Tietenkin kaikista tärkeintä ''ravintohierarkiassa'' ovat kokonaiskalorit. On kuitenkin eri asia syödä ''riittävän hyvin'' kuin optimaalisesti. Aivan kuten on eri asia treenata riittävästi, kuin optimaalisesti. Kun pääasiat ovat kunnossa (tässä yhteydessä kalorit) voidaan alkaa katsoa muita kokonaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten makroravinteiden jakaantumista, mikroravintoaineita, nesteytystä, ruuan ajoitusta, aterioiden määrää ja lisäravinteita.
Kuka täällä on sanonut että treeni menee täysin hukkaan, jos heraa ei saa heti treenin jälkeen? Mistä tiedän olisivatko lihakseni vastaavat ilman palautusjuomaa, tuskin sinäkään tiedät. Jos kerran haluat ajatella mustavalkoisesti niin valitse vaihtoehto, kumpi luultavasti kehittyy paremmin, jos muut muuttujat pysyvät samana:
A: Yksilö, joka syö ihan milloin sattuu, joskus tunnin päästä ja joskus 5 tuntia treenin jälkeen, kunhan ne kalorit täyttyvät. Huom. aloitusvirkkeesi on ristiriidassa NOTEsi kanssa...
B: Yksilö, joka suunnittelee ruokavalionsa aivan sinun signaturessakin lukevan johdonmukaisuuden mukaan. Hän tietää mitä syö ja milloin syö ja ottaa kaloreiden lisäksi huomioon ruokavaliossaan muitakin siihen vaikuttavia tekijöitä. Tässäkään ei tarvitse uhrata koko elämää.
Miksi yksilöt jotka ovat sijoittaneet treeninsä ympärille asianmukaisen lisäravinnerumban, palautuvat paremmin, voivat treenata pidempää ja kovempaa. Erityisesti dietillä. Esimerkiksi pitkään treenaaville voimannostajille jonkinlainen treenijuoma on todella tärkeä. Kannattaako raskaan treenin jälkeen ottaa lisäravinteista kalorit, jotka eivät vaadi elimistöltä ihmeitä pilkkomiseen vai syödä sitä pihviä lohkoperunoineen?
Olet oikeassa siinä, että proteiinin ylettömässä syömisessä ei ole mitään järkeä, kannattanee sijoittaa nekin kalorit sitten hiilareihin. Kuitenkin, mitä myyttistä proteiininsaannissa on fitnesskulttuurissa? Osa ihmisistä panostaa harrastukseensa eri lailla kuin toiset.