Opiskelu, rikkaus ja isot lihakset?

[Fat Rat]

Ite kävin preppauskurssin joka makso markoissa 3000. Ilman tota kurssia ei kyllä olis jaksanu lukea kesähelteillä. Tuon rahan ku maksaa niin tulee kummasti lisämotivaatiota lukemiseen.

 

[Rinkku]

Noi lukion jälkeiset opinnot riippuu niin saatanasti siitä, että mihin pyrkii. Hesan yliopistoihin ei pääse kuin yyberhikarit ja sit taas pohjoisempaan pääsee hyvinkin helpolla. Vaasaan kauppakorkeaan pääsee suht helposti been pahveilla. Mun mielestä noissa opinnoissa on aina kyse enemmän perselihaksista kuin mistään "älykkyydestä". Jos lukio on käyty, niin ne maisterin paperit on ihan asennekysymys. Uskoisin, että on jopa paljon nastempaa opiskella jossakin omien kotikontujen pohjoispuolella. Ehkä kaikkein suurin hidaste on toi viinahampaan kolotus, mikä ei tunnetusti korreloi IQ:n kanssa. Sinne on sammioon moni lupaava maisteri hukkunut...

 

[RikuRiuku]

Lukiossa tällä hetkellä ollaan ja jotku aineet menee ihan ok, mutta suurin osa menee päin persettä. Tunneilla tulee vaan istuttua ja ajateltua ihan omia asioita ja läksyjä ei kerkeä/viitsi tehdä.
Pitää ens lukuvuotena panostaa hieman enemmän tohon kouluun... ;)

 

[fasti]

Lukio. Vitun turha oli minulle, tällä hetkellä kiinnostus on vaan treenissä. Tulevaisuudessa luultavasti töissä turvallisuusalalla.

*edit* Bodauksella ei ollut vaikutusta, minua ei kiinnostanut koskaan lukio tai sinne meneminen, olin vaan sillon hakuvaiheessa "tyhjän päällä" :down:

 

[Gazza]

Varmaan paperit selviää parhaiten Hulkin kotisivuilta. Tutalle on TKK:lla kaikkein vaikeinta päästä. Siitä voi sitten keskustella pitkään ja hartaasti että onko TKK:lle yleensä vaikeaa (enää) päästä.

TTY:lle pääsi kesällä muistaakseni 57% hakijoista, joten siitä voi päätellä onko vaikeaa päästä vai ei.

 

[dmv]

No eipä noista lukion pahveista paljon apua ollu ja opiskelutaukokin venähti senverran ettei niistä asioista enää mitään muista. Yleissivistys oli ainut mitä lukiosta tarttui takkiin. Pääsin sisään tahtomaani kouluun pääsykokeitten avulla vastoin kaikkia odotuksia ja opiskelen alaa joka kiinnostaa ainakin tällä hetkellä. Tulevaisuudesta taas ei tiedä kukaan...

 

[Hulkki]

Mites Hulkki 3 tunnin päiväunineen, ehdeitkö lukea läksyjä ja tuliko a-luokan papereita paremmat ?

-Äidinkieli L
-Pitkä matikka L
-Reaali L
-Englanti L
-Ruotsi E

Ja toi ruåtsin E on mun lukiouran huippusaavutus - en oikeasti osaa ruotsia paskan vertaa.

Uskoisin että kehonrakennus voi vaikuttaa muihin elämän osa-alueisiin myös negatiivisesti jos sen vain sallii niin tehdä, mutta itselläni tämä laji on vain parantanut esimerkiksi opintomenestystä sillä kehonrakennuksen kautta opin ensimmäistä kertaa tekemään oikeasti töitä tulosten eteen. Lisäksi kehonrakennuksessa kehittynyt itsekuri on korvaamaton apu opiskeluissa ja myöhemmin työelämässä.

TTY:lle pääsi kesällä muistaakseni 57% hakijoista, joten siitä voi päätellä onko vaikeaa päästä vai ei.

Itse kouluun pääseminen on kyllä kohtuu helppoa, mutta teknilliset yliopistot ja TKK eroavat siinä mielessä useimmista opintoahjoista että niissä ei pyritä sisään itse kouluun vaan jollekin tietylle osastolle ja osastojen välillä on pääsyvaatimusten suhteen isojakin eroja.

 

[gotto]

-Ruotsi E

Ja toi ruåtsin E on mun lukiouran huippusaavutus - en oikeasti osaa ruotsia paskan vertaa.

Mä oon kovaa vauhtia menossa samaan: en osaa ruotsia lainkaan, opettajan kanssa tunneilla käyty dialogi on hyvin pitkälti ollut meikäläisen laiskuuden kiroamista etc. Kertaakaan en ole ruotsin läksyjä lukiossa tehnyt.
Vaikeaksi haukutusta ruotsin kuuntelusta pläjähti 81 pistettä, ja jos pisterajat nyt sitten tipahtaa kivasti, niin täältä tullaan eximia! :lol2:

 

[uga]

teknilliset yliopistot ja TKK eroavat siinä mielessä useimmista opintoahjoista että niissä ei pyritä sisään itse kouluun vaan jollekin tietylle osastolle ja osastojen välillä on pääsyvaatimusten suhteen isojakin eroja.

Eh, miten Teknillinen korkeakoulu ja -yliopistot muka eroavat muista yliopistoista tässä suhteessa? Kyllä muissakin yliopistoista on ihan vastaavia eroja sisäänpääsyprosenteissa. Jopa suurempia, vrt. MatLun laitokset ja eräät humanistiset laitokset.

Toki esim. Kauppakorkeaan taidetaan mennä kaikki saman pisterajan mukaan ja karsintaa tehdään sitten myöhemmin lähinnä sen mukaan että haluaako lukea rahoitusta vai ei.. tai jotain.

 

[Milo]

Mun kaveri pääsi oulun taloustieteelliseen eka kerralla vaikka sillä C:n paperit.
Sinne on Oulun yliopistosta vaikein päästä se vaan luki hyvin ja sano et kyllä sinne pääsee.
Toinen kaveri pääsi B:n papereilla eka kerralla lääkikseen vaikka se ei oo mikään välkky.
Hyvällä psyykkauksella pääsee minne vaan! :thumbs:

Kävin itse lukion ihan miten sattuu. Olin töissä lukion ajan ja ajan käytin kaikkeen muuhun kuin kouluun. Seurauksena oli sitten a, b, b, c... Kiinnostuin sitten lukemisesta lukion jälkeen ja luin taloustieteellisen pääsykokeisiin n.5kk. Pääsin ekalla yrittämällä sisään. Sisään pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa ja harva sinne ekalla yrittämällä pääsee, joten kaikille lukiolaisille neuvoksi, että kannattaa lukea nyt kun on vielä kokopäiväinen opiskelija. Samahan se on ottaa hyöty siitä lukiosta irti ja pelata varman päälle. Huom! Pääsykoekiintiössä ei ole helppo päästä opiekelemaan!!

 

[Milo]

Toki esim. Kauppakorkeaan taidetaan mennä kaikki saman pisterajan mukaan ja karsintaa tehdään sitten myöhemmin lähinnä sen mukaan että haluaako lukea rahoitusta vai ei.. tai jotain.

Ei pidä paikkaansa.

Oulun Yliopiston taloustieteellisen pääsykokeessa tais pisterajat vuonna 2002 mennä jotenki tälleen: Markkinointi 13, kansantaloustiede 9 ja laskentatoimi 7

 

[Joutava]

Itse kouluun pääseminen on kyllä kohtuu helppoa, mutta teknilliset yliopistot ja TKK eroavat siinä mielessä useimmista opintoahjoista että niissä ei pyritä sisään itse kouluun vaan jollekin tietylle osastolle ja osastojen välillä on pääsyvaatimusten suhteen isojakin eroja.

En tiedä mikä on käytäntö Otaniemessä, mutta ainakin Tampereella voi kouluun päästyään lukea mitä kursseja haluaa. Jos lopussa tutkinto "yllättäen" rakentuisikin eri koulutusohjelman mukaan, kuin on tullut opiskelemaan, ei valmistumista käsittääkseni estetä.

Nykyään teknillisiin yliopistoihin pääsee lähes kaikki halukkaat opiskelemaan, joten karsintaa ei paljoakaan tapahdu vielä sisääntulo vaiheessa. Tutkinnon suorittaakseen täytyy tehdä monilla aloilla melko paljon työtä, joten karsintaa tapahtuu opiskeluaikana vielä melkoisesti.

 

[protsku]

Kun menin lukioon, päätin et musta tulee johtaja, joka on voisi kokonsa puolesta hoitaa samalla vaikka firman turvallisuus puolen(kaks palkkaa samas ;)

Jeah. Kannattaa panostaa treenaamiseen koska ainahan sitä ehtii sitten opiskella siinä sivussa. Parhaat treenivuodet on varmaan jotain 18-29 tai jotain sinne päin.

:kippis1:

 

[Powermaster]

Pakkotoistohan vilisee akateemisia huippulahjakkuuksia! muistan kun katselin joskus Hulkinki tekstiä, ni oli viimise päälle äidinkielisesti correctia juttu. samoin jotkut nassikat >15 vuotiaatkin ottaa tääl kantaa hyvin moniin asioihin. Silti stereotypiat tyhmistä bodareista on jotenki juurtunu taviksien päähän :curs: .

Muuten , siitä kansainvälisen liiketoiminnan valintaväylästä, haastattelut tehdään englanniksi, onko jollain kokemusta näistä haastatteluista? Tarvii varmaan ruveta puhumaan kavereide kans englantii.

 

[Raejuusto]

En tiedä mikä on käytäntö Otaniemessä, mutta ainakin Tampereella voi kouluun päästyään lukea mitä kursseja haluaa. Jos lopussa tutkinto "yllättäen" rakentuisikin eri koulutusohjelman mukaan, kuin on tullut opiskelemaan, ei valmistumista käsittääkseni estetä.

Nykyään teknillisiin yliopistoihin pääsee lähes kaikki halukkaat opiskelemaan, joten karsintaa ei paljoakaan tapahdu vielä sisääntulo vaiheessa. Tutkinnon suorittaakseen täytyy tehdä monilla aloilla melko paljon työtä, joten karsintaa tapahtuu opiskeluaikana vielä melkoisesti.

Otaniemessä on huippupistemääräosastoille todella vaikea vaihtaa, käytännössä joutuu menemään pääsykokeen kautta ja silloinkin pitää olla alkup. koulutusohjelmasta suoritettuna jonkin verran kursseja. Säännöt on aika tiukat sen takia että TKK:lla koulutusohjelmien vaihto on aika yleistä. Onhan se varmaan muuallakin, mutta todella suosittujen alojen takia joutuu tekemään vähän eri sääntöjä (HY:n valtsikassakaan ei voi vaihtaa viestinnän pääaineeseen tosta vaan kansantaloustieteestä, vaikka joihinkin muihin voi).

Ei nyt ihan jokainen halukas pääse opiskelemaan, Otaniemeen pääsee kaikista hakeneista 47% (vaikka yleinen luulo on jotain aivan muuta).

 

[lej]

Ei pidä paikkaansa.

Oulun Yliopiston taloustieteellisen pääsykokeessa tais pisterajat vuonna 2002 mennä jotenki tälleen: Markkinointi 13, kansantaloustiede 9 ja laskentatoimi 7

Ja Turussakin on eri pisterajat kansainväliseen liiketoiminnan ja tietojärjestelmätieteen valintajonoissa. En kyllä ymmärrä miksi, kun meillä saa pääaineeksi periaatteessa joka tapauksessa sen minkä haluaa siitä riippumatta missä valintajonossa on päässyt sisään. En ainakaan ole kuullut, että joku ei olisi saanut pääaineekseen haluaamaansa.

 

[uga]

Ei nyt ihan jokainen halukas pääse opiskelemaan, Otaniemeen pääsee kaikista hakeneista 47% (vaikka yleinen luulo on jotain aivan muuta).

Onpa tuo luku tainnut käydä yli 50%:n vuosi pari sitten. Joskus 90-luvun alkupuolella taidettiin huidella jossain ~ 30%:ssa. 47% on ns. Vitun Paljon, vrt. juuri Humanistisen tiedekunna < 10% laitoksia.

 

[Rinkku]

Mikä yliopistoaine on helpoin ja mikä vaikein päästä sisälle? Onkohan jossain netissä noista prossia? Teatterikorkea on varmaan kärkipäässä 16 sisälle, parituhatta hakijaa ja noista 16:sta on ymmärtääkseni aika harva ekaa kertaa pääsykokeissa...

 

[uga]

Ei pidä paikkaansa.

Oulun Yliopiston taloustieteellisen pääsykokeessa tais pisterajat vuonna 2002 mennä jotenki tälleen: Markkinointi 13, kansantaloustiede 9 ja laskentatoimi 7

Selvä. Mutta mitä tekemistä Oulun Yliopiston taloustieteellisellä on Kauppakorkeakoulun (huomaa kirjoitusasu) kanssa? Kuten ehkä kirjoituksestani havaitsit, tiedän varsin hyvin että on yliopistoja joissa on suuria eroja tiedekuntien ja laitosten pisterajoissa. Kauppakorkea yms. ovat poikkeus.

 

[uga]

Ei nyt ihan jokainen halukas pääse opiskelemaan, Otaniemeen pääsee kaikista hakeneista 47% (vaikka yleinen luulo on jotain aivan muuta).

Viitsitkö laittaa lähteesi tuosta asiasta esiin.

Ohessa kolmen viime vuoden tilastot:

http://www.hut.fi/Abi/haku/tilasto03.htm

http://www.hut.fi/Abi/haku/tilasto02.htm

http://www.hut.fi/Abi/haku/tilasto.htm

Jos katsotaan ensisijaisia pyrkijöitä ja valittuja, ovat tulokset:

2003: 56%
2002: 55%
2001: 54%

Olen joskus nähnyt tilaston joka lähtee jostain 90-luvun alusta asti, ja siinä on nähtävissä se, minkä voisi tietysti päätellä pitkän matikan kirjoittajien määrän kehityksestä ja sisäänottojen määrän kehityksestä. TKK:lle on nykyään todella helppo päästä.