Talon lämmitysjärjestelmät

[pezku^]

Patterilämmityksen lämpötilat ovat tavallisesti 70/40 C ja lattialämmityksen muistaakseni 40/30 C. Jälkimmäistä jos käytetään pattereiden kanssa jää pattereiden teho pieneksi. Vastaavasti jos ensimmäistä käytetään lattialämmityksen kanssa on laatta vähän turhan kuuma (näin sitä ei edes ikinä tehdä)

Ei nyt sinänsä keskeistä, mutta lattialämmityksessä vesikierron lämpötila pysyy hyvinkin alle 30 asteen ainakin meillä. Lattian ei edes käytännössä huomaa olevan lämmin, mutta silti kämppä pysyy lämpöisenä.

 

[Punttinen]

noi mitoituslämpötilat tarkoittaakin esim. 40/30 C -> menovesi 40 C -> paluuvesi 30C. Eli lämpötilaerotus on 10 C, periaatteessa mitä suurempi ero sitä enemmän lämmitystehoa. Toki vaikuttaa ylilämpötilakin -> 90 asteinen vesi luovuttaa enemmän lämpöä kuin 70 asteinen. Mitoituslämpötilat ovat käytössä vain järjestelmän mitoitusolosuhteissa eli sillon kun ulkona on -26 C

 

[phy73]

Mun just valmistuvassa talossa on maalämpöpumppu ja 2 varaavaa takkaa.
Lämmitettävää on 205m2+ 70m2 autotallia. Kaikki lämpiää lattialämmityksellä.
Alakerta on 400mm paksua matalaenegia harkkoa ja yläkerta on 120mm höylähirttä + 140mm ekovillaa. Aika näyttää miten MLP toimii..

 

[vilma-liina]

Mun just valmistuvassa talossa on maalämpöpumppu ja 2 varaavaa takkaa.
Lämmitettävää on 205m2+ 70m2 autotallia. Kaikki lämpiää lattialämmityksellä.
Alakerta on 400mm paksua matalaenegia harkkoa ja yläkerta on 120mm höylähirttä + 140mm ekovillaa. Aika näyttää miten MLP toimii..

Meillä huusholli ilmeisesti vastaavaa harkkoa, maalämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys ja ilmanvaihto lämmön talteenotolla ja yksi varaava takka. Ja hyvin pelittää, lämmityskustannukset on todella pienet verrattuna tuttujen samankokoisiin torppiin. Ainoa pieni heikkous ja yllätys oli se, että laattalattiat on myös talvella viileät, kun talo pysyy talvellakin lämpöisenä ilman, että lattialämmitys "huutaisi täysillä".

 

[D.Yates]

On sitten hyvä muistaa että suuri osa lämmitysenergiasta menee lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Siinä ei paljon eristeet eikä ilmalämpöpumput auta. Viime vuosina on ollut keskimäärin 2-3 kuukautta jolloin kämpän lämpimänä pitoon on mennyt oleellisia määriä.

 

[modified]

On sitten hyvä muistaa että suuri osa lämmitysenergiasta menee lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Siinä ei paljon eristeet eikä ilmalämpöpumput auta. Viime vuosina on ollut keskimäärin 2-3 kuukautta jolloin kämpän lämpimänä pitoon on mennyt oleellisia määriä.

Tätä itse mietin. Jos pattereissa kiertää vesi niin on se jokatapauksessa lämpöisempää kuin maalämpö, niin mitä maalämpö siinä auttaa?

 

[D.Yates]

Jos pattereissa kiertää vesi niin on se jokatapauksessa lämpöisempää kuin maalämpö, niin mitä maalämpö siinä auttaa?

Nykyään harvemmin käytetään pattereita ok-taloissa eikä varsinkaan maalämmön kanssa. Käyttövedelle noissa pumpuissa lienee joku tulistustoiminto, jonka periaate on meikälle ainakin epäselvä.

jaa no joo

Lämmin käyttövesi tehdään kahdessa vaiheessa nk. tulistinvaraajassa. Käyttövesikierukka kiertää varaajassa ensin alaosassa ja sitten yläosassa.

Tulistinvaraaja on jaettu kahteen osaan: tulistimella lämmitettävään, yli +55 C asteiseen ylävaraajaan ja lauhduttimella lämmitettävään, alle +55 C asteiseen alavaraajaan. Alavarajaassa olevaa vettä käytetään lämmitykseen ja sen sisällä olevassa kierukassa esilämmitetään käyttövesi. Ylävaraajassa olevalla kuumemmalla vedellä käyttövesi nostetaan yli +55 C asteiseksi.

Tulistin on ylimääräinen lämmönvaihdin, joka on sijoitettuna heti kompressorin jälkeen, missä kylmäaine on kuumimillaan yli +100 C asteista. Tulta maalämpöjärjestelmässä ei vaihtimen nimestä huolimatta kuitenkaan ole, vaan erittäin kuumaa - kaasumaisessa olomuodossa olevaa - kylmäainetta.

 

[vilma-liina]

Itehän en mitään näistä ymmärrä, mutta sen verran kiinnostaa, että kaivon tietoa siitä tulistimesta ja vähän muustakin:

"
... maalämpöpumppu kattaa kaiken lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tarvitseman energiatarpeen ilman sähkövastusta, myös kovimmilla pakkasilla. Maalämpöpumppu kuluttaa myös vähemmän ostettavaa energiaa, koska lämpöenergian tuottamiseen ei käytetä sähkövastusta.



Käyttöveden tulistus

Meidän mittapuumme mukaan aito täystehoisuus on lämpimän käyttöveden tuottamista pelkästään kompressorin avulla ilman sähkövastusta. Lämmin käyttövesi tehdään kahdessa vaiheessa nk. tulistinvaraajassa. Käyttövesikierukka kiertää varaajassa ensin alaosassa ja sitten yläosassa.

Tulistinvaraaja on jaettu kahteen osaan: tulistimella lämmitettävään, yli +55 C asteiseen ylävaraajaan ja lauhduttimella lämmitettävään, alle +55 C asteiseen alavaraajaan. Alavarajaassa olevaa vettä käytetään lämmitykseen ja sen sisällä olevassa kierukassa esilämmitetään käyttövesi. Ylävaraajassa olevalla kuumemmalla vedellä käyttövesi nostetaan yli +55 C asteiseksi.

Tulistin on ylimääräinen lämmönvaihdin, joka on sijoitettuna heti kompressorin jälkeen, missä kylmäaine on kuumimillaan yli +100 C asteista. Tulta maalämpöjärjestelmässä ei vaihtimen nimestä huolimatta kuitenkaan ole, vaan erittäin kuumaa - kaasumaisessa olomuodossa olevaa - kylmäainetta.

Tulistimen etuja täystehoisessa maalämpöpumpussa on sen osatehoisia maalämpöpumppuja matalampi lauhdutuslämpötila. Matalampi lauhdutuslämpötila tarkoittaa parempaa lämpökerrointa ja siten pienempää sähkönkulutusta. Etu on myös se, että sähkövastusta ei tarvitse käyttää lämpimän käyttöveden tekoon."

Lähde:www.lampoassa.fi

edit. En edes ollut ihan noin :hidas:, kuin mitä postauksien kellon ajoista vois päätellä

 

[Punttinen]

Mainitaan nyt vielä se että mitä halvempaa se lämmittäminen itselle on niin sitä enemmänhän sitä energiaa kulutetaan. Sama asia kuin se että kerrostalossa asuvat käyttävät enemmän vettä kuin omakotitalossa asuvat... omakotitalolaiset tuskin ovat silti yhtään likaisempia/janoisempia .

 

[D.Yates]

Hifistellääs nyt oikein. Kesäaikaan kun lämmitys ei ole ollut päällä, on pelkkään käyttöveteen kulunut 0.5-0.7MWh/kk. Eli tuommoiset 7MWh per vuosi. Vuositasolla lämpöä kuluu kokonaisuudessaan ~18MWh, eli käyttöveden osuus on ~40%. Näitä on "hauska" pyöritellä jos laskeskelee eri lämmöntuottotapojen ja eristysten kannattavuuksia.

Joku suora sähkölämpö + ilmalämpöpumppu + aurinkokeräin olis kiintoisa yhdistelmä.

 

[vilma-liina]

Mainitaan nyt vielä se että mitä halvempaa se lämmittäminen itselle on niin sitä enemmänhän sitä energiaa kulutetaan. Sama asia kuin se että kerrostalossa asuvat käyttävät enemmän vettä kuin omakotitalossa asuvat... omakotitalolaiset tuskin ovat silti yhtään likaisempia/janoisempia .

Tuo vesijuttu ehkä pitääkin paikkaansa, mutta tuota samaistamista lämmitykseen en pysty allekirjoittamaan. Kuvittelisin ainakin ihmisten säätävän lämpötilat viileään aikaan asumismukavuuden mukaan (noin 20-21 astetta) eikä siksi, että pitäisivät jotain trooppista sisäilmastoa kesät talvet, sen vuoksi, koska se ei tule kalliiksi.

 

[D.Yates]

20!? Meillä ainakin 24-25 ihan mukavuuden takia. Ja kun on tuo "halpa" kaukolämpö. :D

 

[vision]

Hifistellääs nyt oikein. Kesäaikaan kun lämmitys ei ole ollut päällä, on pelkkään käyttöveteen kulunut 0.5-0.7MWh/kk. Eli tuommoiset 7MWh per vuosi. Vuositasolla lämpöä kuluu kokonaisuudessaan ~18MWh, eli käyttöveden osuus on ~40%. Näitä on "hauska" pyöritellä jos laskeskelee eri lämmöntuottotapojen ja eristysten kannattavuuksia.

Joku suora sähkölämpö + ilmalämpöpumppu + aurinkokeräin olis kiintoisa yhdistelmä.

Tuo varmaan tulisi itse valittua taloon. Suora sähkölämmitys, minkä varustaisi sopivalla lämmönsäätökeskuksella, jolloin saisi huipputehot karsittua ja säästäisi jo pääsulake koossakin. Aurinkokerääjät katolle ja vähän talon koosta riippuen 1-2 ilmalämpöpumppua, tai sitten poistolämpöpumppu.

Tuosta suorasta sähkölämmityksestä voisi miettiä vaihtoehtona, että ei asentaisi pattereita ollenkaan, vaan ihan kattolämmityksellä. Pari juttua vaan pitäisi varmistaa, esim. ikkunoiden vedon tunne jos ei ole pattereita. Passiivitalojen ratkaisuita pitäisi tutkia enemmän.

 

[vilma-liina]

20!? Meillä ainakin 24-25 ihan mukavuuden takia. Ja kun on tuo "halpa" kaukolämpö. :D

:D
Ollaan kai niin kuumaverisiä, että meillä tuo parikymmentä tai vähän päälle on just hyvä ja nukkuttaakin sitä paremmin, mitä viileämpää on.

Enimmäkseen taitaa olla sääntö kun poikkeus, että kyläpaikoissa on kuuma ja auta armias jos joku on juuri sattunut lämmittämään takan. :sweat:

 

[bemu666]

anteeks kun en lukenu thrediä loppuun mut faija pistää tekeen sen 60-70 kuutiota puuta vuodessa+hellapuut,(200neliön talo) siihen sit harvennukset ja kaikki lisäksi ja kaikki ilmaiseksi.. hiukan pistää vituttamaan, mut ihan sama, kas kun se kuntokin nousee.. ei passais vittuilla vanhalle papalle kun joku päivä se palkitsee siitä..

 

[kodari76]

..kaikki ilmaiseksi..

No ei. Ensin pitää ostaa metsää. Ja vehkeet ja laitteet.

Kyllä meilläkin työkaveri ihmetteli että miksen lämmitä kämppää puulla, että olenko laiska vai mitä kun en jaksa halkoja tehdä. Niimpä. Äijä käy perintömetsässään appiukon kanssa traktorilla. Mulla on 3 puuta pihassa ja partnerin halvin moottorisaha. Ei niillä kauaa juhlita. Kysyin että saanko tulla heidän metsään hakemaan halot. En kuulemma saa.

 

[pezku^]

anteeks kun en lukenu thrediä loppuun mut faija pistää tekeen sen 60-70 kuutiota puuta vuodessa+hellapuut,(200neliön talo) siihen sit harvennukset ja kaikki lisäksi ja kaikki ilmaiseksi.. hiukan pistää vituttamaan, mut ihan sama, kas kun se kuntokin nousee.. ei passais vittuilla vanhalle papalle kun joku päivä se palkitsee siitä..

Meillä tehdään vuodessa about saman verran puita kans. Aivan järjetöntä tollanen puunteko meillä ainakin on, kun laskujeni mukaan meillä on nyt erilaisissa puuvarastoissa ja -liitereissä yhteensä 200m3 polttopuita ja ne riittää nykykulutuksella n. 10 vuodeksi. Onneks nyt kuitenkaan viime kesänä ei tehty ihan niin paljon puita. Puulämmityksellä pystyy kuitenkin aika paljon pudottamaan lämmityskustannuksia, mutta tokihan se vaatii verrattain paljon viitseliäisyyttä.

 

[D.Yates]

Tuosta suorasta sähkölämmityksestä voisi miettiä vaihtoehtona, että ei asentaisi pattereita ollenkaan, vaan ihan kattolämmityksellä. Pari juttua vaan pitäisi varmistaa, esim. ikkunoiden vedon tunne jos ei ole pattereita. Passiivitalojen ratkaisuita pitäisi tutkia enemmän.

Ei pattereita, eikä varsinkaan kattolämppäreitä, vaan kaapelit laattaan.

 

[Masse Majava]

Itse valitsin lämmitysjärjestelmäksi suoran sähkölämmityksen ja nimenomaan pattereilla. Syy oli alusta asti selvä: jos ja kun jokin menee rikki lattian sisällä, niin ongelman kanssa saa itselleen hankittua vatsahaavan. Ainoat tilat mihin kaapelit vedettiin oli kosteat tilat. Lattialämmityksen hyötö on ainoastaan laatoitetuissa tiloissa. Parketti nyky alapohjan eristeiden kanssa on lämmin ja mukava kävellä. Se varaava lattialämmityskin on enemmän urbaani legenda kun hirveästi tutkittua tietoa. Teoriassa asia toimii, mutta käytännössä ei, koska monesti varaat lämpöä turhaan sinne lattiaan ku sää yön aikana lauhtuukin kuten suomessa talvella lämpötilan vaihtelut on osoittautunut nopeiksi. Tällöin varaus menee harakoille. Todellinen hyöty voi olla täysin marginaalinen.

Tuo lämmitysmuoto tuli taloon ainoastaan hätävaralle ja oikeasti talo lämpiää tiilistä muuratulla isolla takalla ja lämmöntalteenotolla varustetulla ilmanvaihdolla. Nyt kohta 2 vuoden käyttökokemusten perusteella patterit ei ole olleet kertaakaan päällä ja alle 20 ei lämpö ole mennyt talon sisällä edes keskitalvella. Puut ostetaan pilkkeenä kuljetettuna ja siltikin tämä lämmitysmuoto on jopa halvempi kun kaukolämpö. Kaiken ydin on periaatteessa talon huollettavuus. Jokainen kohta on talossa tehty siten, että mitään ei tarvitse purkaa, jos jotain joutuu korjaamaan.

 

[metalman]

käsittääkseni kyllä nykyään lattialämmityselementit on aika hyvin toimivia, enpä ole koskaan ikinä kuullut että missään olisi tarvinnut lattioita purkaa sentakia että elementit tai jotain olisi hajonnut. Vähän erikoinen tapa rakentaa mielestäni jos periaate on se että kaikki pitää pystyä korjaamaan purkamatta mitään. vedit varmaan kaikki sähkötkin pintavetoina..

Noh kukin tyylillään ? Itse en tavallisia pattereita kyllä kotiini laittaisi. Siinä ollaan yhtämieltä että iso takka on toimiva, hyvä ja halpa lämmitysmuoto !