Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Joudun taas heräämään kello viisi aamulla, ja mulla on jo ennestään aivan helvetisti univelkaa eli huomenna vituttaa KAIKKI. Ihan sama, onko syytä vai ei, olen huonolla tuulella.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Oon lihonut pari kiloa ja kaikki massa on mennyt tisseihin. Pyöräillessäkin sattuu. Mulla ei todellakaan olis tarvetta millekään 65E tisseille eli ei hyvä. Nyt myös ensimmäistä kertaa ahdistun niistä, että näyttää pahalta. Mulla ei juuri kroppaan liittyviä itkuja ole moneen vuoteen ollut, ei oikeastaan ikinä juurikaan, joten ihan outoa tämä. Vituttavaa myös.

Pitää varmaan alkaa tarkkaileen syömisiä ja koittaa pikkumiinuksilla olla ja toivoa ettei iho oo pahasti venähtänyt, koska mitään riipputissejä en todellakaan tahdo.

Huomiseen mennessä pitäis myös viimeinen koulujuttu tehdä ja laiskotuttaa kamalasti.
 
Voihan vitun vittu. Mä oon ihan loppu. MUn oikea polvi on ollut kipeä 3kk ja oon juossut lääkäreillä ja labrassa ja röntgenissä ja ties vaikka missä! Kaikki vaan tuputtanut lisää lääkkeitä ja sivuoireina lääkkeistä on HULLU väsymys, voisin nukkua 24/7, ei tee mieli tehdä mitään, mä en vaan jaksa enää. Pahinta tässä on se että oon entinen anorektikko ja juoksun ja syömisen välillä on ollut pitkään tasapaino joka on auttanut mut terveeks, nyt kun tasapainoa ei ole, huomaan että olen palaamassa vanhaan kuvioon vaikka kuinka yritän taistella vastaan! Tekis mieli mennä peiton alle ja nousta ylös vasta kun jumala on tehnyt ihmeen ja parantanut mun jalan.
 
Kestokrapula. Kun juo harvoin niin on monta päivää väsyny, voimaton ja huono olo. Ei jaksa treenata eikä oikeastaan mitään muutakaan. Parin tunnin päästä tenttimään, toivottavasta illalla ois jo voimia vääntäytyä punttikselle.
 
Lämpimien säiden myötä naapurien lapset ovat taas alkaneet viihtyä ulkona. Pitkän aikaa oli melko rauhallista täällä, mutta nyt se rapussa ja tossa sisäpihalla edestakaisin juokseminen ja hillitön kiljuminen on taas alkanut. Sitä saa sitten kuunnella oikeastaan aamusta iltaan. Kyllä hajottaa. En ole mikään lastenvihaaja, ja tiedän kyllä, että toi meteli kuuluu niihin asioihin, mitä kerrostalossa asuvan täytyy vaan opetella kestämään. Silti en vaan voi sille mitään, että se meteli vituttaa.

Ulkona riehumiseen en voi puuttua, mutta tuohon rapussa juoksemiseen, leikkimiseen ja kiljumiseen aion puuttua jos se jatkuu. Rappukäytävä ei ole leikkipaikka, ja siellä todellakin kaikuu.
 
Tänään vituttaa aivan käsittämättömästi. Hirveä ahdistus ollut päällä jo muutaman viikon. Kaikki ahdistaa ja pahenee vaan. Ei ole edes mitään syytä ahdistukselle, ja sehän vituttaa, kun ilman syytä ahdistaa:itku: Ja ahdistus ei ole mitään ihan pientä, vaan henki salpaa ja pelottaa. Pidin viikon tauon puntilta ja keskiviikkona olisi taas mahdollisuus nostaa rautaa, ehkä se helpottaisi tätä ahdistusta, toivottavasti :puntti:

Ja vielä kuin kaupan päälisiksi eräs läheinen on juuri eronnut ja mua harmittaa ja potuttaa ihan tavattomasti sen toisen puolesta. No ehkä se löytää sitte paremman, ei tarvi kestää huonoa kohtelua. Mutta kun omat henkiset voimat on vähissä, niin on todella vaikea löytää voimia toista tukemaan :confused:
 
Vituttaaaaaa. On vituttanut koko aamun, siitä lähtien kun heräsin kovaääniseen huutoon ja tappeluun. Alzheimer + alkoholismi ei ole kaunista katseltavaa. Itseasiassa se on niin hirveää, että alan pikku hiljaa toivoa oman isäni kuolemaa :(

Vittu mitä paskaa.
 
Vituttaaaaa muakin! Aamulla treenailin kisaohjelmaa ja jalat niin tukkoset et huh huijakkaa. Vitutti. No ei se vielä mitään, sit tossa tunti sitten psyykkasin itteni rauhalliselle, hidastempoiselle 1,5h juoksulenkille. Oikeen nautin, et pääsin sinne. Ekan puol tuntia juoksu rullas saakutin hyvin, edes ainainen ongelmani penikat ei sattunu nii paljoo ettei ois pystyny juoksee. Kunnes, puolen tunnin jälkeen tuli ihan jäätävän paha olo! Sinnittelin juoksua mutta fiilis meni ja lopulta oli pakko kävellä. Suorinta tietä sitten oksennusta pidätellen laahustaen kotiin. No sitten tietysti sillä hetkellä melkein kun pääset kotiin lattialle makaamaan, huomaat, että olo alkaa parantua. Ja nyt pääsin jo tuolta vessan läheisyydestä vähän kauemmas ku ei enää pelota että laatta lentää. JUMALAUTA että on nyt energiaa taas kohta ku oisin niin halunnu juosta! Ja tottahan toki, penikatkin sattuu nyt... Huoh, en kestä!
 
Rahahuolet iskee nyt urakalla päälle. On tullut taloudellista takaiskua työttömyyden muodossa ja se tietää sitä, ettei voidakaan asua täällä, missä ollaan nyt asuttu pari kuukautta. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Mistä löytyisi edullinen asunto?

Sitten kun äitiysloma loppuu niin jää kuukaudessa laskujen jälkeen semmoinen 200-300 euroa elämiseen ja se on ihan pirun vähän kolmen hengen taloudessa.
 
Vituttaa se, että ihmiset puuttuu toisten asioihin. Ihan vaan tiedoksi, että mä osaan puhua ja tehdä töitä yhtäaikaa, eikä sen edes pitäis mun työkaverille kuulua pätkän vertaa. Mulla on jo yks esimies ja toista en tarvii, kiitos.
 
Oon tainnut hankkia ittelleni penikat. Lisäksi ärsyttää se, että erään ihmisen tapaaminen aiheuttaa sen, että tyyppi pyörii muutaman päivän jälkikäteen taukoamatta mielessä.
 
Voin kertoo nyt mitkä kaikki treenivamma tällä hetkellä vituttaa ja isosti:

Ranteen rasitusvamma; värttinäluun pää päässyt kätevästi luiskahtamaan vähän vika kohtaa, ei satu mutta ei viitsi hirveesti sillä pressiä nostaa tai punnerruksia tuusata ettei käy mitään ihmeemmin. Punttia pystyy nostaa, ku ranne pysyy suorassa. En tiedä kannattaisko sitäkää mut kele ku täällä ei pääse edes lääkärii!!! Toivottavasti ei tarvihe leikata...

Penikat. Huoh, siis mitään ärsyttävämpää ei ole! Tai siis, ei ne edes ole penikat mut koska niille ei ole löydetty vielä (magneettikuvat tuloillaan) muuta syytä ni sanon penikoiksi. Rasitusmurtumaa veikkaavat, jipii!

Tulehtuneet takareidet; särkee!!!! Niin maan perkeleesti vaikkei mitään tekiskään. Jumankekka! Ja kisat tulossa jee! Voisin uida jääpaloissa vaan kokoajan ku se on ainut mikä auttaa.

Välilevyn pullistua on myös mukava, vaikkei se nyt paljoo säteilekkään tonne jalkaa, tai ei sitä huomaa ku takareidet sattuu muutenkin. Mut jokatapauksessa, siellä se on, jee...

Mutta oon iloinen ettei vanha polvivamma vihoittele, kerrankin! Tai sit sitä ei vaan huomaa näitten muitten kanssa...
 
Ihan huolella vituttaa. En päässyt hakemaani kouluun. Pisteet olis riittäny 4 muuteen yliopistoon samalle linjalle, mutta ei niihin minne itse hain. Taas pitää odottaa vuosi ennenkuin pääsee yrittämään...:curs:

Jos nyt jotain positiivista, niin ainakin kämpää saa remontoida nyt kaikessa rauhassa myyntikuntoon ja mikä parasta; olen päättänyt sen jo kauan aikaa sitten, että jos en pääse kouluun nyt, aion koko syksyn ja talven (toki nyt kesällä myös) treenata itseni huippukuntoon ensi kesään mennessä.:whip:

Silti... vituttaa sikana...
 
Vituttaa 2 vkoa jatkunut mahan turvotus ja kipuilu. Viikonloppuna en pystynyt syömään enää oikeestaan mitään, kun kaikki vaan turposi. Lääkäriaika kohta, toivottavasti saan suolihuuhtelun/kunnon laksatiiveja (ei helvetti, kaikkee sitä ihminen toivoo) ja saikkua, niin pääsen kotiin ottaa arskaa :D
 
näin nätil ilmal ei pitäs vituttaa mutta nyt täytyy sanoa että vedin useamman herneen nenään kun näin yliopiston salin kesäaukioloajat....ei ole viikonloppuisin mitään asiaa salille..
 
Voi vittusaatana. En ole oireillut aikoihin, noin pariin vuoteen, mitään syömishäiriöön viittaavaa. Olen jopa uskaltanut nostaa kalorit puntteilun ansiosta 1800 kaloriin pelkäämättä lihomista vaikka dieetillä olenkin.

No, sittenpä äiti pamauttaa "Ootko pieniin päin kun maha on noin kasvanut?". Katsoin siinä monttu auki että anteeksi mitä! :eek: Kyllä tiedän etten ole enää 158/44 kiloa mutta helvetti sentään ei silti tarvitse kommentoida, kun juuri olen saanut uskoteltua itselleni että olen ihan normaalipainoinen, enkä suinkaan paksu.
Tuli hetkeksi sellainen olo, että heivaanko kalorit tonniin ja näännytän itseni taas. Eipä se mitään auttaisi. Voisinpa taikoa tämän olon pois.
 
Voi vittusaatana. En ole oireillut aikoihin, noin pariin vuoteen, mitään syömishäiriöön viittaavaa. Olen jopa uskaltanut nostaa kalorit puntteilun ansiosta 1800 kaloriin pelkäämättä lihomista vaikka dieetillä olenkin.

No, sittenpä äiti pamauttaa "Ootko pieniin päin kun maha on noin kasvanut?". Katsoin siinä monttu auki että anteeksi mitä! :eek: Kyllä tiedän etten ole enää 158/44 kiloa mutta helvetti sentään ei silti tarvitse kommentoida, kun juuri olen saanut uskoteltua itselleni että olen ihan normaalipainoinen, enkä suinkaan paksu.
Tuli hetkeksi sellainen olo, että heivaanko kalorit tonniin ja näännytän itseni taas. Eipä se mitään auttaisi. Voisinpa taikoa tämän olon pois.

Jos se sun vatsa on turvoksissa niin se voi näyttää siltä, että olisit raskaana vaikkei siinä olisi grammaakaan läskiä päällä. Turvotus voi johtua mm. siitä, että syö liian vähän.
 
^ Okei, tuota en oikeastaan tullut ajatelleeksikaan. Itse asiassa mutsi sanoi tuon vielä heti syömisen jälkeen, ja sitä siinä änkytinkin, mutta ei, kuulema olen lihonut. Kyllä olenkin lihonut 7 kg mutta kun ne ovat kaikki persiissä ja reisissä eivätkä mahassa. Kiva mutsi :(
 
Aamulenkki meni vähän v*tuiksi kun alavatsaa alkoi vihlomaan niin perhanasti. Hemmetin puolukkapäivät. Muutenkin oli aamulla niin turvonnut lihapulla -fiilis :jahas:

Niin ja mies on sitten töissä - 200km päässä. Kivaa kesää minulle.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom