Tuossakin olisi voinut sattua todella pahasti ja silti aikuinen katseli välinpitämättömästi vain muutaman metrin päässä. Mikä ihmisissä on vikana??
Tuossa tapauksessa ainakin naisen sisäänrakennettu ongelma: kun suu käy, mikään muu ei käy... :jahas:
Ei vais, mutta jos on yhtään aistit auki, kuten kolmen lapsen isällä yleensä on oltava, näkee koko ajan vain riskejä ja vaaroja kaikkialla. Mutta viimeksi viime viikolla juoksin hakemaan about nelivuotiaan vesselin kaupan parkkipaikalta. Oli isin kanssa kaupassa, ja kun isi punnitsi nauriita, vesseli vilahti porttien alitse ja automaattiovista ulos. Itsellä on ollut tuon kaupan parkkiksella hengenmeno lähellä ja pelti kolissut, joten jätin kaiken ja loikkasin portin yli ja ulos, muksu kainaloon ja takaisin heviosastolle. Daddy ei ollut ehtinyt edes huomata että poika puuttui. Vastaavia tarinoita sattuu jopa pari kertaa kuussa: lapset hortoilee pyörätiellä, lapset menossa auton alle, lapset kiipeää katolle, lapset kanniskelevat vaarallisia esineitä... Yksi ihan vakio on että pentu nostaa jotain itselleen liian painavaa ja sitten pudottaa päälleen tai jalalleen. Joskus on saanut noottia kun menee ottamaan kakaralta pään kokoisen musan pois. Tai keppejä. Jotkut vanhemmat on niin vitun daijuja ettei tajua vaaraa ennen kuin se tapahtuu. Ei meidän Jonna-Petteriä saa rajoittaa, yhyy. Varmaan ihanaa kun lapsi saa kasvaa ilman rajoja, ja toista silmää.
Yksi mikä vituttaa yli kaiken on vanhemmat tai kaikki aikuiset joita ei kiinnosta pikkulasten hätä jos lapsi ei ole oma. Tyyliin muksu itkee, on eksynyt tai kaatunut tai muuten vaan hädissään. Eikö olisi aika luonnollista mennä edes kysymään että sattuiko pahasti ja missä äiti on? Mutta jotkut molopäät vaan menevät ohi laput silmillä. Siinä on oikein aikamme tauti.
Minusta kaikkeen mihin voi puuttua, pitää puuttua. Ilkivaltaan, kiusaamiseen, pahoinpitelyihin, naisten ahdisteluun, vaaralliseen käytökseen liikenteessä, etc. Valkoisen heteromiehen (tm) velvollisuus on pitää maailma pystyssä, että naiset, lapset, vanhukset ja muut vähävoimaiset saavat jatkaa siinä harhassa että maailma on kiva, pehmeä ja reilu paikka. Voi kuulostaa aika
:lta mutta näin mä sen näen. Kiitosta on turha odottaa. Kyylän ja pedofiilin maineen saa jos jotain. Mutta mä saan kicksejä siitä että voi viedä jollekin vitun gootille sen kadulle heittämät roskat sille käteen ja sanoa että tossa on roskis ihan vieressä. Olisiko mun naaman ansiota/syytä, mutta jokainen on tähän asti käyttänyt sitä roskista pikku vihjeen jälkeen.
Homottelevia pikkunöösejä ei voi lyödä vaikka mieli tekisi, mutta pieni pelottelu toimii - kunhan pelottelee yhtä kerrallaan. Ryhmässä nuo pikku kusiaiset ovat aina niin miestä että alta pois. Porukalla vittuillaan vaikka poliisille. Yksin tulee löysät punttiin. Varsinkin kun pimeällä pyörätiellä iltamyöhään käy juttusille siitä viime viikonloppuisesta huutelusta ja kivien heittelystä. Kertoo vaikka ihan rakentavassa hengessä että hei, meidän pihalle ei saa tulla vieraat pojat leikkimään, ja jos et ymmärtänyt, niin mä tiedän missä sä asut. Tai voin seurata sua kotiis ja katsoa ovesta nimen, ihan vaan isääsi ja poliisia varten. Ja sitä rataa. Ainakin meidän pihan koltiaisongelma helpotti näillä eväillä. Eikä tarvinnut edes vihjata että homoraiskaus ja matala suohauta tulevat myös kysymykseen jos viesti ei mene jakeluun... :evil:
Tuo yksittäisen tyypin maaliksi ottaminen toimii muuten koko ryhmänkin kanssa. Katsoo kuka on se ryhmän isoin kyrpä, ja puhuu vain hänelle, eikä edes kuuntele muiden juttuja. Sellaisia laillisia uhkauksia vain, ei laittomia (kamerakännykät!) Kun alistaa ryhmän koviksen, muutkin hiljenevät. Paitsi kännissä. Silloin kannattaa vain niellä kiukkunsa, koska minkään ikäisten känniläisten kanssa ei voi saada mitään rakentavaa aikaiseksi.
Noista kolmivuotiaista vielä: jotkut vanhemmat on tajunneet sen uhmaiän ihan väärin. Ne luulee oikeasti ettei uhmaikäisen kohtauksille voi mitään. No totta se on ettei penska silloin osaa lopettaa, eikä siinä auta mikään kasvatuksellinen otekaan. Huutaa aikansa, sitten on taas pikku enkeli. Mutta pitäisi vanhempien tajuta ettei koko maailman tarvitse kärsiä sen yhden kakaran uhmaiästä. Sellaisen parkuvan tapauksen voisi kantaa kaupasta ulos jäähtymään ihan kohteliaisuudesta muuta maailmaa kohtaan. Tuo vaihe menee ihan oikeasti ohi, eikä se riipu kasvatuksesta. Paskempi juttu jos ei kasvateta ollenkaan sen jälkeenkään, ja uhmaikä jatkuu tuonne kolmenkympin korville.
Mutta niitähän saakin jo lyödä.