Voit aloittaa kokeilemalla mitä tapahtuu, jos pakitat sarjapainoja vaikka 5kg alaspäin, ja tekemällä penkissä/pystärissä 2 ekaa sarjaa normaalisti 5x2, mutta vikassa sarjassa "otat irti". ja vedät reippaasti siihen kuuluisaan "failureen", eli niin monta toistoa, kuin menee. Tuo treeniin vaihtelua, eikä millään tavalla riko ohjelman periaatteita. Tämä idea on peräisin Greyskull lp-ohjelmasta, mutta voi hyvin soveltaa myös ss:ään. Tossa alkuperäisessä ohjelmassa tosin tehdään penkki ja pystäri aina ekoina liikkeinä treenissä, jolloin noista kärkisarjoista saadaan luonnollisesti enemmän irti. En ole itse tehnyt Greyskullia, mutta kokeilin tätä ideaa ss:n aikana penkissä ja pystärissä, eikä häirinnyt palautumista millään lailla.
Mun mielestä perus ss ja tm ohjemissa on vähän outoa, että penkki ja pystäri ovat "pääliikkeitä", eikä niille siis tehdä sarjoja loppuun koska "palautuminen". Leuanveto taas luetaan "apuliikkeeksi", eli siis vähemmän "stressaavaksi", joten siinä porukka saa paukuttaa ihan Rippetoen luvan kanssa kaikki 3-5 sarjaa niin tappiin, kuin sielu sietää. Ihme ja kumma, mulla leuanveto on aina kehittynyt näitä ohjelmia tehtäessa 10x nopeammin ja paremmin, kuin penkki tai pystäri. En siis väitä, että kaikkien pitäisi nyt alkaa soveltaa tätä näihin ohjelmiin, ja tehdä tästä treenistä failure-bodausta. Kunhan vain pohdiskelin omia kokemuksia ääneen.. Ja muuten, Greyskullissa tehdään myös penkin ja pystärin lisäksi, sekä kyykyssä että mavessa vika sarja tappiin, mikä taas tuntuu aika överiltä palautumisen raiskaukselta. Mutta toisaalta, en ole kokeillut, joten en voi tietää, mitä tapahtuisi..
