Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin täysjyvä olisi vielä kehnompi vaihtoehto.
Ai täysjyvä vielä kehnompi kuin raffinoitu vilja? Nythän melkoisen väitteen pistit. Jos noita tutkimuksia katsoo niin kyllähän raffinoidusta kokojyvään vaihtaminen johtaa vaikka mihin hyviin terveysvaikutuksiin. Tämäntyyppisiin tutkimuksiinhan perustuu nimenomaan se suositus, että prosessoidut sokerit pois ja kokojyväviljaa tilalle. Käsittääkseni jotkut viljahysteerikot kritisoivatkin juuri sitä, että kokojyväviljaa verrataan raffinoituun, eikä esim. muihin ravinteikkaampiin hiilarilähteisiin ja siksi ne näyttävät terveellisemmiltä.
Robin teorian mukaan viljan ravintosisällöllä ei ole merkitystä koska eivät ne ravinteet siintä imeydy.
(Fytaatti l. fytiinihappo = täysjyväviljavalmisteissa sekä palkoviljassa esiintyvä yhdiste, joka sitoo kaksiarvoisia ioneja (esim. kalsium, kupari, magnesium, sinkki) imeytymättömään muotoon ruoansulatuskanavassa.)
Tälle sitten jotain lähdettä? Tässä vaiheessa kelpuutan vaikkapa blogitekstinkin...
Suoralta kädeltä kuulostaa taas siltä, että muutama mutka on vedetty aika karusti suoraksi. Kuinka paljon esim. fytiinihappoa pääsee jyvästä aktiivisessa muodossa suolistoon (sapuskan käsittelyn ja ruoansulatusjärjestelmän jälkeen)? Mikä sen kelaatiokyky on esim. suolen pH- yms olosuhteissa? Mikä on sen suhde ravinnosta tuleviin hivenaineisiin? Voiko se todella blokata
kaikki? Voisin pitää tuota väitettä mahdollisena joidenkin pahasti aliravittujen yksilöiden kohdalla, joilla noiden tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden saanti on muutenkin retuperällä.
Tutkitun tiedon mukaan täysjyväleipä on siis yleensä nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäleipäkin.
Niin ikään
tutkitun tiedon mukaan GI riippuu hyvin pitkälle mittaamiseen käytettävästä menetelmästä. Käytännössä siihen vaikuttaa myös ruoan valmistus (maltalainen leipä on taatusti erilaista kun meikäläinen) ja samaan aikaan muut nautittavat ruoka-aineet. Mittaushan tehdään aina tietynlaisen paaston jälkeen. GI antaa vain yhden työkalun arvioida ravinnon laatua mutta eihän sitä suositellakaan ainoaksi keinoksi. On myös
muita listauksia, joissa täysjyväleipien GI on ollut matalampi. Käsittääkseni näistä edellä mainituista syistä jotkut tykkäävät käyttää Glykeemistä Kuormaa GI:n sijaan.
Ja vielä vastaus kysymykseen "mitä tarkoitan viljapainotteisella ruokavaliolla?". Sitä että aamupalaksi syödään puuroa, lounaaksi makaroonilaatikkoa, välipalaksi leipää, päivällisellä vaikka jotakin viljatonta, mutta otetaan kaveriksi pari leipää, ja iltapalaksi mysliä jogurtin kera... Siis melko perus suomalaisen jantterin eväät ;)
No kyllähän tuollaiseen verrattuna melkein mikä tahansa ruokavalio on parempi
Toisaalta ei tuota kovin suuria vaikeuksia keksiä, miten tuokin voisi olla paljon huonommin. Ja valitettavan monella se onkin. Pointtina myös se, että jos todettaisiin yksinkertaisesti että viljatuotteet ovat melkoisen ravintoköyhää "täytettä" niin minullakaan ei olisi mitään nokan koputtamista. Ne ovat nämä vaarallisuusväitteet, jotka vähän oudoksuttavat.
----
Ja kun ei vielä näkynyt kaipaamiani viitteitä noille molekyylimimiikka-väittämille, yritin tehdä itse vähän tutkimustyötä. Tähän ketjuun oli aikaisemmin linkitetty
Loren Cordainin teksti, joka käsittelee samoja asioita. Siellähän mainitaan myös molekyylimimiikka ja jännityksellä katsoin, minkälaisiin tutkimuksiin väittämä perustuu. Ainoastaan kahdessa mainittiin, että gliadiinit voivat olla samanlaisia elimistön proteiinien kanssa.
Ensimmäisessä oli hoksattu, että eräät gliadiinistä johdetut peptidit ovat immunologisesti samankaltaisia kuin eräs rotan verkkokalvolla esiintyvä proteiini.
Toisessa kerrotaan että hiiren tyvikalvossa esiintyvä proteiini MB180 muistuttaa gliadiinia. Molemmissa samankaltaisuus on todettu koeputki-olosuhteissa. Tästä on mielestäni aika pirun pitkä matka siihen, että viljan gliadiinit matkivat ihmisen proteiineja
in vivo.
Tuossa Cordainin jutussa on tosiaan jotain noita kaipaamiani lähdeviitteitä mutta jos taso on tätä luokkaa niin koko homma näyttää entistä tarkoitushakuisemmalta.
