Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
moves towards protectionism during the Great Depression helped to deepen economic problems

http://www.ft.com/cms/s/0/33d242ee-8a5f-11dd-a76a-0000779fd18c.html

Miksi? Ihan vain senkö takia, että kaupan sulkemisen myötä elintarvikkeet ym. kotona kallistuivat, mikä taas johti sosiaalisiin ja sitä kautta taloudellisiin ongelmiin?

Toinen kysymys, sama artikkeli:

He insisted that the correct way to deal with the current financial crisis was to continue work on lowering tariffs and other barriers to trade.

Onko tässä vain kyse 'collective effort'-tyylisestä järkeilystä vain miten konkreettisesti trade barriersien alentaminen auttaisi valuuttakriisiin (oikea termi?)? Että kun kauppa toimii, maat pystyvät ikäänkuin tukemaan toisiaan ja systeemi pysyy kasassa?

Raejuusto sanoi asian pääosin oikein, eli todellinen vapaakauppa edistää hyvinvointia. Ongelmana on nimenomaan se, että usein näin ei ole. Sen sijaan että useat pienet yritykset kävisivät kauppaa keskenään kunnon kilpailutilanteessa, mittakaavaetujen vuoksi järjestelmä ajautuu kohti monopolistista tai oligopolistista asetelmaa.

Tähän kun lisätään vielä se, että hinnat eivät pääse määräytymään markkinoilla "vapaasti" muun muassa suuryritysten sisäisen siirtohinnoittelun takia, ei vapaakauppa ole täysin autuas kuin teorian tasolla. Useimmiten vapaakauppa tosin lisää kaikkien hyvinvointia. Kiina on tästä esimerkki.

Käytännössä kaikki tullit, verot yms. pitäisi poistaa, jotta vapaakauppa toimisi. Lisäksi on ongelmia informaatioepäsymmetrioiden osalta, ihmiset eivät ole rationaalisia toimijoita yms.

Niin, ja näissä ei ole takana mitään hämäriä "systeemejä" joita pitää pitää pystyssä, kaikki tällaiset vaihdantatilanteet voidaan mallintaa vaikka kahden ihmisen välisenä vaihdantana. WTO:n tehtävä on yksinkertaisesti edistää näitä vaihtokauppoja.

Itse asiassa ei voida, koska kuluttajat preferoivat hyödykkeitä eri tavoin.

Globalisaatio on kaikkina aikoina edistynyt ja köyhyys vähentynyt maailmasta sillä että kaupan esteitä on purettu. Jopa silloin kun kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ei ollut oli globalisaatiosta hyötyä kaikille.

Mistä sitten johtuu että alle dollarilla päivässä toimeentulevien määrä on räjähtänyt kasvuun, ja toisaalta, köyhien ja rikkaiden välinen kuilu suurentunut entisestään?

Yksinkertainen selitys: ei ole todellista vapaakauppaa, vaan globalisaatiota edistetään tiettyjen erityisintressiryhmien toimesta. Tässä hyvä teos aiheesta: Global business regulation Suosittelen kaikille lämpimästi. Usein teokset nojaavat joko "oikealle" tai "vasemmalle", mutta tämän teoksen osalta mitään selkää painotusta suuntaan tai toiseen en oikeastaan havainnut.

EDIT: Ja jotta tulisi jotain aiheeseenkin kommentoitua: Olisi todella paha asia kaikkien kannalta, jos tässä vaiheessa alettaisiin nostaa kaupan esteitä takaisin.
 
Siis tarkoitin systeemillä ihan vaan koko kansainvälisen kaupan periaatetta, eli juuri vaihtokauppaa.

Eli ymmärsinkö nyt oikein, että USA:lla on tällä hetkellä trade deficit, eli imports > exports. Tätä halutaan parantaa vähentämällä tuonnin määrää, mikä auttaisi oman maan tuottajia. Tässä voittaisivat nimenomaan USA:laiset tuottajat, häviäjiä olisivat mm. kuluttajat korkeamman hintatason takia.
Oikea ratkaisu tilanteeseen olisi kaupan esteiden alentaminen, mikä johtaisi lisääntyneiseen tuontiin. Tämä olisi hyödyllistä kuluttajille, mutta huonoa esim. työpaikkojen kannalta. Onko muita voittajia/häviäjiä? Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että hinnan laskiessa kulutus kasvaa ja tätä kautta auttaa tilanteeseen?
 
Siis tarkoitin systeemillä ihan vaan koko kansainvälisen kaupan periaatetta, eli juuri vaihtokauppaa.

Eli ymmärsinkö nyt oikein, että USA:lla on tällä hetkellä trade deficit, eli imports > exports. Tätä halutaan parantaa vähentämällä tuonnin määrää, mikä auttaisi oman maan tuottajia. Tässä voittaisivat nimenomaan USA:laiset tuottajat, häviäjiä olisivat mm. kuluttajat korkeamman hintatason takia.
Oikea ratkaisu tilanteeseen olisi kaupan esteiden alentaminen, mikä johtaisi lisääntyneiseen tuontiin. Tämä olisi hyödyllistä kuluttajille, mutta huonoa esim. työpaikkojen kannalta. Onko muita voittajia/häviäjiä? Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että hinnan laskiessa kulutus kasvaa ja tätä kautta auttaa tilanteeseen?

Kyllä, eli jenkeillä on järkyttävä vaihtotaseen alijäämä tällä hetkellä.

On mielenkiintoista että anglo-amerikkalaista taloudellista mallia on viety ympäri maailman puoliväkisin, huolimatta siitä mitä paikallisille yrityksille ja kansantalouksille on tapahtunut. Nyt kun "globalisaatio" puree jenkkilää perseeseen, niin ollaankin miettimässä kaupan esteiden rajoituksia.

Auttaisivatko kaupan esteet sitten kuitenkaan, eli pystyisivätkö jenkit tuottamaan paikallisesti niitä hyödykkeitä joita "normaalisti" tuodaan ulkomailta. Terästeollisuus on yksi joka varmaan jenkeissä elpyisi tällaisen päätöksen myötä. Toisaalta, miten niin ylivelkaantunut kansakunta pystyisi lisäämään kansallisesti tuotettujen (ja todennäköisesti kalliimpien) tuotteiden menekkiä kotimaassaan?

On kuitenkin muistattava, että WTO sallii tietyissä tapauksissa vastavuoroisten sanktioiden asettamisen toista jäsenmaata kohtaan, jos toinen on ensiksi rajoittanut kauppaa oikeudettomasti. Eli tuotteita ei välttämättä pystyttäisi tuottamaan vientiin, varsinkin kun dollari on vielä vahvistunut (pääosin dollarihamstraamisen myötä).

Eli parempi olisi purra hammasta, kärsiä ja pitää ne markkinat avoimina.
 
On mielenkiintoista että anglo-amerikkalaista taloudellista mallia on viety ympäri maailman puoliväkisin, huolimatta siitä mitä paikallisille yrityksille ja kansantalouksille on tapahtunut. Nyt kun "globalisaatio" puree jenkkilää perseeseen, niin ollaankin miettimässä kaupan esteiden rajoituksia.

Tämä kertoo ainoastaan sen tosiasian että ei sitä globalisaatiota ja maailmanmahtia ole viemässä eteenpäin mikään juutalaisten salaliitto, vaan alati vaihtuvat hallitukset ja ennenkaikkea omaa elämäänsä elävä yritysmaailma ja hyötyä ja hyvinvointia tavoittelevat ihmiset niiden takana. Tiedät itsekin hyvin että "globalisaation edistäminen puoliväkisin" on vähän liioitellusti sanottu, koska pitkällä tähtäimellä voidaan aina todeta sen olleen hyväksi kansakunnille. Tuskin ketään harmittaa se että skotlantilaiset toivat aikoinaan Suomeenkin globalisaatio "puoliväkisin".

Reaktio nostaa kaupan esteitä on ihan luonnollinen ja ymmärrettävä kun taas otetaan huomioon että poliitikotkin ovat vain ihmisiä joita ei käske noudattamaan mitään tiettyjä ideologioita mikään kaikkivaltias juutalainen salaliitto...
 
Jos USA turvautuisi protectionismiin, mitä lyhyt- ja pitkäkantoisia seurauksia sillä olisi? Tai siis voiko sanoa, että lyhyellä tähtäimellä kotimaisen teollisuuden asema paranisi, mutta pitkällä tähtäimellä se ei pystyisi kannattamaan koko maata?
 
Tämä kertoo ainoastaan sen tosiasian että ei sitä globalisaatiota ja maailmanmahtia ole viemässä eteenpäin mikään juutalaisten salaliitto, vaan alati vaihtuvat hallitukset ja ennenkaikkea omaa elämäänsä elävä yritysmaailma ja hyötyä ja hyvinvointia tavoittelevat ihmiset niiden takana. Tiedät itsekin hyvin että "globalisaation edistäminen puoliväkisin" on vähän liioitellusti sanottu, koska pitkällä tähtäimellä voidaan aina todeta sen olleen hyväksi kansakunnille. Tuskin ketään harmittaa se että skotlantilaiset toivat aikoinaan Suomeenkin globalisaatio "puoliväkisin".

Reaktio nostaa kaupan esteitä on ihan luonnollinen ja ymmärrettävä kun taas otetaan huomioon että poliitikotkin ovat vain ihmisiä joita ei käske noudattamaan mitään tiettyjä ideologioita mikään kaikkivaltias juutalainen salaliitto...

Heh, mielestäni en ole puhunut misään vaiheessa juutalaisista yhtään mitään. :)

IMF:n rakennesopeuttamisohjelmat ovat kyllä monilta osin mielestäni puoliväkisin pakottamista. Rakennesopeuttamisohjelmaan (eli IMF antaa lainaa ja sanalee ehdot) ajaudutaan usein maan rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen ja kaupan esteiden purkamisen vuoksi. Monissa tapauksissa kansalliset yritykset eivät pysty kilpailemaan monikansallisten (tai pikemminkin ylikansallisten) yritysten kanssa vaan ne joko ostetaan em. toimijoiden toimesta tai sitten ne ajautuvat konkurssiin.

Toisaalta, Islanti saa IMF:ltä 2,1 miljardin dollarin lainan. Mitäköhän tämän lainan edellytyksenä on ollut? Islanti yksityistää Geysirinsä? :)
 
Käytän tuota juutalaisten salaliittoa metaforana, aina kun puhutaan siitä että "joku vie väkisin jotain politiikkaa/talousjärjestelmää/etc. johonkin". Eikun, se on paradigma. Eihän vapaassa maailmassa sellainen ole todellisuutta, jos vähänkin viitsii miettiä miltä tasolta ne päätökset alkujaan johtuvat. Uskon vilpittömästi että monissa maissa joihin IMF tuo noita sopeuttamisohjelmia päätetään kuitenkin alunperin demokraattisesti siitä että siellä tarvitaan vapaata markkinataloutta edistämään talouskasvua. Islannissakin tämä IMF:n masinoima juutalaisten salaliitto ryövätä geysirit on alunperin ainakin lähtenyt liikkeelle siitä että siellä on ne monet kriisiin johtaneet päätökset tehty ihan oma-aloitteisesti.
 
Paljonko ns. tavallinen keskituloinen pariskunta voi saada luottokortille limiittiä? Nordean Master Goldissa on ainakin ennen ollut 5000 ja 8000 euron rajat. Saako yli tuon 8000 euron olevaa korttia? Ihan mielenkiinnosta kysyn kun tuli asiasta vähän vääntöä...

Periaatteessahan limiitti kai voi olla mitään vaan jos on paalua takana. Mutta jätetään varakkaat pois tästä laskusta.
 
Paljonko ns. tavallinen keskituloinen pariskunta voi saada luottokortille limiittiä? Nordean Master Goldissa on ainakin ennen ollut 5000 ja 8000 euron rajat. Saako yli tuon 8000 euron olevaa korttia? Ihan mielenkiinnosta kysyn kun tuli asiasta vähän vääntöä...

Periaatteessahan limiitti kai voi olla mitään vaan jos on paalua takana. Mutta jätetään varakkaat pois tästä laskusta.
Tyttöystävälle tarjottiin master gold + visa gold a 8000
Ja itse olisin saanut master 4000 + visa 8000 jos olisin ottanut. Eli 28k... Vähän alle keskituloisia ollaan.
 
Tyttöystävälle tarjottiin master gold + visa gold a 8000
Ja itse olisin saanut master 4000 + visa 8000 jos olisin ottanut. Eli 28k... Vähän alle keskituloisia ollaan.

Jep. Jos kaikki maholliset ja mahottomat korit ottaa, niin pääsee varmasti suuriinkin määriin. Mutta jos puhutaan ihan yksittäisestä kortista, niin onko joku maksimi mitä tavallinen tallaaja voi saada? Eli saako yli tuon 8000 euron?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mutta jos puhutaan ihan yksittäisestä kortista, niin onko joku maksimi mitä tavallinen tallaaja voi saada? Eli saako yli tuon 8000 euron?

Muistaakseni OP:sta Visa Goldiin oli mahdollisuus ottaa 10.000€ maksimissaan.
 
Eiköhän se vähän riipu muistakin jutuista kun tuloista, itse kun hain korttia niin tsekkas tilin saldon ja tilihistorian(ja sit tarjos korkeempaa :D). Kyllä se max. luotto on eri persaukiselle maksuhäiriömerkinnän omaavalle ja säästäjälle jolla "puhdas" tausta
 
Tais rottaapina vähän kärjistää mutta jos omaa maksuhäiriömerkinnän niin ei tartte edes pankkikorttia hakea vaan pitää tyytyä Electroniin :)
 
Mua siis kiinnostaa tietää vain tollanen perus maksimi luottorajalle. Eli totta helvetissä sitä saa vaikka minkälaisia limiittejä jos vakuuksia löytyy!

Ja maksuhäiriömerkinnän hankkineet ei taida tosiaan saada edes sitä pankkikorttia.

Yksi "tutuntuttu" vaan rupes höpisemään jotain useamman kympin luottokorttilaskusta ja vähän haiskahti paskapuheelle kun oli kyseessä ihan peruspankin Visa tai Masteri. Ei siis mitää tän ihmeempää mun kysymyksen taustalla.

EDIT: Ajattelin siis, että tällä palstalla joku pankissa työskentelevä voisi tähän tietää faktaa...
 
10k vai mikälienee goldin ilmoitettu luottoraja jos pysytään normi pulliaisissa. Sekin voi olla nyt tiukoilla saako. Isompia ei kuulema myönnetä ainakaan lähtökohtaisesti missään tilanteessa.

Amex yms ovat tietenkin rajattomalla limiitillä eli niille voi ostaa niin paljon kun vain kerkeää ennenkuin huomaavat niiden päässä. Ja kuulema jos soittaa ja sanoo että "nyt ostan tällaisella summalla ja maksan takaisin x rahaa kuukaudessa kunnes koko homma maksettu"niin jos summat on heille ok, voi luottoraja olla mikä vain menee läpi. Nyt voi tosin olla nihkeää....

E: voihan normi visalla sit ostaa vaikka miljardilla luotolle jos jaksaa höylätä sen kasaan parin kympin ostoksista.(vrt pankkikortti ja tili miinukselle)
 
Olen nyt opiskellut "alaa" vaikka kuinka, mutta yksi asia mietityttää? Luin vanhaa kirjallisuutta sekä uutta, ja nyt en enää tiedä pitääkö osingoista maksaa veroa vai ei? Pitääkö maksaa kun ylittää jonkun tietyn summan?
 
No miks toi pitää olla noin vaikeesti esitetty? Eiks tuo nyt ole sama jos osingoista verotettaisiin 13,3% ilman mitään 70% sääntöjä! En tajua?

Eli kun yhtiö maksaa osingot, niistä menee automaattisesti vero siitä 70%:sta vai pitääkö niitä tilitellä sitten jälkeenpäin?
 
Eli kun yhtiö maksaa osingot, niistä menee automaattisesti vero siitä 70%:sta vai pitääkö niitä tilitellä sitten jälkeenpäin?

Julkinen osakeyhtiö pidättää veron maksamastaan osingosta ja tilittää sen edelleen verottajalle.

Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus poikkeaa tuosta aika paljon.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom