Tulisijat

[vlk77]

Hupella on varmaan joku höyrynsulku siellä välissä kun ei pelitä tai sitten niillä on vain niin kuuma sisällä ettei lämpöä huomaa (ainakin sähkönkulutuksesta päätellen)
Kunnollisen varaavan takan pintalämpö pysyy hyvinkin alle +40C lähempänä luukkujakin. Sieltä ei siis tule "kuumaa" vaan ihan tavallista lämpöä joka hissukseen säteilee huonetilaan. Varaavaa tiilitakkaa pitää lämmittää säännöllisesti jotta siinä pysyy edes tarvittava peruslämpö joka taas mahdollistaa sen että lämpöä on luovutettavaksikin. Peruslämmön saamiseen menee kylmästä useampi pesällinen ja aikaa eli tuon kanssa pitää pelata säännöllisesti. Esim. meillä kun paikalla muuratun varaavan tlu:n lämmitys aloitetaan niin se on sen jälkeen vähintään 2 krt/vko kun tulet jommassa kummassa pesässä siihen saakka kunnes loppuu. Tarkoittaa siis suomeksi että joskus syys-lokakuussa alkaa ja vapuksi loppuu.

Tulikivet, Kermansavet, Nunnauunit jne. on rakenteeltaan taas vuolukiviä joka materiaalina ottaa vastaan nopeasti ja luovuttaa nopeasti eli niistä saa "kuumat" pihalle nopeasti, mutta lämmön kesto on lyhyt.

Meillä on Tulkiven vuolukivitakka mallia Valkia yhdellä korotuskerroksella. Tekniikka on kehittynyt, koska mielestäni ei kuumene pinnasta niin paljon kuin vanhat vuolukivitakat ja lämpöäkin riittää vuorokaudeks. Tarkemmin infoa tulikiven sivuilta http://www.tulikivi.fi/tuotteet/VALKIA_Takkauuni.

 

[69T]

Meillä on Tulkiven vuolukivitakka mallia Valkia yhdellä korotuskerroksella. Tekniikka on kehittynyt, koska mielestäni ei kuumene pinnasta niin paljon kuin vanhat vuolukivitakat ja lämpöäkin riittää vuorokaudeks. Tarkemmin infoa tulikiven sivuilta http://www.tulikivi.fi/tuotteet/VALKIA_Takkauuni.

Kyllä varmaan ja pakkokin. Nykypäivän taloissa noista ei muuten ole mitään iloa. Tosin jos esitteen mukaan poltat päivän aikana sen 15kg puuta niin saunaa ei kyllä välttämättä tarvitse lämmittää jos lähtötilanteessa sisällä on +21C
Meillä varaavassa poltetaan normisti se 5-10kg (1-2 pesällistä) puita keleistä riippuen ja sillä pärjää pari päivää (kun lämmitys on säännöllistä). Kokoluokan mukaan tuossa voisi helposti polttaa sellaiset 25kg päivässä (4 pesällistä), ei ole ollut tarvetta kokeilla. Leivarin puolta joutuu aina lämmittämään enemmän jos meinaa tehdä pizzaa, leipää tai liharuokaa eli ei oikein meilläkään plussakelien hommaa. Saati sitten vuolukiviversiolla...

 

[vlk77]

Tänä vuonna kerran tuli poltettua reilu kopallinen eli pari pesällistä ja se oli liikaa. Seuraavana päivänäkin sisälämpötila oli +24 pitkään ja jouduin avaamaan pellit et jäähtyis nopeammin. On haastavat kelit kun yöt viilenee ja päivällä saa auringosta lämpöä sisälle. Meillä tulisijan valintaan vaikutti se, että se on tilanjakajana olohuoneen ja keittiön välissä. Harkittiin aluksi ottaa takkaleivinuuni mutta olisi kuumennu kämppä liikaakin, et olis riittävä lämpö paistamiseen.

 

[Timba79]

Tälleen maalämmön kanssa ei näillä keleillä kannata ees sytyttää tulisijaa, muuten kuin fiilistelymielessä.

Muutenkin vähän sellainen fiiilis, että ihan liikaa tuli viimetalvena polteltua hyötyihin nähden. Mutta toisaalta, puut on ilmaisia ainakin seuraavan 3-4 vuoden tarpeiksi ja säästäähän se toki pumppuakin kun pakkaskaudella lämmittelee ja ainakin kaivoa. Mutta jos puut pitäisi ostaa niin taloudellisesti tulisi varmasti vain turpaan alta 20 asteen pakkasilla.

 

[cryscythe]

Tälleen maalämmön kanssa ei näillä keleillä kannata ees sytyttää tulisijaa, muuten kuin fiilistelymielessä.

Muutenkin vähän sellainen fiiilis, että ihan liikaa tuli viimetalvena polteltua hyötyihin nähden. Mutta toisaalta, puut on ilmaisia ainakin seuraavan 3-4 vuoden tarpeiksi ja säästäähän se toki pumppuakin kun pakkaskaudella lämmittelee ja ainakin kaivoa. Mutta jos puut pitäisi ostaa niin taloudellisesti tulisi varmasti vain turpaan alta 20 asteen pakkasilla.

Mitä tarkoittaa että säästää kaivoa? Ei kai se mihinkään kulu vai tarkoitatko sitä että antaa paremmin lämpöä kun ei kokoajan pumppaa?

 

[LoftYokel]

Mitä tarkoittaa että säästää kaivoa? Ei kai se mihinkään kulu vai tarkoitatko sitä että antaa paremmin lämpöä kun ei kokoajan pumppaa?

Mulla on tästä aiheesta vähän liikaakin kokemusta. Kaivon säästäminen tarkoittaa sitä, että sieltä ei oteta niin paljoa energiaa, jotta sitten liuoslämpötilat pysyy tarpeeksi alhaisina. Kylmässä kaivossa hyötysuhde heikkenee ja pahimmillaan voi käydä niin, että neste menee niin kylmäksi, että pumppu sammuttaa itsensä. Kaivo voi mennä myös jäähän ja liuosputket joutua puristuksiin ja siitä voi tulla putkistoon painetta. Sitten täytetään putkistoa uusiks, tai korjataan revenneitä liitoksia jossain vanhassa systeemissä. Kylmän nesteen viskositeetti kasvaa myös ja se voi aiheuttaa pumpun kavitointia.

 

[groan]

Tarkoitus olisi tehdä takka takkahuoneen puollelle plus samaan kivikasaan reikä toiselle puolelle ja siihen leivinuuni keittiön puolelle. Valmispiippu vai tiilestä paikallaan muurattu? Onko kuinka kova homma/kallis tehdä tiilestä ykskerroksiseen?

 

[cryscythe]

Tarkoitus olisi tehdä takka takkahuoneen puollelle plus samaan kivikasaan reikä toiselle puolelle ja siihen leivinuuni keittiön puolelle. Valmispiippu vai tiilestä paikallaan muurattu? Onko kuinka kova homma/kallis tehdä tiilestä ykskerroksiseen?

Ammattimuurari muuraa piipun päivässä/parissa. Itse jos alkaa harjoitella tiilestä tekemään niin menee viikko/pari Valmispiiput noisee nopeasti, mutta ne ei sit varaa lämpöä niinkuin tiilipiippu tekee. Hintaeroa ei välttämättä ole kauheasti, valmispiipuissa maksaa materiaalit, tiilipiipussa työ.

 

[Rimmon]

Nuissakin valmispiipuissa on sitten ihan jäätävät hintaerot, joku taloon.com kannattaa ainakin heti unohtaa. Just viimeviikolla kilpailutin piipun niin 600e oli hintaeroa halvimman ja kalleimman välillä enkä edes vielä kysynyt mitään elementtipiippua joka tulee kokonaisena työmaalle

 

[69T]

Tarkoitus olisi tehdä takka takkahuoneen puollelle plus samaan kivikasaan reikä toiselle puolelle ja siihen leivinuuni keittiön puolelle. Valmispiippu vai tiilestä paikallaan muurattu? Onko kuinka kova homma/kallis tehdä tiilestä ykskerroksiseen?

Mikäli noin niin itse teettäisin kaikki tiilestä muurarilla. Nimittäin jos meinaa että noista on iloakin niin takka ja leivari pitää olla tiilestä muurattuja kuorellisia jotta niitä voi käyttää ilman että koko kämppä on saunan lämmöissä.
Olikos sulla uudisrakennus vai vanha? Ko. paketti painaa haarukassa 4-6 tonnia eli perustuksissa pitää olla vahvennusta ihan reippaasti.

 

[D.Yates]

Mikäli noin niin itse teettäisin kaikki tiilestä muurarilla. Nimittäin jos meinaa että noista on iloakin niin takka ja leivari pitää olla tiilestä muurattuja kuorellisia jotta niitä voi käyttää ilman että koko kämppä on saunan lämmöissä.

Riippuu kämpän koosta. Kyllä mä lämmitän (kuorettoman) takan sellaiseen 50 asteeseen, eikä se tunnu sisälämmöissä paskan vertaa. Kuorellisesta on eniten iloa tällaisilla syksyn/kevään vilpoisilla kun ei sitä täyttä lämpötehoa tarvi vaan voi pistää kerran viikossa tulet pesään. Pakkasilla jos joka tapauksessa lämmittää takan joka päivä niin on se ja sama kauanko lämmön johtuminen sisäilmaan kestää, melkein parempi suht nopea vaste.

 

[69T]

Riippuu kämpän koosta. Kyllä mä lämmitän (kuorettoman) takan sellaiseen 50 asteeseen, eikä se tunnu sisälämmöissä paskan vertaa. Kuorellisesta on eniten iloa tällaisilla syksyn/kevään vilpoisilla kun ei sitä täyttä lämpötehoa tarvi vaan voi pistää kerran viikossa tulet pesään. Pakkasilla jos joka tapauksessa lämmittää takan joka päivä niin on se ja sama kauanko lämmön johtuminen sisäilmaan kestää, melkein parempi suht nopea vaste.

Kyllä se taitaa riippua myös takan koosta. Eiköhän noiden käyttäytyminen ole aina suhteessa toisiinsa. Faktaa on vain se että jos haluaa kunnollisen leivarin niin siinä pitää olla kokoa (eli tehoa) ja sen käyttäminen vaatii kunnon lämmityksen. Semmoinen vaan puhaltaa lämpöä vähän erilailla kuin joku makkaratakka.

 

[groan]

Mikäli noin niin itse teettäisin kaikki tiilestä muurarilla. Nimittäin jos meinaa että noista on iloakin niin takka ja leivari pitää olla tiilestä muurattuja kuorellisia jotta niitä voi käyttää ilman että koko kämppä on saunan lämmöissä.
Olikos sulla uudisrakennus vai vanha? Ko. paketti painaa haarukassa 4-6 tonnia eli perustuksissa pitää olla vahvennusta ihan reippaasti.

Joo siis muurari on tarkotus ottaa hommaan. Uudisrakennus kyseessä ja tiilikasan kohdalle on piirretty laattavahvennus (250mm laatta takan kohdalle). Lisäksi on tarkoitus tehdä seinä joka jakaa takkahuoneen ja keittiön tiilestä niin, että takkaleivin-uuni-kivikasa on yhteydessä tuohon seinään jotta myös se seinää lämpeää takkaa lämmitettäessä. Tuon seinän kohdalle ajattelin myös tehdä tuon laatan vahvennuksen.

Tiilestä muurattuja kuorellisisia? Eli voiko tuommosessa olla ns. valmis sydän jonka ympärille vaan muurataan kuoret tiilestä? Vai kannattaako koko paska tehdä tiilistä, riippuu varmaan muurarista...

 

[69T]

Joo siis muurari on tarkotus ottaa hommaan. Uudisrakennus kyseessä ja tiilikasan kohdalle on piirretty laattavahvennus (250mm laatta takan kohdalle). Lisäksi on tarkoitus tehdä seinä joka jakaa takkahuoneen ja keittiön tiilestä niin, että takkaleivin-uuni-kivikasa on yhteydessä tuohon seinään jotta myös se seinää lämpeää takkaa lämmitettäessä. Tuon seinän kohdalle ajattelin myös tehdä tuon laatan vahvennuksen.

Tiilestä muurattuja kuorellisisia? Eli voiko tuommosessa olla ns. valmis sydän jonka ympärille vaan muurataan kuoret tiilestä? Vai kannattaako koko paska tehdä tiilistä, riippuu varmaan muurarista...

Eli teillä uudisrakennus --> pitää hyvin lämpöä joten ainakin leivari pitää olla kuorellinen. Kuorellinen tarkoittaa siis että rungon ja pintatiilen välissä on yleensä 10mm palovilla tasaamassa lämmön siirtymistä (toisaalta pitää lämmön myös pesässä jotta esim. leivari jaksaa paistaa pitkään).
Muurarista riippuen (pitää kyllä olla takkamuurari eikä pelkkä muurari) voi tehdä takan vaikka valmiin sydämen ympärille jos niikseen tulee. Leivinuunissa pitää olla ne kivet pohjalla ja valukatto eli siihen ei ole mitään "valmispalikoita". Kannattaa selvittää asiaa muurarin kanssa näin etukäteen. Yleisesti ottaen lienee helpompi jos hela hoito muurataan paikan päällä kuin että yritetään sovittaa valmismalleja kokonaisuuteen. Paikalla muuratun saa paremmin kokonaiseksi ja sen voi pinnoittaa mielen mukaan.

Riittääköhän 250mm laattavahvennus. Mun mielestä tuollaiselle kivikasalle pitäisi olla pohjalaatta eli anturalaatta samalla tasolla talon anturan kanssa ja siihen sitten harkosta muuratut seinät jotka kantaa pystysuoran kuorman. Meillä on 200mm anturalaatta ja harkkoseinät ja sen päällä 200-250mm laatta. Meidän paikalla muurattu tlu + Schiedel painaa laatoitetun pinnan kanssa about 4000kg, mutta ei ole toistaiseksi pudonnut alaspäin (ollut pystyssä 3,5v).

 

[groan]

Eli teillä uudisrakennus --> pitää hyvin lämpöä joten ainakin leivari pitää olla kuorellinen. Kuorellinen tarkoittaa siis että rungon ja pintatiilen välissä on yleensä 10mm palovilla tasaamassa lämmön siirtymistä (toisaalta pitää lämmön myös pesässä jotta esim. leivari jaksaa paistaa pitkään).
Muurarista riippuen (pitää kyllä olla takkamuurari eikä pelkkä muurari) voi tehdä takan vaikka valmiin sydämen ympärille jos niikseen tulee. Leivinuunissa pitää olla ne kivet pohjalla ja valukatto eli siihen ei ole mitään "valmispalikoita". Kannattaa selvittää asiaa muurarin kanssa näin etukäteen. Yleisesti ottaen lienee helpompi jos hela hoito muurataan paikan päällä kuin että yritetään sovittaa valmismalleja kokonaisuuteen. Paikalla muuratun saa paremmin kokonaiseksi ja sen voi pinnoittaa mielen mukaan.

Riittääköhän 250mm laattavahvennus. Mun mielestä tuollaiselle kivikasalle pitäisi olla pohjalaatta eli anturalaatta samalla tasolla talon anturan kanssa ja siihen sitten harkosta muuratut seinät jotka kantaa pystysuoran kuorman. Meillä on 200mm anturalaatta ja harkkoseinät ja sen päällä 200-250mm laatta. Meidän paikalla muurattu tlu + Schiedel painaa laatoitetun pinnan kanssa about 4000kg, mutta ei ole toistaiseksi pudonnut alaspäin (ollut pystyssä 3,5v).

OK, tänks. Vastaavalla oli hyvä takkamuurari tiedossa, mutta eihän se sitä sen numeroa oo muistanu mulle vielä kaivaa että oisin päässy sen kans suoraan jutulle.

Rakennesuunnittelija oli tietonen siitä mitä tuohon suunniteltiin niin täytyy luottaa että tuo vahvennus riittää.

 

[Timba79]

Jos valmispiippuun päätyy niin kannattaa tutkia myös elementtipiiput. Ne on hinnaltaan kilpailukykyisiä ainain silloin jos on 2 krs talo ja etenki jos tulee vielä enempi kuin yksireikäinen hormi.

Talvella jos rakentaa, niin aivan ehdoton. Piippu paikalleen ja vanha kius kylkeen ja tulet kiukaaseen. Pääsee siis lämmitteleen heti puilla.

Miten muuten huohous? Joko se vuoden jälkeen pitää tehdä uuteenkin piippuun?

 

[LoftYokel]

Nyt tulee pientä mutuilua, kun en aikanani lähtenyt kovin tarkasti paikallemuuratun piipun hintoja kyselemään, mutta mulle jäi sellainen kuva, että olisin saanut samalla hinnalla teetettyä tiilipiipun, kuin mitä itse maksoin leca-piipusta, jonka pystytin itse. Eli ei kovin täydellinen diili, jos ei erityisesti halua välttää tiilipiippua jostain syystä.

 

[69T]

Jos valmispiippuun päätyy niin kannattaa tutkia myös elementtipiiput. Ne on hinnaltaan kilpailukykyisiä ainain silloin jos on 2 krs talo ja etenki jos tulee vielä enempi kuin yksireikäinen hormi.

Talvella jos rakentaa, niin aivan ehdoton. Piippu paikalleen ja vanha kius kylkeen ja tulet kiukaaseen. Pääsee siis lämmitteleen heti puilla.

Miten muuten huohous? Joko se vuoden jälkeen pitää tehdä uuteenkin piippuun?

Valmispiipuissa on varmaan enemmänkin eroja hinnoissa (ja tarjouksissa) sekä tietysti pystytyksen osalta. Kokonainen elementtipiippu vaatii yleensä nosturin kun taas kevytrakenteinen menee käsipelillä. Valmisharkot ja paikalla muuratut lienee aika yksissä eli toisessa maksaa materiaali enemmän ja toisessa työ. Paikalla muurattu varaa lämpöä ja kevytpiippu ei.

Meillä on kaksi Schiedeliä (tlu + sauna) ja yksi teräspiippu kattilalle (Pate) joka tuli kahdessa osassa. Helppo ja kevyt laitella itse paikalleen kun ei paljoa paina (100mm putki). Puolikas alhaalta pystyyn välikatolle asti ja loppupätkä tiputettiin katolta alas.

Vakituisessa asunnossa kiinteätä polttoainetta käyttävät lämmityskattilat ja tulisijat (takka, kiuas) on nuohottava kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnoissa väli on 3v.
Meille on nuohooja tulossa tällä viikolla. Saas nähdä miten homma hoituu nykyisin. Edellisessä omakotitalossa nuohoojalla oli vielä perinteiset työkalut, mutta siitä on aikaa vierähtänyt toistakymmentä vuotta.

 

[Masse Majava]

Ammattimuurari muuraa piipun päivässä/parissa. Itse jos alkaa harjoitella tiilestä tekemään niin menee viikko/pari Valmispiiput noisee nopeasti, mutta ne ei sit varaa lämpöä niinkuin tiilipiippu tekee. Hintaeroa ei välttämättä ole kauheasti, valmispiipuissa maksaa materiaalit, tiilipiipussa työ.

Pakko takertua tähän empiiriseen tutkimukseen. Siis varmasti taas muurari muuraa sen piipun parhaimmillaan tunnissa. Mutta otetaan nyt ekana pienet seikat huomioon, että jos se muurari muuraa 1-2 päivässä piipun ja tekee itse telineet, sotkee savet, slammaa piippuun ainakin lain vaatiman palokerroksen villojen kohdalle, kantaa tiilet sitä mukaa ylös kun piippu kohoaa ja vielä kun lasketaan piipun metrit niin aika mutuilua, että 1-2 päivässä muuri tekisi tuon. Eli apumiehen kanssa joku nopea muurari voi tuon tehdä 2 päivässä. 1 muurari, kasa tiiliä ja kuutio muurauslaastia jauhemuodossa niin ennätystehtaaseen mars mars. Aina tahtoo unohtua näitä pieniä detaljeja, että apumies voi maksaa saman verran kun se itse muurari ja näin voidaan tuplata nuo päivät. Ei iso heitto tuplat vain . Siltikin 2 päivän muuraus 2 ihmisellä on tosi kova suoritus piipulle.

Itse asiaan niin muurarit tuntuu olevan häviävä kansanperinne. Hyvähkö muurari kyllä tekee muuratun piipun kilpailukykyiseen hintaan valmispiippujen kanssa. Tuo on vähän sama juttu kun paikallaan pitkästä rakentava tai valmiina ostava. On se lohduttoman näköinen se piippu kun puretaan kuorma pihaan ja siinä on tosiaan vain tiiliä ja laastia. Siitä se lähtee, mutta lämmönvaraajana ja jopa tunnelman luojana kyllä mahdottoman hieno muurattu piippu. Suosittelen.

 

[Timba79]

Valmispiipuissa on varmaan enemmänkin eroja hinnoissa (ja tarjouksissa) sekä tietysti pystytyksen osalta. Kokonainen elementtipiippu vaatii yleensä nosturin kun taas kevytrakenteinen menee käsipelillä. Valmisharkot ja paikalla muuratut lienee aika yksissä eli toisessa maksaa materiaali enemmän ja toisessa työ. Paikalla muurattu varaa lämpöä ja kevytpiippu ei.

Meillä on kaksi Schiedeliä (tlu + sauna) ja yksi teräspiippu kattilalle (Pate) joka tuli kahdessa osassa. Helppo ja kevyt laitella itse paikalleen kun ei paljoa paina (100mm putki). Puolikas alhaalta pystyyn välikatolle asti ja loppupätkä tiputettiin katolta alas.

Vakituisessa asunnossa kiinteätä polttoainetta käyttävät lämmityskattilat ja tulisijat (takka, kiuas) on nuohottava kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnoissa väli on 3v.
Meille on nuohooja tulossa tällä viikolla. Saas nähdä miten homma hoituu nykyisin. Edellisessä omakotitalossa nuohoojalla oli vielä perinteiset työkalut, mutta siitä on aikaa vierähtänyt toistakymmentä vuotta.

Pitää sitten se nuohooja tilailla. Aikaa alkaa oleen kulunut vuosi kun muutettiin tähän asumaan.

Ja tosiaan joo elementtipiippu vaatii nosturin. Mutta jos talo kasataan elementeistä, on silloin nosturikin mestoilla. Eli hyvä sopia tuohon myös piipun nosto. Mulla piippu tuli paikalle monta viikko ennenkuin talo nostettiin pystyyn.