Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

[ppuppajii]

Onko joku tehnyt sivutoimena pientä keikkahommaa? Tekisin muutamia koulutuksia yksityisenä palkkatyön ohella, mutta käytännössä palkanmaksua ei tulisi, koska kyse on yksityisten kouluttamisesta. Pitääkö laskutus tehdä esim. Ukko.fi-laskutuspalvelun kautta vai voinko vain veroilmoituksen yhteydessä ilmoittaa verottajalle nuo sivutuloni? Kyseessä on nyt alle 2000 euron ansiot, paljonkin jää sen alle.

 

[HITB]

Tälläinen kysymys, ostan puutavaraa yksityishenkilönä ja myyn sen puutavaran voitolla eteenpäin as oy:lle, pitääkö minun maksaa tuosta voitosta veroa? Tapahtuma on kertaluonteinen ja summa on yli 10te.

Jos myydään omaa metsää, niin homma menee puun myyntitulona metsätalouden veroilmoitukselle ja ostaja on velvollinen tekemään ennakonpidätyksen. Jos taas valmista puutavaraa tyyliin bygmaxista hankittuna niin perus luovutusvoittoverotus https://www.vero.fi/fi-FI/Syventava...Luovutusvoitto_tai_tappio__laskelma_30(12906).

 

[SirMax]

Olen juuri perustanut pari firmaa, neuvottelen isoista urakoista, mutta en työllistä tällä hetkellä ketään, vaikuttaako tämä vaimoni liitonrahoihin/ytk? Vaimoni ala on kaupallinen ala ja minulla on rakennusfirmat. Eli hän ei pysty työllistymään. Tällä hetkellä on viimeinen kuukausi menossa äitiyslomaa. Netissä oli ihan vitunsekalaista tietoa kyseisestä asiasta.

 

[rypsiporsas]

Mikä on pienin summa millä on mitään järkeä aloittaa osakesijoittamista? 1-3k€? Toki tuollasilla summilla ei pahemmin hajautella, vaan olisi enemmän pikavoiton metsästystä ja sen sattuessa voisi sitten kasata fiksumman salkun.

 

[MHK]

iZettle pitäisi rekata asap, mutta se vaatii tietoa yrityksen osoitteesta. Mistä ihmeestä näen voimassaolevan yrityksen osoitteen, kyseessä on toiminimi eikä hajuakaan osoitteesta missä olen asunut joskus vuonna 2003? YTJ ei anna muuta kuin kotipaikaksi OULU (joka sekin on virheellinen).

 

[Cooper]

Oli haastattelu yhden firman kanssa ja saattaisi olla etäduunia tarjolla. Mutta kyseessä on brittiläinen firma joka maksaisi kuukausipalkan mulle tilisiirtona briteistä, jotain ~2000e/kk luokkaa, ei täyttä päivää mutta kuitenkin ihan vakituinen soppari.

Jos ottaisin paikan vastaan ja palkan suomen pankkitilille, miten tuollaisen ulkomailta tulevan kuukausipalkan verotus käytännössä menisi? Itse asun Espanjassa, mutta kirjat yhä suomessa, tässä punnitsen vaihtoehtoja näin alustavasti. Mañana miesten kanssa noi virastohommat tuppaa olemaan suht haastavia, että mieluummin hoitaisi suomen päässä nämä asiat.

 

[Pandakarhu]

Oli haastattelu yhden firman kanssa ja saattaisi olla etäduunia tarjolla. Mutta kyseessä on brittiläinen firma joka maksaisi kuukausipalkan mulle tilisiirtona briteistä, jotain ~2000e/kk luokkaa, ei täyttä päivää mutta kuitenkin ihan vakituinen soppari.

Jos ottaisin paikan vastaan ja palkan suomen pankkitilille, miten tuollaisen ulkomailta tulevan kuukausipalkan verotus käytännössä menisi? Itse asun Espanjassa, mutta kirjat yhä suomessa, tässä punnitsen vaihtoehtoja näin alustavasti. Mañana miesten kanssa noi virastohommat tuppaa olemaan suht haastavia, että mieluummin hoitaisi suomen päässä nämä asiat.

Tuo ei nyt ole sieltä ihan yksinkertaisimmasta päästä. Oletko siis yleisesti verovelvollinen Suomeen? Lähtisin tuosta kohdasta 4.2. eteenpäin. https://www.vero.fi/fi-FI/Syventava...tilanteet/Ulkomaantyoskentelyn_verotus(14318)


4. Työskentely ulkomaisen työnantajan palveluksessa
4.1 Jos työnantaja on työskentelyvaltiosta, työskentelyvaltio verottaa aina
Jos lähdette ulkomaille työskentelyvaltiosta olevan työnantajan palvelukseen, kyseisellä työskentelyvaltiolla on käytännöllisesti katsoen aina oikeus verottaa kyseinen palkka. Poikkeukset tähän sääntöön ilmenevät kaavion Kuuden kuukauden säännön soveltumistesti (pdf) alaviittestä. Veroprosentti määräytyy työskentelyvaltion lainsäädännön mukaan. Kyseisestä palkasta on kuitenkin annettava veroilmoitus myös Suomeen. Jos tulo verotetaan Suomessa, kaksinkertainen verotus poistetaan, ks. kohta 10.

4.2 Muusta valtiosta oleva työnantaja
Joskus työ tehdään muualta kuin työskentelyvaltiosta olevan ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Jos työntekijä tällöin oleskelee työskentelyvaltiossa enintään 183 päivää, työskentelyvaltiolla ei tavallisesti ole verotusoikeutta ja palkka verotetaan Suomessa. Jos sitä vastoin oleskelu kestää yli 183 päivää, työskentelyvaltiolla yleensä on verotusoikeus ja mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa. Oman ryhmänsä muodostavat valtiot, jotka on lueteltu vasemmanpuoleisessa maaluettelossa kaaviossa Kuuden kuukauden säännön soveltumistesti (pdf). Jos työskentelette tilapäisesti tällaisessa valtiossa ja työnantajanne ei ole työskentelyvaltiosta, kohdemaa pystyy tavallisesti verottamaan vain, jos oleskelunne ko. maassa ajoittuu niin, että oleskelua kalenterivuoden aikana tulee yli 183 päivää.

 

[Powerhousu]

Tää liittynee sopivasti tähän ketjuun. Mulla on ollut asuntolainassa korkokatto tähän asti kun ilmaiseksi sai. Nyt se on vanhenemassa ja tarjosivat hyvänä vaihtoehtona ns. korkoputkea mistä ei makseta kertarykäyksellä mitään, vaan siinä on minikorko 0.6 prosenttia mikä on enemmän kuin mitä se tällä hetkellä on ja maksimina 1.15 %. Eli tuolla välillä heilahtelee jos heilahtelee. Kysymys kuuluu, että pystyykö korkojen käyttäytymistä niinkin pitkällä aikavälillä kuin seitsemän vuoden aikana (minkä tuo olisi voimassa) jotenkin ennustamaan ja siitä päättelemään kannattaako tuo nyt ottaa vai ei? Laskin että tuo tulisi seitsemän vuoden aikana maksamaan reilun pari tonnia mikäli korko ei nouse tästä tasosta missä se nyt on. Ei kyllä tunnu juuri missään kuukausitasolla koska puhutaan muutamasta kympistä.

 

[Pandakarhu]

Tää liittynee sopivasti tähän ketjuun. Mulla on ollut asuntolainassa korkokatto tähän asti kun ilmaiseksi sai. Nyt se on vanhenemassa ja tarjosivat hyvänä vaihtoehtona ns. korkoputkea mistä ei makseta kertarykäyksellä mitään, vaan siinä on minikorko 0.6 prosenttia mikä on enemmän kuin mitä se tällä hetkellä on ja maksimina 1.15 %. Eli tuolla välillä heilahtelee jos heilahtelee. Kysymys kuuluu, että pystyykö korkojen käyttäytymistä niinkin pitkällä aikavälillä kuin seitsemän vuoden aikana (minkä tuo olisi voimassa) jotenkin ennustamaan ja siitä päättelemään kannattaako tuo nyt ottaa vai ei? Laskin että tuo tulisi seitsemän vuoden aikana maksamaan reilun pari tonnia mikäli korko ei nouse tästä tasosta missä se nyt on. Ei kyllä tunnu juuri missään kuukausitasolla koska puhutaan muutamasta kympistä.

Kyllähän ennusteita on paljonkin pitkälle aikavälille. Niiden toteutuminen on sitten toinen juttu. Alla olevan ennusteen perusteella 2020 LIBOR olisi noin yhden prosentin luokkaa joten EURIBOR olisi siitä vähän enemmän. Pankilla on varmasti samanlaisia ennusteita ja niiden pohjalta nuo korkoputken rajat on asetettu kun on mietitty todennäköisyyksiä ja sitä miten siitä saadaan voittoa otettua.

http://www.tradingeconomics.com/euro-area/interbank-rate/forecast

 

[Powerhousu]

Kyllähän ennusteita on paljonkin pitkälle aikavälille. Niiden toteutuminen on sitten toinen juttu. Alla olevan ennusteen perusteella 2020 LIBOR olisi noin yhden prosentin luokkaa joten EURIBOR olisi siitä vähän enemmän. Pankilla on varmasti samanlaisia ennusteita ja niiden pohjalta nuo korkoputken rajat on asetettu kun on mietitty todennäköisyyksiä ja sitä miten siitä saadaan voittoa otettua.

http://www.tradingeconomics.com/euro-area/interbank-rate/forecast

Sehän tässä on ongelmallista kun tietysti pankkikin tekee laskelmia ja pyrkii noilla voittoon, eli jos korot lähtee nousuun niin korkoputkenkin ehdot muuttuu ja se muuttuu kalliimmaksi. Eli nyt se olisi edullista ottaa jos meinaa ottaa.

 

[MHK]

Onko mitään järkevää syytä miksi en voisi palkata y-tunnuksellista henkilöä laskuttavana työntekijänä mihin tahansa työtehtävään, missä yleensä on totuttu palkalliseen meininkiin? Tässä tapauksessa kuntosalin respa.

 

[Pandakarhu]

Onko mitään järkevää syytä miksi en voisi palkata y-tunnuksellista henkilöä laskuttavana työntekijänä mihin tahansa työtehtävään, missä yleensä on totuttu palkalliseen meininkiin? Tässä tapauksessa kuntosalin respa.

Jos palkkaat niin puhut työntekijästä. Jos teet toimeksiantosuhteen niin silloin sitä voi hoitaa esim. y-tunnuksellinen henkilö. Kyseinen henkilö saa sitten taas päättää hoitaako hän itse sitä vai hoitaako joku muu jne.

Kun tarkastellaan sitä onko kyse palkasta vai työkorvauksesta, joka siis sinulla selkeästi on tässä se koko jutun idea, niin asiaan vaikuttaa monta eri tekijää ja kokonaisuutta voidaan arvioida niiden pohjalta. Kysymyksen tietojen perusteella tulkinta kääntyy helposti palkkaan koska henkilö tekee työtään kuntosalin tiloissa, kuntosalin välineillä ja todennäköisesti kuntosalin määrääminä aikoina.

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat...jeet/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa(42204)

 

[MHK]

Thx pandis. Lueskelin nopeasti läpi, mutta äkkiseltään en löytänyt syitä miksei homma toimisi. Jos ja kun tunnet pykälät, oletko eri mieltä että asiassa tulisi ongelmia?

 

[MHK]

Vähän turhan pitkää tekstiä.. pikalukuna missaa kyllä ne oleellisuuudet

 

[Dopey]

Onko mitään järkevää syytä miksi en voisi palkata y-tunnuksellista henkilöä laskuttavana työntekijänä mihin tahansa työtehtävään, missä yleensä on totuttu palkalliseen meininkiin? Tässä tapauksessa kuntosalin respa.

Jotta verottaja hyväksyy sinun olevan asiakas eikä työnantaja, tulee tuon respahenkilön osalta olla todennettavissa yrittäjäriski. Eli siis jos hän laskuttaa muitakin yrityksiä eikä ole säännöllisesti tässä respassa, homma on kutakuinkin OK. Nimittäin jos verottaja toteaa, ettei kuviossa ole yrittäjäriskiä vaan kyse on normaalista työsuhteesta, tulee merkittävästi tekemistä ja maksamista molemmille osapuolille.

Täällä on koetettu avata noita kriteereitä: https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=302402

 

[MHK]

Aika moni PT on naimisissa kuitenkin (ketju)salinsa kanssa, ja laskuttaa ainoastaan tätä. Eli homma lienee kuitenkin ok, kunnes jotenkin asia tulee jonkun ongelman kautta esille.

 

[Carbon]

Tuttu katsoi taloa jonka hinta 300k ja pankissa vakuusarvo 300k. Lopulta osti asunnon hintaan 200k mutta vakuusarvo pankissa edelleen 300k. Miten on mahdollista?

 

[Razorblade]

Tuttu katsoi taloa jonka hinta 300k ja pankissa vakuusarvo 300k. Lopulta osti asunnon hintaan 200k mutta vakuusarvo pankissa edelleen 300k. Miten on mahdollista?

Vakuusarvo vai kiinnitykset joita sille kiinteistölle pankki on hakenu? Mutta joka tapauksessa, joko kaveris sai kämpän ihan vitun edullisesti syytä tai toisesta, tai sitten pankki on luottanu vakuusarviossaan jonkun ulkopuolisen tekemään lausuntoon joka ollu about sata tonttua pielessä...

 

[Carbon]

Vakuusarvo vai kiinnitykset joita sille kiinteistölle pankki on hakenu? Mutta joka tapauksessa, joko kaveris sai kämpän ihan vitun edullisesti syytä tai toisesta, tai sitten pankki on luottanu vakuusarviossaan jonkun ulkopuolisen tekemään lausuntoon joka ollu about sata tonttua pielessä...

Ilmeisesti vakuusarvo. Tulkitsen tämän niin että tuttu sai tämän erittäin halvalla, mutta pankki edelleen näkee että asunnon arvo on se 100k enemmän kuin myyntihinta ;) mutta edelleen en ihan ymmärrä miten tuo on noin...

 

[plup]

En tiedä oisko tää enemmän tuota kotitaloutta, mutta laitetaan nyt tähän.
Meillä valmistui ok-talo 1.5.2016. Nyt tuli akan kanssa ero ja saman katon alla asuminen ei oikeen meinaa onnistua. Nyt jos minä muutan omaan asuntoon enkä siirrä kirjoja sinne, niin onnistuuko talo myydä ilman pääomaveroa 1.5.2018, vaikka olen asunut muualla? Koska ei olla naimisissa eikä ole yhteisiä lapsia, niin verottajan silmissä ei olla pariskunta jollon rittäisi, että toinen asuisi pelkästään asunnossa. Mutta nyt verottajan näkemys on se, että vero pitäisi maksaa, kun ei ole asunut 2 vuotta talossa, mutta mistäs ne sen tietää vaikka olen vuokrannut asunnon muualta kun kirjat/postiosoite säilyy ennnallaan. Onko kellään kokemuksia samanlaisesta tilanteesta?