Koska palatusaika on yksi lihaskasvua lisäävä muuttuja kehonrakennuksessa painojen ja toistomäärien lisäksi.
Käsiliikkeissä tuo 30sek. on turhan pitkä väli vastalihasten treenaamisiin ja hidastaa kehitystä.
Mutta 3 minuuttiakaan ei tahdo riittää selän ja rinnan välillä johtuen siitä että moninivel liikkeissä esim. penkissä takaolkapäiden epäkkäiden ja selkälihasten osuus suorituksessa on välttämätön jo tangon liikkeelle saamisessa.
Ne eivät toimi pelkästään vasta vaikuttajina vaan osallistuvat painon irroittamiseen rinnalta ja antavat alun räjähtävälle nopeudelle jo ennen kuin ojentajat pääsevät mukaan.
Jos väsytät selän ennen rintaa voit varautua 20% pienempään voimantuottoon punnerruksissa ja samalla rintalihasten huonompaan kehitykseen.
Nyt alkaa kyllä jo juttujen taso olla sellaista mutua, ettei ole tosikaan. Ensinnäkin sanot 30 sekunnin taukojen olevan liian pitkä palautus käsitreeneissä, joka peräti "hidastaa" kehitystä. En nyt edes tiedä mistä tässä pitäisi aloittaa, mutta sanotaan nyt vaikka alkuun se olennaisin: palautusaika on yksi muuttuja, jonka eri arvoilla voidaan saada aikaan kehitystä. Ei mene yksikäsitteisesti niin, että mitä lyhyemmät palautukset, sitä suurempi lihaskasvu (koska muutenhan koko treeni kannattaisi tehdä putkeen aerobisena suorituksena, vaikka tutkitustikin nimenomaan voimakas anaerobinen rasitus on hypertrofiavaikutteisen harjoittelun perusta). Jos asiaa katsotaan tutkitun tiedon ulkopuolelta, voidaan ottaa esim. ne ammattikehonrakentajat (joiden treeneillä ei tosin edelleenkään ole mitään tekemistä naturaalitreenaajalle optimaalisten treenitapojen kanssa), joiden joukosta löytyy paljon porukkaa jotka pumppailevat pienemmillä painoilla nopeaan tahtiin paljon sarjoja, ja toisaalta isompia romuja heiluttelevia ukkoja, jotka lepäävät enemmän sarjojen välillä.
Et voi yksikäsitteisesti sanoa, että mitä vähemmän palautusta sarjojen välillä, sitä suurempaa lihaskasvu on.
Toiseksi väität, että rinnan ja selän välillä ei riitä 3 minuutinkaan tauko, mutta kumman hyvin olen itse aikoinaan tehnyt parhaat sarjani vinopenkissä, leuoissa, käsipainovinopenkissä, dipissä jne. reilun minuutin palautuksilla, vuorotellen sarjoja vetoliikkeiden kanssa. Esimerkiksi muutama viikko sitten tein 56 kilon käsipainoilla vinopenkissä 8-10 toiston (täysiä toistoja, eli käsipainot alas rinnan sivuun saakka) sarjoja vuorotellen leukasarjojen kanssa. Ei tuossakaan ole kyse mistään muusta kuin siitä, kuinka tiuhaan sarjatahtiin kroppa on totutettu. On pöyristyttävää kun joku rupeaa väittämään, että yleisesti ottaen 3 minuuttiakin on absoluuttisesti liian pieni palautus rinta- ja selkäsarjojen välillä.
Lisäksi väität, että jos selkä "väsytetään" ennen rintaa, laskee rinnan voimantuotto 20%. Ok, ensinnäkin haluaisin nähdä viitteet tutkimuksiin joissa näin sanotaan, koska jos voit oikeasti antaa noinkin tarkan prosenttilukeman selkätreenin vaikutuksesta rinnan suorituskykyyn (vaikka tuntemani tutkimustieto itse asiassa osoittaa aivan eri suuntaan), täytyy sen pohjautua tarkkaan tutkimustietoon. Jos tuo taas on jotain omaa mutuiluasi, olisi hyvä jos mainitsisit tämän seikan väittämiä tehdessäsi. Kaiken lisäksi olisi varsin olennaista tietää, mitä tarkalleen ottaen "selän väsyttäminen" tarkoittaa, miten se määritellään.
Edellisen viestisi perusteella olet nuoruudessasi urheillut, sen jälkeen löhöillyt 15 vuotta, ja nyt viimeiset ~7 vuotta treenannut kehoa salilla. Ymmärrän hyvin, että sinulla on paljonkin omakohtaisia havaintoja treenaamisesta, mutta jos esimerkiksi itse et saa 3 minuutinkan tauoilla tehtyä rintaa ja selkää vuorotellen, on aika paha mennä väittämään universaalina totuutena, että ylipäätänsä kukaan ei voi näin tehdä. Jos lähdet tekemään universaaleja väittämiä, tulisi sinulla olla esittää niiden tueksi esim. vankkaa tutkimustietoa.
Sama koskee ikäisiäni äijiä jotka palautuvat todella hitaasti rasituksesta, ainoa mahdollisuus tiheämpään treenisekvenssiin olisi omalla kohdallani aineiden käyttö.
Tosin olen tottunut treenaamaan kovempaa kuin kukaan muu niillä saleilla joissa olen käynyt.
Tähän saattaa vaikuttaa nyrkkely taustani sekä perfektionismiin pyrkivä luonteenlaatuni.
Jos todellakin halutaan vain rasittaa hermostoa ylimaallisen kovilla treeneillä, ei lihasta kannatakaan treenata 2x viikossa. Eri asia onkin sitten se, onko noista lähinnä hermostoa rasittavista intensiteeteistä enää mitään hyötyä lihaksen kasvatuksen kannalta.
Vielä muutama vuosi sitten, kun minulla oli alla saman verran salitreeniä kuin sinulla nyt (jos tuo ~7 vuotta pitää paikkansa), olin aivan samalla aaltopituudella sen suhteen, että en osannut tehdä mitään muuta kuin pyrkiä treenaamaan mahdollisimman kovaa. Vasta viimeisen 3 vuoden aikana olen oppinut katsomaan treenien muodostamaa kokonaiskuvaa sen verran paremmin, että ymmärrän aivan äärimmäisten treeni-intensiteettien suhteellisen turhuuden. Tulokset ovat useimmilla (mukaanlukien itselläni) yksinkertaisesti parempia silloin, kun lihakset treenataan yhden äärimmäisen kovan viikoittaisen kerran sijaan 2 kertaa riittävän kovaa, muttei "kuolemaan" asti.
Yksi erittäin olennainen asia joka tässä kokonaisuudessa tulisi muistaa, on treenien jaksotus. Jo kymmeniä vuosia länsimainen urheiluvalmennus on yksikäsitteisesti tiedostanut ja hyväksynyt sen tosiasian, että lähes minkälainen jaksotus tahansa tuottaa pitkällä tähtäimellä parempia tuloksia kuin vain pelkkä satanen lasissa joka treenin vetäminen ja junnaaminen. Jos salilla pyritään aina vain treenaamaan "kovempaa kuin kukaan muu", voidaan ehkä päästä lähemmäksi omia perfektionistisia ihanteitaan kyseisen treenin osalta, mutta kokonaisuudessaan kehitys jää jälkeen fiksusti jaksotetusta treenikokonaisuudesta, jossa nimenomaan EI treenata koko ajan 110% mittarissa.
