Piratebayn pojat sai ensimmäisen tuomion

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jakob
  • Aloitettu Aloitettu
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Viimeksi muokattu:
Jakob sanoi:
Ja uuden musiikin tekeminen/julkaiseminen loppuu tähän? Voin kertoa: Ei lopu.

Ei vaikka jokainen maailman levy-yhtiö tekisi samoin.
Click to expand...

Ei lopu ei, enkä millään tavalla noin väittänytkään.

Lähinnä tämä oli tarkoitettu niille, jotka näkevät latailun (lähes ainoastaan) hyvänä asiana. On hyvä välillä muistuttaa että pienet levy-yhtiöt ja aloittelevat artistit kärsivät latailusta aina eniten.
 
Viimeksi muokattu:
vmv sanoi:
Ei lopu ei, enkä millään tavalla noin väittänytkään.

Lähinnä tämä oli tarkoitettu niille, jotka näkevät latailun (lähes ainoastaan) hyvänä asiana. On hyvä välillä muistuttaa että pienet levy-yhtiöt ja aloittelevat artistit kärsivät laitailusta aina eniten.
Click to expand...

Mutta eikö tämä ole jo aika pitkään kiistelty asia koska ilmaisen jakelun ansioista pienemmän bändit saavat biisinsä julki isommalla yleisölle? Jos näin ei ole niin anteeksi :(
 
Crrc sanoi:
Mutta eikö tämä ole jo aika pitkään kiistelty asia koska ilmaisen jakelun ansioista pienemmän bändit saavat biisinsä julki isommalla yleisölle? Jos näin ei ole niin anteeksi :(
Click to expand...

Kaksipiippuinen juttu. Sen julkaisun tekeminen maksaa (useimmiten) rahaa, ja jos suuri yleisö ei lopulta maksa sitä niin eipä mielellään pieni bändikään.

Internet on sinällään helpottanut helvetisti demotason bändejä, juurikin tuon helpon levittämisen takia. Mutta suuri osa bändeistä haluaa demoilun jälkeen levydiilin, useasti demon teolla siihen juuri pyritään, ja Lion Musicilta (+ nykyään monilta muilta) sitä on turha pyydellä.

Pitäisi keksiä keino, jolla pystyttäisiin tekemään kaikki ilmaiseksi, julkaisemaan, markkinoimaan ja levittämään kaikki ilmaiseksi, jotta kaikki voisivat ottaa kaiken ilmaiseksi, eikä kukaan menettäisi mitään.
 
Uskallanpa veikata, ettei ongelma mihinkään katoaisi vaikka vertaisverkkolevitys kategorisesti kiellettäisiin ja laajakaistat kuristettaisiin hitaiksi. Tai ehkäpä katoaisi, muttei pitkäksi aikaa. Teknologia ei koskaan tule kehittymään levyteollisuuden ehdoilla.

Kuten tässäkin keskustelussa on jo moneen kertaan sanottu, levyteollisuus on ampunut itseään nilkkaan jo ainakin vuosikymmenen ajan. Ko. ala pitää idioottimaisesti kiinni teoskappaleeseen kohdistuvasta ansaintalogiikasta. Tämä oli järkevä toimintamalli kopioimisen aikakaudella. Kun sisältö siirtyi verkkoon, tuli kopioimisesta liian helppoa. Ja kun kaistat laajenivat, kopioiminenkin kävi turhaksi. Tiedonkäsittely siirtyi verkkoon. Ja nyt kun loppukäyttäjä saa (pian) kaiken materiaalin suoraan verkosta - kopioimatta sitä lainkaan - keskittyvät levy- ja elokuvateollisuus yhä edelleen pitämään kiinni (yksin)oikeudestaan kopiointiin... vaikka tällä (yksin)oikeudella ei ole enää juuri mitään markkina-arvoa.

Ongelma toistaa itseään. Ala ei herännyt teknologian muutokseen ajoissa. Ja kun ongelma huomattiin, sitä vastaan ryhdyttiin taistelemaan ehdoin tahdoin sen sijaan, että tilanteeseen olisi pyritty sopeutumaan taikka sitä olisi pyritty höydyntämään. Nyt kun mokaa pikkuhiljaa aletaan ymmärtämään, huomataan että tämäkin juna meni jo.

Tässä keskustelussa on toistuvasti väitelty myös siitä, voidaanko nykyistä tekijänoikeusjärjestelmää perustella korkeilla sisällön tuotantokustannuksilla. Toisin sanoen järjestelmä on väitteen mukaan perusteltavissa sillä, etteivät tekijät kykene rahoittamaan omaa toimintaansa, vaan tarvitsevat rahoituksensa levy-yhtiöiltä. Ongelmana tässä debatissa näen kuitenkin sen, että toistaiseksi väitteissä on unohdettu pohtia, voisiko rahoittaja tulevaisuudessa olla jokin muu taho. Nykyinen levyteollisuus jauhaa kauraa käsin, vaikka myllyt on keksitty. Tällä toimintamallilla kuoppa on jo kaivettu ja arkkukin on melkein valmis naulattavaksi.

En ihmettelisi, jos tulevaisuuden "levy-yhtiöinä" toimivat Nokian, Applen ja Facebookin kaltaiset toimijat. Musiikki on siirtynyt verkkoon ja sen käyttö/käyttötavat sekoittuvat koko ajan enemmän muuhun informaation käyttöön. Näillä pelimerkeillä levybisneksen eristäminen omaksi saarekkeekseen nykymarkkinoilla on kuolleena syntynyt idea. Lopulta kysymys on - palatakseni levyttämisen kustannuksiin - siitä, kuka maksaa viulut ja sellot. Niin kauan kuin tekijänoikeus ylipäänsä on olemassa, joku varmasti maksaa. Eivät rahoittajat markkinoilta katoa niin kauan kuin rahoituksen kohteilla on kaupallista potentiaalia. Jos sitten käykin niin, että nykyistä pienempi määrä artisteja saa levytysdiilin, voidaan kai todeta ettei kysyntä vastaa tarjontaa. Tämän seurauksena markkinat sopeutuvat.

Ei yhtä teollisuuden alaa kannata väkisin pitää pinnalla, jos se ei siihen pysty. Artistilla ei ole sen kummempaa oikeutta levyttämiseen kuin puusepälläkään on oikeutta kalusteiden rakentamiseen.
 
OoDee sanoi:
En ihmettelisi, jos tulevaisuuden "levy-yhtiöinä" toimivat Nokian, Applen ja Facebookin kaltaiset toimijat.
Click to expand...

Tätä menoa noin voi hyvinkin tapahtua.

OoDee sanoi:
Jos sitten käykin niin, että nykyistä pienempi määrä artisteja saa levytysdiilin, voidaan kai todeta ettei kysyntä vastaa tarjontaa. Tämän seurauksena markkinat sopeutuvat.

Ei yhtä teollisuuden alaa kannata väkisin pitää pinnalla, jos se ei siihen pysty. Artistilla ei ole sen kummempaa oikeutta levyttämiseen kuin puusepälläkään on oikeutta kalusteiden rakentamiseen.
Click to expand...

Tarkoitat varmaan, KUN sitten käykin niin, että nykyistä pienempi määrä artisteja saa levytysdiilin? Lisäksi näytät unohtavan usein paradoksin tässä asiassa: Kysyntä vastaa kyllä tarjontaa, mutta kysyjän pitää saada tarjonta ilmaiseksi, kun on tottunut siihen ja on kaikenlisäksi jaloa sekä kunniakasta, kaikkine piratebay t-paitoineen. Ja ei, kaiken ilmaiseksi haluava ei ole marginaaliryhmä, vaikka olisit kuinka sitä mieltä.

Sopeudutaan vaan kaikkeen, vittuakos tässä muutakaan voi. Valittamisen aihetta olisi silti kirjaksi asti. Tulevaisuudessa "levy-yhtiöiden" kustantamaa musiikkia olisivat pääasiassa Britneyt ja kumppanit. Tarjonta siellä suunnassa kapenee ja köyhtyy olemattomiin. Mistä pienemmät artistit enää mitenkään pystyisivät saamaan rahoitusta mihinkään? Suuret toimijat välittävät jo tällä hetkellä pelkästään rahasta, todisteeksi riittää kun kuuntelee yhden päivän vaikka NRJ:tä.

Turha valittaa, minäkin sopeudun sitten joskus markkinoiden mukana, ja kuuntelen maksullisena striiminä (tai vaikka sitten vittu mainosrahoitteiselta radiokanavalta) kaikkea sitä "musiikkia" jota taloudellisesti kannattaa tehdä.

Nollabudjetin underground-kuviot eivät tule koskaan häviämään mihinkään, mutta ug:n ja Madonnan välissä on valtava musiikillinen alue, joka käytännössä häviäisi maan päältä.



Vielä esimerkki tuosta sopeutumisesta: Mokoma käytännössä elättää itsensä musiikilla, ja tottakai tekivät diilin myös Spotifyn kanssa. Siinä vaiheessa kun huomasivat että Spotify 125 000 albumin kuuntelukerran jälkeen maksoi 30€, niin saattoi vituttaa. Mutta kuulijan, eli nykyajan kulttuurin hyperkuluttajan, kannaltahan Spotify on hyvä, ja millään muulla ei liene merkitystä.



Edit: Ja tarkoitus oli sanoa että lataajat ampuvat itseään nilkkaan vielä isommalla aseella kuin kaikkeen syypäänä oleva musiikkiteollisuus. Siis sellaiset lataajat jotka kuuntelevat muutakin kuin hit music only.
 
vmv sanoi:
Tarkoitat varmaan, KUN sitten käykin niin, että nykyistä pienempi määrä artisteja saa levytysdiilin? Lisäksi näytät unohtavan usein paradoksin tässä asiassa: Kysyntä vastaa kyllä tarjontaa, mutta kysyjän pitää saada tarjonta ilmaiseksi, kun on tottunut siihen ja on kaikenlisäksi jaloa sekä kunniakasta, kaikkine piratebay t-paitoineen. Ja ei, kaiken ilmaiseksi haluava ei ole marginaaliryhmä, vaikka olisit kuinka sitä mieltä.

Nollabudjetin underground-kuviot eivät tule koskaan häviämään mihinkään, mutta ug:n ja Madonnan välissä on valtava musiikillinen alue, joka käytännössä häviäisi maan päältä.

Vielä esimerkki tuosta sopeutumisesta: Mokoma käytännössä elättää itsensä musiikilla, ja tottakai tekivät diilin myös Spotifyn kanssa. Siinä vaiheessa kun huomasivat että Spotify 125 000 albumin kuuntelukerran jälkeen maksoi 30€, niin saattoi vituttaa. Mutta kuulijan, eli nykyajan kulttuurin hyperkuluttajan, kannaltahan Spotify on hyvä, ja millään muulla ei liene merkitystä.
Click to expand...

Kokeilenpa vielä nostaa muutamia pointteja esiin.

1) Tapaus Mokoma: Toki 30€ yli sadastatuhannesta kuuntelukerrasta on pieni summa, mutta onko Spotifyn kokonaisvaikutus positiivinen vai negatiivinen? Edelleen on kuitenkin aihetta kysyä ne perinteiset mielestäsi varmasti pään aukomiselta vaikuttavat kysymykset. Montaako myytyä levyä tuo kuunteluiden määrä mielestäsi vastaa? Onko Mokoman levymyynti noussut vai laskenut Spotifyn myötä? Entä MP3-myynti? Entä keikkalippujen tai paitojen tms. myynti?

Toivon myös, että Spotifyn vakiinnuttaessa paikkansa nuo korvaukset lähtevät pikkuhiljaa kasvuun. Tämä toki vaatii lisää mainostuloja ja tilaajia Spotifylle. Olisi todella sääli nähdä piratismille ensimmäisen järkevän vaihtoehdon tarjonneen palvelun katoavan maan päältä. Spotifyn myötä artistit saavat nyt edes pienen summan musiikin vertaisverkkojakelusta (koska teknologialtaan Spotify vastaa pitkälti mitä tahansa torrentia tai muuta vertaisverkkoa), aiemmin eivät mitään. Tämän lisäksi voidaan vääntää loputtomiin siitä, että onko vertaisverkkojakelusta ollut hyötyä vai haittaa musiikkibisnekselle. Keikkamyynnit ym. ovat kuitenkin viimeaikoina käsittääkseni kasvaneet.

2) Uusia artisteja signaamattomat levy-yhtiöt: Tässä nyt heitetään sellaista marttyyrin viittaa niskaan, että alta pois. En nimittäin usko yhdenkään levy-yhtiön taloudellisen tilanteen paranevan tuolla strategialla, mutta saadaanhan siitä kiva press-release ja mediakohua aikaiseksi. Mun mielestä sun puheista paistaa hieman sellainen asenne, että levy-yhtiön pyörittämisen tai bänditoiminnan pitäisi olla riskitön bisness. Markkinatilanteen mukaan yrittämiseen liittyy milloin suuremmat riskit ja milloin pienemmät. Nyt toki tilanne on joidenkin levy-yhtiöiden kannalta erittäin synkkä, toisaalta tilalle on noussut ja nousemassa myös nykymaailmassa pärjääviä liiketoimintamalleja ja yrityksiä.

3) Tapaus elektroninen tanssimusiikki: Olen soitellut levyjä enemmän tai vähemmän aktiivisesti pitkältä 90-luvun puolelta ja ainakin ko. musiikin parissa homma tuntuu mielestäni toimivan melko hyvin. Beatportin, Junon ym. kaltaiset kaupat heräsivät hommaan ajoissa (kopiosuojaamattomien MP3:sten myynti järkevillä esikuuntelumahdollisuuksilla) ja uutta musiikkia julkaistaan enemmän kuin koskaan. En perstuntumalta myöskään usko musiikin myynnin vähentyneen dollarimääräisesti. Valitettavasti en lyhyellä googlaamisella saanut lukuja tämän väitteen tueksi tai sitä kumoamaan. Toki konemusiikinkin saralla on kaatunut kosolti firmoja, mm. erilaiset jakelu-yritykset, jotka myivät viinyyleitä edelleen levykaupoille ovat kärsineet. Ikävää heidän kannaltaan, mutta mielestäni maailman muuttuessa ei voida olettaa kaikkien bisnesmallien pärjäävän loputtomiin...

4) Sananvapaus, yksityisyydensuoja ja perusoikeudet: Tämä on mielestäni kaikkein tärkein pointti koko keskustelussa. RIAA:n ja levy-yhtiöiden toiminta ja lobbaamat toimintamallit rajoittavat ja loukkaavat huomattavasti länsimaissa ihmisten perusoikeuksina pidettyjä asioita (Sonyn Rootkit, Ranskan Hadopi-lainsäädäntö, Jenkkien ulkopoliittisesta painostuksesta tehty Piratebayn serveritilojen ratsaus Ruotsissa jnejne. Voin jatkaa listaa ja avata noita kohtia tarvittaessa). Samaan syssyyn voidaan vetää ja pitääkin vetää Lex Nokia Suomessa. On mielestäni erittäin huolestuttavaa, että yritysmaailman sanelemana ihmisten perusoikeuksia aletaan kaventaa ja Kimmo Sasin lausuntojen kaltaiset lausunnot valtaavat alaa. ("Kaikkia perusoikeuksia voidaan rajoittaa, jos perusoikeuksien rajoittamisedellytykset täyttyvät ja oikeuksien rajoittamiselle on riittävän painava syy". Tällä kertaa riittävän painava syy oli Nokian yhden työntekijän epäilty yritysalaisuuksien vuoto...)

Näen mielummin vaikka koko nykyisen musiikkiteollisuuden konkurssikierteen kuin tuen sen nyt ajamaa linjaa. (ja kuitenkin ostan kaiken kuluttamani musiikin...) Kun päänavaukset sanan- ja informaationvapauden, sekä yksityisyydensuojan rajoituksille on jollain varjolla tehty, on jatko aina paljon helpompaa milloin milläkin verukkeella. Kyseessä on laajempaa yhteiskunnallista asennemuutosta koskeva keskustelu kuin pelkkä onko musiikin vertaisverkkojakelu oikein vai väärin. Tämä tuntuu menevän autuaasti ohi TO-mafiaa puolustavilta henkilöiltä valtaosan ajasta...

Tiedän edellisten kappaleiden vaikuttavan foliohattumenolta ja toivon sen todella olevan sitä. Jos se nimittäin ei ole, on meno melko synkkää tulevaisuudessa...
 
vmv sanoi:
Tarkoitat varmaan, KUN sitten käykin niin, että nykyistä pienempi määrä artisteja saa levytysdiilin? Lisäksi näytät unohtavan usein paradoksin tässä asiassa: Kysyntä vastaa kyllä tarjontaa, mutta kysyjän pitää saada tarjonta ilmaiseksi... Ja ei, kaiken ilmaiseksi haluava ei ole marginaaliryhmä, vaikka olisit kuinka sitä mieltä.
Click to expand...

Väitän kyllä, että kaiken ilmaiseksi vaativa porukka on marginaaliryhmä. Muiden kohdalla kyse on pikemminkin siitä, että sisältö otetaan mielummin ilmaiseksi kuin maksullisena. Tarkennan itseäni sen verran, että puhuin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta maksullisen kopioiden markkinoilla. Ilmaista sisältöä on jo nyt kosolti tarjolla myös laillisin keinoin. Kyse ei ole enää pelkästä laittomasta lataamisesta. Kuten sanoin, ääniteteollisuus pitää vieläkin kiinni oikeudestaan veloittaa yksikköhintaa jokaiselta kopiokerralta vaikka kopioiminen muuttuu koko ajan enemmän ja enemmän tarpeettomaksi.

Sopeudutaan vaan kaikkeen, vittuakos tässä muutakaan voi. Valittamisen aihetta olisi silti kirjaksi asti. Tulevaisuudessa "levy-yhtiöiden" kustantamaa musiikkia olisivat pääasiassa Britneyt ja kumppanit. Tarjonta siellä suunnassa kapenee ja köyhtyy olemattomiin. Mistä pienemmät artistit enää mitenkään pystyisivät saamaan rahoitusta mihinkään? Suuret toimijat välittävät jo tällä hetkellä pelkästään rahasta, todisteeksi riittää kun kuuntelee yhden päivän vaikka NRJ:tä.

Turha valittaa, minäkin sopeudun sitten joskus markkinoiden mukana, ja kuuntelen maksullisena striiminä (tai vaikka sitten vittu mainosrahoitteiselta radiokanavalta) kaikkea sitä "musiikkia" jota taloudellisesti kannattaa tehdä.

Nollabudjetin underground-kuviot eivät tule koskaan häviämään mihinkään, mutta ug:n ja Madonnan välissä on valtava musiikillinen alue, joka käytännössä häviäisi maan päältä.
Click to expand...

Oikeus teoksen kaupallistamiseen on mielestäni huonosti perusteltavissa kulttuurin monotonisoitumisen uhalla. Uskon, että monelle genrelle on myös tulevaisuudessa tilaa - myös niille, jotka eivät yllä NRJ:n soittolistoille. Toki signattujen artistien määrä voi hyvinkin laskea jokaisessa genressä. Mutta tämä tuskin tarkoittaa sitä, että kaikki "väliinputoajat" kuolevat sukupuuttoon.

Vielä esimerkki tuosta sopeutumisesta: Mokoma käytännössä elättää itsensä musiikilla, ja tottakai tekivät diilin myös Spotifyn kanssa. Siinä vaiheessa kun huomasivat että Spotify 125 000 albumin kuuntelukerran jälkeen maksoi 30€, niin saattoi vituttaa. Mutta kuulijan, eli nykyajan kulttuurin hyperkuluttajan, kannaltahan Spotify on hyvä, ja millään muulla ei liene merkitystä.
Click to expand...

Artisille tuloutuvan rahan osalta Spotifyn kuuntelukertojen vertaaminen maksullisen teoskappaleiden kopioiden määrään ei ole millään tapaa järkevää. Lähempänä todellisuutta olisi Spotifyn vertaaminen radiosoittoon. Tällöin tulojen kannalta järkevää vertailua olisi suhteuttaa Spotifysta artisteille koituva tuotto Teoston- ja Gramexin artisteille maksamiin korvauksiin.

Edit: Ja tarkoitus oli sanoa että lataajat ampuvat itseään nilkkaan vielä isommalla aseella kuin kaikkeen syypäänä oleva musiikkiteollisuus. Siis sellaiset lataajat jotka kuuntelevat muutakin kuin hit music only.
Click to expand...

Omien (empiiristen) havaintojeni mukaan tällaiset kuuntelijat myös maksavat musiikista suhteessa enemmän kuin isompaan massaan kuuluvat ihmisryhmät. Toki voi olla, että omat havaintoni ovat turhan yksipuolisia.

Lopulta kysymys on edelleen siitä, että omasta mielestäni kaupallisella kentällä pelaaminen edellyttää kaupallisten pelisääntöjen hyväksymistä. Kulttuuri ei häviä mihinkään vielä sillä, ettei artisti saa levyttää mieleistään musiikkia toisten kustannuksella.
 
ssi sanoi:
4) Sananvapaus, yksityisyydensuoja ja perusoikeudet: Tämä on mielestäni kaikkein tärkein pointti koko keskustelussa. RIAA:n ja levy-yhtiöiden toiminta ja lobbaamat toimintamallit rajoittavat ja loukkaavat huomattavasti länsimaissa ihmisten perusoikeuksina pidettyjä asioita (Sonyn Rootkit, Ranskan Hadopi-lainsäädäntö, Jenkkien ulkopoliittisesta painostuksesta tehty Piratebayn serveritilojen ratsaus Ruotsissa jnejne. Voin jatkaa listaa ja avata noita kohtia tarvittaessa). Samaan syssyyn voidaan vetää ja pitääkin vetää Lex Nokia Suomessa. On mielestäni erittäin huolestuttavaa, että yritysmaailman sanelemana ihmisten perusoikeuksia aletaan kaventaa ja Kimmo Sasin lausuntojen kaltaiset lausunnot valtaavat alaa. ("Kaikkia perusoikeuksia voidaan rajoittaa, jos perusoikeuksien rajoittamisedellytykset täyttyvät ja oikeuksien rajoittamiselle on riittävän painava syy". Tällä kertaa riittävän painava syy oli Nokian yhden työntekijän epäilty yritysalaisuuksien vuoto...)
Click to expand...

En ole varma, oliko tuo viittaus Lex Nokiaan tarkoitettu off topic -mielessä kohdistuvaksi vain perusoikeuskeskusteluun. Mitään konkreettista yhteyttä Lex Nokian ja tekijänoikeuskeskustelun välillä en nimittäin itse näe.
 
OoDee sanoi:
En ole varma, oliko tuo viittaus Lex Nokiaan tarkoitettu off topic -mielessä kohdistuvaksi vain perusoikeuskeskusteluun. Mitään konkreettista yhteyttä Lex Nokian ja tekijänoikeuskeskustelun välillä en nimittäin itse näe.
Click to expand...

Joo Lex Nokialla ja tekijänoikeuskeskustelulla ei olekaan suoraan mitään yhteistä. Yritin vain nostaa esiin perusoikeuksien kaventamiseen liittyvää laajempaa yhteiskunnallista perspektiiviä, jonka pohjalta tekijänoikeuskeskustelua mielestäni kannattaa myös tarkastella.
 
Nostellaan kun teostoon liittyvää materiaalia on.
"Kasettimaksu laajenee ulkoisiin kovalevyihin

16.12.2010 15:46 Valtioneuvosto on päättänyt, että myös tietokoneisiin liitettävistä ulkoisista kovalevyistä on maksettava hyvitys- eli kasettimaksua Teostolle.

Valtioneuvosto on päättänyt eilisessä istunnossaan, että hyvitysmaksu lisätään jatkossa myös tietokoneisiin liitettävien ulkoisten kovalevyjen hintaan.

Hyvitysmaksu, eli kansanomaisemmin kasettimaksu, on taiteilijoille maksettava korvaus, joka on lisätty muun muassa tyhjien cd-levyjen, mp3-soittimien, tallentavien digiboksien ja muiden tallennusvälineiden hintaan. Hyvitysmaksun perusteluna on se, että näitä välineitä käytetään teosten yksityiseen kopiointiin.

Ensi vuoden alusta lähtien hyvitysmaksua peritään siis myös ulkoisista kovalevyistä. Hyvitysmaksua ei peritä esimerkiksi muistikorteista, tietokoneista eikä matkapuhelimista, joita maksujen keräämisestä huolehtiva Teosto on toistuvasti vaatinut maksun piiriin.

Hyvitysmaksua perittiin viime vuonna noin kuusi miljoonaa euroa. "
Click to expand...
http://www.digitoday.fi/bisnes/2010/12/16/kasettimaksu-laajenee-ulkoisiin-kovalevyihin/201017519/66

Ei vittu mitä touhua.Tässä pitää vissiin ihan tosissaan alkaa warettamaan.

E:Muropaketista bongasin tämän (vissiin piraattiliiton blogista lähtöisin):
verovertailubigh.png
 
Mike sanoi:
Suomalaisia vedetään hanuriin aina vain enemmän.
Click to expand...

Ihmettelen, että näistä asioista ei nouse minkäänlaista kohua tai juuri edes keskustelua. Ei kai porukka sitten vaan koe, että tämmöiset säännökset koskevat mitenkään heitä, pelkästään niitä laittomia lataajia. Huoh...

Ei siinä auta kun äänestää lompakolla.
 
Sen verran laittoi vituttamaan, että tein periaatepäätöksen olla ostamatta ens vuonna yhtään levyä. Ostan tuollaisen kovalevyn lataan siihen vuoden piraattilevyt.
 
http://www.itviikko.fi/uutiset/2010...n-kasettimaksu-ei-riita-teostolle/201017584/7

"Ulkoisten kovalevyjen kasettimaksu ei riitä Teostolle"

Mitäköhän seuraavaksi?

e. Kovastihan tämmöiset kaikenmaailman kasettimaksut ajavat ihmisiä sen helpoimman, nopeimman ja ilmaisen vaihtoehdon suuntaan. Itse tein periaatepäätöksen, että tilaan jatkossa kaiken median (pelit, leffat, musat) ulkomailta. Tai no, musat suurimmaksi osaksi Spotifysta, josta maksan kuukausimaksua.

Myös elektroniikka sitten ulkomailta mahdollisuuksien mukaan.
 
Käykää ostamassa ulkoiset kovalevynne ennen vuodenvaihdetta niin ei tarvitse välittää, joulun jälkeen alkaa tarjoukset lähtee varmaan noi teratavun kokoiset ulkoiset viidenkympin pintaan, pari sellaista kun ostaa ei tarvii viiteen vuoteen miettiä, ei ne siinä ajassa edes täyteen tule ellei halua jokaista lataamaansa bluerayelokuvaa säästää katsottuaan sen, ohan se selvä asia ettei näitä moni muu käytä kuin leffanörtit, ainakaan enempää kuin yhtä, sisäiset kovot kun ovat jo niin isoja ja tollaisella 500 gigaisella kuljettaa jo kaiken mukanaan mitä ikinä voi tarvita niin eihän tästä nyt mikään kauhean iso rahallinen menetys kellekkään tule.

Perseestä tuo kasettimaksu silti on, en mä sitä puolustele mut ei noita ulkoisia nyt viikottain tarvitse ostella.
 
Sinällään huvittavaa, että Teosto on ottanut vertailuun vuoden jolloin ostettiin jättimäärä tallentavia digibokseja. Eihän noita enää mene samaan malliin, mutta rahat olisi silti saatava..

Mä toivon, että ahneella on paskanen loppu. Millään muulla tavalla mä en tuon lafkan toimintaa pysty kuvaamaan. Tavallinen yritys joutuisi jossain vaiheessa YT-kierrokselle. Teostolla on vaihtoehtoa aloittaa kaikenmaailman paskojen pisteverojen kerääminen asiakkailtaan. Ja kaikkea tätä voidaan AINA perustella sillä, että taiteilija tarvitsee palkkansa. Miten vitussa tyhjät dvd-aihiot liittyy artistin palkkaan? Sitten vielä jaksetaan ihmetellä miksi Teostoa pidetään hiukan ahneena :jahas:.
 
Perimmäinen kysymys mitä jokaisen kannattaa miettiä on se että paljonko pitää olla rahaa kannustimena että taidetta haluaa tehdä ja tuoda tuotoksiaan ilmi muille... Aivan, ei penniäkään. Moni on jopa valmis maksamaan itse siitä että saa äänensä kuuluviin tai kuvansa näkyviin. Jos taiteesta ei maksettaisi kuin vapaaehtoisesti niin suurin osa nykypaskasta katoaisi, ja se ei olisi mikään menetys.
 
Back
Ylös Bottom