Ruumiillinen kuritus??

[123jippo]

No joo. Joopa joo. Tämä on tosiaankin asia, mistä ei ehkä kannattaisi kiistellä. Tulenarka aihe, niin sanotusti. Minuakin kehotettiin menemään hoitoon, jos en kerran lapsen huutamista kestä.

Ei kyllä huutava pikkulapsi on saatanan ärsyttävä, vaikka olis omakin. Ymmärrän kyllä hyvin että jos aina vaan parkuva muksu ei ole oma tai ei edes ole omia lapsia niin ei sitä tahdo kestää kun ei ole tottunut. Niitä ei vaan aina saa heti hiljaseksi vaikka kuinka yrittää. Jos ei lastaan saa hiljaseksi niin olis syytä vetäytyä sivummalle muita häiritsemästä jos se nyt ei ihan kohtuuton vaatimus ole. Sen verran pitäis osata ottaa muita huomioon.

 

[Spoonie]

Ei kyllä huutava pikkulapsi on saatanan ärsyttävä, vaikka olis omakin. Ymmärrän kyllä hyvin että jos aina vaan parkuva muksu ei ole oma tai ei edes ole omia lapsia niin ei sitä tahdo kestää kun ei ole tottunut. Niitä ei vaan aina saa heti hiljaseksi vaikka kuinka yrittää. Jos ei lastaan saa hiljaseksi niin olis syytä vetäytyä sivummalle muita häiritsemästä jos se nyt ei ihan kohtuuton vaatimus ole. Sen verran pitäis osata ottaa muita huomioon.

Kyllä minä huutamiseen olen tottunut jo työnkin puolesta, mutta kyse onkin siitä, millä keinoin lapsen riehuminen saadaan lopetettua niin, että lapsi oppisi siitä jotakin. Ihan vastaisuuden varalle. Eniten naurattaa ja ärsyttää nämä lahjojatyypit. Tai ne, jotka lukevat iltasaduksi jotain lakikirjaa ja pitävät pitkiä luentoja siitä, mikä on oikein ja mikä väärin tässä elämässä. Jollekin viisivuotiaalle, haloo. Ruumiillisen kurituksen kautta tuollainen ihmistaimi voi oppia jotakin, eikä saarnaamalla. Jossakin vaiheessa tulee vain vastareaktio, ja lapsi riehuu, tekee koiruuksia ja varastelee kaupoista entistä kiivaampaan tahtiin. Kaikki meitä edeltäneet sukupolvet on piesty hiljaisiksi kunnon kansalaisiksi. Eikä pelkästään kotiväen puolesta, vaan esim. opettajat käyttivät kuristusta hyvin menestyksekkäästi. Kunnes joku urpo keksi, ettei opettaja saa enää kajota lapseen, vaikka tämä tulisi konepistoolin kanssa kouluun. Ja mikä on tulos? Pipopäät näpräävät kännyköitään tunneilla ja haistattavat vittua minkä ehtivät. Nimimerkki Kahdeksasluokkalaisten kuvisopettajana koko viime kevään.

 

[jamaan]

Mun mielestä tuntuu jotenkin vitun sairaalta että pitää antaa jotain selkäsaunaa tai muuta ruumiillista kuritusta, johtuu varmaan että mulla ei mitään tommosta kasvatusta ole ollut, jo ajatus että mä jollain tavalla omaa lasta rupeisin ruumiillisesti kurittaa tuntuu oudolta. Ja tää että nykyajan lapset on kurittomia koska niitä ei piiskata tarpeeks (joo ja ennen vanhaan näkkäri maistui näkkärille) ei mun mielestä kyllä pidä paikkansa. Suurempi syy veikkaisin nykyajan kova työelämä jolloin kummatkin vanhemmat on töissä eikä lapsille ole yhtä paljon aikaa, tai vanhemmat on alkoholisteja, ei siinä enää mitkään lasten ruoskimiset auta kun muutenkin on suhteet lapsiin viturallaan ja etääntyneet.

Jonkun töllön voi viedä korjattavaks jos siinä on vikaa mutta en usko että kenenkään psyykettä tai käytöstapoja muutetaan väkivallalla.

Sitäpaitsi uskon että jokainen lapsi pelkää eniten sitä että vanhemmat ylipäätänsä saa tietää että on tehnyt jotain pahaa ja vanhemmat suuttuvat hänelle (henkisesti), eikä sitä että saavat selkäsaunan.

 

[123jippo]

Tämähän taas tietysti asia josta ei synny yksimielisyyttä, mutta joka tapauksessa en itse missään tilanteessa kurittaisi lapsiani fyysisesti. Itse hoitaisin esimerkiksi tuon varastamistilanteen niin että pistäisin tenavan suhteellisen pian tapahtuman jälkeen (mielellään) raskaaseen työhön.

Itsellä oli reilu kuukausi sitten juuri tämä tapaus. Poika varasti rahaa äitinsä kukkarosta kioskille. Tunnusti lopulta itse tekonsa, keskusteltiin asiasta ja varastamisesta tietysti, pyysi anteeksi, vanno ettei enää ikinä varasta jne. No liian lempeänä isänä annoin vain kaksi päivää arestia ja rajattiin alue vain omalle kotipihalle toistaiseksi. Arestin päätyttyä meni pari päivää ja kaveri kärähti marketista 6 kilometrin päässä samoissa puuhissa. Nyt en paskapuheita pitänyt enkä kuunnellut vaan annoin perseelle avokämmenellä niin että sormestanikin meni verisuoni puuhassa poikki. Olen 100% varma ettei varasta enää koskaan. Ei sille pojalle kuinkaan käynyt, sattu vaan niin perkeleesti kotvan persuksiin.

Itse kyllä olen saanut selkään niin remmillä kuin koivunvitsallakin, tukkapöllyä ja luunappia on annettu ja korvillekin tuli muutaman kerran. Lisäksi suu pestiin saippualla ainakin kerran (onko ketään muita...?).

Kaikkea noita ja lisäksi muutakin aina nyrkkiin asti (ei tosin pahasti, eikä kasvoihin) kun en muuten uskonut olen itsekin saanut 13 vuotiaaksi. Sen jälkeen olin kasvanut voimiltani isääni vahvemmaksi ja löin lujempaa takasin. Käski mun häipyä kun ei enää mahtanut mitään. Jälkeenpäin toivoisin että isäni olisi ollut bodari, niin olisin päässyt elämässä vähän helpommalla. Eli ei toiminut kaunis puhe mullakaan.

En tunnusta saaneeni noista mitään traumaa, mutta sen verran ne vaikuttavat että kodin piirissä en hyväksy minkäänlaista väkivaltaa tai sillä uhkailua.

Hyvä ja kannatettava periaate jos vaan toimii.

Ja 123jippo, kyllä ne esimerkit oli esitetty ns. kieli poskessa mutta kuitenkin suuntaa antavasti.

Jep selväksi tuli.

 

[ZaGaTo]

Itte pienenä ku tein jotain pahaa,niin tuli joko tukkapöllöä tai koivuniemenherraa..Se sattu! :itku:
Mut en paljoo pahojani uskaltanu tehä ku pelkäsin,niin paljon sitä risua. :lol2:

 

[Willie]

Täytyy todeta että monet vanhemmat turvautuvat fyysiseen rankaisemiseen usein, eivät aina, kun heiltä loppuu kärsivällisyys. Kyseessä ei tällöin ole todellakaan rangaistus, vaan lievä pahoinpitely.
Yhden asian kuritettavat lapset ainakin oppivat: ihmisen fyysinen koskemattomuus ei ole jokaisen ehdoton oikeus.
"Tyhmä pää" ei ole mielestäni pelkkä provo, joskin melko kärjistetty väittämä kylläkin. On harvinaisen totta että lapset ovat joskus järjen ulottumattomissa; itse en kuitenkaan halua tunnustaa olevani samassa paikassa.

 

[mage]

Pienten lasten kasvattamisessa ei oikein järki ja teoriat auta. Minulla on kolme poikaa 7,5 , 6, ja 3,5 vuotiaita. Turha luullakkaan että kotiolot menisi jotenkin järkevästi keskustelemalla. On: huudettu, annettu tukkapöllyä, annettu luunappia, ravisteltu, pesty suu saippualla, uhkailtu, lahjottu, kiristetty, keskusteltu vakavasti. Mikään ei auta. Koko meidän perhe-elämä on kuin mykänelokuvan hullunmylly joka vyöryy päättömyydestä toiseen. Vaimo aina yrittää sovitella ja sanoo ettei poikia saa tukistaa ja hetken päästä hän itse (kirjaimellisesti) hyppii tasajalkaa ja huutaa niille niin kimeästi, että se kuuluu naapuritaloon asti.

Ainakin alle köuluikäinen lapsi on niin käsittämätön järjenkynttilä ettei siitä voi saada kurinpidollisesti kuin lipsuvan otteen. Muuten se kyllä tekee mitä päähän pälkähtää. Vanhempien on sitten vain valvottava ettei päähän pälkähdä mitään liian vaarallista.

Ihan noin kyssärinä koulutetuille pedagokeille esittäisin muutaman tosi jutun:

Miten keskustellaan järkevästi kuusivuotiaan kanssa joka näyttää puistossa persettä muille lapsille.
Miten toimitaan kun juhlissa tulee joku "hyvin" kasvatettu lapsi tulee sanomaan isälleen, että I**** (samainen kuusivuotias) näytti hänelle keskisormea. Minä kevensin tunnelman näppärästi ja sanoin että onneksi ei näyttänyt hanuria.
Kuusivuotiaalle (silloin viisi) sanottiin Joulukuussa että jollei hän siivoa kielenkäyttöään ei tule lahjoja. Jolupukki ottaa jokaisesta tuhmasta sanasta yhden lahjan pois. Seurauksena lapsi menee seuraavana päivänä ulko-ovelle ja huutaa postiluukusta rappuun "pylly". Sen jälkeen hän toteaa "hups siinä meni taas yksi lahja"

Nämä ovat siis hauskoja esimerkkejä joita siis riittää vaikka komediasarjaksi. Vakavana esimerkkinä kyseinen kuusivuotia tinttasi pikkuveljeään nenään niin että veri lensi ja löi vielä jollain astalolla ohimoon kunnon ventin. Siinä tuli huudettua vähän enenmmän kuin yleensä.

Järkipuheella ja taloudellisilla sanktioilla voidaan ehkä tulla toimeen noin kouluikäisten kanssa. Mutta siitä nuorempien luupäiden kasvatus ei ole ihan niin helppoa. Ja siihen ainakin meillä kuutuu myös kevyet fyysiset sanktiot.

 

[Willie]

Jos rumien sanojen sanominen jatkui, jäikö muksu ilman lahjoja?

 

[123jippo]

Kyllä minä huutamiseen olen tottunut jo työnkin puolesta, mutta kyse onkin siitä, millä keinoin lapsen riehuminen saadaan lopetettua niin, että lapsi oppisi siitä jotakin.

Pikkulasten itku on oikeesti tosi hankala juttu. Jos esim. 5 vuotias huutaa kaupassa jotain karkkipötköä, niin helpoin tapa saada lapsi hiljaseksi on ostaa sille se nami. Itse en koskaan taivu vastaavan painostuksen alla, josta syystä lapset ei mulla huuda kaupassa mitään kun ne on oppinut että mä en anna siinä periksi. Yleensä lapset huutaa kun ne haluaa jotain: vaipan vaihtoa, syliin, maitoa, nukkua, ruokaa, kylpyyn, namia, limpsaa, leluja ihan mitä vaan. Toiset on ihan oikeutettuja, joihin pitää suostua ja toiset pilalle lellimistä, joihin ei pidä suostua.

Tai ne, jotka lukevat iltasaduksi jotain lakikirjaa ja pitävät pitkiä luentoja siitä, mikä on oikein ja mikä väärin tässä elämässä. Jollekin viisivuotiaalle, haloo. Ruumiillisen kurituksen kautta tuollainen ihmistaimi voi oppia jotakin, eikä saarnaamalla.

Kyllä lapsille pitää yrittää opettaakin asioita puhumalla. Tuo ruumiillinen kuritus on se viimenen keino jos on niin kovapäinen ettei enää mikään muu tunnu auttavan. Jos lyöt lastasi tai kuritat aiheetta niin kyllä lapsi sen muistaa ja siitä tulee katkera. Nyt puhun omasta kokemuksesta. Mutta ruumiillinen kuritus on tehokeino, jota tulee käyttää harkiten ja säästeliäästi vähän niinkuin natutreenaajalla tehokeinot otetaan käyttöön kun mikään muu ei enää auta. On se vanhemmallekin raskasta kurittaa lastaan.

 

[123jippo]

Täytyy todeta että monet vanhemmat turvautuvat fyysiseen rankaisemiseen usein, eivät aina, kun heiltä loppuu kärsivällisyys.

No, sitten me ainakin puhutaan eri asiasta. Tämä lienee tuomittaavaa kaikkien mielestä.

Edit: Turha yrittää elvistellä ja syyllistää tämmösillä kirjotuksilla enää tässä vaiheessa.

 

[123jippo]

Järkipuheella ja taloudellisilla sanktioilla voidaan ehkä tulla toimeen noin kouluikäisten kanssa. Mutta siitä nuorempien luupäiden kasvatus ei ole ihan niin helppoa. Ja siihen ainakin meillä kuutuu myös kevyet fyysiset sanktiot.

Näin se käytännössä usein on. Tietysti joillain voi olla toisinkin ja puhe ja muut keinot riittää. Harvemmin kuitenkin oikeesti. On se niin kiva hurskastella.

Edit: Täytyy panna mylly kiinni. Huomiseen. Ehkä...

 

[RikuRiuku]

Kyllä minun perse sai oman osan niin hevosraipasta, mattopiiskasta kuin myös koivunoksasta kun olin pikkupoika. Ja varmaan se tuli tarpeeseenkin, mutta oli siinä pieni haittapuolikin. Erilaisilla esineillä piiskaamisesta jäi RikuRaukkaan pieni fetissi.

Kuri kakaroilla pitää olla ja kyllä se perse pitää punottamaan pistää, jos siihen on syytä, kunhan isi ei käytä omaa keppiään.

 

[Spoonie]

Mun mielestä tuntuu jotenkin vitun sairaalta että pitää antaa jotain selkäsaunaa tai muuta ruumiillista kuritusta, johtuu varmaan että mulla ei mitään tommosta kasvatusta ole ollut, jo ajatus että mä jollain tavalla omaa lasta rupeisin ruumiillisesti kurittaa tuntuu oudolta.

Millä tavalla muka sairasta? Eikö lelulla lahjominen tai lapsen riehumisen hiljainen hyväksyminen ole sairaampaa?

Ja tää että nykyajan lapset on kurittomia koska niitä ei piiskata tarpeeks (joo ja ennen vanhaan näkkäri maistui näkkärille) ei mun mielestä kyllä pidä paikkansa. Suurempi syy veikkaisin nykyajan kova työelämä jolloin kummatkin vanhemmat on töissä eikä lapsille ole yhtä paljon aikaa, tai vanhemmat on alkoholisteja, ei siinä enää mitkään lasten ruoskimiset auta kun muutenkin on suhteet lapsiin viturallaan ja etääntyneet.

Niin no ennen vanhaanhan ihmiset eivät tehneet töitä? Useimmissa perheissä lapsille on aikaa ihan riittävästi. Tai joskus tuntuu pikemminkin siltä, ettei lapsilla ole aikaa vanhemmilleen, kun on tullut niin helvetisti uutta tekemistä. Selataan netistä pornoa tai pelataan 24 h vuorokaudessa jotain typeriä sotapelejä. Ja onhan näitä alkoholismitapauksia, kiireisiä työjuhtia ja väsyneitä yksinhuoltajia ollut kautta aikain, mutta pääpiirteittäin asetelmat perheiden sisällä ovat varmasti ihan samat kuin joskus viisikymmentäluvulla. Kahdeksasta puoli viiteen duunissa ja sitä rataa. Ei tämä nykyajan elämä nyt niin radikaalisti raskaampaa ole kuin esim. sotakorvausvuosina, jolloin lapsien lukumääräkin oli vielä tuplat, kaiken muun riemun lisäksi. Nämä IT-nörtit kuvittelevat olevansa jotakin työn orjia, kun kerran pari viikossa tekevät tunnin ylitöitä tai kokisautomaatti ei eräänä maanantaiaamuna toimikaan.

Jonkun töllön voi viedä korjattavaks jos siinä on vikaa mutta en usko että kenenkään psyykettä tai käytöstapoja muutetaan väkivallalla..

Sepä se. Ei kannata odottaa siihen asti, kunnes jotakin hajoaa, vaan tehdä ennaltaehkäiseviä huolto- ja puhdistustöitä aina tarpeen vaatiessa. Murrosikäiselle on hankala opettaa uusia temppuja, vähän sama homma kuin vanhan koiran kanssa. Ja vielä kerran: selkäsauna ei ole nähnytkään väkivaltaa. Väkivaltaa on lapsen hakkaaminen sairaalakuntoon.

Sitäpaitsi uskon että jokainen lapsi pelkää eniten sitä että vanhemmat ylipäätänsä saa tietää että on tehnyt jotain pahaa ja vanhemmat suuttuvat hänelle (henkisesti), eikä sitä että saavat selkäsaunan.

Mutta selkäsaunassa ei lopulta olekaan kysymys mistään fyysisen kivun tuottamisesta. Se on nöyryyttämistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kipu on aika pieni juttu sen rinnalla, kun makaa kalpea perse paljaana isän polvea vasten. Se on aika helvetin paljon tehokkaampaa kuin kuunnella toisesta korvasta sisään toisesta ulos -menetelmällä jotakin iänikuista helluntaisaarnaa. Vasta remmiruoskinnan jälkeen sitä tietää ottaneensa opiksi jostakin. Ja vielä kerran: selkäsaunasta on väkivalta kaukana.

Kun lapsi on :evil:, eikä :curs: auta, otetaan avuksi :whip:

 

[Proteos]

Täytyy todeta että monet vanhemmat turvautuvat fyysiseen rankaisemiseen usein, eivät aina, kun heiltä loppuu kärsivällisyys. Kyseessä ei tällöin ole todellakaan rangaistus, vaan lievä pahoinpitely.
Yhden asian kuritettavat lapset ainakin oppivat: ihmisen fyysinen koskemattomuus ei ole jokaisen ehdoton oikeus.
"Tyhmä pää" ei ole mielestäni pelkkä provo, joskin melko kärjistetty väittämä kylläkin. On harvinaisen totta että lapset ovat joskus järjen ulottumattomissa; itse en kuitenkaan halua tunnustaa olevani samassa paikassa.

Mikäli fyysisen koskemattomuuden käsite on epämääräinen, kannattaa turvautua itsepuolustuslajeihin. Ainakin itse olen kuullut siellä "omasta tilasta" tms. "mihin ei ole asiaa muilla kuin tyttöystävillä". :P Ei sinänsä ettei se olisi ollut jo aiemmin selvillä...

Mun mielestä toi sun näkemys lasten kasvatuksesta ilman minkäänlaista kuritusta on absurdi. Ajatus hieno, muttei toimi käytännössä... Korostan edelleen että puhun kurin ylläpitämisestä, en pahoinpitelystä.

 

[suortti]

Pieni fyysinen kuritus ei ole aiheuttanut mitään katkeruutta ainakaan mulle. Luunapit, tukistukset ja tukan puuttuessa avokämmenellä takaraivoon liipasut on tehonnut ainakin muhun, eikä ole mitään traumoja. Tuollein kun on saanut lapsiltaan kunnioituksen, niin ei mulla ainakaan tulis mieleenkään väittää vastaan faijalle. Vanhempana kun tollanen mieto tökkäsy ei enään riitä, niin käytetään sanoja. Esim. en olisi millään viittinyt kuoria perunoita yhtenä päivänä niin faijalta tuli: "perkele kyllä sä armeijassa viimeistään opit sitten niitä perunoita kuorimaan; tommonen susta on sitten tullut, kun äitis on aina valmiiksi kuorinut ja muussannut, perkele" :jahas: .

Jos kasvatusapua tarviitte, niin ottakaa yhteyttä Tehtaanpuiston yläasteen äidinkielen opettajaan Ritva Hartzeliin. Piti AINA koko luokan hiljasena pelkästään... no en tiedä millä, mutta hiljaa me oltiin.

En siis itse ota kantaa mihinkään kasvatus tapaan, koska en tiedä aiheesta mitään.

 

[IronMind]

Kohtuullinen ruumiillinen kuritus (tukkapöllyä, piiskaa jne.) on mielestäni ihan OK - toki sanktiot on hyvä sovittaa kersan luonteen mukaan eli joku herkempi penska voi hyvinkin uskoa jo kunnon ärähdystä ja puhkeaa vollottamaan sen takia tuntikausiksi, kun taas kunnon rasavilli ei usko ennenkuin hiuksiin laitetaan hieman permanenttia tai muuten hieman höykytetään.

Alle kouluikäisenä taisin itse olla tuota "mikään ei mene jakeluun"-laatua, mutta sitten ala-asteella jostakin kaupasta näpistämisestä kiinni jääminen ja äitimuorin ripitys tuntuivat paljon rankemmalta häpeältä kuin joku lapsuuden tukkapölly ja kengänkärkiä tuijotellen kuljettiin sitten päiväkausia.

Molempaa laatua sain aina aivan aiheesta eli mitään katkeruutta vanhempia kohtaan ei kyllä ole kurituksen tai rangaistusten takia tullut.

 

[Willie]

Mikäli fyysisen koskemattomuuden käsite on epämääräinen, kannattaa turvautua itsepuolustuslajeihin. Ainakin itse olen kuullut siellä "omasta tilasta" tms. "mihin ei ole asiaa muilla kuin tyttöystävillä". :P Ei sinänsä ettei se olisi ollut jo aiemmin selvillä...

Mun mielestä toi sun näkemys lasten kasvatuksesta ilman minkäänlaista kuritusta on absurdi. Ajatus hieno, muttei toimi käytännössä... Korostan edelleen että puhun kurin ylläpitämisestä, en pahoinpitelystä.

Nyt ei mennyt jakeluun tuo ensimmäinen kappale... Mitä tekemistä itsepuolustuslajeilla on tämän kanssa? Lapsilla lienee oikeus fyysiseen koskemattomuuteen siinä missä aikuisillakin. Jos joku aikuinen meluaisi bussissa ja menisin tukistamaan häntä, syyllistyisin lievään pahoinpitelyyn. Miksi lapset olisivat tässä suhteessa huonommassa oikeudellisessa asemassa?
En pidä tuossa mitenkään absurdina, näen ympärilläni monia perheitä jotka onnistuvat kasvattamaan lapsensa ilman ruumiillista kurittamista ja lapset pysyvät silti kurissa ja nuhteessa. Minut on myös kasvatettu ilman selkäsaunoja tai tukkapöllyjä, jokainen arvioikoon itse kuinka pahasti vanhempani epäonnistuivat.

 

[protsku]

näen ympärilläni monia perheitä jotka onnistuvat kasvattamaan lapsensa ilman ruumiillista kurittamista ja lapset pysyvät silti kurissa ja nuhteessa

Näet myös ympärilläsi 99-prosenttisesti perheitä joihin syntyy ns. terve lapsi. Sitten on tämä yksi prosentti mihin voi syntyä vaikkapa Matti Nykäsen kaltainen, ihan aikuisten oikeasti jostain keskittymiskykyä haittaavasta synnynnäisestä vaivasta kärsivä lapsi. Ei mene perille vanhempien ohjeet ja sama jatkuu koulussa. Jos lykästää niin kaverista voi tulla mäkihypyn maailmanmestari tai sitten ei.

Miten kasvatetaan lasta jolla on joku synnynnäinen vamma? Koulussa leimataan helposti kauhukakaraksi jos ei tiedetä mikä syy on ongelmien taustalla. Kotonakaan ei välttämättä tiedetä mikä lasta vaivaa. Harva duunari vie lastaan mihinkään terapiaan. Todennäköisempää on vanhempien kotona antama tukkapöllyterapia jota lapsi voi sitten purkaa koulutovereihin kiusaamalla vuorostaan heitä.

 

[Proteos]

Nyt ei mennyt jakeluun tuo ensimmäinen kappale... Mitä tekemistä itsepuolustuslajeilla on tämän kanssa? Lapsilla lienee oikeus fyysiseen koskemattomuuteen siinä missä aikuisillakin. Jos joku aikuinen meluaisi bussissa ja menisin tukistamaan häntä, syyllistyisin lievään pahoinpitelyyn. Miksi lapset olisivat tässä suhteessa huonommassa oikeudellisessa asemassa?
En pidä tuossa mitenkään absurdina, näen ympärilläni monia perheitä jotka onnistuvat kasvattamaan lapsensa ilman ruumiillista kurittamista ja lapset pysyvät silti kurissa ja nuhteessa. Minut on myös kasvatettu ilman selkäsaunoja tai tukkapöllyjä, jokainen arvioikoon itse kuinka pahasti vanhempani epäonnistuivat.

Jahas, no selvennetään mitä hain takaa. Kävin tänään just reenaamassa ja sattui kuulostamaan "fyysinen koskemattomuus" tutulta reenien pohjalta. Lähinnä hain tässä sitä, että mikäli aikuiseksi kasvaneella yksilöllä ei ole selvä mitä fyysinen koskemattomuus tarkoittaa, kannattaa hänen ottaa asiasta selvää vaikka edellä mainitulla tavalla. Tämä siis hiukan offtopic...

"Lapsella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen..." Tämä pitää paikkansa kun puhutaan pahoinpitelystä yms. Nyt on kuitenkin kysymys kurinpidosta -> ei ole kysymys pahoinpitelystä. Vanhempien tarkoitus on ajatella mikä lapselle on parasta hänen itse ollessa kyvytön tekemään ratkaisuja. Joissain tapauksissa selkäsauna tms. ajaa asian siten että siitä on hyötyä lapsen kehityksen kannalta. Kaikki tämähän tapahtuu lapsen parhaaksi ja suurin osa kotona selkäsaunoja tms. saaneista varmasti ymmärtää myös vanhempana sen, alllekirjoittanut mukaanlukien.

Hieno juttu, että vanhempiesi omaksuma kasvatusmenetelmä toimi kohdallasi ja olet yhteiskuntakelpoinen. Omaan tuttavapiiriini on valitettavasti osunut toisenlaisia tapauksia. Kaikki mieleeni tulevat "ylimieliset/kurittomat" kakarat ovat perheistä, joissa kuria ei juurikaan ole. Näissä tapauksissa usein äiti on voimakkaampi persoona kuin isä ja silloin "ei saa lasta tukistaa"- menttaliteetti menee isällisen kurin ohi, valitettavasti (aiemmin oli juttua tästä "mies pitää kuria, äiti on turva"- asetelmasta).

Suurempaa arvioita henkisestä tilastasi on kohtuu paha kuitenkaan minkään muutaman kommentin perusteella tehdä, mutta uskon että olet tolkku mies.
:thumbs:

 

[D.Yates]

kun pentu huutaa suoraa huutoa jossain helvetin namuhyllyllä, ei ainoa ratkaisu ole se, että pennusta tehdään paikan kuningas, huutamista täytyy vain sietää ja vanhempien & muiden ihmisten on se vain kärsittävä tai paettava paikalta. Pointti oli se, että nämä vanhemmat eivät usein tee muuta kuin tyrkkäävät tälle Kismetin kouraan.

Tämä näkökantasi ei käynyt heti alkuun selville. Varohan Spoonie provoilua tällaisessa aiheessa. Johan nyt on nähty, että yleisin pakkisvastaus tuohon tilanteeseen on hakata tenava sinisenkirjavaksi. Mutta perkeles jos joku tekee pahaa kissalle...

Vanhin tenava on vasta neljän, jotta saa nähdä mihin tässä vielä joutuu. Fyysiseen väkivaltaan en turvaudu, se on saletti. Tähän asti muumivideoiden hyllytys on ollut kovin konsti ja yllättävän tehokas. :arvi:

Jos joku tosissaan luulee, että väsymystään/nälkäänsä huutava lapsi tokenee tukkapöllyllä, niin 10x