Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

[Sniffari]

"Turvaverkko yrityksille" :D

Siis ota riski ---> jos menee putkeen ---> hieno homma.
Jos menee vituiksi ---> meillä on turvaverkko.

Missä riski ja mitä se toteutuessaan aiheuttaa?

Eli ideologia pitää sisällään, että kannattaa kasvaa mahdollisimaan suureksi tekijäksi, jolloin hommien kustessa valtio tulee väistämättä apuun. Toisaalta, jos hommat menee ränniin, niin silloin fyffee on kaikilla ilman valtiotakin11!!

KAIKKI VOITTAA AINA! JEE!

Joo, jospa välillä asiaa.

Yritystoiminnan riskin on oltava yrityksen meneminen nurin.

 

[Crusader]

"Turvaverkko yrityksille" :D

Siis ota riski ---> jos menee putkeen ---> hieno homma.
Jos menee vituiksi ---> meillä on turvaverkko.

Missä riski ja mitä se toteutuessaan aiheuttaa?

Eli ideologia pitää sisällään, että kannattaa kasvaa mahdollisimaan suureksi tekijäksi, jolloin hommien kustessa valtio tulee väistämättä apuun. Toisaalta, jos hommat menee ränniin, niin silloin fyffee on kaikilla ilman valtiotakin11!!

KAIKKI VOITTAA AINA! JEE!

Joo, jospa välillä asiaa.

Yritystoiminnan riskin on oltava yrityksen meneminen nurin.

Jos vaikka käytät viisi vuotta elämästäsi bisnestä luodessa, ja yritys menee konkurssiin, niin kyllä se riski realisoituu tavallaan hukkaan menneenä 5 vuoden työpanoksena. Ei sen pidä realisoitua henkilökohtaisena konkurssina, tai kynnys ottaa riski kasvaa liian suureksi.

 

[sivis]

Alkaa olla aika katkeran julistuksen makua jo, sivis ystäväiseni.

Kuten Sarasvuo sanoi A-talkissa, ihmisiä pitää kannustaa ottamaan riskejä, jotta he luovat työpaikkoja. Riskien ottamisesta ei saa tehdä mahdotonta, minkä takia yhteiskunnan pitää järjestää turvaverkko jos yritys ei sitten toimikaan. Sama asia tuossa periaatteessa pyörii suuryritysten kohdalla, vaikka se ei ehkä olekaan oikein PK-sektoria kohtaan.

Jos vaikkapa jenkkiläiset autojätit menevät konkurssiin, ja 5 miljoonaa työpaikkaa häviää, se on todennäköisesti pirun paljon kalliimpi tikki kuin tukea näitä yhtiöitä vaikkapa sillä 50 miljardilla dollarilla mitä he nyt pyytävät. Sitä paitsi, voitoista "sosialisoidaan" verojen muodossa aina osa, kokonaisveroaste huomioiden esim. Suomessa se osa on vieläpä aika peijakkaan suuri.

Joo, no tuota viimeistä heittoa nyt ei pidä ottaa sanatarkasti. Rahoitusmarkkinoiden liian nopea vapauttaminen oli kuitenkin yhtenä katalyyttinä Suomen 1990-luvun lamalle. Markkinat sinällään ovat välttämättömät, jotta voidaan varmistaa tehokas resurssiallokaatio. Hyvinvointia ei kuitenkaan jaa ylemmiltä tuloluokilta alemmille mikään "näkymätön käsi", vaan julkinen valta on ainoa mikä asiaan voi vaikuttaa.

Meinaan lähinnä tällä kehityksellä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi sitä, että valtio ja muut poliittiset toimijat nostavat nykyisin kätensä pystyyn, kun puhutaan esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista (irtisanomissuoja yms), koska elinkeinoelämän pamput itkevät liian kovista kustannuksista yms. Tästä hyvänä esimerkkinä Häkämiehen kommentit jokin aika sitten, joiden mukaan valtion pitää pelata pörssisääntöjen mukaan.

Ja kyllä, yhteiskunta ottaa voitoista omansa, mutta eipä minkäänlaista yrityselämää juuri olisi, ellei yhteisistä varoista rahoitettaisi välttämättömiä asioita kuten infrastruktuuri. Tällä hetkellä ottaa jonkin verran nuppiin se, että valtio-omisteiset yritykset käyttävät kansainvälistä verosuunnittelua (veroparatiiseja) alentaakseen veroastettaan. Valtio ja muut omistajat tietenkin hyötyvät korkeammista tuotoista alemmasta veroasteesta johtuen, mutta samalla valtion verotulot toisaalta pienenevät, koska osa tuotoista ei olekaan valtion verotuksen piirissä. Samalla myös ylläpidetään varjotalousjärjestelmää, jonka kautta mm. rahoitetaan ja ylläpidetään terrorismia, huumekauppaa, ihmiskauppaa, Wincapitaa...

Eli ekonomismi, eli lyhytnäköinen talousajattelu, korvaa politiikan, jossa on voitu vielä käsitellä sellaisiakin käsitteitä kuten "moraalia", joka tuntuu olevan täysin vieras monille vahvasti talousorientoituneille henkilöille.

 

[ossipena]

Alkaa olla aika katkeran julistuksen makua jo, sivis ystäväiseni.

Ihan totuuksia tuntui laukovan ja siitä on otettu opiksi usa:ssa kun bailausrahoille tulee vastineeksi preferred-osakkeita jotka on about kaikessa ensimmäisenä jonossa ja normi osakkeet jonon hännillä. Tällöin ei kaadeta rahaa suoraan osakkeenomistajille jotka varmasti tietävät riskit sijoittaessaan (eli osakkeet voi pitää virtuaalisena paskapaperina pahimmassa tapauksessa)

 

[Crusader]

Joo, no tuota viimeistä heittoa nyt ei pidä ottaa sanatarkasti. Rahoitusmarkkinoiden liian nopea vapauttaminen oli kuitenkin yhtenä katalyyttinä Suomen 1990-luvun lamalle. Markkinat sinällään ovat välttämättömät, jotta voidaan varmistaa tehokas resurssiallokaatio. Hyvinvointia ei kuitenkaan jaa ylemmiltä tuloluokilta alemmille mikään "näkymätön käsi", vaan julkinen valta on ainoa mikä asiaan voi vaikuttaa.

Meinaan lähinnä tällä kehityksellä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi sitä, että valtio ja muut poliittiset toimijat nostavat nykyisin kätensä pystyyn, kun puhutaan esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista (irtisanomissuoja yms), koska elinkeinoelämän pamput itkevät liian kovista kustannuksista yms. Tästä hyvänä esimerkkinä Häkämiehen kommentit jokin aika sitten, joiden mukaan valtion pitää pelata pörssisääntöjen mukaan.

Ja kyllä, yhteiskunta ottaa voitoista omansa, mutta eipä minkäänlaista yrityselämää juuri olisi, ellei yhteisistä varoista rahoitettaisi välttämättömiä asioita kuten infrastruktuuri. Tällä hetkellä ottaa jonkin verran nuppiin se, että valtio-omisteiset yritykset käyttävät kansainvälistä verosuunnittelua (veroparatiiseja) alentaakseen veroastettaan. Valtio ja muut omistajat tietenkin hyötyvät korkeammista tuotoista alemmasta veroasteesta johtuen, mutta samalla valtion verotulot toisaalta pienenevät, koska osa tuotoista ei olekaan valtion verotuksen piirissä. Samalla myös ylläpidetään varjotalousjärjestelmää, jonka kautta mm. rahoitetaan ja ylläpidetään terrorismia, huumekauppaa, ihmiskauppaa, Wincapitaa...

Kovasti on huomautettavaa, mutta onko tarjota mitään vastineeksi? En jaksa alkaa koko ketjua kahlaamaan, joten kerro vaikka lyhyesti oma ehdotuksesi tilanteen korjaamiseksi, ja esimerkki missä se on toteutunut menestyksekkäästi.

Vaikka tuo veronkierto ikävä ilmiö onkin, se on varsin marginaalinen ilmiö jos katsotaan koko kapitalististen maiden järjestelmää.

Eli ekonomismi, eli lyhytnäköinen talousajattelu, korvaa politiikan, jossa on voitu vielä käsitellä sellaisiakin käsitteitä kuten "moraalia", joka tuntuu olevan täysin vieras monille vahvasti talousorientoituneille henkilöille.

Niin tai sitten se moraali ei ole kaikilla samanlainen. Joku voi vaikkapa olla sitä mieltä, että "kaikille ansionsa mukaan" on moraalisesti hyväksyttävä ideologia. Jonkun toisen mielestä globaali vapaamatkustus voi ilmeisesti olla moraalisesti hyväksyttävää...

Offtopicia, yleistyksiä ja yleistä pohdintaa: Mietittiin kaverin kanssa tuossa joku päivä, että tuntuu kuin suomessa olisi yliopistotasolla kaksi järjestelmää; se, joka tekee rahat (tekniset ja kaupalliset alat yms.), ja se joka käyttää ne (perinteisten yliopistojen yhteiskuntatieteet yms.). Siinä kun teknillisissä yliopistoissa opetetaan tehokasta kilpailua laskennollisin mallein, näissä perinteisissä yliopistoissa opetus tuntuu olevan vasemmistolaisempaa ja yhteiskunnallisissa kokeiluissa kusseet talousteoriat perustellaan sillä että jokin 1600-luvulla elänyt ukko (parhaassa tapauksessa kaksi) on sanonut niin. Näistä rahantekijöistä sitten aikanaan muodostuu se yksityisen sektorin ydinjoukko joka yrittää ylläpitää BKT:ta, ja samalla näistä kuluttajista muodostuu virkamiehinä massiivinen julkinen sektori joka haluaa imeä tästä BKT:sta mahdollisimman paljon valtiolle, yrittäen perustella samalla oman tarpeellisuutensa ja rypeä moraalisessa säteilyssään.

 

[sivis]

Kovasti on huomautettavaa, mutta onko tarjota mitään vastineeksi? En jaksa alkaa koko ketjua kahlaamaan, joten kerro vaikka lyhyesti oma ehdotuksesi tilanteen korjaamiseksi, ja esimerkki missä se on toteutunut menestyksekkäästi.

Vaikka tuo veronkierto ikävä ilmiö onkin, se on varsin marginaalinen ilmiö jos katsotaan koko kapitalististen maiden järjestelmää.

En jaksa millään alkaa kirjoittamaan, koska tiedän että olen kirjoittanut aiheesta ennenkin ja searchilla varmasti löytyy jos kiinnostaa tarpeeksi. Jälkimmäistä kappaletta koskien kirjoitan kaksi lukua:
11 500 miljardia dollaria (eli 11,5 biljoonaa) ja 255 miljardia dollaria. Ensimmäinen on se summa, joka on arviotu talletettaneen veroparatiiseihin. Jälkimmäinen on se summa, jonka arvioidaan jäävän keräämättä veroviranomaisten toimesta vuosittain veronkierron vuoksi.

Niin, ja jos nyt osoitellaan sormilla, niiin Nokialla on muuten myös eräs tytäryhtiö Bermudalla. IKEA käyttää myös varsin paljon veroparatiiseja toiminnassaan. Juu, ja Sonera myös. Sillä on rekisteröitynä yhtiöitä mm. Jerseyllä ja Caymansaarilla. Outokumpu taasen tykkää Bermudasta.... jne. Asiaan voitaisiin vaikka puuttua EU:n tasolla tai WTO:ssa, mutta eipä ole tehty mitään haitallisen verokilpailun ehkäisemiseksi. Näyttää olevan tuon "vapaakaupan" edistäminen tärkeämpää.

Vertailun vuoksi, Yhdysvaltain 2000-luvulla käymien sotakampanjoiden kustannuksiksi on arvioitu 2-3 biljoonaa dollaria, joten ei nyt ihan marginaali-ilmiöstä ole kyse. Älä toki pahoita mieltäsi, juuri kukaan ei Suomessa tiedä veroparatiiseista mitään (pl. tilintarkastusfirmat, koska ne avittavat näissä veroparatiisijärjestelyissä), koska niitä koskevaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ei ole rahoitettu. (Siis niitä ituhippejä siellä yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, jotka vittuillakseen heittelevät hiekkaa talouden rattaisiin.)

Niin tai sitten se moraali ei ole kaikilla samanlainen. Joku voi vaikkapa olla sitä mieltä, että "kaikille ansionsa mukaan" on moraalisesti hyväksyttävä ideologia. Jonkun toisen mielestä globaali vapaamatkustus voi ilmeisesti olla moraalisesti hyväksyttävää...

Jaa, entäs sitten demokraattisen päätöksentekoprosessin kautta asetettujen verojen välttely? Kieltämättä moraali on vaikea seikka käsiteltäväksi, mutta yleisesti ottaen edes lakien noudattaminen voisi olla ihan asiaa.

Offtopicia, yleistyksiä ja yleistä pohdintaa: Mietittiin kaverin kanssa tuossa joku päivä, että tuntuu kuin suomessa olisi yliopistotasolla kaksi järjestelmää; se, joka tekee rahat (tekniset ja kaupalliset alat yms.), ja se joka käyttää ne (perinteisten yliopistojen yhteiskuntatieteet yms.). Siinä kun teknillisissä yliopistoissa opetetaan tehokasta kilpailua laskennollisin mallein, näissä perinteisissä yliopistoissa opetus tuntuu olevan vasemmistolaisempaa ja yhteiskunnallisissa kokeiluissa kusseet talousteoriat perustellaan sillä että jokin 1600-luvulla elänyt ukko (parhaassa tapauksessa kaksi) on sanonut niin. Näistä rahantekijöistä sitten aikanaan muodostuu se yksityisen sektorin ydinjoukko joka yrittää ylläpitää BKT:ta, ja samalla näistä kuluttajista muodostuu virkamiehinä massiivinen julkinen sektori joka haluaa imeä tästä BKT:sta mahdollisimman paljon valtiolle, yrittäen perustella samalla oman tarpeellisuutensa ja rypeä moraalisessa säteilyssään.

Ironista. Ironista siis siksi, että nykyistä talouspolitiikkaa perustellaan yleensä valtavirran taloustieteellä ja valtavirran taloustiedettä taas dominoi uusklassinen taloustiede, joka taas perustuu pääsääntöisesti satoja vuosia sitten eläneiden taloustieteilijöiden muotoilemiin käsityksiin, jotka on jo aikalaisten toimesta kumottu. Silti näihin samoihin perusoletuksiin nojataan varsinkin kansantaloustieteessä edelleen. Luokkaerot taasen ovat olleet olemassa niin kauan kun tuotannon ylijäämästä on jouduttu kilpailemaan.

Viittaat "1600-luvulla eläneisiin ukkoihin"... en todellakaan tiedä ketä tarkoitat. Kaikesta päätellen vihjailet sosialismin ja kommunismin suuntaan, mutta Marx ja Engels elivät kylläkin 1800-luvulla.

Mainittakoon vielä, että osa yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien kansantaloustieteen laitoksista on hylännyt kokonaan keskustelun taloustieteen taustaoletuksista ja epistemologiasta. Tutkimus ja opetus noudattelee ortodoksisen taloustieteen kaavoja. Hello Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos! Voisin kertoa erään hauskan tarinan eräästä kyseisellä laitoksella vaikuttavasta tutkijasta, joka ei kestä lainkaan kritiikkiä uusklassista taloustiedettä kohtaan, mutta jääköön väliin...

Jos haluat tuoreempia arvovaltaisia nimiä jotka kyseenalaistavat tavan jolla nykyistä kilpailullista markkinataloutta harjoitetaan, tutustu vaikka sellaisiin kuin Joseph E. Stiglitz ja Paul E. Krugman.

PS. Suosittelen lukemaan juuri ilmestyneen teoksen Veroparatiisit - 20 ratkaisua varjotalouteen.

EDIT: Näköjään kirjoitin sitten kuitenkin.

EDIT2: Ihmisillä on aina helvetin vahvat mielipiteet Marxiin liittyen, vaikka he eivät olisi lukeneet hänen tuotannostaan sivuakaan. Yleensä nämä mielipiteet liittyvät surkuhupaisesti Leniniin, vaikka Marxin teorioilla tuotantosuhteista ja Lenin puolueteorialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Marxiin ei muuten saa nykyään edes viitata. Adam Smithiin ja Sun Tzuhun viittaminen sen sijaan on äärimmäisen sexyä. Ja Sarasvuohon. Se on guru. Marxiin jos viittaat, niin sinua pidetään kommunistina ja sinut pitäisi viedä maakellariin ja piestä pesäpallomailalla.

 

[Crusader]

En jaksa millään alkaa kirjoittamaan, koska tiedän että olen kirjoittanut aiheesta ennenkin ja searchilla varmasti löytyy jos kiinnostaa tarpeeksi. Jälkimmäistä kappaletta koskien kirjoitan kaksi lukua:
11 500 miljardia dollaria (eli 11,5 biljoonaa) ja 255 miljardia dollaria. Ensimmäinen on se summa, joka on arviotu talletettaneen veroparatiiseihin. Jälkimmäinen on se summa, jonka arvioidaan jäävän keräämättä veroviranomaisten toimesta vuosittain veronkierron vuoksi.

Niin, ja jos nyt osoitellaan sormilla, niiin Nokialla on muuten myös eräs tytäryhtiö Bermudalla. IKEA käyttää myös varsin paljon veroparatiiseja toiminnassaan. Juu, ja Sonera myös. Sillä on rekisteröitynä yhtiöitä mm. Jerseyllä ja Caymansaarilla. Outokumpu taasen tykkää Bermudasta.... jne. Asiaan voitaisiin vaikka puuttua EU:n tasolla tai WTO:ssa, mutta eipä ole tehty mitään haitallisen verokilpailun ehkäisemiseksi. Näyttää olevan tuon "vapaakaupan" edistäminen tärkeämpää.

Vertailun vuoksi, Yhdysvaltain 2000-luvulla käymien sotakampanjoiden kustannuksiksi on arvioitu 2-3 biljoonaa dollaria, joten ei nyt ihan marginaali-ilmiöstä ole kyse. Älä toki pahoita mieltäsi, juuri kukaan ei Suomessa tiedä veroparatiiseista mitään, koska niitä koskevaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ei ole rahoitettu. (Siis niitä ituhippejä siellä yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, jotka vittuillakseen heittelevät hiekkaa talouden rattaisiin.)

Jaa, entäs sitten demokraattisen päätöksentekoprosessin kautta asetettujen verojen välttely? Kieltämättä moraali on vaikea seikka käsiteltäväksi, mutta yleisesti ottaen edes lakien noudattaminen voisi olla ihan asiaa.

Nämä ovat edelleen ihan kivoja asioita käsitellä, mutta niitä ei tule sotkea kapitalismiin. Vaikka Venäjällä juodaan paljon viinaa, se ei ole kommunismin opinkappale.

Jos joku kiertää veroja tai muuta illegitiimiä, tähän pitäisi ehkä (ehkä, koska sen todellista vaikutusta talouteen ei tiedetä) puuttua jotenkin (lainsäädäntö), mutta se ei siitä huolimatta ole jotakin mikä voitaisiin laittaa vapaan talouden piikkiin suoranaisesti. Jos taas firmat vaikka laittavat omia rahojaan veroparatiiseihin, se on aivan heidän oma bisneksensä ja siinä toteutuu valtioiden välinen kilpailu, kuten se toteutuu muussakin kaupassa. Jos kerran peräät lainkuuliaisuutta, implisiittisesti myönnät itsekin että ongelma ei ole valtion tavassa hoitaa asioita, vaan yksityisten toimijoiden tavasta olla noudattamatta valtion vaatimuksia.

Ironista. Ironista siis siksi, että nykyistä talouspolitiikkaa perustellaan yleensä valtavirran taloustieteellä ja valtavirran taloustiedettä taas dominoi uusklassinen taloustiede, joka taas perustuu pääsääntöisesti satoja vuosia sitten eläneiden taloustieteilijöiden muotoilemiin käsityksiin, jotka on jo aikalaisten toimesta kumottu. Silti näihin samoihin perusoletuksiin nojataan varsinkin kansantaloustieteessä edelleen. Luokkaerot taasen ovat olleet olemassa niin kauan kun tuotannon ylijäämästä on jouduttu kilpailemaan.

Viittaat "1600-luvulla eläneisiin ukkoihin"... en todellakaan tiedä ketä tarkoitat. Kaikesta päätellen vihjailet sosialismin ja kommunismin suuntaan, mutta Marx ja Engels elivät kylläkin 1800-luvulla.

Mainittakoon vielä, että osa yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien kansantaloustieteen laitoksista on hylännyt kokonaan keskustelun taloustieteen taustaoletuksista ja epistemologiasta. Tutkimus ja opetus noudattelee ortodoksisen taloustieteen kaavoja. Hello Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos! Voisin kertoa erään hauskan tarinan eräästä kyseisellä laitoksella vaikuttavasta tutkijasta, joka ei kestä lainkaan kritiikkiä uusklassista taloustiedettä kohtaan, mutta jääköön väliin...

Jos haluat tuoreempia arvovaltaisia nimiä jotka kyseenalaistavat tavan jolla nykyistä kilpailullista markkinataloutta harjoitetaan, tutustu vaikka sellaisiin kuin Joseph E. Stiglitz ja Paul E. Krugman.

PS. Suosittelen lukemaan juuri ilmestyneen teoksen Veroparatiisit - 20 ratkaisua varjotalouteen.

EDIT: Näköjään kirjoitin sitten kuitenkin.

EDIT2: Ihmisillä on aina helvetin vahvat mielipiteet Marxiin liittyen, vaikka he eivät olisi lukeneet hänen tuotannostaan sivuakaan. Yleensä nämä mielipiteet liittyvät surkuhupaisesti Leniniin, vaikka Marxin teorioilla tuotantosuhteista ja Lenin puolueteorialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Marxiin ei muuten saa nykyään edes viitata. Adam Smithiin ja Sun Tzuhun viittaminen sen sijaan on äärimmäisen sexyä. Ja Sarasvuohon. Se on guru. Marxiin jos viittaat, niin sinua pidetään kommunistina ja sinut pitäisi viedä maakellariin ja piestä pesäpallomailalla.

Tarkoitin 1600-luvun ukkoihin vertaamisilla sitä, että ylipäänsä perustellaan asia jonkin henkilön kautta. Jos on mahdollista löytää selkeä malli siitä miten jokin systeemi toimii, se on imo pahuksen paljon parempi perustelu kuin viitata jonkin satoja vuosia sitten eläneen ukon horinoihin ilman sen kummempia perusteluja. Aivan, viittaan tapaasi vastata kysymyksiin/perustella antamalla joitakin nimiä ja kehottamalla tutustumaan heidän tuotantoonsa. Jos en jaksa käydä tätä keskustelua läpi jotta löytäisin jonkin punaisen langan esiittämääsi kritiikkiin, tuskin jaksan alkaa tahkoamaan oletettavasti vasemmistolaisen taloustieteen merkkiteoksia jotta ymmärtäisin mitä ajat takaa.

Enkä viitannut Marxiin tai Leniniin, vaikka kävi kyllä mielessä verrata Marxin tapaa arvostella, muttei esittää ratkaisumallia, teikäläisen argumentointiin.

Eli yleisesti ottaen, nimenomaan en halua "tuoreempia arvovaltaisia nimiä", vaan konkreettisia esimerkkejä siitä millainen olisi vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kritisoimasi "yhteiskunnallinen epäkohta"/yhteiskunnallinen epäkohta. Oletan, että jos olet omaksunut heidän oppinsa, pystyt referoimaan heitä sen verran että kirjoitustesi ymmärtäminen ei vaadi kirjastoreissua.

 

[sivis]

Nämä ovat edelleen ihan kivoja asioita käsitellä, mutta niitä ei tule sotkea kapitalismiin. Vaikka Venäjällä juodaan paljon viinaa, se ei ole kommunismin opinkappale.

Tämä on juuri se uusklassisen taloustieteen omaksuneiden kaikkein paradoksaalisin ongelma. Jos maailma ei toimi niin kuin se taloustieteen teorioissa esitetään, se ei ole teorian vika, vaan maailman vika! :hyvä:

Jos joku kiertää veroja tai muuta illegitiimiä, tähän pitäisi ehkä (ehkä, koska sen todellista vaikutusta talouteen ei tiedetä) puuttua jotenkin (lainsäädäntö), mutta se ei siitä huolimatta ole jotakin mikä voitaisiin laittaa vapaan talouden piikkiin suoranaisesti. Jos taas firmat vaikka laittavat omia rahojaan veroparatiiseihin, se on aivan heidän oma bisneksensä ja siinä toteutuu valtioiden välinen kilpailu, kuten se toteutuu muussakin kaupassa. Jos kerran peräät lainkuuliaisuutta, implisiittisesti myönnät itsekin että ongelma ei ole valtion tavassa hoitaa asioita, vaan yksityisten toimijoiden tavasta olla noudattamatta valtion vaatimuksia.

Ei kyseessä ole mikään pelkästään illegitiimi asia vaan illegaali, eli lainvastainen asia. Mitä, luulitko ettei veronkiertoa ole kriminalisoitu? (Verojen välttely on hieman eri asia.) Samoin jälkivero voidaan lätkäistä, jos siirtohinnoittelu on toteutettu hinnoilla, jotka eivät ole maailmanmarkkinahintojen mukaiset. Ja tuota veroparatiisien vaikutusta maailmantaloudelle on kyllä myös tutkittu, eivätkä ne vaikutukset todellakaan ole positiivisia.

Eikä kyseessä todellakaan ole "firman oma asia", jos kyseessä on esimerkiksi bulvaanin käyttäminen identiteetin hämärtämiseksi. Tästä syystä sanon että lue asiasta lisää jos kiinnostaa, sillä en pysty millään purkamaan monimutkaista asiaa tänne parissa kappaleessa. Jonkin verran olen asiasta jo tähänkin threadiin kirjoittanut, mutta syvällinen aiheen käsitteleminen tuntuu täällä ajan haaskaamiselta.

Tarkoitin 1600-luvun ukkoihin vertaamisilla sitä, että ylipäänsä perustellaan asia jonkin henkilön kautta. Jos on mahdollista löytää selkeä malli siitä miten jokin systeemi toimii, se on imo pahuksen paljon parempi perustelu kuin viitata jonkin satoja vuosia sitten eläneen ukon horinoihin ilman sen kummempia perusteluja. Aivan, viittaan tapaasi vastata kysymyksiin/perustella antamalla joitakin nimiä ja kehottamalla tutustumaan heidän tuotantoonsa. Jos en jaksa käydä tätä keskustelua läpi jotta löytäisin jonkin punaisen langan esiittämääsi kritiikkiin, tuskin jaksan alkaa tahkoamaan oletettavasti vasemmistolaisen taloustieteen merkkiteoksia jotta ymmärtäisin mitä ajat takaa.

Enkä viitannut Marxiin tai Leniniin, vaikka kävi kyllä mielessä verrata Marxin tapaa arvostella, muttei esittää ratkaisumallia, teikäläisen argumentointiin.

Eli yleisesti ottaen, nimenomaan en halua "tuoreempia arvovaltaisia nimiä", vaan konkreettisia esimerkkejä siitä millainen olisi vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kritisoimasi "yhteiskunnallinen epäkohta"/yhteiskunnallinen epäkohta. Oletan, että jos olet omaksunut heidän oppinsa, pystyt referoimaan heitä sen verran että kirjoitustesi ymmärtäminen ei vaadi kirjastoreissua.

Siis mitä oikein haluat? Referoin tänne kaiken mitä uuskeynesläisessä taloustieteessä on kirjoitettu esimerkiksi julkisen sääntelyn mahdollisuuksista rajoittaa suhdannevaihteluita? Stiglitzin kirjoituksista liittyen informaatioepäsymmetrioihin? Bakerin kirjoituksista taloustieteen/talouspolitiikan taustalla vaikuttavista filosofisista rakennelmista? Jossain vaiheessa olen näitä kirjoittanutkin, mutta nykyisin ei todellakaan ole aikaa/kiinnostusta. Et ole mielestäni edes esittänyt mitään spesifejä kysymyksiä, vaan kysymykset ovat luokkaa: "Kovasti on huomautettavaa, mutta onko tarjota mitään vastineeksi? En jaksa alkaa koko ketjua kahlaamaan, joten kerro vaikka lyhyesti oma ehdotuksesi tilanteen korjaamiseksi, ja esimerkki missä se on toteutunut menestyksekkäästi."

Vastineeksi mille? Olen kirjoittanut tänne veroparatiisi-ilmiön aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja siitä millaisiin ongelmiin se johtaa. Sellaista kriittinen teoria on, se osoittaa selkeitä epäkohtia maailmasta/talouspolitiikasta yms., jotka ovat usein vielä kiusallisia poliittisille ja taloudellisille päättäjille. Toki negatiivisen kritiikin lisäksi on hyvä esittää myös positiivisia ratkaisuehdotuksia. Tuossa kirjassa niitä on 20 ja kirja on pöydällä, mutta ei niitä ole mitään syytä alkaa tänne listaamaan. Ja en ole niin hyvä kirjoittaja että pystyisin referoimaan n. 180 sivuisen kirjan tänne parissa kappaleessa.

Lisäksi olen peräänkuuluttanut yksittäisten valtioiden sekä EU:n ja WTO:n puuttumista veroparatiisi-ilmiöön. Sanomattakin on selvää, että olisi kohtuu absurdia olettaa, että tänne asioista kirjoittaminen vaikuttaisi mihinkään.

Enempää ei löydy paukkuja eikä aikaa tällä hetkellä. Kyllä se kiinnostus täytyy itsestä löytyä, jos todella haluaa opetella valtavirran taloustieteestä poikkeavien talousteorioiden sisältöä. Voisi sanoa, että voin osoittaa oven mistä voi kulkea, mutta kyllä sinun pitää ihan itse ne askeleet ottaa.

 

[Crusader]

Tämä on juuri se uusklassisen taloustieteen omaksuneiden kaikkein paradoksaalisin ongelma. Jos maailma ei toimi niin kuin se taloustieteen teorioissa esitetään, se ei ole teorian vika, vaan maailman vika! :hyvä:

Ei kyseessä ole mikään pelkästään illegitiimi asia vaan illegaali, eli lainvastainen asia. Mitä, luulitko ettei veronkiertoa ole kriminalisoitu? (Verojen välttely on hieman eri asia.) Samoin jälkivero voidaan lätkäistä, jos siirtohinnoittelu on toteutettu hinnoilla, jotka eivät ole maailmanmarkkinahintojen mukaiset. Ja tuota veroparatiisien vaikutusta maailmantaloudelle on kyllä myös tutkittu, eivätkä ne vaikutukset todellakaan ole positiivisia.

Eikä kyseessä todellakaan ole "firman oma asia", jos kyseessä on esimerkiksi bulvaanin käyttäminen identiteetin hämärtämiseksi. Tästä syystä sanon että lue asiasta lisää jos kiinnostaa, sillä en pysty millään purkamaan monimutkaista asiaa tänne parissa kappaleessa. Jonkin verran olen asiasta jo tähänkin threadiin kirjoittanut, mutta syvällinen aiheen käsitteleminen tuntuu täällä ajan haaskaamiselta.

Siis, ongelma tässä on se, että syytät valtion valitsemaa järjestelmää siitä mitä yksityiset henkilöt tekevät. Jos joku tekee jotain illegaalia, voidaan todeta että valtio on tehnyt aika paljon jo pelkästään kriminalisoimalla asian. Rikollisuus ei liity millään tavalla kapitalismiin, vaan sitä esiintyy kaikkialla ja kaikissa systeemeissä.

Siis mitä oikein haluat? Referoin tänne kaiken mitä uuskeynesläisessä taloustieteessä on kirjoitettu esimerkiksi julkisen sääntelyn mahdollisuuksista rajoittaa suhdannevaihteluita? Stiglitzin kirjoituksista liittyen informaatioepäsymmetrioihin? Bakerin kirjoituksista taloustieteen/talouspolitiikan taustalla vaikuttavista filosofisista rakennelmista? Jossain vaiheessa olen näitä kirjoittanutkin, mutta nykyisin ei todellakaan ole aikaa/kiinnostusta. Et ole mielestäni edes esittänyt mitään spesifejä kysymyksiä, vaan kysymykset ovat luokkaa: "Kovasti on huomautettavaa, mutta onko tarjota mitään vastineeksi? En jaksa alkaa koko ketjua kahlaamaan, joten kerro vaikka lyhyesti oma ehdotuksesi tilanteen korjaamiseksi, ja esimerkki missä se on toteutunut menestyksekkäästi."

Vastineeksi mille? Olen kirjoittanut tänne veroparatiisi-ilmiön aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja siitä millaisiin ongelmiin se johtaa. Sellaista kriittinen teoria on, se osoittaa selkeitä epäkohtia maailmasta/talouspolitiikasta yms., jotka ovat usein vielä kiusallisia poliittisille ja taloudellisille päättäjille. Toki negatiivisen kritiikin lisäksi on hyvä esittää myös positiivisia ratkaisuehdotuksia. Tuossa kirjassa niitä on 20 ja kirja on pöydällä, mutta ei niitä ole mitään syytä alkaa tänne listaamaan. Ja en ole niin hyvä kirjoittaja että pystyisin referoimaan n. 180 sivuisen kirjan tänne parissa kappaleessa.

Lisäksi olen peräänkuuluttanut yksittäisten valtioiden sekä EU:n ja WTO:n puuttumista veroparatiisi-ilmiöön. Sanomattakin on selvää, että olisi kohtuu absurdia olettaa, että tänne asioista kirjoittaminen vaikuttaisi mihinkään.

Enempää ei löydy paukkuja eikä aikaa tällä hetkellä. Kyllä se kiinnostus täytyy itsestä löytyä, jos todella haluaa opetella valtavirran taloustieteestä poikkeavien talousteorioiden sisältöä. Voisi sanoa, että voin osoittaa oven mistä voi kulkea, mutta kyllä sinun pitää ihan itse ne askeleet ottaa.

Edelleenkään se veronkierto, sikäli kun se on laitonta kapitalistisessa systeemissä, ei ole mikään kapitalismiin kuuluva osa. Miksi se muuten olisi laitonta? En tarkkaan tiedä mitä näissä tapauksissa mistä puhut on tapahtunut, mutta jos kyse on laittomuudesta, vika lienee poliisissa, ja jos kyse on lain porsaanrei'issä, ongelma on lakitekninen. Jos taas kyse on siitä, että jonkun mielestä kaikkien rahat pitäisi olla siellä, missä niitä on helpoin verottaa, ongelma on näin ajattelevien kuulassa. Minusta esim. minulla pitäisi olla oikeus säilyttää rahojani aivan missä lystään, ja samaten yrityksillä. Ehkä se veroparatiisius on jonkun tyynenmeren saaren pääelinkeino.

Ja luuletko tosiaan, että jollakulla on niin paljon mielenkiintoa ja aikaa paneutua Pakkotoiston talousmaailman tyhmien kysymysten ketjuun, että lukisi esim. 180-sivuisen kirjan, jotta ymmärtäisi mitä yrität sanoa veroparatiiseista?

 

[Carbon]

My two cents...

Rahajärjestelmämme on nykyään täysin globaali. Raha on velkaa eikä sillä ole sidottua arvoa. Jos iso tekijä maailmalla kaatuu, se vaikuttaa globalisaatiosta johtuen kaikkialla maailmassa.

Jos pankin tai yrityksen kaatuminen olisi ainoastaan alkuperäisen perustajien huoli, niin silloin toimisi tämä puhtaasti kapitalistinen ajattelutapa, eli yrittäjä ottaa riskin ja jos homma kusee niin menetät rahasi. Tämä puhdas kapitalistinen ajattelutapa ei mielestäni tässä globaalissa maailmassa toimi, juuri siksi että jos yrityksesi menee nurin, ja koska raha on velkaa, tulee joku pankki tai yksityishenkilö menemään nurin maapallon toisella puolella. Tästä syystä isoja tekijöitä, eli yrityksiä ja pankkeja, ei voi antaa mennä nurin.

Nämä siis omia mietteitäni, ajatuksia?

 

[assis]

Siis, ongelma tässä on se, että syytät valtion valitsemaa järjestelmää siitä mitä yksityiset henkilöt tekevät. Jos joku tekee jotain illegaalia, voidaan todeta että valtio on tehnyt aika paljon jo pelkästään kriminalisoimalla asian. Rikollisuus ei liity millään tavalla kapitalismiin, vaan sitä esiintyy kaikkialla ja kaikissa systeemeissä.

Se mitä ei ole kriminalisoitu, ei voi olla illegaalia eli laitonta. Laiton = lainvastainen tarkoittaa, että pitää olla jokin ko. asian kieltävä laki. Teoriassa olemassa voisi olla yhteisö, jolla ei ole mitään sääntöjä, eikä tällaisessa yhteisössä ole rikollisuuttakaan koska ei ole sääntöjä, joita voisi rikkoa.

Joten laki on melkoisen tehoton, ellei sitä valvota mitenkään. Jos sitä ei valvota, siitä ei voi jäädä kiinni eikä saada rangaistuksia, joten mitä virkaa sellaisella lailla on? Pelkästään kriminalisoimalla jotain valtio ei ole vielä tehnyt juurikaan mitään ilmiön poistamiseksi.

Yritysten veronkierto puolestaan laskettaneen organisaatiorikollisuuteen, joten kyse ei tarkalleen ottaen ole siitä, mitä yksityiset henkilöt tekevät. Yritys on juridinen toimija, jolloin yritys voi tehdä kaikenlaista, mm. kiertää veroja ilman että varsinaisesti ketään luonnollista henkilöä voidaan syyttää.

Kapitalismissa, kuten muissakin teorioissa, ilmenee ongelmia, jotka luullakseni johtuvat siitä, että ihmiset eivät ole lukeneet läksyjään eivätkä siten ymmärrä, miten heidän oikeaoppisesti tulisi toimia. Kapitalismiin muistaakseni kuuluisi mm. vapaat markkinat, joita käytännössä ei kuitenkaan ole olemassa. Teoriassa voi olla vikaa, mutta usein vikaa on (myös) toteutuksessa. Ihmisten uskoa suurempaa voimaa ei ole: olipa uskon kohteena kapitalismi tai joku jumala tai armeijan ylipäällikkö.

 

[sivis]

Siis, ongelma tässä on se, että syytät valtion valitsemaa järjestelmää siitä mitä yksityiset henkilöt tekevät. Jos joku tekee jotain illegaalia, voidaan todeta että valtio on tehnyt aika paljon jo pelkästään kriminalisoimalla asian. Rikollisuus ei liity millään tavalla kapitalismiin, vaan sitä esiintyy kaikkialla ja kaikissa systeemeissä.

Miten tällaisessa tilanteessa voidaan sitten peräänkuuluttaa sääntelemätöntä markkinataloutta, jossa markkinatoimijat harjoittavat "itsesääntelyä"? Tarkoitan sääntelyllä siis nimenomaan julkista sääntelyä lakien kautta ja sen korvautumista yritysten itsesääntelyllä, kuten Codes of Conducteilla ynnä muulla läpäläpälääpällä.

Valtio on nimenomaan menettämässä kontrollia omaan alueeseensa, kun poliittinen maantiede ja taloudellinen maantiede erkanevat toisistaan. Tällä tarkoitan sitä, että taloudelliset toimijat (ensisijaisesti monikansalliset yritykset) voivat päättää mihin ne sijoittautuvat (yleensä alhaisen verotason maihin) ja tätä kautta päättää mihin veronsa maksavat sekä samanaikaisesti voivat harjoittaa liiketoimintaa globaalisti vapaakaupan esteiden purkamisen kautta.

Ei tällaisessa tilanteessa tietenkään ole tasa-arvoiset mahdollisuudet suuryrityksillä ja pk-yrityksillä. Suuryritys maksaa nollaveroa tai hyvin alhaista veroa jonnekin veroparatiisiin ja paikalliset pienyritykset esimerkiksi Suomessa lähemmäksi 30 % veroa.

Tässä tilanteessa kyse on NIMENOMAAN ideologisista valinnoista, eikä välttämättä niinkään siitä ovatko yksilöt rikollisia vai eivät.

Edelleenkään se veronkierto, sikäli kun se on laitonta kapitalistisessa systeemissä, ei ole mikään kapitalismiin kuuluva osa. Miksi se muuten olisi laitonta? En tarkkaan tiedä mitä näissä tapauksissa mistä puhut on tapahtunut, mutta jos kyse on laittomuudesta, vika lienee poliisissa, ja jos kyse on lain porsaanrei'issä, ongelma on lakitekninen. Jos taas kyse on siitä, että jonkun mielestä kaikkien rahat pitäisi olla siellä, missä niitä on helpoin verottaa, ongelma on näin ajattelevien kuulassa. Minusta esim. minulla pitäisi olla oikeus säilyttää rahojani aivan missä lystään, ja samaten yrityksillä. Ehkä se veroparatiisius on jonkun tyynenmeren saaren pääelinkeino.

Kyse ei ole yksittäisissä lakiteknisissä seikoissa vaan siinä, että yritysten on mahdollista sijoittautua fiktiivisesti toiselle lainkäyttöalueelle kuin missä todellinen liiketoiminta tapahtuu. Tällainen toiminta on kriminalisoitu väliyhteisölainsäädännön kautta Suomessa ja muualla "Lännessä". Arvaat varmaan kuinka vaikeaa tällaisia caseja on näyttää toteen. KRP:llä ja veroviranomaisilla on varmasti aikaa suhata ympäri maailmaa ja metsästää tietoja vahvat pankkisalaisuuslait omaavista maista, jotka eivät suostu luovuttamaan tietoja helpolla.

Ja luuletko tosiaan, että jollakulla on niin paljon mielenkiintoa ja aikaa paneutua Pakkotoiston talousmaailman tyhmien kysymysten ketjuun, että lukisi esim. 180-sivuisen kirjan, jotta ymmärtäisi mitä yrität sanoa veroparatiiseista?

No paljon ainakin kyselet, joten luulisi kiinnostusta löytyvän. Aiheen pitäisi nimenomaan saada lisää julkisuutta sillä se vääristää kilpailullista markkinataloutta, koska kaikilla toimijoilla ei ole samanarvoiset ehdot harjoittaa liiketoimintaa.

Annetaan (fiktiivinen) esimerkki veroparatiisikytkennöistä: "Suomalainen" lentokoneyhtiö F haluaa uusia lentokoneita. F perustaa sijoittajaryppään kanssa leasing-yhtiön Caymansaarille. F ja tämä sijoittajarypäs ostavat lentokoneen tuon leasing-yhtiön nimissä. Lentokone on nyt rekisteröity caymansaarelaiselle yritykselle, mutta ei ole koskaan siellä käynyt. Leasing-firma on pöytälaatikkofirma, joka ei siis todellisuudessa ole muuta kuin messinkilaatta seinässä ja joku paikallinen helmenkalastaja on firman tj.

Näiden järjestelyiden kautta F saa välteltyä konevuokrien ja lainakorkojen arvonlisäverojen maksua. "Hauskaksi" asian tekee se, että F:stä 55,8 % omistaa Suomen valtio, joka siis menettää suoraan arvonlisäveroja toiminnan kautta. Sijoittajana valtio ja muut toki hyötyvät siitä, ettei F joudu maksamaan arvonlisäveroa.

Tätä toimintaa kuvaa parhaiten mielestäni seuraava sanapari: valtiosuvereniteetin prostituutio.

Kyseessä ei todellakaan ole pelkästään eksoottisista ja kaukaisista saarista, vaan veroparatiiseja löytyy paljon ihan EU:n sisältäkin. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_offshore_financial_centres

Yleensä tähän toimintaa liittyy myös rajavastuuyhtiöiden käyttö tytäryhtiönä, eli tytäryhtiön mahdollisista laittomuuksista ei voida syyttää emoyhtiötä.

Tunnettuja tapauksia, joissa veroparatiisit ovat olleet avainasemassa:

Enron "Enron paid no income taxes in four of the last five years, using almost 900 subsidiaries in tax-haven countries and other techniques, an analysis of its..." Enronin verojenvälttely(-kierto)tekniikoissa avustivat mm. Arthur Andersen ja KPMG. Arthur Andersen itse asiassa meni konkkaan tämän seurauksena.

TYCO "The criminal indictment of L. Dennis Kozlowski paints a stunning portrait of complex schemes the former chief of Tyco International Ltd. (TYC ) allegedly used to evade New York State and City sales taxes on $13.2 million worth of personal artwork. To beat the 8.25% tax, the June 4 indictment charges, Kozlowski and his co-conspirators used such tactics as preparing false invoices and shipping empty boxes to the conglomerate's executive offices in New Hampshire. That scheme was child's play compared with the apparently legal methods Tyco has used to avoid corporate income taxes. Under Kozlowski, tax avoidance became a way of life and a key corporate strategy. It's not just that Tyco five years ago moved to the now-famous tax haven of Bermuda. Since then, it has gone to extraordinary lengths to amass subsidiaries in such tax-friendly locales as Barbados, the Cayman Islands, and Jersey. From 2000 to 2001 alone, the number doubled to more than 150."

Mutta kaippa Raejuusto ja Crusader jotenkin onnistuvat perustelemaan miten me kaikki lopulta hyödymme tästä kilpailuvaltiokehityksestä.

 

[Crusader]

Miten tällaisessa tilanteessa voidaan sitten peräänkuuluttaa sääntelemätöntä markkinataloutta, jossa markkinatoimijat harjoittavat "itsesääntelyä"? Tarkoitan sääntelyllä siis nimenomaan julkista sääntelyä lakien kautta ja sen korvautumista yritysten itsesääntelyllä, kuten Codes of Conducteilla ynnä muulla läpäläpälääpällä.

Valtio on nimenomaan menettämässä kontrollia omaan alueeseensa, kun poliittinen maantiede ja taloudellinen maantiede erkanevat toisistaan. Tällä tarkoitan sitä, että taloudelliset toimijat (ensisijaisesti monikansalliset yritykset) voivat päättää mihin ne sijoittautuvat (yleensä alhaisen verotason maihin) ja tätä kautta päättää mihin veronsa maksavat sekä samanaikaisesti voivat harjoittaa liiketoimintaa globaalisti vapaakaupan esteiden purkamisen kautta.

Ei tällaisessa tilanteessa tietenkään ole tasa-arvoiset mahdollisuudet suuryrityksillä ja pk-yrityksillä. Suuryritys maksaa nollaveroa tai hyvin alhaista veroa jonnekin veroparatiisiin ja paikalliset pienyritykset esimerkiksi Suomessa lähemmäksi 30 % veroa.

Tässä tilanteessa kyse on NIMENOMAAN ideologisista valinnoista, eikä välttämättä niinkään siitä ovatko yksilöt rikollisia vai eivät.

Kyse ei ole yksittäisissä lakiteknisissä seikoissa vaan siinä, että yritysten on mahdollista sijoittautua fiktiivisesti toiselle lainkäyttöalueelle kuin missä todellinen liiketoiminta tapahtuu. Tällainen toiminta on kriminalisoitu väliyhteisölainsäädännön kautta Suomessa ja muualla "Lännessä". Arvaat varmaan kuinka vaikeaa tällaisia caseja on näyttää toteen. KRP:llä ja veroviranomaisilla on varmasti aikaa suhata ympäri maailmaa ja metsästää tietoja vahvat pankkisalaisuuslait omaavista maista, jotka eivät suostu luovuttamaan tietoja helpolla.

No paljon ainakin kyselet, joten luulisi kiinnostusta löytyvän. Aiheen pitäisi nimenomaan saada lisää julkisuutta sillä se vääristää kilpailullista markkinataloutta, koska kaikilla toimijoilla ei ole samanarvoiset ehdot harjoittaa liiketoimintaa.

Annetaan (fiktiivinen) esimerkki veroparatiisikytkennöistä: "Suomalainen" lentokoneyhtiö F haluaa uusia lentokoneita. F perustaa sijoittajaryppään kanssa leasing-yhtiön Caymansaarille. F ja tämä sijoittajarypäs ostavat lentokoneen tuon leasing-yhtiön nimissä. Lentokone on nyt rekisteröity caymansaarelaiselle yritykselle, mutta ei ole koskaan siellä käynyt. Leasing-firma on pöytälaatikkofirma, joka ei siis todellisuudessa ole muuta kuin messinkilaatta seinässä ja joku paikallinen helmenkalastaja on firman tj.

Näiden järjestelyiden kautta F saa välteltyä konevuokrien ja lainakorkojen arvonlisäverojen maksua. "Hauskaksi" asian tekee se, että F:stä 55,8 % omistaa Suomen valtio, joka siis menettää suoraan arvonlisäveroja toiminnan kautta. Sijoittajana valtio ja muut toki hyötyvät siitä, ettei F joudu maksamaan arvonlisäveroa.

Tätä toimintaa kuvaa parhaiten mielestäni seuraava sanapari: valtiosuvereniteetin prostituutio.

Kyseessä ei todellakaan ole pelkästään eksoottisista ja kaukaisista saarista, vaan veroparatiiseja löytyy paljon ihan EU:n sisältäkin. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_offshore_financial_centres

Yleensä tähän toimintaa liittyy myös rajavastuuyhtiöiden käyttö tytäryhtiönä, eli tytäryhtiön mahdollisista laittomuuksista ei voida syyttää emoyhtiötä.

Tunnettuja tapauksia, joissa veroparatiisit ovat olleet avainasemassa:

Enron "Enron paid no income taxes in four of the last five years, using almost 900 subsidiaries in tax-haven countries and other techniques, an analysis of its..." Enronin verojenvälttely(-kierto)tekniikoissa avustivat mm. Arthur Andersen ja KPMG. Arthur Andersen itse asiassa meni konkkaan tämän seurauksena.

TYCO "The criminal indictment of L. Dennis Kozlowski paints a stunning portrait of complex schemes the former chief of Tyco International Ltd. (TYC ) allegedly used to evade New York State and City sales taxes on $13.2 million worth of personal artwork. To beat the 8.25% tax, the June 4 indictment charges, Kozlowski and his co-conspirators used such tactics as preparing false invoices and shipping empty boxes to the conglomerate's executive offices in New Hampshire. That scheme was child's play compared with the apparently legal methods Tyco has used to avoid corporate income taxes. Under Kozlowski, tax avoidance became a way of life and a key corporate strategy. It's not just that Tyco five years ago moved to the now-famous tax haven of Bermuda. Since then, it has gone to extraordinary lengths to amass subsidiaries in such tax-friendly locales as Barbados, the Cayman Islands, and Jersey. From 2000 to 2001 alone, the number doubled to more than 150."

Mutta kaippa Raejuusto ja Crusader jotenkin onnistuvat perustelemaan miten me kaikki lopulta hyödymme tästä kilpailuvaltiokehityksestä.

Ensinnäkin täytyy antaa tunnustusta hienosta argumentoinnista ja pitäytymisestä viittaamasta 1600-luvulla eläneisiin äijiin.

Nyt kun pääsit asiaan, niin tuossa on paljon totta. Ongelma ei kuitenkaan ole varsinaisesti kapitalismissa, vaan juurikin näissä veroparatiiseissa. Ei mikään järjestelmä ole ongelmaton, ja kun näyttää selvältä että mikään muu järjestelmä ei pysty kilpailemaan tehokkuudessa markkinatalouden kanssa, tälläisiä asioita olisi ehkä pyrittävä hallitsemaan ylikansallisin sopimuksin, mahdollisesti verotustapaa muuttamalla tai ehkä jopa jonkinlaisin tullein.

 

[sivis]

Ensinnäkin täytyy antaa tunnustusta hienosta argumentoinnista ja pitäytymisestä viittaamasta 1600-luvulla eläneisiin äijiin.

Nyt kun pääsit asiaan, niin tuossa on paljon totta. Ongelma ei kuitenkaan ole varsinaisesti kapitalismissa, vaan juurikin näissä veroparatiiseissa. Ei mikään järjestelmä ole ongelmaton, ja kun näyttää selvältä että mikään muu järjestelmä ei pysty kilpailemaan tehokkuudessa markkinatalouden kanssa, tälläisiä asioita olisi ehkä pyrittävä hallitsemaan ylikansallisin sopimuksin, mahdollisesti verotustapaa muuttamalla tai ehkä jopa jonkinlaisin tullein.

Aivan aluksi tahdon kiittää... ;)

En ole vastustamassa kilpailullista markkinataloutta (vaikka tiettyjä yhteiskuntaelämän aloja sille ei mielestäni saisi alistaa, ja jos näin yritetään tehdä, niin varmasti kirjoitan kriittisiä kommentteja), eikä tätä edellä esittelemääni asiaa voi edes asettaa suoranaisesti oikeisto-vasemmisto-akselille, vaikka maailman superrikkaat veroparatiiseja paljon hyödyntävätkin. Toisaalta, kyllä tämä kytkeytyy kapitalismiin aivan oireellisesti, sillä ilman yksityistä voitontavoittelua tällaisesta järjestelmästä ei olisi juuri mitään hyötyä. Mutta kun järkeviä vaihtoehtoja tällaiselle kapitalistiselle järjestelmälle ei horisontissa näy, täytyy sen hiomiseen kiinnittää huomiota ja pyrkiä lisämään erityisesti yritystoiminnan läpinäkyvyyttä (taseet auki?), eikä keskittyä julkisen vallan sääntelyn (tai markkinatalouden) kritisoimiseen aina ja kaikenmuotoisena.

Ongelma on nimenomaan siinä, ettei kilpailullinen markkinatalous toteudu millään tavoin tasa-arvoisena niin kauan kuin veroparatiisijärjestelmä on olemassa ja sitä käytetään aktiivisesti. Ongelman ydin on valtiosuvereniteettiin olennaisesti kuuluvissa piirteissä, eli verosuvereniteetissa sekä oikeudessa kotipaikan myöntämiseen. Ehkä jokin verotason ja verosopimusten harmonisointi voisi olla EU:n alueella ehkä mahdollista, mutta sitten tulevat kyseeseen taas tuotantokustannukset yms.

Ylikansalliset sopimukset aiheesta olisivat äärimmäisen tärkeitä, mutta kuten tässä on tullut esille, veroparatiisien käytössä on kyse äärimmäisen suurista rahoista, vallankäytöstä yms, joten sopimusten aikaansaaminen on varmasti älyttömän vaikeaa. Yksi suuri ongelma on mm. se, että valtiot suostuvat ottamaan omaan "lainmukaiseen" pankkijärjestelmäänsä rahaa ulkomailla tehdyistä rikoksista, vaikka kyseessä olisi selkeästi rikollista toimintaa, kuten pankkiryöstöjä tai huumekauppaa. Toinen ongelma on se, että parhaat "lakiaivot" eivät todellakaan lähde organisaatioihin, jotka yrittävät selvittää näitä vyyhtejä, vaan kovapalkkaisille palleille Big Four -tilintarkastusfirmoihin tai yritysten verojohtajiksi luomaan "kansainvälistä verostrategiaa".

Yhdysvalloille täytyy itse asiassa antaa tunnustusta siitä, että siellä tehtiin paljon työtä syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen terrorismirahoittajien veroparatiisijärjestelyiden kitkemiseksi. Monissa maissa veroparatiisijärjestelyistä puhuminen on normaali osa ulkopolitiikkaa ja jopa päivänpolitiikkaa, mutta Suomessa asiasta ollaan oudon hiljaa, vaikka virkamieskunnassa onkin ihmisiä, jotka todella yrittävät vaikuttaa asiaan.

Tuossa kirjassa johon aiemmin viittasin, käydään läpi ehdotuksia miten ongelmaan voitaisiin vaikuttaa. Osa koskee lainsäädännöllisten porsaanreikien tukkimista, mutta ehkä vielä tärkeämpää olisi mielestäni vaatia monikansalliset yhtiöt raportoimaan avoimesti veroparatiisijärjestelyistään. Osa näin jopa jo tekee, mutta todella monet eivät puhu asiasta halaistua sanaa. Paradoksaalisesti, kirjanpitostandardien kehittäminen ja erityisesti niiden läpinäkyvyyden kehittäminen saattaisi vaikuttaa asiaan positiivisesti.

Mutta joo, oli ihan viihdyttävää skriivailla, mutta nyt täytyy palata taas "sorvin" ääreen.

 

[Turisas]

Valuuttakurssien määräytyminen kelluvien (ja kiinteiden) tapauksissa? Kysyntää ja tarjontaa, suhteellista inflaatiota, mitä kaikkea? Jäänyt varsin epäselväksi.

 

[sivis]

Valuuttakurssien määräytyminen kelluvien (ja kiinteiden) tapauksissa? Kysyntää ja tarjontaa, suhteellista inflaatiota, mitä kaikkea? Jäänyt varsin epäselväksi.

Tuossa on yleisellä tasolla käsitelty asiaa, painopiste Bretton Woods -järjestelmässä.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7725157.stm

 

[Relg]

Tyhmä kysymys mutta kysytään. Eli miten paljon asuntolainen korkoja saa hyvitettyä verotuksessa? Eli siis jos maksan korkoja vaikka 8000€ vuodessa niin minkä verran niistä "saa takaisin" verotuksen kautta?

Olipa tyhmän kuuloisesti kirjoitettu mutta jos joku ymmärsi mitä tarkoitan, kiitos.

 

[Wendy]

Tyhmä kysymys mutta kysytään. Eli miten paljon asuntolainen korkoja saa hyvitettyä verotuksessa? Eli siis jos maksan korkoja vaikka 8000€ vuodessa niin minkä verran niistä "saa takaisin" verotuksen kautta?

Tästä viestistä alkaen on käsitelty alijäämähyvitystä, joka siis tehdään jos ei ole pääomatuloja. Jos sulla on pääomatuloja, maksetut korot vähennetään pääomatuloista.

 

[Carbon]

Jos pankin tiskille tuo hirveä määrä kolikoita, miten virkailija ne laskee? Joutuuko laskemaan ne itse yksitellen vai heitetäänkö ne johonkin koneeseen joka laskee ne? Itselläni hirveä määrä kolikoita ja hävettää vähän mennä sinne heittää muutama kilo kolikoita tiskille :dance:

 

[vision]

Aika monessa pankissa on laskentaa varten pussit. Eli lastaat kolikot pussiin, pudotat luukkuun ja parin päivän päästä ne ilmestyy tilille.

Kolikot lasketaan koneellisesti.