Raskaus ja treeni osa 2

[hammari]

Täällä on tänään rv 22 täynnä ja treeni sujuu....noh, miten nyt milloinkin. Salilla käyn 2-4 kertaa viikossa. Masu alkaa pyöristyä pikkuhiljaa ja painoa on kertynyt 3,5kg.

Huomaa, että salilla tuijotellaan masun kanssa punttia heiluttavaa naista kovasti, mutta kai ihmiset hyvääkin tuijotuksillaan tarkoittavat. Ja tuijotus sen kun kasvaa masun isotessa! Leuat varmaan loksahtelevat auki loppukeväästä. :D

Kaikille mukavaa odotusta ja onnea teille jo räjähtäneille.

 

[OmppuO]

Laskettu aika meni viikko sitten ja niinkuin mulle hehkutettiin, että ei laskettuun aikaan kyllä pitäisi mennä. Huomenna onneksi äitipolilla käynti, lapsiveden määrä on ilmeisesti aika vähäinen, joten kontrolliaika tuli nopsasti, neljä päivää normaalia nopeammin. Onneksi, sillä olo on tukala, kun liikkeet sattuu just tuon veden vähyyden takia ihan kiitettävästi ja lapsonen on aika kova liikkumaan. Hyvä sinänsä, niin ei tarvitse olla huolissaan, mutta siinä vaiheessa, kun pääsee tahaton kiljaisu potkun tullessa, ei ole aina niin kivaa. Mä olen jotensakin turhautunut ja vihainen lapsoselle ja pelkään sen jatkuvan synnytyksen jälkeenkin, se on nyt suurin huoli. Toivottavasti turha sellainen. Yritän vaatia käynnistystä jo huomenna, on sen verran pitkä matka sairaalaan, että ei siellä joutaisi muutaman päivän välein juoksemaan ja kun ei pitkien matkojen ajaminen ole enää mukavaakaan. Bussiyhteydetkin on kohtuullisen huonot täältä, niin melkein tarvitsee isukin kuskiksi aina. Tosin nyt on vatsa ihan sekaisin ja limatulppakin eilen bongattu, jos vaikka lähtisi nyt ihan itsekseen käyntiin ennen huomista.
Jaksamisia muille mammoille.

 

[Ärrä]

Tosin nyt on vatsa ihan sekaisin ja limatulppakin eilen bongattu, jos vaikka lähtisi nyt ihan itsekseen käyntiin ennen huomista.

Kuulostaa aikas tutulta
Molempien lasten syntymät alko pikkuhiljaa just limatulpan irtoomisella ja vatsan sekottumisella:D Siitä kaks päivää, ni karkas vedet ja n. puolitoista vuorokautta ni lapsonen oli maailmassa.

Tsemppiä!

 

[morgaise]

Sektioarpi alkaa olla parantunut, ja pikku-Tiipimme vaikuttaa vakiinnnuttaneen heräilynsä kahteen per yö, joten kropankunnostusta voisi pikkuhiljaa harkita aloittavansa. Onko kellään kokemuksia liikunnan alloittamisesta synnytyksen, etenkin sektion jäälkeen, ja olisiko hän halukas jakamaan kokemuksensa kanssamme? Mua ainakin kiinnostaisi kovasti etenkin vatsan ja pepun kiristysohjeet, mitä liikkeitä saa tehdä ja mitä ei, ja muu vastaava. Salille ajattelin lähteä vasta toukokuun alussa, jos Natsulikin vaikka saisi oman vaavinsa maailmaan ja toipuisi salikaveriksi. varmistamaan kun teen ensi kertaa eläissäni penkkipunnerrusta... Nouseekohan edes pelkkä tanko? :D

 

[nelli]

Onnea vielä täältäkin, Morgaise!

Nellin höpinöitä synnytyksen jälkeisestä treenistä löytyy (ainakin) tän ketjun sivulta 19. Ja kysymyksiinkin voin yrittää vastata, jos niitä tulee mieleen. Keisarileikkauksen jälkeen täytyy painavien esineiden (puntit kai lukeutuvat niihin) nostelusta pitää muutaman viikon tauko, mutta aerobiset voi kyllä jo aloittaa. Omien kokemusten perusteella imetysaika on kehityksen kannalta erinomaisen otollista - kannattaa hyödyntää! Ja pääkin kestää vauva-arkea paremmin kun pääsee säännöllisesti treenaamaan.

 

[Lulu]

Mitenkäs teillä pikkuiset maailmaan saattaneilla on lähtenyt arki käyntiin? Onko siihen mahtunut vielä treenaamista?
Täällä olisi noin 2,5 kk laskettuunaikaan (mikäli se pieni päättää maailmaan sovittuna ajankohtana tulla) ja alkaa hiljalleen jännittään. Nyt siis menossa Riv 29+3 ja treenailtu on ihan normaalisti, 3x viikossa salilla + lenkkeilyt. Viime viikolla oli lääkäri ja kaikki oli ok (kohdunsuu kiinni/kiinteä). Nyt on takana muutama tosi hyvä treeni ja fiilis ollut kaikinpuolin hyvä. Kiva on ollut huomata peilistä, että ei ne kaikki lihakset ole kadottunut... :D Reilu kaksi viikkoa olisi aikaa treenailla vielä tuolla "kotisalilla", sitten tulee muutto ihan toiselle puolelle Suomea. Sitten pitäisi alkaa katsastaan sitä uutta kotiluolaa... Jonkinlaista kotijumppaa olisi kiinnostus tehdä siinä välissä, ennen kuin saan salikortin hommattua. Onko hyviä vinkkejä esim. linkkeinä?

 

[morgaise]

Arkea on ollut jo nelisen viikkoa kotona, mutta oikein mitään rutiineja ei ole onnistuttu järkkkäämään. Tiipi nukkuu niin sekalaisessa rytmissä, ettei mitään pysty suunnittelemaan etukäteen, ja kaikki tehtävät aamukahvin juonnista tiskikoneen täyttämiseen kasautuu niihin hetkiin kun neiti nukkuu. Treenaamaan en ole ehtinyt lainkaan, mutta sektioituna mie saan liikunnan rauhalllista kävelyä lukuunottamatta aloittaakin vasta jälkitarkastuksen jälkeen, ja vatsat vasta puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Lähetin nipun tarjouspyyntöjä ruokavaliosta eri personal trainerin palveluja tarjoaville ihmisille, ja nyt on Nora Yrjölän kanssa sopimus ja ekan neljän viikon dieettiohjeita odottelen. Jos ei kerran jumpata saa, voin ainakin tehdä ruokaremontin. Suuri ja mahtava suunnitelma on yhä mennä naimisiin painon alkaessa kuutosella. Saas kattoa keretäänkö syyskuuhun mennessä, nyt vielä 87kg. Pari kertaa ollaan käyty Tiipin kanssa vaunulenkillä, mun jatkuva kuumeiluni ja neidin repaleiset nukkuma-ajat vain ovat niiden määrän pitäneet pienennä.

 

[She Devil]

She Devil puski maailmaan tytön tyllerön 12.03.2007, jolla painoa 3640g ja pituutta 53cm. Toivottavasti perii isältään pituutta meikäläisen 157cm sijasta...

Synnytys kesti 15h kaikenkaikkiaan. Klo 23.00 sunnuntaiyönä tuntui alamahalla menkkamaista kipua jota en edes älynnyt supisteluksi kun kuvittelin "synnytyssupistusten" olevan ihan erilaisia. Supparit oli kuitenkin heti säännöllisiä ja klo 03.00 suunnistettiin sairaalaan, jossa sinnittelin 05.00 saakka ilman kivunlievitystä ja tuossa vaiheessa olin 6cm auki.

Sitten löysin ihanan uuden ystävän nimeltään ilokaasu, jonka avulla pärjäsin klo 7.25 saakka jolloin sain epiduraalin, joka taas oli kuin taivaan lahja ja vei kivut pois. Epiduraali hidasti supistuksia ja avautumista vauhditettiin tipalla. Avautuminen 8cm 10cm:iin kesti yli kolme tuntia, mutta se meni mukavasti levätessä.

Puolen päivän aikaan aloitin ponnistamisen, jota kestikin sitten 1,5h. Vauvan pää oli hieman huonossa asennossa eikä siksi tahtonut tulla millään ulos. Lopuksi vauva avustettiin imukupilla maailmaan ja luonnollinen repeäminen oli tuloksena. Tosin kätilö olisi joka tapauksessa tehnyt episiotomian, että sama lopputulos olisi ollut. Kasaan kursimisen jälkeen istuin heti normaalisti ja kävelin, en halunnut rengasta istumisen helpottamiseksi, koska sen jälkeen en olisi varmaan uskaltanut istua ollenkaan. Yllättävän äkkiä tuo alakerta vaan alkaa toipua, vaikka parin ekan päivän jälkeen ajattelin, että näinköhän se paranee koskaan.

Mitään varsinaista traumaa ei synnytyksestä jäänyt, vaikka ponnistuvaihe oli vaikea ja tuskallinen ja usko + voimat meinasi todellakin loppua kesken. Palkintona kovasta työstä meille syntyi kuitenkin suloinen tytteli, joka vaikuttaa toistaiseksi hyvin tyytyväiseltä ja nukkuu pitki unia kunhan vaan ensin saa sapuskaa ;)

Nyt sitten parannellaan alakerta kuntoon ja pikkuhiljaa aloitellaan liikuntaa ulkoilemalla ja jälkitarkastuksen jälkeen palailen normaaleihin harrastuksiin. Sillä välin jumppailen ahkerasti lantionpohjan lihaksia ja syviä vatsalihaksia. Ja kohtahan sitä saa jo lähteä vauvan kanssa vaunuilemaan ihanaan, raittiiseen ulkoilmaan... Kovasti odottelen salille paluuta kun mullahan tuola kaapissa odottaa ihanat, uudet Bahian treenikuteet kovaa käyttöä :D

 

[Lulu]

Onnea pikkuisen tytön johdosta She Devil:haart: !
Olin eilen yhteydessä yhteen uuteen saliin ja siellä on myös tosi hyvä lapsiparkkipalvelu (ainakin, jos vertaa nykyisen salimme palveluun). Palvelu on jäsenille käytössä siitä alk., kun lapsi on täyttänyt 3 kk. Olin eilen illalla aivan haltioissani , mutta sitten alkoi mietityttään, että olisiko liian itsekästä viedä noin pieni lapsi sinne... Mitä ajatuksia tämä muissa herättää? Niin, ja eihän sitä vielä tiedä, että millasella persoonalla varustettu pikkuinen sieltä syntyy, joten sitä ei välttämättä niin vain lähdetäkään aamulla jumpalle...:D

 

[Illusia]

mulla raskausviikkoja kasassa huimat 11!! ja mietityttää nuo palautusjuomat, ehkä jossain tässä ketjussa on kysytty samaa, mutten jaksa koko ketjua selata läpi, elikkä otatteko vielä raskaana olessakin palautusjuomia? onko kukaan kysyny esim. lääkäreitten mielipidettä asiaan?..

 

[Cassyput]

mulla raskausviikkoja kasassa huimat 11!! ja mietityttää nuo palautusjuomat, ehkä jossain tässä ketjussa on kysytty samaa, mutten jaksa koko ketjua selata läpi, elikkä otatteko vielä raskaana olessakin palautusjuomia? onko kukaan kysyny esim. lääkäreitten mielipidettä asiaan?..

Minä kysyin neuvolasta (sekä kätilöltä että lääkäriltä), ja ravintoterapeutilta. Kaikki sanoivat että älä käytä. Lisäravinteissa myös lukee 'ei suositella raskauden ja imetyksen aikana'. Viimeinen päätös on toki sinun, mutta itse olen pärjännyt hyvin ilmankin. Ei tämä raskauden aikainen treenikään ihan täystehoista ole, siksikään en näe tuota välttämättömänä.

 

[morgaise]

Onnea onnea SheDevil meidänkin puolestamme!

T: Morgaise, Mies ja Tiipi-vaava, joka on hujahtanut syntymämitoistaan +8cm ja 1600g viidessä viikossa.

 

[Aurorix]

Meidän poitsu on nyt tasan viikon vanha :haart: Kroppakuulumisia ajattelin kirjotella. Synnytyksestä ensinnäkin sen verran, että kipu oli ihan helvetillistä kidutusta pahimmillaan ja ilman lääkettä ei pystyny muuta ku makaamaan täysin voimattomana ja vetämään täysillä ilokaasua / happea keuhkoihin ja puhaltamaan sen pois. Rentoutumaan en pystyny sit millään edes puudutettuna, kun jännitin että se kipu tulee takasin. Ponnistusvaihe sitten venyi tuntiin, kun mulla kuulemma liian tiukat lihakset ja aloin väsyä toivottomalta tuntuvaan ponnisteluun. Vauva otettiin lopulta imukupilla ulos ja eppari tehtiin, mut ne molemmat tuntu siinä vaiheessa vaan helpottavalta.

Synnytyksen jälkeen on ollu todella hauras, herkkä ja pehmeä olo fyysisesti (ja etenkin henkisesti). Isosta mahasta jäi sellanen mun mielestä jotenkin söpö kaljamahan näkönen pehmonen massu, jota ei aluksi edes uskaltanu kovin koskea. Kävely on ollu epparihaavan takia hidasta ja hankalahkoa ja buranaa on kulunu.. 4. synn.jälk.päivänä kävin 50m päässä kotoa lähikaupassa ja kävely oli vielä melekosen onnetonta.. Tänään kävin 30min. (pääntuuletus)lenkillä ja vielä hitaammin joutui raahustamaan kun odotuksen viimesinä päivinä Mutta päivä päivältä alkaa olla vahvempi olo ja haavakin tuntuu olevan hyvin parantumassa, vaikka vielä välillä tuntuukin että peräreikä on väärällä kohtaa

Painosta sen verran, että synnytyksessä lähti 5kg (josta tuli kotiin mukaan 3315g :haart: ). Nyt 4 päivää kotona ollessa on niin paljon hommaa riittäny vaavelissa ym. että pari kiloa oon vielä lisää laihtunu. Nestettä se tuskin on, koska turvotusta mulla ei ollu yhtään raskauden aikana. Tai sitten taitaa poika imeä mut kuiviin

Huomiseksi suunnittelin ekaa vaunulenkkiä ja lantionpohjalihasten tiukentaminen jatkuu ;) Ei oo kyllä mikään kiire vielä treenaa vaikka raskauden loppuvaiheessa malttamattomana sitä odottikin, vauvan lisäksi Kunhan tästä aletaan tokenemaan niin sitten kyllä treenit jatkuu :whip:

 

[She Devil]

Sen verran kroppakuulumisia täältäkin, että 1kg on matkaa lähtöpainoon, joten hyvällä mallilla asiat siinä suhteessa. Mullakin masuun jäi semmosta pehmeätä "löllykkää", jonka toivon mukaan saan kiinteämpään muotoon sitten treenaamalla. Mutta muuten kroppa näyttää ihan ok:lta Tai siis enhän mä siihen koskaan tyytyväinen ole ollut.

Terkkari sanoi, että kauhean pitkiä kävelylenkkejä ei kannattaisi tehdä juuri tuon alapään tilanteen takia ja istumistakin kannattaa "rajoittaa", eli olla mieluummin makuuasennossa. Ja jossain lukikin, että jos alakerrassa alkaa olla paineen tuntua esim. kävellessä niin vauhtia pitäisi hidastaa jos on kovin kova meno päällä. Mene ja tiedä sitten....

 

[neiti]

Sen verran kroppakuulumisia täältäkin, että 1kg on matkaa lähtöpainoon, joten hyvällä mallilla asiat siinä suhteessa. Mullakin masuun jäi semmosta pehmeätä "löllykkää", jonka toivon mukaan saan kiinteämpään muotoon sitten treenaamalla...

No sehän siitä kyllä kiinteytyy, kunhan pääset taas kunnolla treenien makuun, itellä jäi kanssa ihan samalla lailla ja aika hyvin on löllykät on kadonnu kovien treenien myötä. On ne pikkuihmiset sitten vaan niin upeita olla elämässä:haart:

 

[natsuli]

En ollutkaan tänne vielä kirjoitellut... Meidän pikkuinen syntyi kovasta pidättelystä huolimatta tasan 4vkoa sitten (rv33).
Vuodelevossa kun olin niin lapsivedet meni sängyssä maatessa ja kahdeksan tuntia myöhemmin olikin jo ihana pikku tyttö maailmassa :haart: Synnytyksestä sen verran ettei se mielestäni ollut lainkaan sietämätöntä kipua joksei mitenkään miellyytävääkään, muttei siis niin kamalaa mitä olin kuvitellut. Ja kokemuksena mahtava! Ponnistusvaihe kesti puolitoista tuntia vaikka vauva oli pieni (46cm 2130g) ei hän meinannut mahtua lantion luiden ahtauden takia tulemaan. Kätilö sanoikin että jos seuraava raskaus menee täysaikaiseksi niin ei auta kuin leikata :D sanoin siihen että ootan kyllä ensin pari vuotta.
Omat kilot ja muodot ei pahemmin ole jaksanut kiinnostaa kun neiti vietti sairaalassa ekat 3vkoa. Olen vaan ajellut sairaalan ja kodin väliä ja murehtinut vaikkei hänellä mitään suurempaa hätää ollutkaan. Nyt on kuitenkin prinsessa jo kotona ja niska-hartia vaivat ilmaantuneet imetyksen myötä joten puntit kaivettava esille... Salille pääsen ehkä jonain päivänä (jos siippani saa töitä ja rahatilanne parantuisi) ja sit me morgaisen kanssa näytetään kuusaalaisille miten puntit nousee :evil: tai sit mut nauretaan ulos salilta kun en jaksa 2kg painoa nostaa..
Kunto on "hieman" laskenut 5vkon vuodelevon jäljiltä. Painoa ei paljon ole jäljellä, mut se ei kerro todellisuudesta mitään!!! Lantio on levinnyt sen verran ettei vanhat housut mene enää jalkaan ja reisistä lihakset on muuttuneet selluliitiksi ja mahassa on edelleen tyhjä reppu. En vaan osaa ottaa ressiä kun olen niin onnellinen rinsessasta ja siitä että saatiin hänet kotiin :haart: Ja onhan tosta synnytyksestä vasta se 4vkoa eli ei mitään hätää vielä.
Syksyllä täytän 30 ja sillon pitäisi näyttää hyvältä;) joten aikaa on..

 

[Lulu]

En ollutkaan tänne vielä kirjoitellut... Meidän pikkuinen syntyi kovasta pidättelystä huolimatta tasan 4vkoa sitten (rv33).
Vuodelevossa kun olin niin lapsivedet meni sängyssä maatessa ja kahdeksan tuntia myöhemmin olikin jo ihana pikku tyttö maailmassa :haart: Synnytyksestä sen verran ettei se mielestäni ollut lainkaan sietämätöntä kipua joksei mitenkään miellyytävääkään, muttei siis niin kamalaa mitä olin kuvitellut. Ja kokemuksena mahtava! Ponnistusvaihe kesti puolitoista tuntia vaikka vauva oli pieni (46cm 2130g) ei hän meinannut mahtua lantion luiden ahtauden takia tulemaan. Kätilö sanoikin että jos seuraava raskaus menee täysaikaiseksi niin ei auta kuin leikata :D sanoin siihen että ootan kyllä ensin pari vuotta.
Omat kilot ja muodot ei pahemmin ole jaksanut kiinnostaa kun neiti vietti sairaalassa ekat 3vkoa. Olen vaan ajellut sairaalan ja kodin väliä ja murehtinut vaikkei hänellä mitään suurempaa hätää ollutkaan. Nyt on kuitenkin prinsessa jo kotona ja niska-hartia vaivat ilmaantuneet imetyksen myötä joten puntit kaivettava esille... Salille pääsen ehkä jonain päivänä (jos siippani saa töitä ja rahatilanne parantuisi) ja sit me morgaisen kanssa näytetään kuusaalaisille miten puntit nousee :evil: tai sit mut nauretaan ulos salilta kun en jaksa 2kg painoa nostaa..
Kunto on "hieman" laskenut 5vkon vuodelevon jäljiltä. Painoa ei paljon ole jäljellä, mut se ei kerro todellisuudesta mitään!!! Lantio on levinnyt sen verran ettei vanhat housut mene enää jalkaan ja reisistä lihakset on muuttuneet selluliitiksi ja mahassa on edelleen tyhjä reppu. En vaan osaa ottaa ressiä kun olen niin onnellinen rinsessasta ja siitä että saatiin hänet kotiin :haart: Ja onhan tosta synnytyksestä vasta se 4vkoa eli ei mitään hätää vielä.
Syksyllä täytän 30 ja sillon pitäisi näyttää hyvältä;) joten aikaa on..

Onnea pikkuisesta:haart:

 

[morgaise]

tai sit mut nauretaan ulos salilta kun en jaksa 2kg painoa nostaa..

Sitten nostetaan yhdessä sitä 2kg painoa, ja annetaan ihmisten nauraa meille molemmille. *hali*

 

[lil'blue]

heippahei mimmit!!:D

taalla sita taas ollaan riveissa...

mustalla 3cm pitkalla paksulla tukalla varustettu ruskeasilmainen prinsessamme syntyi pari viikkoa ennen laskettua aikaa terveena ja oi' niin suloisena :haart: :haart: :haart:
tytto on nyt siis reilu 2kk ja eilen huomasin etta hanelle on puhjennut jo ensimmainen hammas eturiviin!!

synnytys oli pitka mutta meni hyvin ilman puudutuksia ja muita sellaisia.
paino oli noussut synnytykseen mennessa 14kg mutta on jo palannut ennalleen
nyt oon tehnyt 5-10km karrylenkkeja ja kevyesti alkanu reenailee keskikroppaa joka muistuttaa pienehkoa perunasakkia ;)

:haart: onnea muillekin synnyttaneille ja vasta raskautuneille!!:haart:

 

[morgaise]

Onnea onnea lil´blue!!