Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kyllähän maalämmittäjien kannattaa niitä puita tehdä mutta paremman tuoton niistä saa myymällä. Paikallislehdessäkin uutisoitiin, että ei oota myydään. Polttopuun hinnan pitäisi siis olla tällä hetkellä kohdallaan.
Ei maalämpöpumpun kompressori takuulla kestä 20 vuotta ja tuhansia euroja menee kun kompressori vaihdetaan. Toinen juttu on se, että tuleeko houkutus vaihtaa koko pumppu kun kompressorin rikkoutuessa oman pumpun tekniikka onkin jo vanhentunutta...
Vielä palaan tuohon aiemmin kirjoitettuun että kauanko maalämpöpumppu säilyy ehjänä..? Uskon että talon lisäeristäminen on huoltovapaampaa ja kestävämpää kuin kompressorilla toimiva pumppu.
Aika harva asuu 20 vuotta samassa talossa ja sitten kun vielä velkarahalla rakennetaan niin kannattaahan se miettiä mikä on oikeasti kannattavaa.
Saitko Timba nyt jonkun käsityksen mikä ero on talopaketin hinnassa matalaenergia vs passiivitalo?
Saitko Timba nyt jonkun käsityksen mikä ero on talopaketin hinnassa matalaenergia vs passiivitalo?
Polttopuut säilyy ikuisuuksiin vaikka pihallakin, jos ovat maasta irti ja pistät vielä pellin pinon päälle.Mahtaakohan nuo puut pysyä kuinka kauan sellaisina että niistä jotain lämpöä irtoaa?
Osaisitteko neuvoa mikä maalämpöpumppu olisi hyvä? Ilmeisesti suhteellisen edullinen ja suosittu malli on NIBE F1145 maalämpöpumppu. Ilmanvaihtokoneeksi olen aikonut hankkia todennäköisesti Swegon Casa R120 mallin ja siihen maaviilennnyspatterin. Kannattaako jälkilämmitys hoitaa sähköllä vai lisätä vielä erillinen vesipatteri?
Osaisitteko neuvoa mikä maalämpöpumppu olisi hyvä? Ilmeisesti suhteellisen edullinen ja suosittu malli on NIBE F1145 maalämpöpumppu. Ilmanvaihtokoneeksi olen aikonut hankkia todennäköisesti Swegon Casa R120 mallin ja siihen maaviilennnyspatterin. Kannattaako jälkilämmitys hoitaa sähköllä vai lisätä vielä erillinen vesipatteri?
Osaisitteko neuvoa mikä maalämpöpumppu olisi hyvä? Ilmeisesti suhteellisen edullinen ja suosittu malli on NIBE F1145 maalämpöpumppu. Ilmanvaihtokoneeksi olen aikonut hankkia todennäköisesti Swegon Casa R120 mallin ja siihen maaviilennnyspatterin. Kannattaako jälkilämmitys hoitaa sähköllä vai lisätä vielä erillinen vesipatteri?
Meillä Swegon(Ilto) R120 ja ehdein sen jo mielessäni julistaa nappiostokseksi ja sitähän se laitteena on ollut. Tuo pyöriväkennoisuuden AINOA haitta puoli eli kosteudenpalautus alkoi mietittämään kun sen tuossa kovilla pakkasilla konkreettisesti näki. Eli kova pakkanen, sauna ja pyykinkuvaus sai kosteuden tiivistymään ikkunoiden alareunaan. Sinällään kovilla pakkasilla kosteus tuntuisi hyvältä asialta kuivana pakkaskautena, mutta tuo kosteuden määrä on vielä selvittämättä kun en ole kosteusmittaria kerennyt hommaamaan. Siitä jännää tekniikkaa siis että kosteudenpalautusprosentti kasvaa pakkasen kiristyessä. Hyvä ottaa huomioon jos on tapana iso kiuas joka päivä lämmittää. Hyötysuhde on sitä luokkaa, että patteria en ole vielä lainkaan ostanut, siis on lisävaruste. Yli kahdenkympin pakkasilla oli vielä 13 asteista koneelta sisälle tuleva ilma, joka ei kyllä tuntunut yhtään vielä vedon tunteena. Mutta tuon patterin tarpeesta, ehkä voisi melko varmasti sanoa ettei vesipatteri itseään maksa takaisin riippuen asutko kuinka pohjoisessa.
Mitähän olisi jos olisi kuutiokone?
Tuo kosteus on mielenkiintoinen juttu. Meillä on pyöriväkennoinen Enervent Pingvin ja vaikka se palauttaa kosteutta takaisin niin melko kuivaa on. Mitähän olisi jos olisi kuutiokone? Toinen juttu on sitten että mikä vaikutus on sillä että meillä on jälkilämmityksenä Pingun 400W sähkövastus eli kuivattaako tuo osan pois?? Syksyaikaan on kohtuu kosteaa ja kun vastus ei ole pelissä niin kosteusprosentti pyörii helposti tuolla 50% tuntumassa. Toisaalta voisi kysyä että onko ilmanvaihdon teho riittävä jos ikkunoissa on alareunat koko ajan kosteana. On meilläkin kodarin ulko-oven lasi alareunastaan kostea kun ollaan käyty saunassa, mutta ei tuota kestä kuin hetken ja yksi 20min. tehostus ajaa jo ylimääräiset pois.
Olen vastaavasta ongelmasta kuullut ennenkin, mutta aina on kyllä ollut epäilys siitä ettei kone käy riittävällä teholla tai kone on liian pieni tai IV-kanavisto on raksalaatua eli päin persettä tai .....
Kone on varmasti riittävä meidän kämppään, aina oikeastaan kotona moodissa eli 3/5 teho ja suihku/pyykin jälkeen täysillä jonkun aikaa. Jälkilämmitys ihan varmaan haihduttaa kosteutta sehän on selvä. Tuo ikkunoiden kostuminen on huono seuranta tapa, koska ikkunoiden luokka vaikutta tohon helvetisti, meidän ikkunoiden u-arvo 1 eli ikkunat melko kylmät -> kondenssille otollista. Tarvitsisi siis ihan mittarilla seurata, koska myös sisustumateriaalit vaikuttaa, (lateksimaali, mdf katto) eli siis rakennusmateriaalien kosteudensitomiskyky. Ja siis ikkunat ei koko aikaa kosteana, vain yli -15 pakkasilla. En siis vielä ole omaakaan pyöriväkennoista tuominnut vaan asia vaatisi mielestäni tutkimista. Muuten helvetin tyytyväinen vehkeeseen.
Voin kertoa, että ei mene rillit huuruun kun sisälle tulee ;) Mun mielestä kuutiokoneen omistajat vois lisätä käyttökustannuksiin kurkunkostuketta talvikaudelle riittävän määrän. Se ei ole ihan vähän...
EDIT: `Tuossa on ajatusta 69T. Olis hauska kuulla vastaavasti, jos jossakin kuutiokoneessa olis vesipatteri. Onko silloin yhtä kuivaa kuin sähköpatterilla...?
Tuosta tehosta ja sen riittävyydestä että se on helppo laskea. Meillä on tilavuus n. 340m3 ja sen vaihtaminen 0,5krt/h tarkoittaa poistona n. 49l/s josta seuraa että Pingu pyörii n. 55% teholla (teho max 92l/s). Tuo käyntinopeus tulee siis koneen ilmanvaihtokyvystä eli 3/5-teho ei sano mitään kun ei tiedä talon kuutioita ja ko. koneen tehoa (max. l/s tai m3/h).
Meillä on Pihlan Thermot ikkunoina ja U-arvo=0,85, mutta nuo on kosteita ainoastaan ulkopuolelta sopivalla kelillä. Kodarin oven U-arvo on jotain 1-1,2. Tosin meillä on sitten niin ovien kuin ikkunoidenkin karmit massalla tiivistetty eli sieltä ei ilmaa vuoda. Kaikki mikä tulee niin ikkunoiden omista tiivisteistä tai sälekaihtimien rei'istä vuotaa se vähä mitä vuotaa. Sisustusmateriaaleista sen verran että katot puupaneelia jotka tietysti sitoo kosteutta ja iso varaava takkaleivinuuni. Oleskelualueen kosteusmittari näytti hetki sitten 25% ja Pingun poistoanturi väitti hiukan vähemmän eli 23%. 48h keskiarvo oli saman verran (sauna ke iltana).
- - - Updated - - -
Ei mene yleensä meilläkään ...
Eikös Vilholla ollut ILTO (nyk. Swegon) ja MLPn kautta lämmityspatteri? Kuutiokone mielestäni kuitenkin...
Eli otan ehdottomasti tuon pyöriväkennoisen sähköisellä patterilla. Pitää myöhemmin tutkia mitä vaikutusta sillä on energiatodistukseen.
Onko teillä mitään mielipidettä eri valmistajien lattialämmitysjärjestelmistä? Uponorilla on käsittääkseni tasajakoisella putkistolla. Olettaisin, että olisi järkevämpää tihentää putkien väliä ikkunoiden edessä. Uponorin lisäksi käytetään yleensä ilmeisesti seuraavia järjestelmiä Kwhpipe, Kessele ja Nereus.