Ottamatta mihinkään muuhun kantaa..
Et pidä "kohtuullisena", että joku firma haastaa rikollisia oikeuteen? Eli sinun mielestäkö pitäisi vaikkapa sitä ennen selvittää rikollisen taloudellinen tilanne ja poimia sieltä oikeuteen vaikkapa kokopäivätyössäkäyvät? Aikamoista paskaa suollat....
Niin... Toisaalta voidaan myös kysyä, kannattaako kriminalisoida toimintaa, joka yhteiskunnassa on yleistä ja jonka kriminalisoinnilla tuon toiminnan tuottamaa haittaa ei saada poistettua. Lopputuloshan on silloin kaikin puolin pelkästään negatiivinen. Mutta se nyt ei ole tämän keskustelun aihe...
Kannattaa miettiä asiaa hiukan omaa moraaliajattelua pidemmälle.
Harvan yrityksen liiketoiminta perustuu oikeusriitojen aikaansaamiseen ja prosessaaseen. Taitavat asianajotoimistot olla ainoita, joiden ansaintalogiikka tällaiselle toiminnalle perustuu. Muilla aloilla oikeudenkäynti syö aina yrityksen resursseja varsinaisesta toiminnasta. Oikeudenkäyntiin lähteminen pitää sisällään suuria tappioriskejä, niin välittömiä kuin välillisiä. Jos samat resurssit käytettäisiin yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan, liiketulos voisi hyvinkin olla positiivisempi (ja riski pienempi).
Levyteollisuus on ennen kaikkea jenkeissä satsannut aivan uskomattoman määrän rahaa litigaatioon jo kymmenen vuoden ajan. Yritysten liiketoiminnalle haitallista toimintaa ei näillä toimenpiteillä ole saatu lakkaamaan ja rahaa on uponnut oikeudenkäynteihin huomattavasti enemmän, kuin mitä niistä on saatu.
Järkevästi toimivan yrityksen on syytä laskea riskin suuruus ja saavutettavissa oleva hyöty ennen oikeudenkäyntejä. Vasta sen jälkeen kannattaa tehdä päätös kanteen nostamisesta (tai sen nostamatta jättämisestä). 10 vuotta sitten johtoportaan porukka on kaiketi ajatellut, että kovan linjan litigaatiopolitiikalla lähetetään selkeä viesti tekijänoikeuksia rikkoville, ja ongelma näin saadaan häviämään. Noh... olettama ei osunut ihan oikeaan. Toisaalta kilpailun puuttuminen markkinoilla lisää oikeudenkäyntihalukkuutta, koska vanhoista ja varmoista liiketoimintamalleista halutaan (ja niistä on helpompi) pitää kiinni. Väitänpä kuitenkin, että 10 vuoden jälkeen voidaan jo väittää, että suunta on muuttumassa, ainakin pikkuhiljaa.
Eli kysyn uudestaan: Kannattaako voittoa tavoittelevan yrityksen tehdä liiketoiminnan kannalta tappiollosia päätöksiä? Ja onko millään tapaa järkevää perustella toimintaa sillä, että rikolliset nyt vaan pitää saada häkkiin, vaikka lopputuloson sekä yksityisille ihmisille, että markkinoille haitallinen?
Syyttäjän tehtävä on haastaa rikollisia oikeuteen. Yrityksen kannattaa haastaa, jos haastaminen on yritykselle järkevä ratkaisu.
Eli kyllä... Pidän kohtuuttomana sitä, että ihmisiä ajetaan velkavankeuteen, jos jonkun muun tilanne ei tästä parane.
Kokonaan oma juttunsa on sitten, se että monet tapauksista ovat itse asiassa varsin epäselviä, eikä näyttöä ole lainkaan riittävästi oikeudenkäynnin varmaksi voittamiseksi. Näissäkin tilanteissa ainakin RIAA on lähetellyt oletetuille (laittomille) laatajille kirjeen, jossa uhataan (kalliilla) oikeudenkäynnillä, ellei kirjeen saaja maksa muutaman tuhannen suuruista sovittelusummaa. Ja aika moni opiskelija tai yh-äiti ei halua ottaa riskiä, jossa niskaan voisi edes hypoteettisesti kaatua satojen tuhansia dollareiden oikeudenkäyntikulut ja korvaussummat. Vaikka sitten tappio oikeudessa ei olisi lainkaan varma.
Että tällasta paskaa...
, jotta jengi niitä ostaisi.
