Okei, mutta millä perusteella sitten valitaan, tehdäänkö rokote heikennetystä viruksesta vai virusten osista? Ei kai adjuvantteja kaikissa rokotteissa käytetä?
Jos haluttaisiin tehdä The Ultimate Rokote, sellainen pitäisi räätälöidä jokaiselle ihmiselle ja taudinaiheuttajalle erikseen. Tässä on otettava huomioon myös kustannus- ja tuotantonäkökulmat sillä eri rokotetyyppien valmistus eroaa toisistaan. Eläviiin viruksiin perustuva rokote saa yleensä aikaan nopeamman ja kestävämmän immuunivasteen mutta esim. raskaana olevilla ja immuniteetiltaan heikentyneillä ihmisillä (hyvin nuoret lapset, vanhukset, tietyt immuunisairaudet) on olemassa pieni riski että rokote saakin aikaan itse taudin. Viruspartikkeleista tehty rokote on vastaavasti teholtaan hieman heikompi mutta turvallinen koko väestölle.
Adjuvantin käyttö on myös tapauskohtaista. Yleensä sitä suositellaan edellä mainituille ihmisille, joilla immuunijärjestelmä ei välttämättä ole parhaassa mahdollisessa iskussa. Sen tarkoitus on varmistaa, että vaste pääsee syntymään. Todennäköisesti kustannussyistä sitä ei käytetä kaikissa rokotteissa oletuksena.
Jokainen ihminen on yksilö ja jokaisella on yksilöllinen immuunipuolustus. Toisille riittää yksi pistos viruspartikkelia kun taas joku voi vaatia useamman tehosteen elävää virusta adjuvantteineen. Kun puhutaan miljoonien ihmisten rokottamisesta, joudutaan aina tekemään kompromisseja.
Tämän kyllä tiedän. Tarkoitin juuri sitä, että jos kerran sikanuhan on todettu iskevän helpoiten nuoriin aikuisiin eikä suinkaan vanhuksiin, miksi nuoret aikuiset eivät ole riskiryhmänä? Tosin Suomessahan kaiketi yhtäkään tervettä aikuista ei ole tähän kuollut (mikä minusta lisää hypen turhuutta).
Totta munassa se hype on turhaa. Nuoret aikuiset ovat possunuhan kannalta hieman hankala porukka, sillä keskimäärin he selviävät taudista mainiosti. Toisaalta valtaosa sairaalaan joutuneista potilaista oli juuri näitä ihmisiä sillä heillä immuunipuolustus voi ylireagoida ja saada aikaan sytokiinimyrskynä tunnetun ilmiön joka on hengenvaarallinen. Nämä tapaukset ovat kuitenkin niin harvinaisia, että prioriteetissa muut riskiryhmät kiilaavat edelle. Toki jonkinlaisista perussairauksista kärsivät nuoret aikuiset rokotettiin muiden mukana kärkijoukossa.
Olet oikeassa, dataa efektiivisyydestä on ja dataa efektiivisyyttä vastaan on pikaisella vilkaisulla hyvin vähän. Ilmaisin itseni huonosti, mutta mun ajatuksen taustalla on se, että vuosittaisten influenssarokotteiden avulla luodaan kyllä immuunipuolustus sitä senhetkistä viruskantaa vastaan, mutta entä jos tarkastellaan ihmisen pohjalla olevaan immuunipuolustusta ja yleistä terveydentilaa (ja rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksia näihin)?
Rokote auttaa elimistöä "muistamaan" tietyn taudinaiheuttajan ja opettaa sitä puolustautumaan jos sellainen tulee oikeasti vastaan. Tämän jälkeen se häippäsee elimistöstä ja jättää kehon omat soturit valmiustilaan. Tämä on myös rokotteen pitkäaikaisvaikutus.
Sama kuin lääkkeillä: onhan vaikkapa antibiooteilla helvetin tehokas vaikutus bakteereihin, mutta kuitenkin ne samalla tuhoavat suoliston ja puolustuskyvyn usein pitkäksi aikaa suurimmalta osalta ihmisiä (antibioottikierteet jne.).
Monilla korva-, poskiontelo-, tai silmätulehduksilla voi olla hoitamattomana hyvin vakavia seurauksia. Näihin määrätään antibiootteja ja niiden suolistoa runtelevaa vaikutusta voi kompensoida vetelemällä samanaikaisesti vaikkapa jotain matihappobakteerivalmistetta. Toki joku holtiton lääkäri voi kusta monta asiaa huolimattomalla antibioottien kirjoittamisella mutta tämä ei enää ole lääkkeiden vika. Ei niitä sentään jokaiseen nuhaan tai kuumeeseen määrätä.
Lähden siitä, että ihmisen terveyden pitää olla sellainen, että puolustuskyky on riittävän hyvä ilman ulkoisia apuja (poislukien tietyt ääritilanteet, kuten joku jäykkäkouristus, jonka seuraukset ovat turhan vakavat kokeiltaviksi).
Tämä on kyllä ihan ymmärrettävää mutta jälleen täytyy ottaa huomioon ihmisten yksilölliset erot. Osa ihmisistä voi vetää vaikka kuinka terveellistä elämää ja silti sairastaa tasaisin väliajoin flunssaa. On myös olemassa valtava määrä sairauksia, joilta ei voi välttyä vaikka tekisi mitä. Erilaiset virukset, bakteerit, loiset ja geneettiset viat ovat olleet riesanamme niin kauan kun ihmisiä on ollut olemassa eikä ole mitään syytä olettaa että ihmisen puolustusjärjestelmä pystyisi automaattisesti selviämään niistä kaikista. Jäämies Ötzilläkin oli merkkejä ateroskleroosista verisuonissaan (Huom, paleo-intoilijat!
) Se ei tainnut olla seurausta mäkkäridieetistä.
Olen kyllä siitä samaa mieltä että esim. alkoholisteilla ja totaalisen päin vittua syövillä ihmisillä immuunipuolustuskin heikkenee mutta on turhan sinisilmäistä olettaa että jos elämäntavat on kunnossa, on automaattisesti turvassa kaikelta pahalta (näin kärjistäen).
Ensisijaisesti keskitytään perusterveyden ylläpitoon ja sitten vasta siirrytään järeämpiin keinoihin, jos on tarpeen. Sellainen "varmuuden vuoksi" -ideologia vain sotii pahasti vastoin mun käsityksiäni terveydestä, ja lääkkeiden kohdallahan sen tuhoisuus on jo ymmärretty. Rokotteet eivät varmasti yhtä merkittäviä tuossa suhteessa ole, mutta jos olen terve, olen mieluummin ilman.
Kaunis ajatus ja varmasti hyvin toimiva yksilötasolla. Väestötasolla se ei valitettavasti enää toimi. Tuo "varmuuden vuoksi"-ideologia on kyllä monessa suhteessa varsin perusteltua.
Tällaiset argumentit eivät tieteellisesti valideja tietenkään ole, vaan pelkkää intuitiota ja uskomusta. Ehkä vaikeaa selittää sellaiselle, jonka terveyttä lääkkeet (ja lääketieteen hampaattomuus) eivät ole koskaan horjuttaneet..
Ei minullakaan ole mitään sokeaa luottamusta ja uskoa lääketieteeseen (lääkefirmoista puhumattakaan). Tälläkin hetkellä tiedän omalta alaltani varsin mehevän tapauksen, missä oikeat tutkijat pyyhkivät lääkefirmoilla lattiaa kun todetaan että oletettu lääkkeiden teho osoittautuikin olemattomaksi. Nämä asiat pitää kuitenkin pystyä käsittelemään laajassa mittakaavassa ja tapauskohtaisesti.
