- Liittynyt
- 9.12.2007
- Viestejä
- 359
Tuntuu, että edessä ei ole minkäännäköistä tulevaisuutta :( Olen alalla, jonka koen täysin vääräksi ja ahdistavaksi, ja jota en halua enää opiskella. Tarkoitukseni oli vaihtaa IT-alalle, mutta joka helkkarin tuttu on vakuuttanut, että se on todella huono valinta. Töitä IT-alalla saavat kuulema vain IT-nörtit, joilla on alan harrastuneisuutta, tutkinnolla ei ole kuulema mitään virkaa. No sepäs hienoa. Mitäpäs tehdä? Ei ole alaa minne mennä. En halua hommaan, joka ei kiinnosta pätkääkään, enkä halua työtä, jossa on paska palkka, tämä opiskelijana kituuttaminen ja jatkuva ahdistus rahan suhteen on nimittäin jo ihan tarpeeksi. En halua jatkaa sitä työelämässä. Mutta näköjään Suomessa tuo yhtälö on kertakaikkiaan mahdoton. En myöskään halua kouluttautua työttömäksi. Eli ei yhtään mitään toivoa. Täysin mahdoton yhdistelmä. Ja kyllä vituttaa saatana perkele. Tuntuu, että elämä menee muutenkin hukkaan, kun olen kolme vuotta istunut ihan turhaan täällä perkeleen yliopistossa. Kaikki yrittää vakuuttaa, että kielitaidosta on kyllä hyötyä työelämässä (koska sitä olen täällä yliopistossa kasvattanut), mutta paskat, mitä sekin muka työantajaa kiinnostaa, jos osaat vain kieliä etkä mitään muuta? Sillä ole tasan tarkkaan mitään merkitystä. Kaiken lisäksi kun tässä ei voi yhtään luottaa omiin mielenkiinnon kohteisiinsa, koska olen aika ailahtelevainen ja tylsistyn helposti, minkä seurauksena saatan yhtäkkiä keksiä, että tämä on kiva juttu ja huomaan pian, ettei se sitä olekaan ja sitten alkaa ahdistaa. Eihän tässä siis edes uskalla minnekään kouluun mennä, kun kuitenkin huomaan jossain vaiheessa, että on tullut väärä valinta tehtyä. Taitaa vain olla liian korkeat vaatimukset.
Vittu alan vaikka puhelinmyyjäksi taas. Se oli niin perkeleen kivaa hommaa ja palkkaakin tuli satasen enemmän kuin opintotuki :urjo:
No saipahan avautua :wall:
Vittu alan vaikka puhelinmyyjäksi taas. Se oli niin perkeleen kivaa hommaa ja palkkaakin tuli satasen enemmän kuin opintotuki :urjo:
No saipahan avautua :wall: