Turun Sanomien artikkeli "Pakko saada muskelit"

[sakali]

Huonoa julkisuutta ei voi välttää, mutta julkisuudessa olevaa vasta-aineistoa voi yrittää luoda. Tuo mediakortti olisi esim. hyvä paikka laittaa jotain lisäravinteisiin liittyviä harhaluuloja ja faktatietoa FAQ muodossa. "Hei toimittaja, mikäli aiot kirjoittaa lisäravinteista niin ethän toista näitä harhaluuluja: ...". Lisäksi olisi hyvä idea koittaa saada Pakkiksesta positiivista / neutraalia juttua johonkin valtamediaan ja koittaa siten saada luottosuhdetta syntymään toimittajaan. Tätä kautta voisi sitten ujuttaa näitä vasta-argumentteja ainakin neutraloimaan tilannetta. Esim. nyt sen sijaan että lähettää vastineen Turun Sanomiin niin olisi voinut kilauttaa tälle tutulle ja ehdottaa juttua median edelleen hysteerisestä suhtautumisesta saliharjoitteluun.

En tiedä onko jo tullut esille, mutta TS:lle voisi kirjoittaa julkaistaksi vaadittavan vastineen, jossa korjataan toimittajan virheet.

 

[Counterfeith]

vaikka nyt sairastais bigoreksiaa niin mitä sitten?
Vittuako se kuuluu jollekkin entiedämistäänmitään-toimittajalle!?
No sovitaan että se on sairaus mutta mitä pahaa on tulla isommaks?
Jos se on sairaus niin perkele, on se ainoa sairaus mitä haluan sairastaa vaikka miten pitkään....!

 

[MKS]

vaikka nyt sairastais bigoreksiaa niin mitä sitten?
Vittuako se kuuluu jollekkin entiedämistäänmitään-toimittajalle!?
No sovitaan että se on sairaus mutta mitä pahaa on tulla isommaks?
Jos se on sairaus niin perkele, on se ainoa sairaus mitä haluan sairastaa vaikka miten pitkään....!

Vaihda bigoreksia-sanan tilalle anoreksia ja mieti muuttuuko viestisi sisältö loppujen lopuksi lainkaan. Samalla tavalla ne anorektikotkin miettii ja tuskin kukaan niiden touhua täällä puolustelee.

 

[evolved]

hölmö toimittaja rinnastaa lisäravinteet hormoneihin ja linkittää suoraan sivuillemme joilla toki on vielä kauppa. Tämä ei edistä meidän kaupan myyntiä laisinkaan.

Älä nyt! en olisi laisinkaan varma siitä, ettei tuo edistä kaupan myyntiä. Uskon rehellisesti, että tuokin "negatiivinen" julkisuus on loppujen lopuksi positiivista. Ehkä artikkeli herättää ihmisissä mielenkiintoa selvittää, että miten ne asiat oikeasti ovat. Vittumaistahan se on, että joku kirjoittaa puuta heinää, mutta vielä vittumaisempaa on se, että joku uskoo sen. Hienoa on puolestaan se, että artikkelissa mainittiin pakkotoisto.com, koska täällähän se totuus on.

Ja jos suomesta löytyy todella BIGoreksiaa sairastavia ihmisiä toimittajan väitteen lailla, niin tästähän pitäisi syntyä oikea ravintolisäbuumi.. :D

 

[Kaisukka]

En tiedä onko jo tullut esille, mutta TS:lle voisi kirjoittaa julkaistaksi vaadittavan vastineen, jossa korjataan toimittajan virheet.

Meinasinkin äskettäin kysyä, että oliko Mike kirjoittanut vastineen? Vastineoikeutta ei nimittäin ainakaan vanhojen journalistin ohjeiden mukaan heru kovinkaan herkästi, koska lehtikielessä sillä on ihan oma merkityksensä ja vaatii aika jämerät perustelut. Tämä siis, jos esim. tarjoaa lehteen tekstiä, jossa on vaikka otsikossa "vastine". Näistä uusista ohjeista en tiedä, kun niissä puhutaan "kannanotosta". Julkisen sanan neuvoston sivuilta voi katsoa, millä perusteilla ovat antaneet vapauttavia/langettavia tuomioita vastineen julkaisematta jättämisestä, jos ketään kiinnostaa.

EDIT: Jaahas,linkki heittikin väärälle sivulle. Noh, seuraavalle sivulle kun kirjoittaa hakusanaksi vastine niin pitäisi löytyä
http://www.jsn.fi/haku.asp

 

[jnjsdscsd]

Jos oikein ymmärrän niin tuosta sun tekstistäsi saa semmoisen kuvan, että kehityksen halu on jonkin asteinen alkuvaihe kehittyvälle pakkomielteelle?
Näinkö meinaat, eili jos huomaat vertailevasi baaritiskillä kaverisi tumppua ja olkapäätä omaasi joka kerta niin oletko sairaalloisen pakkomielteinen vai missä menee raja? Sitä ei ole taidettu määritellä.

Ei varmasti ole mikään pakkomielteisyyden esiaste, jos pää on kondiksessa ja arvomaailmat kohdillaan. Terve itsetunto jne. Baaritiski vertailusta en osaa sen enempää sanoa, kuin joku jo aiemmin kirjoitti. Jos se tuntuu ahdistavalta niin ongelmia saattaa olla. Jos siinä ei itse koe mitään ongelmaa niin silloin ei varmastikaan ole sairaalloisen pakkomielteinen.

Kirjoitin varmasti hieman epäselvästi, enkä määritellyt mitenkään osuvasti. Silloin ku nää hommat alkaa vaikuttamaan esim. mieltä alentavasti henkisellä puolella niin ei kaikki ihan kondiksessa ole. Itellä ollut tällaista jo pitkään. Esim. aikoinaan ku futiksessa halusin paljon paremmaks, ni ei mielessä pyöriny todellakaan tällaset fiilikset.

Jos nyt viel verrataan tohon anoreksiaan, niin vois sanoa että voi laihduttaa terveellisesti ja määrätietoisesti ja sitten on se anoreksian tie - henkinen kärsimys, vääristynyt omakuva ja karsee fyysinen tila. Tossa muscle dysmorphiassa se tietysti vaatii vähän eri juttuja että kasvaa isommaks, ku anoreksiassa vastaavasti voi olla vaikka syömättä.

Monet tuntuu täällä sekoittavan tuon kasvamisen ja kehittymisen halun sairaalloiseen suhtautumiseen. Ei siinä mun mielestä oo mitään pahaa, että haluaa kehittyä. Se ei ole sairaus. Mutta sitten ku päässä rupee pyörimään nämä jutut alituiseen ja vielä siinä mielessä että ne masentaa ja saattaa tuntea alempiarvoisuutta. Eikä tota alempiarvoisuuden myöntämist varmaan edes helposti myönnä. Ja jos tuntuu oikeesti siltä, että paranee ihmisenä kun kasvaa, niin ei se mun mielestä ihan tervettä ole. Ihmistä ei tuo lihasmassa kuitenkaan sinällään määrittele. Toki nämä ovat omia mielipiteitäni, eikä mitään totuuksia. Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä tästä.

 

[jhulmi]

En tiedä onko tätä termiä tullut täällä esille, mutta oman kehonsa näkemiselle "pienilihaksisena" on olemassa oikea termi lihasdysmorfia, muscle dysmorphia, bigoreksia ei ole oikea termi ja aiheuttaa kuten Mike sanoi ihan vääriä mielikuvia. Ja mitä Turun Sanomien artikkeliin tulee niin se oli tosiaan syvältä, valitettavasti.

Lihasdysmorfiasta:

esim: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=11600802&query_hl=11&itool=pubmed_docsum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=17075613&query_hl=11&itool=pubmed_DocSum

 

[jnjsdscsd]

En tiedä onko tätä termiä tullut täällä esille, mutta oman kehonsa näkemiselle "pienilihaksisena" on olemassa oikea termi lihasdysmorfia, muscle dysmorphia, bigoreksia ei ole oikea termi ja aiheuttaa kuten Mike sanoi ihan vääriä mielikuvia. Ja mitä Turun Sanomien artikkeliin tulee niin se oli tosiaan syvältä, valitettavasti.

Lihasdysmorfiasta:

esim: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=11600802&query_hl=11&itool=pubmed_docsum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=17075613&query_hl=11&itool=pubmed_DocSum

Kiitos linkeistä! On se tullut esille muutamaan otteeseen ja itse käytin sitä mm. tuossa edellisessä viestissä.

 

[wääntäjä]

Anorexia nervosa on kuitenkin sairaus, jossa ihminen on vaaraksi itselleen ja täyttää tahdon vastaisen hoidon kriteerit. Vitamiini ja hivenainetasot laskee, jolloin kuolemanvaara tulee ihan todelliseksi. Hoidossa punnitaan potilasta päivittäin ja seurataan painon vaihtelua. Anorexiaan myös kuollaan!

Mitä taas tuohon bigorexiaan tai mitä slangia käytetäänkin (joskus megarexia) tulee niin, enpä ole kuullut tai nähnyt missään psykiatrisessa hoidossa sellaista kehonrakentajaa, jota rajoitetaan syömästä. En myöskään ole kuullut, että joku olisi kuollut sihen kehoiluun. Se on narsismia ja lähes jokaisessa meissä sitä on. Joku pullistelee uudella autolla, kun taas joku toinen rahoillansa. Kaikki asiat ääripäähänsä vietynä ovat hurjaa touhua. Kehonrakennus voi tosiaan olla narsismia mutta myös äärimmilleen vietyä tahdonlujuutta, jota harvalla on. Kunnioitus sille uravalinnalle ja kannattaa muistaa, ettei se naapuri ennen lopeta sitä kateuttaan kun kävelee tenttupullo kourassa ja paskat housussa.

Eikös sitä riippuvuutta haeta aina jostain? Kehonrakennukseen koukussa oleva ihminen vain huomataan paremmin kuin joku postimerkkejä pakonomaisesti keräävä keräilijä.

 

[D.Yates]

Vastineoikeutta ei nimittäin ainakaan vanhojen journalistin ohjeiden mukaan heru kovinkaan herkästi

En nyt tiedä mitä vastineella tässä tarkoitetaan, mutta aamulehden artikkeleja ainakin kommentoidaan useasti yleisönosastolla. P-toiston väellä olisi kyllä syytä väsätä jonkinlainen perusteltu eikä kovin räkä poskella vetäisty kirjoitelma ainakin suurimmista artikkelin epäkohdista. Siis mikäli kokevat itsensä kaltoin kohdelluiksi.

Nuo "lähettäkää kaikille spämmiä" -kampanjat osoittaa kyllä melkoista epäkypsyyttä.

 

[jnjsdscsd]

Anorexia nervosa on kuitenkin sairaus, jossa ihminen on vaaraksi itselleen ja täyttää tahdon vastaisen hoidon kriteerit. Vitamiini ja hivenainetasot laskee, jolloin kuolemanvaara tulee ihan todelliseksi. Hoidossa punnitaan potilasta päivittäin ja seurataan painon vaihtelua. Anorexiaan myös kuollaan!

Niin, en tosin ymmärrä mihin tällä pyrit, kun muscle dysmorphia ja anoreksia ovat eri sairauksia. Tällöin ne myös vaikuttavat eri tavoin.
EDIT: Ja kun tässä nyt keskityttiin nimenomaan fyysisiin vaaroihin, niin muscle dysmorphiakin voi olla vaarallista, siinä vaiheessa kun roina tulee mukaan kuvioihin.

Mitä taas tuohon bigorexiaan tai mitä slangia käytetäänkin (joskus megarexia) tulee niin, enpä ole kuullut tai nähnyt missään psykiatrisessa hoidossa sellaista kehonrakentajaa, jota rajoitetaan syömästä. En myöskään ole kuullut, että joku olisi kuollut sihen kehoiluun. Se on narsismia ja lähes jokaisessa meissä sitä on. Joku pullistelee uudella autolla, kun taas joku toinen rahoillansa. Kaikki asiat ääripäähänsä vietynä ovat hurjaa touhua. Kehonrakennus voi tosiaan olla narsismia mutta myös äärimmilleen vietyä tahdonlujuutta, jota harvalla on. Kunnioitus sille uravalinnalle ja kannattaa muistaa, ettei se naapuri ennen lopeta sitä kateuttaan kun kävelee tenttupullo kourassa ja paskat housussa.

Oletko millä tavalla muuten sisällä tässä psykiatrisen hoidon alalla? Ihan vaan mielenkiinnosta. Näitä asioita kun ei (käsittääkseni) hirveästi julkiseksi muutenkaan tuoda, oli kyseessä sitten mikä sairaus tahansa.

Tässä nyt ei ollut kyse edelleenkään mistään äärimmäisestä tahdonlujuudesta vaan pakkomielteisyydestä, jonka takia ihmisellä itsellään ei ole hyvä olla.

Eikös sitä riippuvuutta haeta aina jostain? Kehonrakennukseen koukussa oleva ihminen vain huomataan paremmin kuin joku postimerkkejä pakonomaisesti keräävä keräilijä.

Totta kai se huomataan. Eihän sitä päällepäin näe, kuka kerää postimerkkejä.
Kovan kehoilijan tai roinarin nyt huomaa yleensä päällepäin. Siinä mielessä postimerkkien keräily on kyllä terveempi harrastus, kuin kehonrakennuksen sellainen muoto, joka vaatii lääkeaineiden käyttöä.

Riippuvuus ei kuitenkaan ole hyväksi postimerkkien keräilyssäkään. Kyllä harrastaa voi ihan terveeltä pohjalta eikä tarvitse tulla semmoista pakonomaista riippuvaisuutta. Tämä pätee ihan muihinkin asioihin kuin harrastuksiin.

 

[Mike]

En tiedä onko tätä termiä tullut täällä esille, mutta oman kehonsa näkemiselle "pienilihaksisena" on olemassa oikea termi lihasdysmorfia, muscle dysmorphia, bigoreksia ei ole oikea termi ja aiheuttaa kuten Mike sanoi ihan vääriä mielikuvia. Ja mitä Turun Sanomien artikkeliin tulee niin se oli tosiaan syvältä, valitettavasti.

Lihasdysmorfiasta:

esim: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=11600802&query_hl=11&itool=pubmed_docsum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=17075613&query_hl=11&itool=pubmed_DocSum

Kuinkas yleinen tämä sairaus on? Jos siis verrataan erittäin yleiseen anoreksiaan.

muscle dysmorphia = 27 300 osumaa googlessa
bigorexia = 18 700
anorexia = 10 700 000

 

[jnjsdscsd]

Kuinkas yleinen tämä sairaus on? Jos siis verrataan erittäin yleiseen anoreksiaan.

muscle dysmorphia = 27 300 osumaa googlessa
bigorexia = 18 700
anorexia = 10 700 000

Sinällään tuo tai se että kuinka paljon virallisia diagnooseja on,
ei kerro sairauden todellisesta yleisyydestä.

Vaikuttavina tekijöinä on mm. hakeutuuko ihmiset hoitoon ja minkälainen tietous sairaudesta on. Ja varsinkin kun kyseessä on tämmöinen sairaus, josta ei vielä ole hirveästi tietoa (ilmeisesti), niin sen tutkiminen ja diagnosointikin voi olla vaikeaa.

Ylipäätänsä psyykkisesti sairaita ihmisiä taitaa olla paljon enemmän, kuin mitä niitä on hoidossa.

 

[timse]

Pelonsekaisin tuntein oon seurannu Turkkarin mielipideosastoa, tänään sitten ensimmäinen asiaan liittyvä kirjoitus julkaistiin siellä.

Onneksi pelkoni olivat turhia, mielipidekirjoitus pysyi vahvasti asialinjalla ja varmasti oikaisi ainakin joidenkin epäselvyyttä eri "aineiden" käytön suhteen.

Mä nyt skannasin senkin tänne revittäväksi, onhan kyse kuitenkin julkaistusta mielipiteestä - aiheesta joka näyttää herättävän. Eikä Turun Sanomia varmasti kovin monelle kuitenkaan tule.

Kirjoitus

EDIT: Mitä yo. monta sivua jatkuneeseen bigorexia -vääntöön tulee, en ole koskaan kuullut ihmisistä, saatikka nähnyt, jotka käyttäytyisivät kyseisen sairauden piirteiden mukaisesti. Ehkäpä he ovat niin sosiaalisesti eristäytyneitä, oireet kun ovat varsin vahvoja. HUOM: Mikään oire yksinään ei ole peruste MDD-diagnoosille! Hyvä niin.

Sitä en ymmärrä miksi Turkkarin toimittaja leimaa salilla kävijät MDD-sairaiksi - kyseessä kun on varsin harvinainen sairaus. Kaiken maailman rexiat nyt vain sattuvat olemaan mediaseksikkäitä... ketä se palvelee, en tiedä. Sen tiedän kuitenkin että luettuani Lääkärin käsikirjasta erilaisten manioiden ja depressioiden ja psykoosien oireistoa, tunnistin itseni niistä kaikista. Kuitenkaan piirteeni eivät ole epäterveellisiä, haittaa elämääni tai sotke työuraani... joten lienen ainakin suhteellisen terve.

Mielenterveys onkin liukuva käsite jossa eri ihmiset oireilevat varsin eri tavoilla. Sairaalloinen pikkutarkkuus on aivan eri juttu kuin se että paistan kakun 220 asteessa mutta en 225:ssä. Sairaalloisuus menee niin paljon yli ettei sitä terve ihminen voi ymmärtää.

- The constant preoccupation with perceived smallness, and attempts to get bigger
- Interferes with school and career.
- Robs friendships and romantic relationships of spontaneity and enjoyment.
- Since the person is exceedingly self-conscious at all times, s/he cannot relax and enjoy life without worrying about how other people may be seeing, and criticizing, the perceived smallness.

- In almost all cases, people with muscle dysmorphia are not small at all.

- Cannot or will not stop their excessive exercise even when they are injured.
- They will not give up (using steroids) even when they fully understand the risks involved.

 

[Mike]

Eikös tuo ole vähän kun väittäisi ettei syöpää ole olemassa?? Väitän että olet tavannut bigorexiaa sairastavia.

Vastaappas tähän:Jos ko. sairautta ei olisi olemassamissään muodossa,niin miksi on suurimmalle osalle niin vaikee luopua roinaamisesta tai hyväksyä se fakta, että ne lihakset pienenevät??
Vai eikös nämä liuity millään tapaa yhteen sun mielestä??

Noniin, Hulmi tuolla kertoi miten koko bigoreksia ylipäätänsä on värää termi ja selvisi myös että kyseessä on äärimmäisen harvinainen sairaus.

Roinaamisesta luopuminen on vaikeaa kun olet tottunut olemaan voimakas ja iso, tällä ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa että häpeilisit olevasi liian pieni vaikka omaisit isot lihakset.

Katso noita oikean sairauden oireita, ei ihan päde joka jannuun eikä varsinkaan niin, että voitaisiin lehteen kirjoittaa sen olevan joku ongelma useimmille.

 

[wääntäjä]

Niin, en tosin ymmärrä mihin tällä pyrit, kun muscle dysmorphia ja anoreksia ovat eri sairauksia. Tällöin ne myös vaikuttavat eri tavoin.
EDIT: Ja kun tässä nyt keskityttiin nimenomaan fyysisiin vaaroihin, niin muscle dysmorphiakin voi olla vaarallista, siinä vaiheessa kun roina tulee mukaan kuvioihin.

Roinaaminen on toki vaarallista mutta aika vähissä ne vaarat kuitenkin on mitä tulee käyttäjien määrään suhtautettuna. Persoonallisuuden muutoksia saattaa steroidit aiheuttaa mutta sen diagnosoiminenkin onkin vaikeaa. Niistä fyysisistä vaaroista on vielä hyvin vähän näyttöä mutta varmasti niitä kyllä pitkässä juoksussa aiheuttavat.

En halua puolustella todellakaan aineiden käyttöä vaan pyrkiä tuomaan tosiasiat esille. Tunnen kymmenittäin vanhoja kehonrakentajia ja ihan normaaleja perheenisiä tuntuu olevan nykyään. Kuolemat, joita voimailijoiden keskuudessa aina yllättäen tulevat kohdistuvat lähes poikkeuksitta lihaviin voimailijoihin, eikä kehonrakentamisen lisäksi myös aerobiseen harjoitteluun keskittyneisiin treenajiin. Tietysti tässä asiassa olen ehkä väärässä kun diagnooseja ei olla tehty mutta kyllä aina jotain faktaa pitäisi löytyä esim. joku objektiivinen tutkimus, ennen kuin aletaan syyllistämään tiettyä harrastajaporukkaa.


Oletko millä tavalla muuten sisällä tässä psykiatrisen hoidon alalla? Ihan vaan mielenkiinnosta. Näitä asioita kun ei (käsittääkseni) hirveästi julkiseksi muutenkaan tuoda, oli kyseessä sitten mikä sairaus tahansa.

Olen sisällä psykiatrisessa hoitotyössä. Enkä ole törmännyt keneenkään kehonrakentajaan, jolla ei olisi ollut jo valmiina mielenterveysongelmaa ennen psykoosia. Siis alttius jonka aineet voivat laukaista on olemassa ja ei ne kenestäkään tasapainoisempaa tee missään tapauksessa.

Tässä nyt ei ollut kyse edelleenkään mistään äärimmäisestä tahdonlujuudesta vaan pakkomielteisyydestä, jonka takia ihmisellä itsellään ei ole hyvä olla.

Se onkin eri juttu jos ei ihmisellä ole hyvä olla. Ymmärtääkseni kuitenkin valtaosa nauttii valitsemastaan tiestä. Jos ei ole hyvä olla ja siitä ei pääse eroon niin siinä puhutaakin sitten jo pakkomielteisestä häiriöstä. Jos taas kehonrakennus on elämäntapana ja saa siitä tyydytystä kun pitää itseään kunnossa niin, eikö se todellakin vaadi äärettömän kovaa tahdonlujuutta.


Totta kai se huomataan. Eihän sitä päällepäin näe, kuka kerää postimerkkejä.
Kovan kehoilijan tai roinarin nyt huomaa yleensä päällepäin. Siinä mielessä postimerkkien keräily on kyllä terveempi harrastus, kuin kehonrakennuksen sellainen muoto, joka vaatii lääkeaineiden käyttöä.

Totta tuokin. Ei ole terveellistä todellakaan aineiden käyttö mutta kaukana kuitenkin huumausaineiden käytöstä, johon monet tuntuvan pienen douppailun rinnastavan. En minä ainakaan pysty arvostelemaan jos joku vetää tupakkaa, ottaa viikonloppuisin pienen kännin tai silloin tällöin nappikuurin. Tietty joka asiassa ne ääripäät ovat jo sairauksia, alkoholismi, anabolismi...

Riippuvuus ei kuitenkaan ole hyväksi postimerkkien keräilyssäkään. Kyllä harrastaa voi ihan terveeltä pohjalta eikä tarvitse tulla semmoista pakonomaista riippuvaisuutta. Tämä pätee ihan muihinkin asioihin kuin harrastuksiin.

Totta. Aina joka lajissa on se jäävuoren huippu ja se ongelmakäyttöä. Harrastukset ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä, kuten sanotaan. :thumbs:

 

[jnjsdscsd]

Noniin, Hulmi tuolla kertoi miten koko bigoreksia ylipäätänsä on värää termi ja selvisi myös että kyseessä on äärimmäisen harvinainen sairaus.

Varmasti on aika harvinainen sairaus, sitä ei oltu tässä kiistämässä ainakaan muistaakseni (lukuun ottamatta TS:n toimittajaa). Onhan kehonrakennuskin niin pienien piirien lajikin, että jo olisi kumma jos muscle dysmorphia olisi kovin yleistä.

Roinaamisesta luopuminen on vaikeaa kun olet tottunut olemaan voimakas ja iso, tällä ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa että häpeilisit olevasi liian pieni vaikka omaisit isot lihakset.

Kahlis ei _mielestäni_ sanonut että ne olisivat sama asia, vaan että liittyvät toisiinsa. Ja kyllä varmaan siinä mielessä, että mikä on ollu se motiivi et on kasvettu ihan saatanan isoks roinaaminen apuna. Ei kaikilla varmastikaan tämä sairaus, mutta miksi ei kuitenkin voisi olla jollakin tai peräti melko useilla.

Katso noita oikean sairauden oireita, ei ihan päde joka jannuun eikä varsinkaan niin, että voitaisiin lehteen kirjoittaa sen olevan joku ongelma useimmille.

Jep, oon ihan samaa mieltä että se lehtiartikkeli oli myös tolta osin huuhaata.
Kahlaaja kuitenkin tais tässä sanoa nimenomaan, että on turha kieltää tätä sairautta, _eikä_ että se olisi noin yleistä kuin TS väitti.

Ja muutenkin en olisi niin varma, että diagnoosiin tarvitaan äärimmäinen sairaus, kun niitä eri asteisiakin on olemassa.

Totta. Aina joka lajissa on se jäävuoren huippu ja se ongelmakäyttöä. Harrastukset ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä, kuten sanotaan. :thumbs:

Näin on :piis:

 

[jhulmi]

Kuinkas yleinen tämä sairaus on? Jos siis verrataan erittäin yleiseen anoreksiaan.

muscle dysmorphia = 27 300 osumaa googlessa
bigorexia = 18 700
anorexia = 10 700 000

Itse en osaa sanoa, kun taas kerran riippuu siitä mihin raja vedetään. Ja ei siinä mitään, voihan sitä bigoreksiaakin käyttää, mutta on väärin rinnastaa sitä liikaa anoreksiaan...Nämä sohvaperunat yrittävät aina keksiä jotain pahaa meistä jotka yrittää olla (tai ovat) timmissä kunnossa: "prkleen ortorektikko" jne.

Turun Sanomien kirjoittajan mukaan varmaankin jokainen salilla kävijä melkein kärsii lihasdysmorfiasta koska eikö me siellä lihaksia olla kasvattamassa suuri osa eli teoriassa meitä voisi kutsua tuollaisiksi? ;)

Enivei jos kliinisesti puhutaan, niin nämä oikeasti sairaalloisesta lihasdysmorfiasta kärsivät ovat oma lukunsa kuten kaikki vastaavat itsemurhan partaalla olevat "tissipersekääpiödysmorfikot" ja muut joilla tilanne on oikeasti tosi vakava ja surullinenkin. Joitain tunnusmerkkejä heiltä löytyy, mitä melko moni voi itsessään löytää: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...Retrieve&dopt=abstractplus&list_uids=10910793
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...uids=17075613&query_hl=14&itool=pubmed_docsum

 

[J.Rossi]

Tuo Juhan laittamien linkkien Pope taisi olla ensimmäinen tutkija, joka tuon muscle dysmorphian (MD) kuvasi. Bigoreksia (ilmeisesti Popen keksimä alkuperäinen termi, joka sittemmin muutettiin MD:ksi) on erityisen pöljä nimitys sen takia, että se viittaa syömiseen, ei niinkään lihasten kokoon. Anoreksia tarkoittaa syömättömyyttä, bigoreksia tarkoittaisi vastaavasti suurten ruokamäärien syömistä. Nykyisten lihavuustilastojen valossa suurin osa suomalaisista kuuluisi bigorektikoihin .

Ensimmäisessä Popen tutkimuksessa MD:n kriteerit täytti n. 8% tutkituista kehonrakentajista. Mitä ilmeisemmin kyseiset kriteerit täyttää vain pieni osa aktiivisista kehonrakentajista, ja ”normaalipopulaatiossa" kyseisen oireyhtymän ilmaantuvuutta ei varmaan ole edes tutkittu. Luultavasti myös siitä syystä, että käsittääkseni ei ole vielä selvää mihin mielenhäiriöluokkaan (BDD:hen vai OCD:hen) MD pitäisi luokitella, myöskään kriteerit eivät ole vielä selvät.


Itseasiassa Pickett ym. 2006 mukaan kehonrakentajilla ei ole yhtään enempää MD:tä kuin aktiivisisesti liikkuvilla verrokeilla, jotka eivät treenaa punteilla. Paremminkin he ovat keskimääräistä tietoisempia kehostaan.

Pope kommentoikin kyseistä tutkimusta kuvaavasti: ” This paper offers useful new data on the issue of body image among bodybuilders, and suggests that even at the competitive level, most bodybuilders do not suffer from muscle dysmorphia or related body image problems. This finding emphasises the important fact that bodybuilding is not inherently pathological (in contradiction to the beliefs of many clinicians and members of the general public), and that only a small minority of bodybuilders suffer from serious body image disorders. However, the possibility remains that bodybuilders with severe body image problems may have been more likely to decline participation in this study, thus biasing the results towards the null.".

 

[wääntäjä]

Psykiatrisen hoitotyön koulutuksessa on aina korostettu, että niitä diagnooseja tekee vain lääkärit. Nykyään näköjään myös toimittajat pystyvät antamaan näitä diagnooseja.

Kyllä mä uskon, että niitä hormooneja sekotetaan myös ihan järjestäen niihin proteiinijauhoihin. On sitä kautta aikain samanlaista touhuttu. Ettekö muista kun eräs jääkiekkomolari kärähti efedriinistä kun oli syönyt banaaneja. Kyllä varmasti se K-kaupan kauppias oli sinne banaaniin sitä efeä sekoittanut.

Tarviikin seurata muijaa, että koska sillä mahtaa alkaa parta kasvamaan kun syö mun palkkaria.