Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
En osaa laskee mutta paljon tuo 35/40/25 tekis grammoina jos kulutus on lähellä 3200-3500/pvä??
Eikä noista hedelmistäkään hirveää määrää kyllä fruktoosia tule tai ainakaan kaikista. Muistelen ysikymppisen joskus postanneen, että 50g fruktoosia vuorokaudessa on vielä maksalle turvallinen ja urheilija voi käyttää enemmänkin. Otetaan vaikka finelistä kuorittu ananas: hiilaria 11,2g ja fruktoosia 1,4g per 100g. Jotta fruktoosia tulisi 50g, pitäisi ananasta syödä n. 3,5kg jolloin hiilaria tulisi jo 400g. Entäpä banaani: hiilaria 18,3g ja fruktoosia 2,7g per 100g. Banaania voisi vetää 2,7kg tuon 50g täyttämiseksi, jolloin hiilaria tulisi n. 339g.
Juu oikeassa olet, sakkaroosin osuus jäi laskuista pois. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut sanoa, että hedelmiä kannattaa syödä kilokaupalla vaan esittää hieman eri näkökulma noille ladybirdin 'kroppa ladataan fruktoosilla' väitteille. Oikeat luvut siis ananakselle 970g, josta tulee 109g hiilaria ja banaania 850g, josta tulee 155g hiilaria.
Näyttäisi nuo fruktoosimäärät hedelmmissä olevan 1/3-1/5 kokonaishiilarimäärästä, jos tuo sakkaroosi voidaan laskea puoliksi jakamalla tuohon fruktoosin määrään mukaan. Pieni epäilys itsellä ettei se noin mene vaan sakkaroosi käyttäytyy eri tavalla.
Huoh..
Eikö ysäri tossa dieettausthredissä todennut jotain että hiilareita ei tarvis lähellekään niin paljon kuin suositellaan että varastot täyttyis?
Jep. Glykogeenivarastot tyhjenevät yleensä sellaiset 20-40% punttitreenissä, mikäli vedellään pidempiä sarjoja. Jos vedellään alle kutosia eikä millään tappopalautuksilla vielä, selkeästi vähemmän.
Glykogeenivarastot pysyvät melko lailla 'riittävillä' tasoilla jos nautitaan paljon proteiinia ja vaikka sellaiset 150 g hiilareita, eikä tehdä kovin pitkiä sarjoja, kovia määriä. Ehkä pienempikin määrä riittää.
Suurella proteiinin määrälää pysyy myös glykogeenitasot jotenkuten kondiksessa, yli puolet aminohapoista voidaan muuttaa glukoosiksi, eli ajaa samaan asiaan. Tämä on tosin kallis, sekä keholle, että lompakolle.
Ido Portal ainakin siteeras jotain tutkimusta foorumillaan ettei hiilaritankkaus ole tarpeen kuin ihan ääriurheilijoilla, ja riittävän iso annos proteiinia treenin jälkeen, vaikka herasta, aiheuttaa samanlaisen insuliinireaktion kuin joku bataatti.
Yleisesti ottaen, kyllä. Ja kaikki muukin proteiini aiheuttaa melko suuren vasteen, hera nyt erityisesti.
Suurella proteiinin määrälää pysyy myös glykogeenitasot jotenkuten kondiksessa, yli puolet aminohapoista voidaan muuttaa glukoosiksi, eli ajaa samaan asiaan. Tämä on tosin kallis, sekä keholle, että lompakolle.
Tämä määkiminen jatkuu ihan siksi, koska oon nyt vaihtanu siitä perus leangains-tyyppisestä refeedaamisesta joka treenin jälkeen tämmöseen prode-rasvapainotteiseen (juurikin tähän primaali/paleo) ruokavalioon, ja oon huomannu että paino pysyy about samana, laskee nesteiden takia vähän, mutta olo on ihan mielettömän hyvä ja treenit kulkee paremmin kuin ennen. Vaikka rasvalla ei ole mitään selkeää etua ("if consuming fat burned fat, trust that we would know it by now, and Lyle [McDonald] would have brought that up numerous times") niin vähähiilarinen dieetti tuntuu sopivan jo siksi, ettei verensokeritasot heittele = ei väsytä ruuan jälkeen. Ja siis se kans ihmetyttää, että kun en laske kaloreita, vedän pähkinöitä ja läträän öljyllä ja juon kookoskermaa purkista, ja silti pysyn paremmassa tikissä kuin ikinä esim leangainsin "refeed joka treenin jälkeen" hommalla.
Nyt kiinnostuin. Itsellä kalorit on hyvinkin matalalla (n.2300 treenipäivinä, paino 89) ja paino ei ole pudonnut juuri mihinkään yli puolessatoista kuukaudessa (aloittaessa joku 91) verrattuna aikaisempiin dieetteihin. Voimaa on kyllä tullut ja kroppa hieman kiinteytynyt, joten tällä systeemillä jatkan kyllä. Kiinnostaa vaan lähinnä tuo rasvan määrä, sillä tähän asti olen hieman vältellyt rasvaa treenipäivinä ja lepo-/aerobisina päivinä sitten korvannut hiilareita rasvalla. Hiilaripuolesta olisi varmaan varaa nipistää treenipäivinäkin ja mielelläni lisäisin esim. kananmunia näille päiville
Miten, kun Mike Brown (sori kun vedän näitä "asiantuntijoita" mutta mulla ei tietopohja ole ihan kauhean hyvin hallussa) mainitsi yhdessä Mike Mahlerin tekemässä haastattelussa että syömällä enemmän rasvaa voidaan pärjätä vähemmällä proteiinilla, koska "One thing that you need to realize is that protein burns 1 and 1/2 its weight in fat. If you are not taking in enough fat on a high protein diet, you will lose a lot of weight."
Oisko se vaan sen nestepöhön aiheuttamaa placeboa, ja VHHlla kun ollaan kokoajan aika kuivana, niin alkaa luulemaan että ei liho vaikka vetäis 10000kcal?
Koitan siis epätoivosesti löytää sen jujun miten tää VHH on parempi kuin normaali makrosyklittely (treenin jälkeen hiilareita, vähemmän rasvaa). Eli tää on se sama kysymys jonka joskus kysyin sulta aiemmin
Onko esimerkiksi Paleossa/primaalissa/muussa vähähiilarisessa ruokavaliossa joku "taika?"
Br J Nutr. 2010 Dec;104(11):1666-87. Epub 2010 Sep 23.
Estimated macronutrient and fatty acid intakes from an East African Paleolithic diet.
Kuipers RS, Luxwolda MF, Dijck-Brouwer DA, Eaton SB, Crawford MA, Cordain L, Muskiet FA.
Department of Laboratory Medicine, University Medical Center Groningen (UMCG), University of Groningen, Groningen, The Netherlands. remkokuipers@hotmail.com
Abstract
Our genome adapts slowly to changing conditions of existence. Many diseases of civilisation result from mismatches between our Paleolithic genome and the rapidly changing environment, including our diet. The objective of the present study was to reconstruct multiple Paleolithic diets to estimate the ranges of nutrient intakes upon which humanity evolved. A database of, predominantly East African, plant and animal foods (meat/fish) was used to model multiple Paleolithic diets, using two pathophysiological constraints (i.e. protein < 35 energy % (en%) and linoleic acid (LA) >1.0 en%), at known hunter-gatherer plant/animal food intake ratios (range 70/30-30/70 en%/en%). We investigated selective and non-selective savannah, savannah/aquatic and aquatic hunter-gatherer/scavenger foraging strategies. We found (range of medians in en%) intakes of moderate-to-high protein (25-29), moderate-to-high fat (30-39) and moderate carbohydrates (39-40). The fatty acid composition was SFA (11.4-12.0), MUFA (5.6-18.5) and PUFA (8.6-15.2). The latter was high in α-linolenic acid (ALA) (3.7-4.7 en%), low in LA (2.3-3.6 en%), and high in long-chain PUFA (LCP; 4.75-25.8 g/d), LCP n-3 (2.26-17.0 g/d), LCP n-6 (2.54-8.84 g/d), ALA/LA ratio (1.12-1.64 g/g) and LCP n-3/LCP n-6 ratio (0.84-1.92 g/g). Consistent with the wide range of employed variables, nutrient intakes showed wide ranges. We conclude that compared with Western diets, Paleolithic diets contained consistently higher protein and LCP, and lower LA. These are likely to contribute to the known beneficial effects of Paleolithic-like diets, e.g. through increased satiety/satiation. Disparities between Paleolithic, contemporary and recommended intakes might be important factors underlying the aetiology of common Western diseases. Data on Paleolithic diets and lifestyle, rather than the investigation of single nutrients, might be useful for the rational design of clinical trials.
PMID: 20860883
Huh mikä posti. Propsit jos jaksat lukea.
Ja vielä.