• Rekisteröidy ja osallistu keskusteluun. SHABOOM

Talon lämmitysjärjestelmät

Liittynyt
1.6.2007
Viestejä
623
Omakotitalo vm 73 ja tuollane lattialämmitys systeemi kylppärissä. Danfoss Type MP 75 (kuva alla). Niin vanha systeemi, ettei internettikään kerro mitään.

View: http://imgur.com/QHVKo0V


Osaisko joku viisaampi valaista tuon käytön suhteen, kiitos :)

Säätö tapahtuu ainakin noista ylhäällä olevista ruuveista. Toinen kertoo mitä ilmeisimmin lämpötilan mut mikäs tuo toinen asteikko on?
 
Liittynyt
29.7.2013
Viestejä
265
Käsittääkseni tuo vaatii taulukon, josta säätölämmöt katsotaan.

Itse vaihtaisin uuteen ja nakkaisin tuolla vesilintua. Mahtaakohan edes enään toimia lähellekkään niin kuin pitää?
 
Liittynyt
11.10.2015
Viestejä
8
Oikean puoleisella säädetään haluttu lämpötila ja vasen puoli kertoo eroalueen, eli kuinka paljon lämpötila tippuu ennen kuin alkaa lämmittää jälleen. Nykyisillä asetuksilla tavoite on 20 astetta ja eroalue n. 12 astetta, eli toiminta-alue on 8-20 astetta.

Vastaavia (esim. Danfoss KP-sarja) on nykyään yleisesti käytössä muissa sovelluksissa, lattialämmityksessä ei niinkään.
 
Liittynyt
1.6.2007
Viestejä
623
Käsittääkseni tuo vaatii taulukon, josta säätölämmöt katsotaan.

Itse vaihtaisin uuteen ja nakkaisin tuolla vesilintua. Mahtaakohan edes enään toimia lähellekkään niin kuin pitää?
Jaa-a enpä tiedä. Vaihtoon lähtee muun remontin yhteydessä, mutta tuolla pärjättävä nyt sinne asti.

Oikean puoleisella säädetään haluttu lämpötila ja vasen puoli kertoo eroalueen, eli kuinka paljon lämpötila tippuu ennen kuin alkaa lämmittää jälleen. Nykyisillä asetuksilla tavoite on 20 astetta ja eroalue n. 12 astetta, eli toiminta-alue on 8-20 astetta.

Vastaavia (esim. Danfoss KP-sarja) on nykyään yleisesti käytössä muissa sovelluksissa, lattialämmityksessä ei niinkään.
Iso kiitos vastauksesta!
 
Liittynyt
16.4.2013
Viestejä
1 198
Kaupunki
Kotka
Neuvokaas uusavutonta. Tuli ostettua talo, jossa Danfossin maalämpöpumppu, sähköinen lattialämpö eteisessä (iso alue), vessassa ja kylppärissä sekä koneellinen ilmanvaihto LTO:lla. Niin ja alakerrassa ilmalämpöpumppu. Eli kohta kun alkaa lämmityskausi olemaan konkreettinen (toki nytkin maalämpö on automaatilla, eli vissiin nakkaa pattereihin kiertoa jos huonelämpötila laskee liiaksi), niin miten mä tota taloa ajan? Eli mikä olisi järkevin lähteä lisäämään lämmitystehoja?

Varmaan LTO kannattaisi ottaa ensimmäiseksi tehoportaaksi? Tämän jälkeen sitten maalämmöllä pattereiden välityksellä. Entäs ILP, kannattaako käyttää laisinkaan, muuta kuin jäähdytykseen kesäisin? Yläkerrassa muuten maalämpöä hyödyntävä jäähdytysyksikkö (ILPin sisäyksikön näköinen). Lattialämpö on jo kaikissa päällä ns. mukavuustekijänä ja kylppärissä toki ihan kuivaussyistä. Inasen harmittaa, ettei ole lattiaan kaivettu vesiputkia, että saisi lämmittää niitä maalämmöllä...

Mutta tosiaan, millä taktiikalla ite ajaisitte? Tuntuu jotenkin hölmöltä, että maalämpö alkaisi pumppaileen huonelämpötilan takia, kun tarve on kuitenkin vielä pientä ja varmasti sen voisi kompata tolla LTO:lla. En vaan tiedä miten toi LTO toimii, että onko siellä kiekko pyörimässä vai joku likaista ilmaa tuoreen ilman sekaan sekoittava pelti (toivottavasti ei, säätöteknistä kokemusta moisesta ratkaisusta ja oli muuten täysi susi ainakin siinä sovelluksessa.
 
Liittynyt
18.8.2011
Viestejä
275
Neuvokaas uusavutonta. Tuli ostettua talo, jossa Danfossin maalämpöpumppu, sähköinen lattialämpö eteisessä (iso alue), vessassa ja kylppärissä sekä koneellinen ilmanvaihto LTO:lla. Niin ja alakerrassa ilmalämpöpumppu. Eli kohta kun alkaa lämmityskausi olemaan konkreettinen (toki nytkin maalämpö on automaatilla, eli vissiin nakkaa pattereihin kiertoa jos huonelämpötila laskee liiaksi), niin miten mä tota taloa ajan? Eli mikä olisi järkevin lähteä lisäämään lämmitystehoja?

Varmaan LTO kannattaisi ottaa ensimmäiseksi tehoportaaksi? Tämän jälkeen sitten maalämmöllä pattereiden välityksellä. Entäs ILP, kannattaako käyttää laisinkaan, muuta kuin jäähdytykseen kesäisin? Yläkerrassa muuten maalämpöä hyödyntävä jäähdytysyksikkö (ILPin sisäyksikön näköinen). Lattialämpö on jo kaikissa päällä ns. mukavuustekijänä ja kylppärissä toki ihan kuivaussyistä. Inasen harmittaa, ettei ole lattiaan kaivettu vesiputkia, että saisi lämmittää niitä maalämmöllä...

Mutta tosiaan, millä taktiikalla ite ajaisitte? Tuntuu jotenkin hölmöltä, että maalämpö alkaisi pumppaileen huonelämpötilan takia, kun tarve on kuitenkin vielä pientä ja varmasti sen voisi kompata tolla LTO:lla. En vaan tiedä miten toi LTO toimii, että onko siellä kiekko pyörimässä vai joku likaista ilmaa tuoreen ilman sekaan sekoittava pelti (toivottavasti ei, säätöteknistä kokemusta moisesta ratkaisusta ja oli muuten täysi susi ainakin siinä sovelluksessa.
Ilmeisesti pattereissa kiertää vesi ei lattiassa. Mutta asiaan... Maalämpö ei ymmärrä mitään talon sisälämpötilasta (vaikka olisi lattialämmitys ja huonetermarit), sillä KAIKKI maalämpöpumput ovat ulkolämpötilaohjattuja. Toisinsanoen: kun ulkolämpöanturi kertoo että lämpö esim. +2c, niin tarvitaan x-lämpötila pattereihin että sisälämpötila on esim. +21c. Tätä kutsutaan lämpötilakäyräksi. Tätä säätävät yleensä lähinnä asentajat ja sellaiset jotka enemmän haluavat opiskella laitteistostaan.

Nyt sitten varsinaiseen kysymykseesi: Ilppiä kannattaa käyttää ensisijaisesti jos on laadukas laite (esim. Mitsubishi Electric tai Toshiba), eikä viilennyskäyttöön tehty malli. LTO:ta ei missään tapauksessa kannata laittaa ensisijaiseksi lämmittäjäksi. LTO kerää nimittäin talteen vain tilassa JO OLEVAN lämmön, ja käyttää sisään tulevan ilman lämmittämiseen. Jos tuo ei riitä, tapahtuu lämmitys yleisimmin SUORALLA SÄHKÖLLÄ (COP 1). Maalämpö taasen tekee lämpöä pattereille vähintään COP:lla 3-4, jos puhutaan ns. välikeleistä. Summa summarum, käytä aina sitä laitetta jossa COP on korkein, eli ensin ilp, ja sitten maalämpö.

(Omasta kompetenssista sen verran että myyn vuodessa 50-60 maalämpö/ilmavesijärjestelmää)
 
Liittynyt
18.8.2011
Viestejä
275
Miksi ei maalämmöllä jos huoneissa termarit? Uskoisin että se on halvinta lämmitystä ja mukavahan se on kun on lämpöiset lattiat.

En halua kettuilla, mutta mahdatko tietää mikä funktio vesikiertoisen järjestelmän termostaateilla on?
 
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
14 301
Kaupunki
Pirkanmaa
Ilmeisesti pattereissa kiertää vesi ei lattiassa. Mutta asiaan... Maalämpö ei ymmärrä mitään talon sisälämpötilasta (vaikka olisi lattialämmitys ja huonetermarit), sillä KAIKKI maalämpöpumput ovat ulkolämpötilaohjattuja. Toisinsanoen: kun ulkolämpöanturi kertoo että lämpö esim. +2c, niin tarvitaan x-lämpötila pattereihin että sisälämpötila on esim. +21c. Tätä kutsutaan lämpötilakäyräksi. Tätä säätävät yleensä lähinnä asentajat ja sellaiset jotka enemmän haluavat opiskella laitteistostaan.
Patteritermarit lopulta sen päättää paljonko patteriventtiili on auki, eli paljonko vettä virtaa itse patteriin ja paljonko saadaan siirrettyä lämpöä huoneilmaan ja toki lattialämmössä huonetermarit, jotka säätää jakotukkeja etänä. Tai sitten säädetään suoraan jakotukeilta kohdalleen virtauksen, jolloin koko huonetermareita ei edes tarvita. Säätökäyrällä säädetään juuri ulkolämpötilan mukaan menoveden lämpö, jolloin homma pelaa jouhevasti. Ei esim vedetä pattereille +55 C vettä läpi vuoden, kun ei siitä ole mitään hyötyä, vaan ajetaan sellaista vettä kiertoon, jotta se riittää siihen lämpöön joka halutaan pitää yllä ja on sopiva. Riippuu pitkälti miten homma on tehty toimiin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
14 301
Kaupunki
Pirkanmaa
Miksi ei maalämmöllä jos huoneissa termarit? Uskoisin että se on halvinta lämmitystä ja mukavahan se on kun on lämpöiset lattiat.
En halua kettuilla, mutta mahdatko tietää mikä funktio vesikiertoisen järjestelmän termostaateilla on?
Minä haluan tietää? :D

Se että myy jotain vehjettä ei aina kerro yhtään mitään siitä tietääkö värkin toiminnasta jotain. Ei siis sillä, että et hullusika tietäisi jotain, mutta myyntimies on myyntimies, asentajan homma on enemmänkin tietää vehkeen sielunelämästä.
 
Liittynyt
18.8.2011
Viestejä
275
Minä haluan tietää? :D

Se että myy jotain vehjettä ei aina kerro yhtään mitään siitä tietääkö värkin toiminnasta jotain. Ei siis sillä, että et hullusika tietäisi jotain, mutta myyntimies on myyntimies, asentajan homma on enemmänkin tietää vehkeen sielunelämästä.
Sinullehan tätä ei tarvitse näköjään selittää, mutta joo... Eli termostaattien tehtävä on kuristaa virtaamaa ts. laskea lämpötilaa pumpun ns. masterlämpötilasta. Eli termareilla ei voi nostaa lämpötilaa. Mehän itseasiassa molemmat sanottiin täsmälleen sama asia... :D
 
Liittynyt
7.1.2004
Viestejä
13 094
Mutta tosiaan, millä taktiikalla ite ajaisitte?
LTO:ssa toki talteenotto päällä heti kun alkaa tuntua lämmityksen tarvetta. Sähköinen lattialämpö sitten päälle kun jalkojen palelun kanssa ei enää pärjää. Jos kämpässä on jonkinlainen vedeneristys märkätiloissa, niin en stressaisi kuivatuksen kanssa kovinkaan.

Sitten on vähän vaikeampi, ILPi ja maalämpö on molemmat ok välikeleillä. Ne voi pitää melkein rinnakkain päällä, kunhan ei ILPillä viilennä sitä minkä patterit lämmittää. :D
Kunnon pakkasilla on sitten tenkkapoona se, että ILPin COP tippuu. Toisaalta patterikiertoon tarvii jo sen verran kuumaa vettä että ei maalämpökään ole parhaimmillaan. Rinnakkain niitä kannattanee pitää siis silloinkin.

Lattialämmön kanssa ILP olis kova sana, sillä saisi tasattua sisätilojen lämmön vaihteluita.
 
Liittynyt
12.5.2012
Viestejä
577
Ilmeisesti pattereissa kiertää vesi ei lattiassa. Mutta asiaan... Maalämpö ei ymmärrä mitään talon sisälämpötilasta (vaikka olisi lattialämmitys ja huonetermarit), sillä KAIKKI maalämpöpumput ovat ulkolämpötilaohjattuja. Toisinsanoen: kun ulkolämpöanturi kertoo että lämpö esim. +2c, niin tarvitaan x-lämpötila pattereihin että sisälämpötila on esim. +21c. Tätä kutsutaan lämpötilakäyräksi. Tätä säätävät yleensä lähinnä asentajat ja sellaiset jotka enemmän haluavat opiskella laitteistostaan.
Ainakin Nibeen saa sisälämpötila-anturin mutta sitä ei kuulemma kannata laittaa.

Nyt sitten varsinaiseen kysymykseesi: Ilppiä kannattaa käyttää ensisijaisesti jos on laadukas laite (esim. Mitsubishi Electric tai Toshiba), eikä viilennyskäyttöön tehty malli. LTO:ta ei missään tapauksessa kannata laittaa ensisijaiseksi lämmittäjäksi. LTO kerää nimittäin talteen vain tilassa JO OLEVAN lämmön, ja käyttää sisään tulevan ilman lämmittämiseen. Jos tuo ei riitä, tapahtuu lämmitys yleisimmin SUORALLA SÄHKÖLLÄ (COP 1). Maalämpö taasen tekee lämpöä pattereille vähintään COP:lla 3-4, jos puhutaan ns. välikeleistä. Summa summarum, käytä aina sitä laitetta jossa COP on korkein, eli ensin ilp, ja sitten maalämpö.

(Omasta kompetenssista sen verran että myyn vuodessa 50-60 maalämpö/ilmavesijärjestelmää)
LTO:ta pidän itse aina päällä paitsi helteiden aikaan. Mä olen kuvitellut, että maalämmössä COP on korkeampi kuin ilp:issä mutta voin toki olla väärässä. Patterilämmityksessä tietty COP on alhaisempi. Ilpin pahin ongelma on mun mielestä ettei yhdellä laitteella saa lämmitettyä koko torppaa.
 
Liittynyt
18.8.2011
Viestejä
275
Ainakin Nibeen saa sisälämpötila-anturin mutta sitä ei kuulemma kannata laittaa.



LTO:ta pidän itse aina päällä paitsi helteiden aikaan. Mä olen kuvitellut, että maalämmössä COP on korkeampi kuin ilp:issä mutta voin toki olla väärässä. Patterilämmityksessä tietty COP on alhaisempi. Ilpin pahin ongelma on mun mielestä ettei yhdellä laitteella saa lämmitettyä koko torppaa.
Joo LTO on tietty aina päällä. Lähinnä tarkoitin jälkilämmityspatteria. Käytännössä ainakin parhaissa ilpeissä on parempi cop yli +5c lämpötilassa. Paras maalämpö EN14511 0/35 stanulla on jokunen saksalainen merkki jonka 10kW malleissa on cop tasan 5. Ja esim nibe 1245 on luokkaa 4.65. Pattereilla cop on luokkaa 2.8-3.5. Pumpuissa alkaa tulla enemmän hajontaa copn suhteen kun on patterit käytössä.
 
Liittynyt
18.8.2011
Viestejä
275
Ainakin Nibeen saa sisälämpötila-anturin mutta sitä ei kuulemma kannata laittaa.
Joo se Niben sisäanturi on ehkä huonoin idea ikinä. Voisi toimia pyöreän tilan keskellä jos ei ole yhtään ikkunaa. Kun muistetaan että pumppu työntää jokaiseen patteriin / lattialämmityslenkkiin saman lämpöistä vettä.
 
Liittynyt
16.4.2013
Viestejä
1 198
Kaupunki
Kotka
Hyvää pohdintaa ja hienoa, että avattiin tota lämpökäyrän toimintaa. Sitä jo laitteen paneelista tutkailin. LTO:sta tosiaan pitäisi tietää se toimintatapa, ja varsinkin tuo jälkipatteri. Sitä en halua käyttää hullusikan mainitseman COP=1 asian takia. ILP on Sanyo ja sen käyttöä välikeleillä ainakin tukee ulkoyksikön sijainti tiilisellä eteläseinustalla: päivän mittaan aurinko lämmittää seinän kesäkeleillä niin kuumaksi, että olen virheellisesti luullut vaimon jättäneen grillin tulille seinän tuottaman lämpösäteilyn takia. Eli välikeleillä ja keväällä varsinkin kannattaa antaa ILPin laulaa.

Ajankohtaista on ehkä nämä aamujen lämmitykset: monesti aamuisin on jo sen verran koleaa, että tekisi mieli lapsia varten nostaa hieman lämpötilaa. Tämä varmaan kannattaa hoitaa ILPillä, koska maalämpöä käyttäessä vesipatteriverkoston oman massan lämmittämiseen menee energiaa vrt. ILP. Eli siis ajatus olisi laittaa lämmitys päälle tunniksi tai pariksi aamusta, sitten pois seuraavaan aamuun saakka.

Vaimo on hukannut kaikkien koneiden manuaalit, joten LTO:n toimintaa en vieläkään tiedä. Laitteessa on kaksi säätönuppia: ilmastointi 1-4 ja jälkilämmitys 0...20 astetta. Ja laitteessa lukee vain ILTO. Eli onko tossa nyt minkäänmoista lämmön talteenottoa kuitenkaan, ja jos on niin onko se ns. kokoajan päällä? Tuo "jälkilämmitys" namiska kyllä omaan silmään näyttäisi juurikin siltä jälkilämmityspatterilta, jota en halua käyttää.
 
Liittynyt
16.4.2013
Viestejä
1 198
Kaupunki
Kotka
Nyt sitten varsinaiseen kysymykseesi: Ilppiä kannattaa käyttää ensisijaisesti jos on laadukas laite (esim. Mitsubishi Electric tai Toshiba), eikä viilennyskäyttöön tehty malli. LTO:ta ei missään tapauksessa kannata laittaa ensisijaiseksi lämmittäjäksi. LTO kerää nimittäin talteen vain tilassa JO OLEVAN lämmön, ja käyttää sisään tulevan ilman lämmittämiseen. Jos tuo ei riitä, tapahtuu lämmitys yleisimmin SUORALLA SÄHKÖLLÄ (COP 1). Maalämpö taasen tekee lämpöä pattereille vähintään COP:lla 3-4, jos puhutaan ns. välikeleistä. Summa summarum, käytä aina sitä laitetta jossa COP on korkein, eli ensin ilp, ja sitten maalämpö.
Tummennetut kohdat:
Puhutko nyt LTO:sta laitteena, joka sisältää LTO:n JA jälkilämmityspatterin? Pelkkä LTO-toiminta mielestäni pitäisi tosiaan olla aina se ensimmäinen säätöporras, koska se on sitä "ilmaista" energiaa. Vai mitä tarkoitit tuolla "LTO kerää nimittäin talteen vain tilassa JO OLEVAN lämmön" -lauseellasi? Tuo lauseesi tuo mieleeni kuvan, jossa ILPin ulkoyksikkö oli sijoitettu SISÄLLE taloon. Silloin toteutuu mielestäni tuo jo olemassa olevan lämmön kerääminen.

Mun käsityksen mukaan koneellinen ilmanvaihto puhaltaa likaista (ja lämmintä) sisäilmaa ulos ja ottaa ulkoa puhdasta (ja kylmää) ilmaa tilalle. Tällöin lämpö karkaa vanhan sanonnan mukaan harakoille. LTO vain ottaa siitä jokatapauksessa hukkaan menevästä lämpöisestä (ja likaisesta) ilmasta sen lämpöenergian ainakin osittain talteen. Johan se nimikin sen sanoo: Lämmön Talteen Otto. Otetaan lämpö talteen, joka muutoin menisi hukkaan.

Sinällään oikeassa olet, että kyllähän se LTO kerää jo olemassa olevan lämmön. Sun olis vaan pitänyt jatkaa lausettasi siten, että siitä kävisi ilmi että se lämpö heitetään jokatapauksessa hukkaan.

Samaa mieltä sun kanssa tosta korkeimman COPin laitteen käyttämisestä. Korkeella COPilla lämpöä ja LTO:lla siitäkin hukkaan menevästä osa talteen :rock:

Patteritermarit lopulta sen päättää paljonko patteriventtiili on auki, eli paljonko vettä virtaa itse patteriin ja paljonko saadaan siirrettyä lämpöä huoneilmaan ja toki lattialämmössä huonetermarit, jotka säätää jakotukkeja etänä. Tai sitten säädetään suoraan jakotukeilta kohdalleen virtauksen, jolloin koko huonetermareita ei edes tarvita. Säätökäyrällä säädetään juuri ulkolämpötilan mukaan menoveden lämpö, jolloin homma pelaa jouhevasti. Ei esim vedetä pattereille +55 C vettä läpi vuoden, kun ei siitä ole mitään hyötyä, vaan ajetaan sellaista vettä kiertoon, jotta se riittää siihen lämpöön joka halutaan pitää yllä ja on sopiva. Riippuu pitkälti miten homma on tehty toimiin.
Jos pumppu on jokatapauksessa se säätävä elin, niin eikö silloin kannata vääntää patteritermarit täysille ja sitten alkaa rajoittamaan niitä huonekohtaisesti, kun huonekohtaisia lämpötilaeroja alkaa ilmenemään? Tässä siis ajatus, että lämpötilakäyrä olisi säädetty sopivaksi. Tällöin käsittääkseni pitäisi olla lähtevän veden lämpötila alhaisin mahdollinen ja täten pitäis säästöäkin tulla..? Hakemallahan tuollainen pitäisi hakea, eli matala käyrä ja napit kaakkoon --> lähdetään nostamaan käyrää kunnes saavutetaan jokaiseen huoneeseen sopiva lämpötila --> kuristetaan patteriventtiilejä niistä huoneista, missä on liian lämmin. Toki tuossa pitäisi ajatella myös kiertopumpun kuormaa. Ei sekään halpaa ole jos sitä joutuu usein vaihteleen.

Aikaahan tossa menee, että saa kaikki pakkasasteet testattua jokaisen huoneen kohdalla, mutta tietty olisi tarkoitus kymmeniä vuosia tuossa asuakin.

Joo LTO on tietty aina päällä. Lähinnä tarkoitin jälkilämmityspatteria.
Wat? Vähän ristiriitaa tuohon aiempaan postiisi.


(Omasta kompetenssista sen verran, että olen automaatioinsinööri ja pelaan säätimien kanssa melko paljon. Olen yhden ilmanvaihtojärjestelmän automaation koodannut, johon kuului tuloilmapuhallin, lähtöilmapuhallin, LTO-kiekko, ilmansekoituspelti ja lämmitys/jäähdytyspatterit. Sovellus ei sinällään ollut perinteinen rakennus, mutta laitteiden toiminta tuli tutuksi.)

Kompetenssiin liittyen: säästöjen hakemisen lisäksi lähes yhtä tärkeää on päästä näpräämään omia vehkeitä (pun intended) ja oppimaan niiden toiminta.
 
Liittynyt
12.5.2012
Viestejä
577
...
Vaimo on hukannut kaikkien koneiden manuaalit, joten LTO:n toimintaa en vieläkään tiedä. Laitteessa on kaksi säätönuppia: ilmastointi 1-4 ja jälkilämmitys 0...20 astetta. Ja laitteessa lukee vain ILTO. Eli onko tossa nyt minkäänmoista lämmön talteenottoa kuitenkaan, ja jos on niin onko se ns. kokoajan päällä? Tuo "jälkilämmitys" namiska kyllä omaan silmään näyttäisi juurikin siltä jälkilämmityspatterilta, jota en halua käyttää.
Ota selvää mikä ILTO:n malli on kyseessä niin luultavasti netistä löytyy ohjekirja.

http://www.swegon.com/fi/Tukimateriaali/Poistuneet-tuotteet/Arkiv/Poistuneet-tuotteet/?selectedfolder=/Global/PDFs+Archive/Home+ventilation/&p=1
 
Ylös