Piratebayn pojat sai ensimmäisen tuomion

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jakob
  • Aloitettu Aloitettu
Niin... Toisaalta voidaan myös kysyä, kannattaako kriminalisoida toimintaa, joka yhteiskunnassa on yleistä ja jonka kriminalisoinnilla tuon toiminnan tuottamaa haittaa ei saada poistettua. Lopputuloshan on silloin kaikin puolin pelkästään negatiivinen. Mutta se nyt ei ole tämän keskustelun aihe...

Kannattaa miettiä asiaa hiukan omaa moraaliajattelua pidemmälle.

Harvan yrityksen liiketoiminta perustuu oikeusriitojen aikaansaamiseen ja prosessaaseen. Taitavat asianajotoimistot olla ainoita, joiden ansaintalogiikka tällaiselle toiminnalle perustuu. Muilla aloilla oikeudenkäynti syö aina yrityksen resursseja varsinaisesta toiminnasta. Oikeudenkäyntiin lähteminen pitää sisällään suuria tappioriskejä, niin välittömiä kuin välillisiä. Jos samat resurssit käytettäisiin yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan, liiketulos voisi hyvinkin olla positiivisempi (ja riski pienempi).

Levyteollisuus on ennen kaikkea jenkeissä satsannut aivan uskomattoman määrän rahaa litigaatioon jo kymmenen vuoden ajan. Yritysten liiketoiminnalle haitallista toimintaa ei näillä toimenpiteillä ole saatu lakkaamaan ja rahaa on uponnut oikeudenkäynteihin huomattavasti enemmän, kuin mitä niistä on saatu.

Järkevästi toimivan yrityksen on syytä laskea riskin suuruus ja saavutettavissa oleva hyöty ennen oikeudenkäyntejä. Vasta sen jälkeen kannattaa tehdä päätös kanteen nostamisesta (tai sen nostamatta jättämisestä). 10 vuotta sitten johtoportaan porukka on kaiketi ajatellut, että kovan linjan litigaatiopolitiikalla lähetetään selkeä viesti tekijänoikeuksia rikkoville, ja ongelma näin saadaan häviämään. Noh... olettama ei osunut ihan oikeaan. Toisaalta kilpailun puuttuminen markkinoilla lisää oikeudenkäyntihalukkuutta, koska vanhoista ja varmoista liiketoimintamalleista halutaan (ja niistä on helpompi) pitää kiinni. Väitänpä kuitenkin, että 10 vuoden jälkeen voidaan jo väittää, että suunta on muuttumassa, ainakin pikkuhiljaa.

Eli kysyn uudestaan: Kannattaako voittoa tavoittelevan yrityksen tehdä liiketoiminnan kannalta tappiollosia päätöksiä? Ja onko millään tapaa järkevää perustella toimintaa sillä, että rikolliset nyt vaan pitää saada häkkiin, vaikka lopputuloson sekä yksityisille ihmisille, että markkinoille haitallinen?

Syyttäjän tehtävä on haastaa rikollisia oikeuteen. Yrityksen kannattaa haastaa, jos haastaminen on yritykselle järkevä ratkaisu.


Suotta sinä tuollaisen paatoksen väsäsit :rolleyes: Ensinnäkin sanoin, etten ota muuhun kantaa (lue: en aio keskustella), koska olen monestakin asiasta samaa mieltä kanssasi eli kunnon keskustelua tuskin tulisi, saman toistamista vain.
Viestilläni ei ollut mitään tekemistä trollaamisen kanssa, siinä oli kaksi hyvin selkeää, sinun viestistä johdettua, kysymystä.
Uusi kirjoituksesi on hyvää pohdintaa aiheesta ja varmasti asiat ovat täsmälleen noin, mutta minusta sinä vähän yliarvioit yritysten kyvyn tuohon riskienhallintaan. Niin, kyllähän se paperilla ja täydellisessä maailmassa menee noin kuin kirjoitit, mutta...Tuo boldattu kohta on todennäköisesti juuri se, miten tuota asiaa yrityksissä ajateltiin ja voiko ihan hirveästi niitä siitä syyttää..? Oliko silloin parempia vaihtoehtoja?


Että tällasta paskaa...

Siltä varalta, että jäi epäselväksi, niin mielestäni paskaa oli vain se, että yrityksen pitäisi jättää rikolliset haastamatta niiden taloudellisen tilanteen takia. Jos tulkitsin mielipiteesi oikein.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Viestilläni ei ollut mitään tekemistä trollaamisen kanssa, siinä oli kaksi hyvin selkeää, sinun viestistä johdettua, kysymystä.
Ehkä juuri tämän takia viestit kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Yhden tai kahden lauseen irrottaminen voi hyvinkin saada aikaan aivana toisen vaikutelman...


Uusi kirjoituksesi on hyvää pohdintaa aiheesta ja varmasti asiat ovat täsmälleen noin, mutta minusta sinä vähän yliarvioit yritysten kyvyn tuohon riskienhallintaan. Niin, kyllähän se paperilla ja täydellisessä maailmassa menee noin kuin kirjoitit, mutta...Tuo boldattu kohta on todennäköisesti juuri se, miten tuota asiaa yrityksissä ajateltiin ja voiko ihan hirveästi niitä siitä syyttää..? Oliko silloin parempia vaihtoehtoja?

En sinänsä moiti päätöstä sellaisena kuin se on tehty viime vuosituhannella. Mutta tähän mennessä olisi jo syytä huomata, ettei moinen politiikka ole liiketoiminnalle kannattava. Mutta kun uskon että vika on myös siinä, että halukkuutta muutoksiin ei ole, koska perinteinen ansaintalogiikka on turvallisempi markkinoilla, jossa ei käytännössä juuri kilpailua esiinny.

Siltä varalta, että jäi epäselväksi, niin mielestäni paskaa oli vain se, että yrityksen pitäisi jättää rikolliset haastamatta niiden taloudellisen tilanteen takia. Jos tulkitsin mielipiteesi oikein.

Ymmärsin kyllä, mutta missään vaiheessa en moista kantaa minäkään esittänyt, enkä usko että se aiemmasta viestistä on luettavissa muutoin kuin tarkoitushakuisella tulkinnalla.
 
Siltä varalta, että jäi epäselväksi, niin mielestäni paskaa oli vain se, että yrityksen pitäisi jättää rikolliset haastamatta niiden taloudellisen tilanteen takia. Jos tulkitsin mielipiteesi oikein.
niin kyllähän noita voisi kesken oikeusprosessin sopiakin noita korvauksia. ehkä se miljoona tai pari ei olekaan kohtuullista yksinhuoltajalta joka painaa pitkää päivää mäkkärin kassalla, kannattaisi varmaankin harkita sellaista rangaistusta joka tosissaan kirpaisee mutta myöskin jättää syylliselle sen verran rahaa että joku kaunis päivä pystyy vielä ostamaan esimerkiksi pari biisiä itunesista ihan ikiomalla rahalla.


henk koht lopettaisin työnteon samantien siihen paikkaan jos korvaussummat olisi sen suuruisia ettei tuloilla pysty kattamaan edes korkokustannuksia. kuka tästä hyötyy?

ps. en minäkään menisi kauppaan joka hoitaa pr:nsä maksamalla vaikkapa radioon "tuu tänne niin raiskataan sua perseeseen niin että veri lentää ja hakataan pampulla koko pärstä mustaksi jos tunnet jonkun joka on joskus näpistänyt jotain jostain" - mainoksia. kuka hullu menisi? käytännössähän noi em tuomiot on vähän vastaavia.
 
Ehkä juuri tämän takia viestit kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Yhden tai kahden lauseen irrottaminen voi hyvinkin saada aikaan aivana toisen vaikutelman...

Ääh.. Niin, minähän en tainnutkaan sanoa "ottamatta muuhun kantaa.." (eli luin muunkin tekstin), tai "olen muusta samaa mieltä.." Sen takia juuri irroitin nuo lauseet erilleen.


Ymmärsin kyllä, mutta missään vaiheessa en moista kantaa minäkään esittänyt, enkä usko että se aiemmasta viestistä on luettavissa muutoin kuin tarkoitushakuisella tulkinnalla.


Nyt uudestaan luettuna:

...Mutta en kyllä pidä ihan kohtuullisena sitäkään, että levy-yhtiö käyttää 10 vuoden ajan valtavia määriä rahaa ongelmiensa parantamiseen haastamalla asiakkaitaan oikeuteen. Tämän tuloksena aika monta yksinhuoltajaa, opiskelijaa ja muita ei-niin-varakkaita-ihmisiä on ajettu taloudellisesti aika ikävään asemaan...

Ei tossa minusta tarvita tarkoitushakuista tulkintaa, jos siitä saa sen kuvan, että sinun mielestä ei-niin-varakkaita-ihmisiä ei olisi pitänyt haastaa oikeuteen?

Ei olis pitäny alkaa kirjottelemaan enempää kun ei ollu tarkotuskaan. Ei tämä johda mihinkään järkevään, turhaa sanojen pyörittelyä. Over and out.


niin kyllähän noita voisi kesken oikeusprosessin sopiakin noita korvauksia. ehkä se miljoona tai pari ei olekaan kohtuullista yksinhuoltajalta joka painaa pitkää päivää mäkkärin kassalla, kannattaisi varmaankin harkita sellaista rangaistusta joka tosissaan kirpaisee mutta myöskin jättää syylliselle sen verran rahaa että joku kaunis päivä pystyy vielä ostamaan esimerkiksi pari biisiä itunesista ihan ikiomalla rahalla.

Täysin samaa mieltä.


henk koht lopettaisin työnteon samantien siihen paikkaan jos korvaussummat olisi sen suuruisia ettei tuloilla pysty kattamaan edes korkokustannuksia. kuka tästä hyötyy?

ps. en minäkään menisi kauppaan joka hoitaa pr:nsä maksamalla vaikkapa radioon "tuu tänne niin raiskataan sua perseeseen niin että veri lentää ja hakataan pampulla koko pärstä mustaksi jos tunnet jonkun joka on joskus näpistänyt jotain jostain" - mainoksia. kuka hullu menisi? käytännössähän noi em tuomiot on vähän vastaavia.

No niin just...
 
Kukaan ei varmasti pakota niitä mäkkärin kassalla työskenteleviä yh-äitejä tekemään kyseistä rikosta. Nykypäivänä ei pysty myöskään vetoamaan tietämättömyyteen kun noita oikeudenkäyntijuttuja on ollut mediassakin niin paljon + "you wouldn´t steal a car"- renkutus dvd-levyjen alussa, joka alkaa jo kyllästyttää minuakin.

On kummallista ajatella ettei laillista liiketoimintaa harrastava yritys saisi vaatia oikeuksiaan oikeusteitse, etenkin silloin kun laiton lataaminen ja levittäminen on määritelty rikokseksi. Ja oikeushan ei aina ole reilua, ei tässä eikä muissakaan asioissa.
 
Kukaan ei varmasti pakota niitä mäkkärin kassalla työskenteleviä yh-äitejä tekemään kyseistä rikosta. Nykypäivänä ei pysty myöskään vetoamaan tietämättömyyteen kun noita oikeudenkäyntijuttuja on ollut mediassakin niin paljon + "you wouldn´t steal a car"- renkutus dvd-levyjen alussa, joka alkaa jo kyllästyttää minuakin.

On kummallista ajatella ettei laillista liiketoimintaa harrastava yritys saisi vaatia oikeuksiaan oikeusteitse, etenkin silloin kun laiton lataaminen ja levittäminen on määritelty rikokseksi. Ja oikeushan ei aina ole reilua, ei tässä eikä muissakaan asioissa.

Vielä kerran... kyllä yritys voi haastaa niin paljon kun haluaa, mutta osakkeenomistajia/pääomasijoittajaa ei moinen välttämättä miellytä, jos osingot/tuotto jää tämän takia saamatta. Ymmärrähän nyt jo, ettei se oikeudessa käyminen ole aina kannattavaa. On olemassa muita, usein paljon parempia tapoja ratkoa ongelmia.

Itse en pidä tuota riitelyhalukkuutta kenenkään kannalta hyvänä: en laittomasta lataavien, en oikeuksia hallussapitävien yhtiöiden, en itse tekijöiden, en kulttuurin enkä varsinkaan markkinoiden kannalta.
 
Vielä kerran... kyllä yritys voi haastaa niin paljon kun haluaa, mutta osakkeenomistajia/pääomasijoittajaa ei moinen välttämättä miellytä, jos osingot/tuotto jää tämän takia saamatta. Ymmärrähän nyt jo, ettei se oikeudessa käyminen ole aina kannattavaa. On olemassa muita, usein paljon parempia tapoja ratkoa ongelmia.

Itse en pidä tuota riitelyhalukkuutta kenenkään kannalta hyvänä: en laittomasta lataavien, en oikeuksia hallussapitävien yhtiöiden, en itse tekijöiden, en kulttuurin enkä varsinkaan markkinoiden kannalta.

Toki ymmärrän, mutta mutta. Muiden keinojen määrä taitaa olla vain tasan nolla, jos puhutaan heistä jotka eivät koskaan osta mitään minkä saa ilmaiseksi netistä. Tai piraattilevyinä halvemmalla jostain rajan takaa torilta, jos ei osaa warettaa.
 
Ja sitten vielä ennenkuin tulva alkaa:

Joo tiedän myös että osittain viihdebisnes on järjetöntä liiketoimintaa, kun netti on niin helppo kanava josta voi varastaa myytäväksi tarkoitetun tuotteen. Pitäisi sopeutua, uudistua, tai antaa periksi ja etsiä uusia aloja.
 
Viimeksi muokattu:
Toki ymmärrän, mutta mutta. Muiden keinojen määrä taitaa olla vain tasan nolla, jos puhutaan heistä jotka eivät koskaan osta mitään minkä saa ilmaiseksi netistä. Tai piraattilevyinä halvemmalla jostain rajan takaa torilta, jos ei osaa warettaa.

Jos se viimeinenkin keino tuottaa tappiota, josta ainakin osa voitaisiin välttää suuntaamalla resursseja varsinaiseen liiketoimintaan, kannattaako oikeudenkäynteihin tuhlata rahaa, jos niillä ei voiteta loppupeleissä mitään?

Ns. vanhan ajan piratismin osalta veikkaan kyllä, että sitä nyt kannata tähän keskustelunn tuoda, sillä kuka vaivautuu torille etsimään CDtä, jonka todennäköisesti löytää vähemmällä vaivalla kaupasta tai lataamalla netistä.
 
Jos se viimeinenkin keino tuottaa tappiota, josta ainakin osa voitaisiin välttää suuntaamalla resursseja varsinaiseen liiketoimintaan, kannattaako oikeudenkäynteihin tuhlata rahaa, jos niillä ei voiteta loppupeleissä mitään?

Tämä on sitten puhdasta mutua. Suuryhtiötasolla tuskin halutaan antaa periksi, ja ikäänkuin "sallia" laiton lataaminen ja levittäminen. Isot uutiset ja isot korvaukset kuitenkin hetkeksi aina vähentävät latailua, ja voisi kuvitella että homma toimisi myös toiseen suuntaan. "Hei oletteko kuulleet? Ne yhtiöt ei kuulemma enää haasta ketään mihinkään." Varmaan osa touhusta on myös arvovaltataistelua.

Ns. vanhan ajan piratismin osalta veikkaan kyllä, että sitä nyt kannata tähän keskustelunn tuoda, sillä kuka vaivautuu torille etsimään CDtä, jonka todennäköisesti löytää vähemmällä vaivalla kaupasta tai lataamalla netistä.

Tuo nyt oli vain heitto, eikä tarkoitus olekaan puhua siitä. Mutta kyllä sitäkin porukkaa vielä löytyy vanhemman tietokonerajoitteisen väen joukosta.
 
Toki ymmärrän, mutta mutta. Muiden keinojen määrä taitaa olla vain tasan nolla, jos puhutaan heistä jotka eivät koskaan osta mitään minkä saa ilmaiseksi netistä. Tai piraattilevyinä halvemmalla jostain rajan takaa torilta, jos ei osaa warettaa.

Ei ole tasan nolla. Yksi perkeleen hyvä keino on mm. internetistä saatava halpa laillinen latausmateriaali. Vaikka kuukausimaksulla joillekin, toisille kappalehintaan jne jne.
 
Tämä on sitten puhdasta mutua. Suuryhtiötasolla tuskin halutaan antaa periksi, ja ikäänkuin "sallia" laiton lataaminen ja levittäminen. Isot uutiset ja isot korvaukset kuitenkin hetkeksi aina vähentävät latailua, ja voisi kuvitella että homma toimisi myös toiseen suuntaan. "Hei oletteko kuulleet? Ne yhtiöt ei kuulemma enää haasta ketään mihinkään." Varmaan osa touhusta on myös arvovaltataistelua.

Kovat rangaistukset ja kova rankaispolitiikka ei toimi kovinkaan tehokkaana pelotteena, jos kiinnijäämisriski tekohetkellä on vähäinen. Tähän on päädytty kriminologisissa tutkimuksissa systemaattisesti lähes jokaisessa tutkimuksessa 1960-luvulta asti.

Ison maailman yritys tekee päätöksensä ajatellen omistajaa ja liiketoiminnan tuottaman voiton maksimointia. Isossa yrityksessä juristi saa helpommin potkut, jos suurin osa työajasta kuluu haastehakemusten ja vastineiden draftaamiseen. Juristin tehtävä yrityksessä on pitää riskit matalina ja firma poissa karikoilta. Yrityksen johto haluaa keskittyä varsinaiseen toimintaa, koska yrityksen ansaintalogiikka perustuu juuri siihen. Jos varsinainen toiminta tuottaa tappiota, ruvetaan yleensä miettimään, miten lasku käännetään nousuksi. Enkä tiedä ääniteteollisuuden lisäksi ainuttakaan alaa, missä seuraavaksi vaihtoehdoksi otetaan systemaattinen kompensaation hakeminen tuomioistuimesta.

Mutta kuten mainitsin, harvalla alalla tilanne on sama kuin ääniteteollisuudessa: Kilpailua on vähän ja totuttu liiketoimintamalli koetaan turvalliseksi. Samalla kuitenkin korvaavia tuotteita on saatavilla vaihtoehtoisella tavalla (laittoman lataamisen kautta), joten oligopolia on vaikea pitää yllä.

Tästä on arvovaltataistelut kaukana. Ja kannattaa nyt jo uskoa, ettei se pelottelu tehoa, joten sitä on huono tarjota syyksi.
 
Ei ole tasan nolla. Yksi perkeleen hyvä keino on mm. internetistä saatava halpa laillinen latausmateriaali. Vaikka kuukausimaksulla joillekin, toisille kappalehintaan jne jne.

Toimii toki niiden kohdalla jotka haluaisivat ostaa mutta pitävät liian kalliina.

Sitten omin korvin kuultua, kun waretuksen salat ovat auenneet:
"Hahhaa en osta enää koskaan yhtään peliä!"

Ja sitten taas kerran ne jotka kertakaikkiaan katsovat KAIKKI elokuvansakin waretettuna, warettavat musiikinsa ja pelinsä, jotkut jopa kirjansa eli siis vittu ihan kaiken. Heitä varten viihteen tulisi olla jo todella halpaa jotta ostaisivat.
 
Toimii toki niiden kohdalla jotka haluaisivat ostaa mutta pitävät liian kalliina.

Sitten omin korvin kuultua, kun waretuksen salat ovat auenneet:
"Hahhaa en osta enää koskaan yhtään peliä!"

Ja sitten taas kerran ne jotka kertakaikkiaan katsovat KAIKKI elokuvansakin waretettuna, warettavat musiikinsa ja pelinsä, jotkut jopa kirjansa eli siis vittu ihan kaiken. Heitä varten viihteen tulisi olla jo todella halpaa jotta ostaisivat.

Yritä nyt pitää mielessä, että viittaat jatkuvasti marginaaliryhmään.
 
Yritä nyt pitää mielessä, että viittaat jatkuvasti marginaaliryhmään.

Toisaalta, jos kaikki maailman kontentti on waretettavissa ilman pelkoa rangaistuksesta, niin tuo marginaaliryhmä voisi kasvaa sangen nopeasti. Etenkin, kun julkisia servereitä, jotka keskittyvät juuri suomalaiseen, ruotsalaiseen jne. kontenttiin syntyisi kuin sieniä sateella ja kuka tahansa uskaltaisi pitää levyn täydeltä tavaraa jaossa sen sijaan että katsotaan ja dellataan tai ladataan ja otetaan heti pois jaosta. Ei kannata vähätellä sitä mikä vaikutus warettamisen laittomuudella on keskiverron lainkuuliaisen kansalaisen käyttäytymiseen ja sisällön (julkiseen) tarjollaoloon nyt tai 10v päästä.

Mutta toki kolikon toisella puolella sisällönomistajat ampuvat itseänsä jalkaan, kun eivät tarjoa sisältöjänsä järkevällä tavalla digitaalisesti katsottavaksi/kuunneltavaksi suomen ihmemaassa. Britanniassa, osassa USA:ta, jne. on kyllä ihan päteviä ja järkevän hintaisia digitaalisen sisällön palveluita.
 
En tiedä saataiskohan jollakin laajakaistaverolla sopu levy/leffa-firmojen ja warettajien välille. 10€/vuosi, ja koko summa menisi suoraan noille firmojen etujärjestöille jotka sitten jakaisivat rahat eteenpäin sen mukaan miten parhaaksi kokevat.

Hollannissa tätä jo mietittiin http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/8548.cfm ja Britanniassa otettiin käyttöön http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/18229.cfm paitsi, että Britannian verorahat menevät verkkojen parantamiseen eivätkä tekijänoikeusjärjestöille (joten sivuaa vähän aihetta).

Tuossa on kylläkin ainakin kaksi erittäin suurta ongelmaa. Ensinnäkin se, että täällä Suomessa sana "vero" tai "maksu" aiheuttaa jo niin suurta närää ihmisissä, että koko hanke jäisi siihen, ja puheet siitä miksi täytyy maksaa jotain tälläistä veroa jos ei itse lataa netistä? Niimpä, miksi?

Ja se toinen ongelma on se, että koko idea voisi edes teoriassa toimia vain sillon jos suurin osa maailman valtioista maksaisi samanlaista veroa. Maailmassa kun noita musiikin- ja elokuvantuottajia on niin helvetin paljon, että parin valtion laajakaistaverot ei juurikaan paranna noiden ihmisten edustamien firmojen ahdinkoa. Tuon artikkelin mukaan Britannian kokoinen valtio pystyy keräämään 6 punnan laajakaistaverolla vuodessa noin 176-205 miljoonaa euroa ja kun musiikki ja elokuvateollisuuden tappiot ovat miljardeja niin huomaa missä ongelma.

Tuollaista 10€ veroa olisin valmis maksamaan jos sillä saisi waretalla sitten niin paljon kuin vain itse haluaa, vailla pelkoa korvauksista. Mutta kuten tossa ylempänä jo vähän johdattelin, niin taitaapi olla niin, ettei millään kympeillä tätä asiaa ratkota. Joten hommaa jää siihen.
 
Yritä nyt pitää mielessä, että viittaat jatkuvasti marginaaliryhmään.

Kyseessä ei ole empiiristen havaintojen mukaan mikään marginaaliryhmä.

Lisäksi tällä "warettajat ostavat levyjä"-kortilla ihan pertti perusjurpot käyttävät suoranaisesti hyväkseen vannoutuneita harrastajia. Omassa tuttavapiirissä lähinnä keräilijät tai muuten pitkän linjan ihmiset ostavat sisältöä, muut warettavat. Vaan yllättäen ne, jotka ovat ostaneet jonkun cd-levyn viimeksi 2003, ovat innokkaasti kuuluttamassa tätä tutkimustulosta.

Asennevahinko on jo ehtinyt tapahtua, ja paradoksaalisesti se, minkä warettajat katsovat edesauttavan suoraan artisitilta fanille-tyyppistä kulttuuria, itse asiassa estää sitä. Mitä enemmän musiikkiteollisuudessa siirrytään hankkimaan tuloja kustannuspuolelta, jolloin pääasia on lisensoida musiikkia peleihin ja esimerkiksi mainoksiin, sitä vähemmän merkitystä itse äänilevyllä on. Ja ne, jotka vielä kategorisesti pitävät levy-yhtiöitä jotenkin taiteen esteenä, tutustukoot vaikka Atlantic Recordsin Ahmet Erteguniin, joka signasi esimerkiksi Led Zeppelinin.

Pointissasi musiikkiteollisuuden rakenteen ja jakelun vanhanaikaisuudesta olet oikeassa, olen samaa mieltä. Mutta se, että musiikkiteollisuudessa olisi jotenkin vähän kilpailua, on kyllä puppua. Juuri noilla eniten waretetuilla toimialoilla työhön päädytään lähes aina rakkaudesta lajiin.
 
Asiasta pillukarvaan... Miten oikein tavallinen tallaaja voi jäädä waretuksesta tällä hetkellä kiinni?
 
En tiedä saataiskohan jollakin laajakaistaverolla sopu levy/leffa-firmojen ja warettajien välille. 10€/vuosi, ja koko summa menisi suoraan noille firmojen etujärjestöille jotka sitten jakaisivat rahat eteenpäin sen mukaan miten parhaaksi kokevat.

Enpä usko, että 10e riittäisi rajattomalle kontentille, eihän tuolla rahalla saa esim. xbox360:en videopalvelusta kahta (paskalaatuista)hd-leffaa vuokrattua(saati sitten ostettua omaksi). Vertaa mitä maksaa pelkkä tv-lupamaksu tai laaja kanavapaketti hd:na vuodeksi... Eiköhän tuon summan pitäisi olla jossain 200-1000e/vuosi välillä ennen kuin siitä saataisiin kaikille halukkaille rahastajille niin paljon mammonaa ettei mitään erillisiä nettikauppoja tms. tarvisi.

Minä luulen, että realistinen hinta tulee olemaan joitain kymppejä kuukausi ja sillä saa rajattoman vanhan sd-reson katalogin käyttöön + erikseen pitää maksaa uudesta/hd sisällöstä ja tuohon vielä musiikkipalvelusta toinen muutama kymppi lisää. Kun yhdestä palvelusta ei löydy kaikkea sisältöä niin pitää paria eri palvelua tukea. Näitä palveluita ei edes ole suomessa ja/tai niiden tarjoama laatu/hinta on täysin absurdi, joka tekee koko keskustelusta akateemisen.

Herättäkää mut sitten kun digitaalisesta jakelusta saa blu-ray tasoista kamaa halvemmalla kuin ostamalla leffat/sarjat amazonista tms. nettikaupasta ja tuon digitaalisen sisällön tulee olla kopiosuojaamatonta ja toimia muissakin vehkeissä kuin microsoftin selaimessa ja mediasoittimessa.
 
manux, joo toi 10e/kk laajakaistavero nyt oli tollainen heitto vain. En mäkään sitä nää mitenkään ratkaisuna ongelmaan. Ja siis tuolla 10e maksulla korvattaisiin ne tappiot mitä esim. levy- ja elokuvateollisuus kärsii nettipiratismin takia. Tuo maksu ei siis missään tapauksessa korvaisi koko myyntiä esim. lipputulot ja levymyynti, vain se osa mitä warettaminen aiheuttaa.

Mutta tietenkin sitä on paha ennustaa, että jos 10e/kk maksulla saisi waretella niin paljon kuin haluaa niin kuinka paljon sitten oikea levymyynti ja lipputulot tästä kärsivät? Eli mennäänkö itseasiassa vain enemmän tappiolle kun ainoa ihminen kuka enään ostaa DVD:nsä kaupasta on keräilijä.

Eli olen kanssasi samaa mieltä. Tuskin tolla kympillä mitään vaikutusta on. Se summa pitäisi olla niin suuri, että silloin on aivan sama warettaako vai ostaako leffansa kaupasta.
 
Back
Ylös Bottom