Palkkasi?

[Destry]

En ole koskaan pyytänyt palkankorotusta uuden paikan varjolla, eikä sellaista ole tarjottukaan. Olen kylläkin molemmissa edellisissä paikoissani keskustellut korotuksista _ennen_ vaihtoaikeita, mutta se on hyödyttänyt käytännössä korkeintaan kymppejä. Edellisessä paikanvaihdossa palkkani nousi 35 %, joten ymmärrettävästi sen saman saaminen vanhasta olisi ollut... no, käytännössä mahdotonta. Lisäksi tiesin siinä kohtaa, että olen jo valmiiksi tiimissä koviten palkattu.

Minulle on iskostettu, että se, joka tulee toisella paikalla kiristämään palkkaa, on jo päättänyt vaihtaa. Sellaiselle korotusta tarjoamalla ostaa korkeintaan hetkeksi aikaa, mutta ei käytännössä enää motivoitunutta työntekijää. Lisäksi toisinpäin, mielestäni on se työnantajalta vähän vttuilua alkaa tarjoamaan parempaa liksaa lähdön hetkellä - jos kerran ihminen oli niin hyvä ja korvaamaton, niin olisikohan sitä kannattanut tuoda aiemmin esille?

 

[beginner]

En osaa nähdä työpaikan kilpailuttamista kiristyksenä. Kyseessä on jatkuva transaktio, jonka päättämisestä on säädetty laissa ja sopimuksessa. Työntekijälle lienee ottajia ja vapautuvaan paikkaan lienee tulijoita, joten vahvaa riippuvuutta ei pitäisi olla suuntaan eikä toiseen (jos on, on sekin merkki huonosta johtamisesta). Olennaista on asettaa itselleen hinta ja oltava valmis lähtemään, mikäli yksimielisyyteen ei päästä. Minulle on myös aika selvää, että monikaan esimies tai johtaja ei mieti saati tarjoa työntekijän todellista hintaa ennen kuin tämä on todella lähtemässä. Ikävää, mutta ymmärrettävää.

Itse en ole enää pyytämässä mitään, mutta jahka potentiaalinen uusi homma löytyy, niin olen kohteliaisuudesta valmis antamaan esim. viikon aikaa ennen työtarjouksen hyväksymistä, jos nykyinen firma haluaakin vielä kilpailla.

 

[Max131]

Työntekijä ja työnantaja eivät ole monestikaan samalla viivalla palkkaneuvotteluissa ja vähän älytöntä se on työntekijänä haastiksissakin palkkatoivetta raapaista, kun ei tiedä välttämättä sinne päinkään, minkälaiseksi toimenkuva muodostuu ja mitä firmassa on tapana samanlaisista hommista maksaa. Ja jos on vähän varovainen neuvottelija, niin palkka jää helposti laahaamaan jo alusta saakka, mikä ei oo välttämättä mitenkään sidoksissa siihen, miten osaava tekijä on tai tulee olemaan.

Sit kun käyt mahdollisesti jotain neuvotteluja toisen talon kanssa, saat ainakin yhden referenssin, mitä vastaavista hommista ollaan valmiita maksamaan, ja mukavampi niitä palkkaneuvotteluja on sen jälkeen käydä, vaikkei vanhasta firmasta mihinkään olisi lähdössäkään.

Noin niin kuin Jambo tuossa kirjoitteli minä tätä näkisin edistettävän, jos vanhaan firmaan jäämisessä ei muuten ole ongelmaa kuin että kokee palkan laahaavan. Toki jos korotusprosessi juuttuu HR:ään kuukausiksi, puoleksi vuodeksi tjsp., niin saattaa tietty ruveta useamman kärsivällisyys loppumaan, jos ois kilpailevaa soppariakin tarjolla.

 

[beginner]

Noin niin kuin Jambo tuossa kirjoitteli minä tätä näkisin edistettävän, jos vanhaan firmaan jäämisessä ei muuten ole ongelmaa kuin että kokee palkan laahaavan. Toki jos korotusprosessi juuttuu HR:ään kuukausiksi, puoleksi vuodeksi tjsp., niin saattaa tietty ruveta useamman kärsivällisyys loppumaan, jos ois kilpailevaa soppariakin tarjolla.

Minulla tosiaan referenssinä parin kollegan palkat. Näistä toinen on henkilö, jonka itse olen hänen nykyiseen tehtäväänsä perehdyttänyt ja sitä työtä resurssipulan takia myös omien hommieni ohella kevääseen saakka hoitanut. Keväällä tuo henkilö meni palkassa 10%:lla minusta ohi ja pari kuukautta sen jälkeen omaan pyyntööni vastattiin että palkkoja ei nyt tarkisteta, et ole palkkakuopassa, korotus vaatisi toimenkuvan muutosta, palataan ehkä syksyllä asiaan, halutaan sinut kyllä pitää firmassa. Ei siis tultu edes vastaan eikä keskusteltu, joten otan sen kyllä ihan selkeänä viestinä enkä ala jankuttamaan. Oma esimieheni vaikuttaa olevan asiassa pelkkä viestinviejä, joten varsinaista keskustelua on hyvin vaikea edes käydä.

Eihän rahassakaan pohjimmiltaan ole kyse rahasta.

 

[Bådieinari]

Työntekijä ja työnantaja eivät ole monestikaan samalla viivalla palkkaneuvotteluissa ja vähän älytöntä se on työntekijänä haastiksissakin palkkatoivetta raapaista, kun ei tiedä välttämättä sinne päinkään, minkälaiseksi toimenkuva muodostuu ja mitä firmassa on tapana samanlaisista hommista maksaa. Ja jos on vähän varovainen neuvottelija, niin palkka jää helposti laahaamaan jo alusta saakka, mikä ei oo välttämättä mitenkään sidoksissa siihen, miten osaava tekijä on tai tulee olemaan.

Sit kun käyt mahdollisesti jotain neuvotteluja toisen talon kanssa, saat ainakin yhden referenssin, mitä vastaavista hommista ollaan valmiita maksamaan, ja mukavampi niitä palkkaneuvotteluja on sen jälkeen käydä, vaikkei vanhasta firmasta mihinkään olisi lähdössäkään.

Noin niin kuin Jambo tuossa kirjoitteli minä tätä näkisin edistettävän, jos vanhaan firmaan jäämisessä ei muuten ole ongelmaa kuin että kokee palkan laahaavan. Toki jos korotusprosessi juuttuu HR:ään kuukausiksi, puoleksi vuodeksi tjsp., niin saattaa tietty ruveta useamman kärsivällisyys loppumaan, jos ois kilpailevaa soppariakin tarjolla.

Minunkin mielestä oli älytöntä laittaa palkkatoivetta mutta nyt kuin miettii niin se on hyvä juttu siinä mielessä ei tarvitse tuhlata omaa aikaa haastatteluihin jos lopputulos on se että firma ja henkilö ovat liian kaukana toisistaan. Se on tietenkin totta että et voi tietä mitä sinulta vaaditaan mutta silti pitää se toive sinne laittaa. Eikö se loppujen lopuksi ole niin että haluat jonkun tietyn summan ja jos saat sen olet periaatteessa voittanut?

 

[Sam79]

Meillä tehtiin jonkinlainen palvelimen päivitys/vaihto joku aika sitten ja etsiessäni kadonneita tiedostoja bongasin vahingossa kansion josta löytyi n.5 vuoden takaisia palkkakuitteja. Nämä nyt lähtökohtaisesti mielestäni tulisi olla pois yhteiseltä palvelimelta vaikka kuinka on käyttöoikeuksilla suojattuja normaalisti niin ettei näy kenellekään paitsi palkanlaskijalle/maksajalle, nämä olikin ilmeisesti jonkun vahingon seurauksena kopioitu tuonne.
Uteliaisuus voitti ja kurkkasin muutaman vielä talossa olevan palkat, lähinnä pisti mietityttämään kahden saman toimenkuvan omaavan henkilön palkat jotka oli n.15% omaa palkkaa korkeampia jo silloin 5 vuotta sitten verrattuna omaan nykyiseen.
Mielestäni hoidan hommani vähintään yhtä hyvin kuin kyseiset veijarit ja toki näen myyntiraporteista lukuja vertaamalla mitä kukakin tuo kate-euroja firmaan sisään ja aika samalla viivalla kaikki ollaan.
Tämän olisi varmaan voinut pelata monella tavalla mutta pyysin talouspäällikön paikalle ja näytin löydöksen ja pyysin korjaamaan ”bugin” pikaisesti ennen kuin asian huomaa joku joka nostaa asiasta ison metelin. Tiedostot poistettiin muutamassa minuutissa eikä asiasta ole keskusteltu tuon jälkeen.
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa kehityskeskustelua

 

[Max131]

^ tuo on aika kovan luoka tietoturvamoka, jos palkkamateriaaleja on kaikkien katseltavana ja epäilemättä firman HR:llekin kohtuu kiusallinen tilanne.

Tuo on lisäksi aika epäterve asetelma, ainakin työntekijän kannalta, jos firman pyrkimyksenä on tavallaan pitää osaava jamppa talossa mahdollisimman halvalla. Eihän tuossa työntekijällekään jää hirveästi muuta vaihtoehtoa kuin kilpailuttaa palkkansa markkinoilla ja lähteä meneen, jos vanha talo ei pysty markkinahintaan vastaamaan.

muoks. ja polttaisin kyllä hihani tuollaisesta sen verran, että sikäli kun vastaavaa pestiä on vaan tarjolla, niin seuraavassa kehityskeskustelussa keskusteltais meikäläisen puolelta lähinnä sellaisin sävelin, että korjaantuuko palkka vai lähdenkö meneen muualle, missä ei vittuilla palkassakaan..
.:

 

[Deleted member 96894]

Meikäläinen käy työn puolesta näitä palkkaan liittyviä keskusteluita. Itse tykkään siitä että nimenomaan keskustellaan ja pohditaan yhdessä ne perusteet ym. Eniten vituttaa nämä jotka ovenraosta uusi soppari taskussa huutavat lisää liksaa ja vastaus pitää olla nyt. Monessako organisaatiossa onnistuu noin? Kaikissa missä itse olen työskennellyt niin perusteet pitää käydä läpi, katsoa budjettia että onko rahaa missä ja mahdollisesti kierrätettävä vielä jossain HR puolella päätös. Tässä juuri kävin kaksi hyvin erilaista keskustelua. Toisessa sopimus käytännössä taskussa 500 euroa parempi palkka, pyysin ettei tee hätiköityä ratkaisua selvitän viikon sisässä asiaa, mutta samaa en pysty tässä ja nyt lupaamaan. No uuteen työhön meni, väitän että olisi mennyt kuitenkin. Toinen kertoi että olisi katsellut kilpailijalle, pyysin jälleen aikaa. Parissa viikossa sain aikaan suunnitelman jolla palkka tulee kohoamaan ja kumpikin taho on tyytyväinen.

Eri asia on sitten se "innokkuus" millä ratkaisua haetaan jos kyseessä on ns. vaikea työntekijä .

Toisaalta, jos kaverilla oli tiedossa 500 euroa kovempi liksa, ja jos epäilit että riittävällä ajalla olisit pystynyt hommaamaan sille samasta duunista VIELÄ kovemman korotuksen, kyllä mäkin olisin jäänyt miettimään että ootte sitten pitäneet mua 600-700 euroa liian pienellä liksalla täällä ja lähtenyt loiskimaan.

 

[MÖYKKYNEN]

Toisaalta, jos kaverilla oli tiedossa 500 euroa kovempi liksa, ja jos epäilit että riittävällä ajalla olisit pystynyt hommaamaan sille samasta duunista VIELÄ kovemman korotuksen, kyllä mäkin olisin jäänyt miettimään että ootte sitten pitäneet mua 600-700 euroa liian pienellä liksalla täällä ja lähtenyt loiskimaan.

Tuo on hyvä pointti. Iso kertakorotuksen indikointi tosiaan antaa työntekijälle sellaisen kuvan, että häntä on riistetty alipalkalla tähän asti. Sama tilanne kuin nykyisen ja uuden mahdollisen toimittajan kilpaillessa samasta asiakkuudesta, nykyinen toimittaja rysäyttää hintojaan alas 40% vastataksen uuden toimittajan tarjoukseen. Saattaa antaa asiakkaalle sellaisen kuvan, että häntä on ryöstetty tähän asti oikein kunnolla.

 

[jambo]

Toisaalta, jos kaverilla oli tiedossa 500 euroa kovempi liksa, ja jos epäilit että riittävällä ajalla olisit pystynyt hommaamaan sille samasta duunista VIELÄ kovemman korotuksen, kyllä mäkin olisin jäänyt miettimään että ootte sitten pitäneet mua 600-700 euroa liian pienellä liksalla täällä ja lähtenyt loiskimaan.

Ei ihan näin. En kirjoittanut uutta työtä paremmasta palkasta mitään. Lupasin pyrkiä korotukseen, mutta toin kyllä rehellisesti esille että edes samaan ei pystytä millään. Saatoin kirjoittaa asian huonosti. Palkka meillä ei ollut millään vertailulla huono. Toisessa työssä hyvinkin erilainen työnkuva jonka johdosta maksettiin enemmän.

Jos nyt kertaan niin pyrin aitoon keskusteluun palkkauksen osalta. Miten kouluttautuminen vaikuttaa, työtehtävät jne. Se mitä en tee, on palkkakilpailu toisen toimijan kanssa. Jos joku ilmoittaa saavansa x euroa enemmän toisessa työssä ja nykyinen palkka on työkokemuksen/koulutuksen/työtehtävien tasolla niin ei siinä paljoa eväitä ole. Siinä tuskin enää mikään henkilökohtainen lisä auttaa? Tämä siis terveyspalvelualalla ja ymmärrän että muilla aloilla käytäntö voi olla hyvinkin toinen.

Toisaalta myös, moniko täällä pyörivä olisi tulosvastuullisessa roolissa valmis maksamaan kilpailukykyistä palkkaa nauttivalle työntekijälle oma-aloitteisesti jonkun 300-500 euron korotuksen? Se 200kg natu penkkauskin on helpointa netissä .

Edit: Mutta siis monilla aloillahan tuo 300-500 on ihan pähkinöitä. Itse tulkitsen aina näitä terveyspalvelualan kautta missä yleensä mennään nappikaupalla.

 

[Deleted member 96894]

Ei ihan näin. En kirjoittanut uutta työtä paremmasta palkasta mitään. Lupasin pyrkiä korotukseen, mutta toin kyllä rehellisesti esille että edes samaan ei pystytä millään. Saatoin kirjoittaa asian huonosti. Palkka meillä ei ollut millään vertailulla huono. Toisessa työssä hyvinkin erilainen työnkuva jonka johdosta maksettiin enemmän.

Nyt hämmennyin. Kerroit että:

Toisessa sopimus käytännössä taskussa 500 euroa parempi palkka, pyysin ettei tee hätiköityä ratkaisua selvitän viikon sisässä asiaa, mutta samaa en pysty tässä ja nyt lupaamaan. No uuteen työhön meni, väitän että olisi mennyt kuitenkin.

Ymmärtääkseni kerroit tämän esimerkkinä tyypistä joka vituttaa, koska ovenraosta toista sopparia vilautellen ei antanut työnantajalle aikaa pelata teidän päädystä vastatarjousta. Mikä se teidän vastatarjous ois ollut, jota hänen ois kannattanut jäädä odottamaan (silläkin riskillä ettei toinen työpaikka odota), jos ette kuitenkaan samaan ois pystyneet millään? Ja jos sanoit että samaa et pysty tässä ja nyt lupaamaan, oliko työntekijälle selvää että tarkoitit ettet pysty samaa lupaamaan myöskään myöhemmin tai ikinä? Miksi ratkaisu lähteä toiseen työpaikkaan oli hätiköity, jos hän siellä pääsi ansiotasolle ei teillä pääsisi millään?

En kiistä sitä etteikö lähtijä ois ostettavissa joskus takaisin (joksikin aikaa, kunnes tulee parempi tarjous), mutta mun mielestä henkilöstöhallinto tai esimies on vetänyt homman luiskaan jos vasta siinä vaiheessa kun avainpelaaja on lähdössä aletaan mietiskellä että mitäs sinä teitkään ja mikäs koulutustausta sulla olikaan ja paljos meillä oli budjetissa.

 

[Bådieinari]

Meillä aloitti uusi kaveri reilu vuosi sitten, tiesin kaverin ja olin vahvasti hänen palkkaamista vastaan. No oikeassa olin, täysin saamaton kaveri ja helvetin tyhmä. Toivon että hän lopettaisi mahdollisimman nopeasti koska kemia ei toimi ja kaverista ei ole mitään hyötyä. Nyt kun vielä haluaisin vähän opiskella ja mahdollisesti käyttää lomapäiviä aina kun on tarvetta niin pitäisi olla kaveri joka osaa duunia tehdä silloin kun en ole paikalla. Olen tyytyväinen palkkaan mutta haluan kehittyä joten saa nähdä miten työnantaja suhtautuu siihen.

 

[NHB]

Meikäläinen käy työn puolesta näitä palkkaan liittyviä keskusteluita. Itse tykkään siitä että nimenomaan keskustellaan ja pohditaan yhdessä ne perusteet ym. Eniten vituttaa nämä jotka ovenraosta uusi soppari taskussa huutavat lisää liksaa ja vastaus pitää olla nyt. Monessako organisaatiossa onnistuu noin? Kaikissa missä itse olen työskennellyt niin perusteet pitää käydä läpi, katsoa budjettia että onko rahaa missä ja mahdollisesti kierrätettävä vielä jossain HR puolella päätös. Tässä juuri kävin kaksi hyvin erilaista keskustelua. Toisessa sopimus käytännössä taskussa 500 euroa parempi palkka, pyysin ettei tee hätiköityä ratkaisua selvitän viikon sisässä asiaa, mutta samaa en pysty tässä ja nyt lupaamaan. No uuteen työhön meni, väitän että olisi mennyt kuitenkin. Toinen kertoi että olisi katsellut kilpailijalle, pyysin jälleen aikaa. Parissa viikossa sain aikaan suunnitelman jolla palkka tulee kohoamaan ja kumpikin taho on tyytyväinen.

Monesti se vain menee niin, että Suomessa pikkupomot valehtelevat palkattaessa uusille työntekijöille, kuinka palkkoja nostetaan kokemuksen karttuessa. Sitten kun sitä kokemusta karttuu, niin samat pikkupomot keksivät tai oikeastaan välittävät isojen pomojen keksimiä vain syitä sille, kuinka just nyt ei taaskaan voida palkkoja nostaa. Tänä vuonna budjetit ei salli, pitäisi olla korkeamman palkkaluokan titteli, pitäisi löytää perusteita, sopimusten harmonisointi, laksukausi, korotukset tällä kertaa menivät osastollamme muille... Hiljattain yhdelle tutulle, jonka tiedän tekevän hommansa hyvin, esimies oli sanonut, että pitäisi olla näyttöjä, ennen kuin voidaan esittää korotusta. Kaveri on toiminut samassa tehtävässä yli 10 vuotta. Siihen taisi murentua senkin työntekijän motivaatio. Hyvällä tuurilla alainen saattaa saada korotuksen, joka ei oikeastaan tunnu missään.

Työpaikkaa vaihtamalla se kokemuksen ja osaamisen arvon hinnoittelu on vain pirusti toimivampaa. Systeemi ajaa siihen, että työpaikan vaihtaminen on paras keino palkkakehitykseen. Kun seuraava paikka on jo selvillä, niin miksipä siinä samalla ei kysyisi vanhasta firmasta, että löytyykö sitä arvostusta osaamiselle? Jos ei muun vuoksi, niin olkoot syy vaikka palkkakehitykseen turhautumisen purkamista. En kyllä itse ole pahemmin taakaani kysellyt, tiedossa on ollut, ettei entinen firma pysty vastaamaan kilpailuun, mutta ymmärrän kyllä, jos joku niin tekee.

 

[jambo]

Ymmärtääkseni kerroit tämän esimerkkinä tyypistä joka vituttaa, koska ovenraosta toista sopparia vilautellen ei antanut työnantajalle aikaa pelata teidän päädystä vastatarjousta. Mikä se teidän vastatarjous ois ollut, jota hänen ois kannattanut jäädä odottamaan (silläkin riskillä ettei toinen työpaikka odota), jos ette kuitenkaan samaan ois pystyneet millään? Ja jos sanoit että samaa et pysty tässä ja nyt lupaamaan, oliko työntekijälle selvää että tarkoitit ettet pysty samaa lupaamaan myöskään myöhemmin tai ikinä? Miksi ratkaisu lähteä toiseen työpaikkaan oli hätiköity, jos hän siellä pääsi ansiotasolle ei teillä pääsisi millään?

Kyllä, olisin halunnut yhteistä keskustelua hyvissä ajoin niin olisimme voineet yhdessä suunnitella palkkausta. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Minähän en sitä osaa sanoa millä hänen olisi kannattanut jäädä koska keskustelua ei käyty. Eivätkä nuo lainaamasi osiot ole mitenkään ristiriidassa. Kirjoitanko jotenkin omituisesti? Olisin pyrkinyt korotukseen, suunnitelmallisesti jollain aikavälillä, joku osuus varmasti heti, jotain myöhemmin mutta tuota muualta tarjottua ei pystynyt tässä ja nyt.

Tähän on nyt turha rakentaa mitään "vittumainen ja hankala" työnantaja agendaa. Tai ehkä vaan tulkitsen väärin.

Edit: Mutta en nyt jankkaa tästä enempää. Harmittaa kys. tilanne.

 

[jambo]

Monesti se vain menee niin, että Suomessa pikkupomot valehtelevat palkattaessa uusille työntekijöille, kuinka palkkoja nostetaan kokemuksen karttuessa. Sitten kun sitä kokemusta karttuu, niin samat pikkupomot keksivät tai oikeastaan välittävät isojen pomojen keksimiä vain syitä sille, kuinka just nyt ei taaskaan voida palkkoja nostaa. Tänä vuonna budjetit ei salli, pitäisi olla korkeamman palkkaluokan titteli, pitäisi löytää perusteita, sopimusten harmonisointi, laksukausi, korotukset tällä kertaa menivät osastollamme muille... Hiljattain yhdelle tutulle, jonka tiedän tekevän hommansa hyvin, esimies oli sanonut, että pitäisi olla näyttöjä, ennen kuin voidaan esittää korotusta. Kaveri on toiminut samassa tehtävässä yli 10 vuotta. Siihen taisi murentua senkin työntekijän motivaatio. Hyvällä tuurilla alainen saattaa saada korotuksen, joka ei oikeastaan tunnu missään.

Työpaikkaa vaihtamalla se kokemuksen ja osaamisen arvon hinnoittelu on vain pirusti toimivampaa. Systeemi ajaa siihen, että työpaikan vaihtaminen on paras keino palkkakehitykseen. Kun seuraava paikka on jo selvillä, niin miksipä siinä samalla ei kysyisi vanhasta firmasta, että löytyykö sitä arvostusta osaamiselle? Jos ei muun vuoksi, niin olkoot syy vaikka palkkakehitykseen turhautumisen purkamista.

Tämä on varmasti ihan totta. Kyllähän se itsenikin vituttaa kun tietää että joku hyvä tekijä olisi pidettävissä mutta vaatisi nopeita ratkaisuja, mihin systeemi taas ei anna mahdollisuutta.

 

[Deleted member 96894]

Kyllä, olisin halunnut yhteistä keskustelua hyvissä ajoin niin olisimme voineet yhdessä suunnitella palkkausta. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Minähän en sitä osaa sanoa millä hänen olisi kannattanut jäädä koska keskustelua ei käyty. Eivätkä nuo lainaamasi osiot ole mitenkään ristiriidassa. Kirjoitanko jotenkin omituisesti? Olisin pyrkinyt korotukseen, suunnitelmallisesti jollain aikavälillä, joku osuus varmasti heti, jotain myöhemmin mutta tuota muualta tarjottua ei pystynyt tässä ja nyt.

Tähän on nyt turha rakentaa mitään "vittumainen ja hankala" työnantaja agendaa. Tai ehkä vaan tulkitsen väärin.

Edit: Mutta en nyt jankkaa tästä enempää. Harmittaa kys. tilanne.

Sen kaverin ei kannattanut jäädä teille. Sillä oli osaamista josta joku oli valmis ja kykenevä maksamaan merkitävästi enemmän. Toki teille olisi ollut parempi että osaava ja kokenut kaveri olisi jäänyt teille sillä liksalla jota te pystytte ja haluatte maksaa teidän suunnittelemassa tahdissa, mutta mun on vaikea nähdä miten voit yllättyä tai vittuuntua siitä että hyvät ostetaan muualle, ja että harva jää siinä vaiheessa lojaalisuudesta neuvottelemaan maksuohjelmaa vanhan duunin kanssa, jos tiedossa on ettei samaan ylletä kuitenkaan. Harva työntekijä on kuitenkaan ihan niin kysytty kaveri että voi pitää uutta työnantajaa odottelemassa viikon pari sillä välin kun vanhan työnantajan hr arvioi tilannetta.

En mä väitä että olette vittumainen ja hankala, työnantaja, mutta ei ehkä myöskään kannata olla vittuuntunut työnantaja ihan vaan siitä että totta kai kilpailijat saa rahalla ostettua työntekijöitä, jos nyt ei ihan kutsumuksella työskentelevistä puhuta. Ja harva viitsi kovin aikaisessa vaiheessa rekryprosessia käydä laskettamassa palkkatoimistossa paljonko tulee olemaan järjestävän seuran tarjous jos sattuu käymään niin että pääsen haastikseen.

 

[beginner]

Kyllä mä ymmärrän että vituttaa jos heti ensimmäinen pyyntö on ”muutama päivä aikaa tai lähden” -tyyppinen. Joka tapauksessa kuitenkin soisin että organisaatiosta löytyisi kanavat käsitellä nuo tarpeen tullen pikana, varsinkin jos siihen ensimmäiseen ilman paineistusta pyydettyyn korotukseen pitää tehdä joku pitkän aikavälin suunnitelma. Siinähän vaan annetaan työntekijälle enemmän rahaa sillä aikaa kun etsii uusia töitä ja kiiretilanne on kuitenkin edessä.

 

[Terrorkobolt]

Voiskohan tätä soveltaa onnistuneesti parisuhteeseen? ”Kirsi tuossa lupaili seksiä ainakin kolmesti viikossa, eikä kuulemma ole niin nöpönuukaa vaikka en laittaisikaan likaisia astioita suoraan pesukoneeseen… mieluusti kyllä jäisin, että jos jonkun vastatarjouksen voisit heittää ni kyllä mä tässä viikon ny ainaki voin ootella, reilu peli.”

 

[Väsähtänyt]

Asbestinpurkaja 11e/h. Kyllähän tolla toimeen tulee, kun tässä välivuotta pitää ja miettii, mitä sitä tulevaisuudessa lähtisi opiskelemaan. Vinkkejä, anyone?

Ei kannata hirveen pitkälle tulevaisuutta enää suunnitella noiden hommian jälkeen ;D

 

[Latye]

Headhunter otti yhteyttä ja kyseli olisinko kiinnostunut maajohtajan paikasta eräässä yrityksessä. Haastattelu käyty ja vaikuttaisi siltä, että saan paikan jos tahdon. Pohjapalkkaa pyysin vitosella alkavan luvun. Palkka nousisi nykyiseen nähden, mutta toisaalta nyt suuremmassa talossa jossa myös etenemismahdollisuuksia ja ehkä tukee enemmän asiantuntijuuttani ja kehittymistä siltä saralta. Onko jolla kulla täällä kokemuksia maajohtajan hommasta?