Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Viimeksi luin Sinuhe Egyptiläisen. Olin aloittanut lukemaan sitä kerran aiemmin, joskus yläasteella. Sillon lukeminen loppui suht lyhyeen, kirjan alku on aika pitkäveteinen. Kun sen yli pääsee niin kirja oli hyvin mielenkiintoinen.
Lukuharrastus alkoi ala-asteen loppupuolella. Äiti lupas sillon jonku kympin rahaa, jos luen jotakin muuta kuin Aku Ankkoja . Luin sitte Taru Sormusten Herrasta trilogian. Myöhemmin olen lukenut muutkin Tolkienin tuotokset, ja TSH:n useampaan kertaan. Vaikka sen parin vuoden välein lukee, ei se huonone yhtään vaan pysyy edelleen yhtenä suosikeista.
Fantasiaa olen muutenkin lukenut paljon, ainakin Eddingsin ja Weissin & Hickmanin suomennetuista teoksista melkein kaikki.
Kotimaisista klassikoista toki Seitsemän Veljestä ja Tuntematon on luettu, ulkomaisista mm. Dumas'n Monte Criston Kreivi kuuluu suosikkeihin. Muita samaan kategoriaan laskettavia suosikkeja ovat Hemingwayn teokset, joista olen lukenut suunnilleen kaikki suomennetut kirjat ja novellit. Hemingwaylta erityisesti novellit ovat suuria suosikkeja, esim. Iso Kaksisydäminen Joki sekä monet muut, missä kirjailijan omakuva Nick Adams on pääosassa. Jenkeistä myös Steinbeckiltä olen lukenut pari teosta ja nekin olivat hyviä. Klassikko-osastoon kuuluva Dostojevskin Rikos ja Rangaistus on ehkä haastavin kirja, minkä olen lukenut. Vaatii aika tarkkaa keskittymistä, että pystyy seuraamaan tapahtumia.
Suomalaisista pitää vielä mainita Juha Vuorinen, jonka Juoppohullun Päiväkirjat ym. ovat loistavaa viihdettä. Sarjakuvista Lucky Luke on aika kova, samoin Asterix. Ja toki Viivi & Wagner ja Fingerpori pitää lukea pävittäin hesarin webbisivuilta.
Seuraavaksi vuorossa voisi olla esim. Dumas'n Kolme Muskettisoturia. Mikäli on samaa tasoa Monte Criston Kreivin kanssa niin on varmasti mukavaa luettavaa. Tolstoin Sota ja Rauha voisi olla toinen ehdokas seuraavaksi teoksesksi.
Pitääpä tutustua noihin. Täällä Pohjantähden alla toki kuuluu suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin. Yritin muistella olenko sitä lukenut, ilmeisesti en. Kattonut vain elokuvan.Tässä tuli niin paljon omia suosikkejani esille (myös Maiden), että pitää suositella Kolmea muskettisoturia ja sen kahta jatko-osaa. Lisäksi kotimaisista Täällä Pohjantähden alla on ehdoton klassikko. Mun mielestä ehkäpä paras kirja (trilogia) koskaan.
Muhun ei yhtään iskenyt tuo. Oli varmaan liian erilainen verrattuna Coelhon muihin kirjoihin. Tosin uusimpia en ole jaksanut lukea, 11 minuuttia ja Veronika päättää kuolla on aika hyviä. Alkemisti nyt on sellainen, et se kuuluu lukea :D ja ihan kiva kirja kyllä sekin.
Jep, pitää tuo Veronikakin lukea, koska siitä on aika paljon kuullut hyvää palautetta. Pitää vähän nostaa omaa sivistystasoa aina välillä, kun dekkareilla tullut taas aika paljon ratsastettua viime aikoina
Osaisiko joku suositella samantyylisiä kirjoja kuten:
Mieluiten englanninkielisinä mutta suomikin käy.
Minua tuo Veronika kävi aikanaan vituttamaan niin paljon, etten ole sen jälkeen Coelhoon koskenutkaan. Lähes loppuun saakka se oli todella mielenkiintoinen, mutta juuri ratkaisun hetkillä juttu repesi koko kirjan pilaavaksi käsittämättömäksi "Ajattele positiivisesti, niin ympärilläsi muuttuu itsestään vaikka musta valkoiseksi"-tyyppiseksi bullshit-lässytykseksi.
Siitä on tosin jo jokin aika, kun tuon luin koska silloin sitä ei ollut edes käännetty suomeksi vaan jouduin selaamaan sen läpi englanniksi. Ehkä voisi jossain välissä jonkun Coelhon onkia taas käsiinsä, kun sitä on niin paljon hehkutettu tässä vuosien varrella.
Jos alkaa jostakusta tuntua siltä, että suurin osa tän päivän kirjoista vaikuttaa kaikkine kliseineen ja tyylittömyyksineen siltä ku elokuvakäsikirjoitusta lukisi, niin kannattaa tutustua espanjalaisen Carlos Ruiz Zafónin teoksiin. Luin joskus syksyllä Tuulen Varjon ja juuri äsken löin kannet kiinni tuoreemmasta kirjasta Enkelipeli. Kerrassaan upeita ja satumaisia tarinoita, joista löytyy jännitystä, tragediaa, komediaa, romantiikkaa ja jopa kauhua.
Jes kohta pääsee alottaan ton James Ellroyn juuri julkaistun jännärin Levoton Veri :whip:
Mukavaa. En siis ole ainoa, jonka mielestä Paulo Coelho on ehdottomasti yksi yliarvostetuimmista kirjailijoista tällä hetkellä. Muutenkin ketuttaa nämä "elämä on polku, se haarautuu ja joskus se menee ympyrää, mutta valitset itse polkusi ja toisinaan se valitsemasi väärä polku olikin se oikea" -diipadaapa -kirjat.
Viimeisin lukukokemus oli Charles Bukowskin novellikokoelma. Ei nyt mitään elämää mullistavia tarinoita noissakaan, harvoin nuo aikansa shokeeraajat enää liikuttavat samalla tavalla nykypäivänä. Yksi pedofiili-tarina tosin onnistui saamaan aikaan todella voimakkaan inhoreaktion, jos sitä nyt voi pitää kirjalta hyvänä saavutuksena.
Nyt olen tauolla kirjojen maailmasta kesään asti, sillä pääsykokeisiin lukemisesta ei tule muuten yhtään mitään. Saatan ehkä mm. kuolla lukemisen puutteen aiheuttamaan alavireisyyteen. Kesällä käteen tarttuu varmaan Henry Milleriä tai sitten Moby Dick.
Paulo Coelho on ehdottomasti yksi yliarvostetuimmista kirjailijoista tällä hetkellä. Muutenkin ketuttaa nämä "elämä on polku, se haarautuu ja joskus se menee ympyrää, mutta valitset itse polkusi ja toisinaan se valitsemasi väärä polku olikin se oikea" -diipadaapa -kirjat.
Mukavaa. En siis ole ainoa, jonka mielestä Paulo Coelho on ehdottomasti yksi yliarvostetuimmista kirjailijoista tällä hetkellä. Muutenkin ketuttaa nämä "elämä on polku, se haarautuu ja joskus se menee ympyrää, mutta valitset itse polkusi ja toisinaan se valitsemasi väärä polku olikin se oikea" -diipadaapa -kirjat.