Kiitos PilgriMage näkemyksestäsi. Ehkä ilmaisin oman mielipiteeni turhan kärkkäästi, mutta kokemukseni perusteella ympäripyöreät kommentit, joissa pyritään miellyttämään jok'ikistä tahoa (tai ainakin varotaan vahingossakaan loukkaamasta ketään) hukkuvat massaan, tai ne ovat hyvin pitkiä vrt. sisältöön. Joskus jopa pointti hukkuu kesken kaiken kun kirjoittaa A4 esseetä vastauksena kysymykseen "miten saan massaa lisää?" On paljon parempi kirjoittaa ytimekkäästi, kun tehtävänä ei ole toimia kysyjälle psykiatrina tai vaipanvaihtajana, vaan toimittaa informaatiota ymmärrettävässä muodossa.
Agreed.. Itse asiassa en edes erityisesti kohdistanut viestiäni juuri sinulle, vaikka jouduitkin hampaisiin quoten kautta. Sattui vain olemaan viimeisiä viestejä threadissa, jossa toteutui tuo melko väljin perustein annettu kritiikki :S
Minusta aiemmin mainituista PT:n tekemistä ohjelmista paistaa läpi ei niinkään asiakasystävällisyys, vaan se, että mennään siitä mistä aita on matalin. Kysyyhän esim. kyykyn opettaminen asiakkaalle paljon työtä, vaivaa ja tietoa. Ja usein asiakas vielä vieroksuu lähtökohtaisesti jotain liikettä, koska pelkää epäonnistumista ja alun epämukavuutta. Onhan prässi helpompi liike kaikinpuolin, ja sillä saavutetaan samat hyödyt kuin kyykyllä, vai? No ei. Ellei kysymyksessä ole lääkärin diagnosoima rakenteellinen vika tai sairaus, pitäisi vapaalla painolla tehdyn liikkeen olla sääntö, ja laitteiden poikkeus. Ei toisinpäin.
Itse (kuten monet muutkin) miellän useat laitteilla tehdyt liikkeetkin laajoiksi perusliikkeiksi, enkä mitenkään vastakohdaksi vapaille painoille. Toki nuo jäljempänä mainitsevasi 'vemputukset' ovat asia erikseen. Kohdistukset ovat hyviä lähinnä optimointiin normaalin treenin seuraan - ja erityisesti/varsinaisesti siihen kuntoutukseen.
Mitä tulee vapaisiin painoihin ja niillä tehtäviin liikkeisiiin, on totta että ne ovat hyviä ja tehokkaita, kun perusteet on ensin oikein opetettu. Niissä on useimmiten varaa enemmän kuunnella omaa kroppaa ja muokata liikeratoja/tekniikkaa itselleen sopivammaksi (tietenkin säilyttäen sen oikeaoppisen perustekniikan). Laitteissa ollaan säätövarojen varassa ja turhan monet toimivat vieläkin periaatteella joko/tai; joillekin toimii erittäin hyvin ja toisille ei ollenkaan. Itse en usko, että laiskuus on yleisin syy PT-ohjelmien 'huonouteen'. Viittaisin noihin jo mainitsemiini sekä siihen, että aivan varmasti tietotaito ja -taso on keskimäärin heikompaa kuin ammattikehareilla.
Mielestäni PT:n tarkoituksena ei ole olla ensisijaisesti ystävällinen ymmärtäjä treenaajalle, vaan valmentaja. Ja joskus valmentajan on oltava eri mieltä valmennettavan kanssa. Kysymyksessä on opettaja - oppilas suhde, eikä mikään "tee sä reidenlähentäjää ja lue Anna lehteä, niin minä keskustelen kanssasi leppoisasti, jotta tuntisit olosi mukavaksi ja tulisit toistekin, jotta saisin palkan tästä"-suhde. Asiakasystävällisyys ei saa muuttua perseennuolemiseksi, eikä ohjelman räätälöiminen henkilökohtaiseksi siksi, että tehdään sitä mikä on helpointa ja josta koituu vähiten vaivaa valmentajalle & valmennettavalle.
Juurikin näin. Kuitenkin niillä varauksilla, että on osattava lukea asiakasta ja hänen tarpeitaan/kykyjään. Jos tietää että 'hyvä' ohjelma menee harakoille koska asiakas ei sitä tule noudattamaan tai lopettaa homman heti alkuunsa, pidän ainakin itse parempana että on edes jonkinlaista liikkumista ja ohjelmaa. Kun asiakas on opetettu liikkumaan (ja nauttimaan siitä) on helpompi nostaa vaatimustasoa pikkuhiljaa. 'Menee jo sen verran hyvin tuo prässi, että voitais kuule ensi kerralla kokeilla ihan oikeaa kyykkyä' toimii yleensä paremmin kuin 'jos et pysty kyykkään niin älä kuule tee sit ollenkaan!'
Onko Personal Trainereillä joku koulu? Mitä siellä opetetaan? Miksi valtaosa näkemistäni ohjelmista, joiden takana on PT, ovat suoraan sanottuna huonoja?
Suomessahan on liikuntapuolella tämä tilanne, että ammatit ja koulutus harvoin vastaavat toisiaan. PT on meillä lähinnä ammattinimike, jonka takaa voi löytyä mitä tahansa täysin 'kouluttamattomasta' harrastajasta moniammattilaiseen. PT-koulutuksia (hieman erilaisin sisällöin) antaa useat liikunta-alan opistot, Suomessa tunnetuin lienee FAF ja sen tutkinto. Käytännössä suurin osa on (puntti)saliohjaajan tutkinnon ja muutaman lyhytkurssin suorittaneita aktiiviharrastajia, jotka tekevät töitä joko osa-aikaisesti, harrastuksena tai sitten jonkin salin yhteydessä. Omasta kokemuksestani voin sanoa sen, että pääpaino on kunto-ohjelmissa ja ohjauksessa, painonhallinnassa sekä yleisessä toiminnallisuudessa. Punttiohjelmat ovat vain yksi (pienehkö) osa ja omasta harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta on kiinni, mikä on lopputulos niiden suhteen.
Täälläpäin useimmat PT:t tekevät kokonaisvaltaisia ohjelmia, joissa on perusohjeita syömiseen, paljon aerobisia harjoitteita, venyttelyä sekä pienenä osana saliohjelmat.
Pinnan alla on tavoitteita yhtenäistää PT koulutuksia ja vaatimuksia, mutta liikunta-alan kattojärjestöt ovat aika .. sanonko suoraan.. saamatonta porukkaa näiden suhteen - kuten monet varmasti tietävät. PT:n paras mainos on tyytyväinen asiakas, joten puskaradio auttaa tässäkin.
Joka tapauksessa. Jos törmäätte mielestänne 'huonoihin' personal trainereihin ja ohjelmiin, jos vain on aikaa ja motivaatiota, antakaa ihmeessä (kilttiä :D) palautetta ja parantamisehdotuksia. Väitän edelleen, että suurin osa ottaa uuden tiedon vastaan ja on kiitollisia siitä, että saavat asiakkailleen parempia ohjelmia. Se pehmoisten puhuminen ja kiltteys vie vain tiettyyn rajaan asti, jossain vaiheessa on treenattavakin
Tuossa tietoa FAF:in koulutusohjelmasta. Koska kokonaistuntimäärä ei ole (kuten huomannet) hirvittävän korkea, lopullinen jalostuminen tapahtuu oman aktiivisuuden puitteissa.
http://www.faf.fi/kou-fafppersonaltrainer.htm
