Suomen tulevaisuus

sivis sanoi:
No tuota sä et kyllä suoraan tuosta kuvaajasta näe, vaan se perustuu kyllä täysin omaan tulkintaasi. Ainoa mitä tuosta kuvaajasta voi suoraan nähdä, on että reaalihinnat ovat kymmenessä vuodessa (1998 -> 2008) suurin piirtein kaksinkertaistuneet. Ja se on helvetin paljon se, jos jenkeissä vastaava muutos (reaalihintojen kaksinkertaistuminen) on tapahtunut noin 50 vuodessa.

Totta kai kysyntä ja tarjonta säätelevät tuota hintatasoa, se nyt on sanomattakin selvää. Onko pääkaupunkiseudulla sitten varsinaista "pulaa" asunnoista on toinen kysymys. Reaalihintojen näkökulmasta tällä hetkellä näin on, mutta siihen kysyntäpuoleen kohdistuu ainakin omasta mielestäni paineita (mm. löysän korkopolitiikan vuoksi), jotka eivät tule kestämään. Jossain vaiheessa paukahtaa ja lujaa, mutta tämä nyt on toki vain omaa spekulaatiotani.
Click to expand...

Olen ihan samaa mieltä. Ehkä pessimistinen perusasenne on joskus pahaksikin, mutta viimeinen asia minkä nytten ottaisi on asuntolaina.

Tämä ongelma on juuri näissä korko"elvytyksissä". Keskuspankki ei voi säädellä mihin nuo rahat menevät ja yleensä ne juuri aiheuttavat tälläisiä kuplia milloin osakkeisiin ja nyt asuntoihin. Suomessa tämä meininki kyllä jatkuu niinkauan kunnes korkoja aletaan nostaa ja se ei ole ihan heti edessä, että eiköhän kupla paisu vielä. Tietty ehkä voisi flipata jonkun asunnon (eikös sitä 2 vuotta pidä omistaa että saa myydä verovapaana) jos olisi boolsseja ratsastaa tiikerillä, mutta ei kiitos.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
pååtta sanoi:
Olen ihan samaa mieltä. Ehkä pessimistinen perusasenne on joskus pahaksikin, mutta viimeinen asia minkä nytten ottaisi on asuntolaina.

Tämä ongelma on juuri näissä korko"elvytyksissä". Keskuspankki ei voi säädellä mihin nuo rahat menevät ja yleensä ne juuri aiheuttavat tälläisiä kuplia milloin osakkeisiin ja nyt asuntoihin. Suomessa tämä meininki kyllä jatkuu niinkauan kunnes korkoja aletaan nostaa ja se ei ole ihan heti edessä, että eiköhän kupla paisu vielä. Tietty ehkä voisi flipata jonkun asunnon (eikös sitä 2 vuotta pidä omistaa että saa myydä verovapaana) jos olisi boolsseja ratsastaa tiikerillä, mutta ei kiitos.
Click to expand...

Joo, lisäksi tuon asuntohintojen nousun voisi ajatella johtuvan myös siitä, että sijoittajat ovat hieman pelästyneet arvopapermarkkinoita ja luulevat, että asuntosijoittaminen on vähemmän riskialtis sijoitusmuoto kuin rahojen törkkääminen pörssiin. Alhaisten talletuskorkojen voisi ajatella myös ruokkivan tätä ilmiötä ja jossain määrin myös tuo valtion ASP-säätö. Nämä mielestäni selittävät sen minkä vuoksi tuo kuvaajan käyrä on lähtenyt noin jyrkkään nousuun. Nousu on siis ollut 2008 jälkeen jyrkempää kuin se on ollut missään vaiheessa 1998-2008. Ja nythän ollaan reaalihintojen osalta korkeammalla kuin koskaan ennen!

Ihmettelin itse asiassa, kun muutama kaveri ilmoitti etsivänsä tällä hetkellä sijoituskämppää. Heillä on jo asuntolainaa niihin kämppiin missä nykyisellään asuvat, mutta haluaisivat vielä ottaa lainaa sijoituskämpän ostamiseen... Ja tämähän ei oikeastaan eroa kovinkaan suuresti siitä, että otettaisiin lainaa ja työnnettäisiin ne rahat pörssiin. Ainoastaan usko siihen, että asuntosijoittaminen on vähäriskisempi sijoitusmuoto ruokkii tätä käsitystä.

Perusvaistoteoria on ihan mielenkiintoista todellakin ottaa mukaan tähän yhtälöön.
 
sivis sanoi:
Joo, lisäksi tuon asuntohintojen nousun voisi ajatella johtuvan myös siitä, että sijoittajat ovat hieman pelästyneet arvopapermarkkinoita ja luulevat, että asuntosijoittaminen on vähemmän riskialtis sijoitusmuoto kuin rahojen törkkääminen pörssiin. Alhaisten talletuskorkojen voisi ajatella myös ruokkivan tätä ilmiötä ja jossain määrin myös tuo valtion ASP-säätö. Nämä mielestäni selittävät sen minkä vuoksi tuo kuvaajan käyrä on lähtenyt noin jyrkkään nousuun. Nousu on siis ollut 2008 jälkeen jyrkempää kuin se on ollut missään vaiheessa 1998-2008. Ja nythän ollaan reaalihintojen osalta korkeammalla kuin koskaan ennen!

Ihmettelin itse asiassa, kun muutama kaveri ilmoitti etsivänsä tällä hetkellä sijoituskämppää. Heillä on jo asuntolainaa niihin kämppiin missä nykyisellään asuvat, mutta haluaisivat vielä ottaa lainaa sijoituskämpän ostamiseen... Ja tämähän ei oikeastaan eroa kovinkaan suuresti siitä, että otettaisiin lainaa ja työnnettäisiin ne rahat pörssiin. Ainoastaan usko siihen, että asuntosijoittaminen on vähäriskisempi sijoitusmuoto ruokkii tätä käsitystä.

Perusvaistoteoria on ihan mielenkiintoista todellakin ottaa mukaan tähän yhtälöön.
Click to expand...

Mielenkiintoista pohdiskelua. Varsinkin keski-ikäiset joilla on -90 luvun alun lama tuoreessa muistissa, vaikuttavat pitävän pörssisijoittamista pelkkänä lottoamisena. Sinänsä huvittavaa että näistä suuri osa on valmis ostamaan auton lainarahalla ja pitävät sijoituslainaa järjettömänä riskinä. Auton arvon lasku on kuitenkin 100% varmaa toisin kuin osakkeiden.

Asuntosijoittamisen kohdalla omistamisen konkreettisuus varmasti vaikuttaa, samoin kuin metsäomaisuudessa. Osakkeet ovat virtuaaliomaisuutta, niitä on vaikea pitää samalla tavalla luotettavina ja pysyvinä kuten kiinteää omaisuutta.

Asuntosijoittamisessa kohdekaupunki vaikuttaa paljon riskin laatuun, esim pk-seudulla tuskin tarvitsee pelätä asunnon olevan pitempään tyhjillään. Toisaalta ostohinnat ovat karanneet järjettömiksi ja ainakin maalaisjärjellä ajateltuna nousupotentiaalia asuntojen hinnoissa ei voi pahemmin olla, pikemminkin 20-40% lasku on mahdollinen. Jos keskituloinen ei pysty ostamaan kaksiota järkevällä maksuajalla niin ihan kaikki ei täsmää. Osassa keskisuuria kaupunkeja on vielä tarjolla ihan kohtuullisia vuokratuottoja ja asuntojen hinnoissakin on nousupotentiaalia. Monessa kaupungissa saa yksiöitä ja kaksioita keskituloisen vuosibruttopalkan hinnalla.
 
sivis sanoi:
Joo, lisäksi tuon asuntohintojen nousun voisi ajatella johtuvan myös siitä, että sijoittajat ovat hieman pelästyneet arvopapermarkkinoita ja luulevat, että asuntosijoittaminen on vähemmän riskialtis sijoitusmuoto kuin rahojen törkkääminen pörssiin. Alhaisten talletuskorkojen voisi ajatella myös ruokkivan tätä ilmiötä ja jossain määrin myös tuo valtion ASP-säätö. Nämä mielestäni selittävät sen minkä vuoksi tuo kuvaajan käyrä on lähtenyt noin jyrkkään nousuun. Nousu on siis ollut 2008 jälkeen jyrkempää kuin se on ollut missään vaiheessa 1998-2008. Ja nythän ollaan reaalihintojen osalta korkeammalla kuin koskaan ennen!

Ihmettelin itse asiassa, kun muutama kaveri ilmoitti etsivänsä tällä hetkellä sijoituskämppää. Heillä on jo asuntolainaa niihin kämppiin missä nykyisellään asuvat, mutta haluaisivat vielä ottaa lainaa sijoituskämpän ostamiseen... Ja tämähän ei oikeastaan eroa kovinkaan suuresti siitä, että otettaisiin lainaa ja työnnettäisiin ne rahat pörssiin. Ainoastaan usko siihen, että asuntosijoittaminen on vähäriskisempi sijoitusmuoto ruokkii tätä käsitystä.

Perusvaistoteoria on ihan mielenkiintoista todellakin ottaa mukaan tähän yhtälöön.
Click to expand...

Jeps, homma toimii pelkistetysti "The Greatest Fool" teorian mukaisesti, eli inflaatio jatkuu jatkuu niinkauan kun kunnes löytyy se suurin hölmö, joka viimeisenä ostaa sen asunnon ja sitten kun koettaa myydä niin kukaa ei enää halua ostaa. Tässä vaiheessa luonnollisesti työpaikka on mennyt alta ja kun asunnon myy jää velkaa vielä semmoiset rapiat 100k€ , hyvää (ja todennäköisesti lyhyttä) loppuelämää vaan.
 
Itse luulisin että pysyvä asuntojen hinnan lasku alkaa vasta kun maan bruttokansantuote alkaa selkeästi laskemaan. Tai mikäli asuntolainojen koossa tai koroissa tapahtuu jotain radikaalia muutosta. Toisin kuin osakkeet asunnoissa on kuitenkin aina myös käyttö arvo. Sen takia asuntojen hinnat voivat periaatteessa nousta ikuisesti jos rahoitusmarkkinat vain luovat lainoja millä normaali työssäkäyvä voi rahoittaa asunnon. Vaikkei lainaa sitten työelämän aikana kerkeäisi maksamaankaan pois.

Harvoin vain puhutaan siitä paljonko kasvavat lainamäärät ja ajat vaikuttavat tulevaisuuden kulutukseen. Niinkuin joku viisas taisi joskus mainita, jos yli 10 vuoden asuntolainaa ei voisi saada, ei mitään asuntojen hintakupla ongelmaa olisi.
 
Jami2003 sanoi:
Itse luulisin että pysyvä asuntojen hinnan lasku alkaa vasta kun maan bruttokansantuote alkaa selkeästi laskemaan. Tai mikäli asuntolainojen koossa tai koroissa tapahtuu jotain radikaalia muutosta. Toisin kuin osakkeet asunnoissa on kuitenkin aina myös käyttö arvo. Sen takia asuntojen hinnat voivat periaatteessa nousta ikuisesti jos rahoitusmarkkinat vain luovat lainoja millä normaali työssäkäyvä voi rahoittaa asunnon. Vaikkei lainaa sitten työelämän aikana kerkeäisi maksamaankaan pois.

Harvoin vain puhutaan siitä paljonko kasvavat lainamäärät ja ajat vaikuttavat tulevaisuuden kulutukseen. Niinkuin joku viisas taisi joskus mainita, jos yli 10 vuoden asuntolainaa ei voisi saada, ei mitään asuntojen hintakupla ongelmaa olisi.
Click to expand...

Jos asuntojen hintojen nousu+muu inflaatio jää BKT:n kasvun alapuolelle niin kyllä näin silloin on. Jos kuitenkin näin ei ole (niinkuin nyt ei todellakaan ole) korkomenot kasvavat jossain vaiheessa liian suuriksi ja kupla puhkeaa ja hinnat romahtavat.
 
pååtta sanoi:
Jos asuntojen hintojen nousu+muu inflaatio jää BKT:n kasvun alapuolelle niin kyllä näin silloin on. Jos kuitenkin näin ei ole (niinkuin nyt ei todellakaan ole) korkomenot kasvavat jossain vaiheessa liian suuriksi ja kupla puhkeaa ja hinnat romahtavat.
Click to expand...

Tuo on totta. Se tapahtuu kun tulee ongelmia, mutta huomioikaa nyt sekin, että ongelmia ei tule niin helposti tällä sukupolvella kuin 20-25 vuotta sitten. Pappa/Mamma maksaa useassa tapauksessa. Tilanne on koominen suomen yhteiskunnan kannalta ja aivan järjetön, rahaa ei pitäis olla mutta kyllä sitä vain on. Monella perusperheellä on asunto maksettuna jo 50 vuotiaana (riippuen tietysti vähän paikkakunnasta) ellei kaksi ja perinnöksi tulee yksi, kaksi tai kolme plus mökki tai pari, maata, metsää? Mitäs tämmösen perheen lapsi(et) sitten, varmaan kamppailee tuskissaan 100t euron lainan kanssa, tuskinpa.
 
Jami2003 sanoi:
Itse luulisin että pysyvä asuntojen hinnan lasku alkaa vasta kun maan bruttokansantuote alkaa selkeästi laskemaan. Tai mikäli asuntolainojen koossa tai koroissa tapahtuu jotain radikaalia muutosta. Toisin kuin osakkeet asunnoissa on kuitenkin aina myös käyttö arvo. Sen takia asuntojen hinnat voivat periaatteessa nousta ikuisesti jos rahoitusmarkkinat vain luovat lainoja millä normaali työssäkäyvä voi rahoittaa asunnon. Vaikkei lainaa sitten työelämän aikana kerkeäisi maksamaankaan pois.
Click to expand...

Asunnot harvemmin maksaa osinkoa, tekee investointeja ja myy tuotantoaan vientimarkkinoille. Jep, ei nokian osakkeissa voi asua, mutta sun asunto et valmista tsiljoonaa kännykkää ja myy niitä ympäri maailmaa, kasva, tuota voittoa tai senkoommin vaurauttakaan. Mun mielestä asunto ei saisi olla niinkuin nyt on, pääasiallinen omaisuuserä (=tavallisilla ihmisillä) Senlisäksi asuntojen riskisyyttä aliarvostetaan äärimmäisen pahasti: Asuntohan on suomalaisessa mielessä ainoa varma tapa vaurastua, sensijaan osakkeet on pelkkää peliä. Harva kuitenkaan asunnon arvonnousun realisoi, muuttaa roskikseen tai gambiaan savimajaan ja sijoittaa rahansa oikeasti tuottaviin aidosti liiketaloudellisesti perusteltuihin kohteisiin.

SInänsä törmäsin eilen mielenkiintoiseen sijoitusportfoliotyöpaperiin, jossa oli näistä osakemarkkinoiden ja asuntomarkkinoiden korrelaatiosta juttuja, ja hajautushyötyjä asunnoista kyllä sen perusteella saa (korrelaatio osakemarkkinoihin matala, alentaa siis portfolion riskiä aika reippaasti) Mutta ongelma tulee siinä että kuinka monella on varaa pitää osakeportfoliota joka oisi merkittävä osa varallisuusportfoliosta yleensä jos omistaa myös asunnon /asuntoja.

e: siispä: Mun mielipide: jos asuntosijoittaminen aidosti olisi riskitöntä (=niinkuin asunnonostajien mielestä vähän vaikuttaa olevan) tulisi asuntosijoituksen tuotto olla yhtäsuuri kuin riskitön tuotto. Jos ja kun asuntojen arvonnousu on (reilustikin) suurempaa, ei ole mitenkään mahdollista että asunnot olisi riskitön sijoituskohde. Tai jos olisi, olisi tällä aika mielenkiintoinen vaikutus rahoitusmarkkinoihin.
 
Tuli tossa mieleen kun luin Iltalehden artikkelia suomeen tulevaisuudessa tulevista pakolaisista joilla ei ole luku- tai kirjoitustaitoa, tarkemmin 15-16 vuotiaat, ja joita ei voi enää 17-vuotiaana pakottaa kouluun ja jotka päätyvät loppujen lopuksi kortistoon, niin eikös tämä loppujen lopuksi nosta verotusta aivan helvetisti? Saadaan työttömiä jotka eivät eivät osaa lukea tai kirjoittaa ja joita ei voi pakottaa opiskelemaan edes, mietin vain että mitä virkaa tälläiset henkilöt tulevat tekemään tulevaisuudessa?
 
Crrc sanoi:
Tuli tossa mieleen kun luin Iltalehden artikkelia suomeen tulevaisuudessa tulevista pakolaisista joilla ei ole luku- tai kirjoitustaitoa, tarkemmin 15-16 vuotiaat, ja joita ei voi enää 17-vuotiaana pakottaa kouluun ja jotka päätyvät loppujen lopuksi kortistoon, niin eikös tämä loppujen lopuksi nosta verotusta aivan helvetisti? Saadaan työttömiä jotka eivät eivät osaa lukea tai kirjoittaa ja joita ei voi pakottaa opiskelemaan edes, mietin vain että mitä virkaa tälläiset henkilöt tulevat tekemään tulevaisuudessa?
Click to expand...

Työllistävä lähinnä. Turhautuminen joka saattaa näkyä rikollisuutena tai psyykkisinä ongelmina. Siinhähän työllistyy kelan ja sossun tätien lisäksi myös mahdolisesti kauppojen vartijat, poliisit, oikeuslaitos, terveydenhuolto ja psyk poli, vankeudenhoito. :)
Kallista tosin.

Parhaassa tapauksessa menee vain niiden tukien verran rahaa.
 
Suomen tulevaisuus on taas paremmalla tolalla, ydinvoimapäätöksen jälkeen.

Tänne länsirannikolle Olkiluotoon rakennettava voimala pitää vanhat ja luo lisää työpaikkoja ravintola- ja palvelualalle.
 
Vanhanen: Kreikan vakauttaminen tärkeää Suomelle

1.5.2010 18:09 | Päivitetty: 1.5.2010 18:27
A A

STT

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan Kreikan talouden vakauttaminen on välttämätöntä ja perusteltua myös Suomen ja suomalaisten kannalta.

Vanhanen sanoo tiedotteessaan, että Kreikka tarvitsee useamman vuoden lainaohjelmaa, joka antaa sille aikaa viedä päätökseen tarvittavat talouspoliittiset toimet.

"Kreikan ympärille on rakennettava palomuuri, jolla estetään epäluottamuksen leviäminen muihin suuren alijäämän valtioihin, jotka eivät kuitenkaan ole Kreikkaan verrattavissa olevassa tilanteessa", Vanhanen toteaa.

Myös Suomessa on Vanhasen mielestä tiedostettava, että Kreikan tapauksen johdosta huoli alijäämäisten valtiontalouksien kestävyyteen kasvaa.

"Ellei Kreikka saisi lainaohjelmaa, johtaisi se Suomenkin kannalta erittäin epävakaaseen tilanteeseen markkinoilla. Valtioiden luotettavuus lainojensa hoitajina heikkenisi, millä saattaisi olla erittäin haitallisia vaikutuksia maailmantalouteen, joka vähitellen muuten on pääsemässä eroon lamasta", Vanhanen sanoo.


Suomella on Vanhasen mukaan ollut Kreikan avustamiselle neljä ehtoa. Ensinnäkin Kreikan ohjelman on oltava uskottava kooltaan ja kestoltaan.

Toiseksi Kreikan on sitouduttava ja vietävä päätökseen tarvittavat tuntuvat ja uskottavat talouden tasapainottamistoimet.

Euromaiden apu Kreikalle ei myöskään voi Suomen mielestä olla vastikkeetonta tukea, vaan korollista lainaa.

Lisäksi EU:n on lisättävä talouspoliittista koordinaatiotaan jäsenmaiden kesken ja luotava tarvittavat pakotteet Kreikan kaltaisten tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi muissa maissa.


"Viimeinen ehto koskee koko EU:n tulevaisuutta; Kreikan tapauksesta on otettava opiksi, ja sama ei saa toistua. Tämän varmistamiseksi Suomi tukee muun muassa komission esitystä yhteisön tilintarkastusoikeuksien vahvistamiseksi jäsenmaissa. Kaikkien euromaiden on ymmärrettävä, että kussakin maassa harjoitettava talouspolitiikka on jatkossa sekä kansallinen kysymys että kaikkien yhteinen asia", Vanhanen korostaa.

Suomi pystyy Vanhasen mukaan omalta osaltaan toteuttamaan monivuotisen ohjelman eli ylimääräisellä lisäbudjetilla varataan siihen tarvittavat lainanantovaltuudet.
Click to expand...

Suomi pääsee antamaan lainaa Kreikalle. En nyt ota kantaa siihen mitä mieltä asiasta olen (ei kai kukaan täysijärkinen ihminen voi olla tuosta kuin yhtä mieltä) vaan kyselen taloustietäjien mielipidettä tuohon Vanhasen väittämään että Kreikan talousongelmat heijastuisivat koko eu -alueeseen ja sitä kautta Suomeen, ja ehkäpä jopa koko maailman talouteen.

Minä en kyllä ihan kakomatta tuota väitettä niele. Ensinnäkin Kreikka ei ole mikään talousmahti, ymmärtäisin väitteen jos kyseessä olisi Saksa tai Iso-Britannia, tai vaikka Ranska. Toiseksi muillakin Eu -mailla on talousongelmia ja budjetti alijäämää. Jos Kreikkaa avustetaan niin ei kai avustaminen (lainan muodossa) voi siihen loppua. Lisäksi minusta on sairasta että eu vaatii vapaata kilpailua ja on esimerkiksi monilla aloilla ajanut kilpailun todella tiukaksi. Jos tällaisia vaateita esitetään, eikö ole ymmärretty että joitakin aloja/alueita/maita tippuu kokonaan kilpailusta ja kyllä siinä tapauksessa täytyy antaa vain "luonnon" eli markkinatalouden hoitaa homma loppuun asti, vaikka se hetkellisesti kipeältä tuntuukin asianomaisella alalla/alueella. Tietääkseni kuitenkaan Kreikassakaan ei olla nälkään kuolemassa.

Oma veikkaukseni on että tässä ollaan taas pelastamassa valtioiden rahoilla yksityisiä rahoituksia. Rahoituslaitokset ovat lobanneet valtiot pelastusretkelle kun näyttää siltä että heidän sijoituksensa Kreikkaan menee sen sileän tien. Suomenkin 1,7 miljardilla varmasti maksetaan ensimmäisenä "kalliimpia" rahoituksia pois.

Mutta joo, onks meidän nyt alettava avustamaan kaikkia eu maita ettei vain uusi lama tule kuten Matti hieman raukkamaisesti pelottelee...
 
En ole liiemmin tätä Kreikan tapausta seurannut, mutta mitä väliä sillä on, että Kreikalle lainataan rahaa? Ei niille käsittääkseni mitään vastikkeetonta apua olla jakamassa?

Euromaiden apu Kreikalle ei myöskään voi Suomen mielestä olla vastikkeetonta tukea, vaan korollista lainaa.
Click to expand...
 
sivis sanoi:
En ole liiemmin tätä Kreikan tapausta seurannut, mutta mitä väliä sillä on, että Kreikalle lainataan rahaa? Ei niille käsittääkseni mitään vastikkeetonta apua olla jakamassa?
Click to expand...

Todennäköisyys, että laina oikeasti maksetaan takaisin on pieni. Pitäisi myös saada tietoon kuinka paljon korkoa Suomi maksaa siitä lainasta jonka se on ottanut että voisi antaa Kreikalle "lainaa".
 
Jub sanoi:
Todennäköisyys, että laina oikeasti maksetaan takaisin on pieni. Pitäisi myös saada tietoon kuinka paljon korkoa Suomi maksaa siitä lainasta jonka se on ottanut että voisi antaa Kreikalle "lainaa".
Click to expand...

Mihin tämä alhainen takaisinmaksun todennäköisyys perustuu? Onko Kreikka usein jättänyt hoitamatta kansainvälisiä velvoitteitaan, kuten ulkomaanvelkansa?
 
Tuo huikea todennäköisyysarvio perustunee siihen samaan laarumiin mitä EU- ja eurovastustajien suusta yleensä tulee. Ja kun tuossa aiempana väitetään ettei Kreikan defaultti vaikuttaisi euroalueen tai maailman talouteen, niin kylläpä se vaikuttaa, voi vaikka lukea uutisia menneen viikon ajalta kun selvisi että Kreikan ongelmat ovat luultua vakavampia.
 
Kreikan defaultti todennäköisesti kaataisi hyvin monet euroalueen isot pankit. Toisaalta Kreikkaa pahempia ongelmia ovat Italia, Espanja, Ranska ja UK. Kreikan pelastaminen on myös huono ratkaisu. Siinä vaan siirretään kaikki paskalainat pankeilta veronmaksajille ja toisaalta muut velalliset jatkavat tuhlaustaan.

Eikä siinä vielä kaikki, kunhan markkinat keksivät, että Saksa ja muut maksumiehet ovat itsekin kohtalaisissa ongelmissa niin sitten sitä ollaankin nesteessä. Paha lainata bailout rahoja bondimarkkinoilta kun omat 10v velkakirjojen korot ovat +10%. Saksakaan ei saa enää myytyä pitkiä 30 vuoden velkakirjoja vaan niittenkin huutokaupat ovat epäonnistuneet viime aikoina.

Minusta tässä tilanne missä savunhaju alkaa levitä pitkin huonetta ja puuttuu vain se, että joku huutaa "Tulipalo!", jonka jälkee koko systeemi romahtaa.
 
sivis sanoi:
Mihin tämä alhainen takaisinmaksun todennäköisyys perustuu? Onko Kreikka usein jättänyt hoitamatta kansainvälisiä velvoitteitaan, kuten ulkomaanvelkansa?
Click to expand...

Jos Kreikan takaisinmaksukyky olisi kunnossa niin en ymmärrä miksei se lainaisi rahaa vapailta markkinoilta niinkuin muutkin maat. Ainut selitys on se että takaisinmaksu kyky on niin heikossa kantimessa ettei rahaa lainamarkkinoilta heru, ainakaan ilman tähtitieteellistä korkoa. Lisäksi jos takaisinmaksu ohjelma olisi sovittu korkoineen olisi sitä Suomessa jo poliitikot hehkuttaneet. Nyt takaisinmaksu on sidottu mitä ilmeisemmin maan elpymiseen jne joten ei ole mitenkään varmaa milloin ja missä määrin takaisinmaksu alkaa.

Aina vain olen sitä mieltä että Kreikan pitäisi antaa kaatua jos se on kaatuakseen. Nykyisen finanssipolitiikan huonoimpia puolia on se että tappiot demokratisoidaan koskemaan kaikkia, voitot taas valuvat riskinottajien taskuun. Tällä menetelmällä saadaan kokea sata lamaa ja siitä huolimattakaan riskisijoittajat, pankit ja valtion kirstun valvojat eivät ole oppineet mitään. Jos riskejä otteassa ja tappion yllättäessä ei tule "ruumiita" niin peliä pelataan kuin monopolirahalla. Ja kansa maksaa. Mutta jos esimerkiksi Kreikka päästettäisiin kaatumaan ja se veisi mukanaan varmasti pankkilaitoksia jne. puhdistaisi se pöydän terveemmälle finanssipolitiikalle. Kreikka ja sinne sijoittaneet ovat pelanneet tietoisesti suurella riskillä ja välinpitämättömästi, olisi aika opettaa että kyseessä on reaaliraha jonka tekemiseen tarvitaan oikeaa työtä ja jalostusarvoa, ei mitään finanssipolitiikan silmänkääntötemppuja.
 
Back
Ylös Bottom