitä sen sijaan kannattaa verrata sen syntytavan vuoksi, joka molemmilla on sama. Eli ne syntyvät vääristyneen minäkuvan takia ja mikäli näitä sairauksia halutaan estää pitäisi pyrkiä puuttumaan siihen miksi ihmisten minäkuva vääristyy. Tuli mieleen tälläinen ehkä vähän hölmo esimerkki, jossa on kyse tietyssä mielessä samasta asiasta. Eli jos sairaalaan tuodaan kaksi potilasta, joista toista on ammuttu päähän ja toista peukaloon. Toinen luultavasti kuolee /on kuollut ja toinen pääsee pikku leikkauksen jälkeen kotihoitoon. Molemmissa syntytapa on sama(eli ampuminen), mutta seuraukset aivan erilaiset. Jos halutaan keskustella miten ampumisen aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää, niin kyllä ehdottomasti fiksuin tapa pyrkiä kitkemään kokonaan ihmisten ampuminen eikä esimerkiksi valistaa ampujia että sihdatkaa johonki mistä ei kuole.
Ja mitä tulee tuohon, että bodareita olisi pakkohoidossa. Tuskin niitä on bigorexian seuraukset harvoin on niin vakavia, että pakkohoitoon pitäisi laittaa, mutta sen sijaan tauti aiheuttaa usein masennusta, ahdistusta jne. Tilastoja ei ole, mutta kyllä itsellä on ainakin sellanen mielikuva, että melko usealla salikaverilla on jonkun näköistä masennusoiretta ja aika moni kokeillut mielialalääkkeitä jne. Ja oma tuntuma on että noiden käyttö kovaa treenaavien keskuudessa on yleisempää kuin "normaaliväestön".
Mainitsit myös tuosta narsismista. Itse en usko siihen lainkaan, että suuri osa kehoilijoista olisi narsisteja, aika harva taitaa itse asiassa tuohon määritelmään mahtua. Narsismihan tarkoittaa lyhyesti itsensä pitämistä parempana kuin muut. Ja yleensä kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Jos pitää jo valmiiksi itseä muita parempana, niin minkä takia edes yrittää kehittyä?