Opiskelijoiden köyhä elämä..

Kannattaa olla tosi kriittinen näissä, sillä kilpailuhan laskisi olemassaolevien lakimiesten arvoa ja samalla tuloja.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kaverini on lääkäri, sanoi että pääsykoe on lääkiksen vaikein tentti, itseasiassa ainoa vaikea tentti.

Mä olen muuten astronautti, vittu että lentäminen on helppoa.
 
Mä olen muuten astronautti, vittu että lentäminen on helppoa.
Oliks sulla joku pointti? Ihan oikeasti se lääkis on aika helppo koulu suorittaa, mitään kovin abstraktia ja/tai aivotyötä vaativaa sisältöä ei ole. Näkeehän sen jo siitä että alottaneista lähes jokainen valmistuu tavoiteajassa.

Ei tosin edelleenkään liity ketjun aiheeseen mitenkään. Mutta tuo on vain niiden lekureiden omaksi suojakseen luoma myytti, että se ammatti olisi erityisen vaikea tai että siihen valmistuminen ja työssä menestyminen vaatisi jotain erityistä lahjakkuutta. Todellisuudessa ainoa kynnys on opiskelupaikan saaminen, koska opiskelijamäärät pidetään todellista koulutustarvetta huomattavasti matalampana lääkärien palkkojen ja työllisyystilanteen parantamiseksi. Jos koulutusmäärät vaikka kymmenkertaistettaisiin nykyisestä, niin valmistuvat lääkärit olisivat aivan yhtä päteviä kuin nykyisinkin, mutta joutuisivat kilpailemaan keskenään työpaikoista eivätkä voisi laskuttaa ihan mitä mieleen tulee. Ja sehän ei tietysti käy laatuun, joten mieluummin pidetään yllä myyttiä lääkärin ammatista vain huippueliitille sopivana.
 
Kannattaa olla tosi kriittinen näissä, sillä kilpailuhan laskisi olemassaolevien lakimiesten arvoa ja samalla tuloja.

Tuskinpa suurentuneet sisäänottomäärät vaikuttavat negatiivisesti nyt jo valmistuneiden lakimiesten tuloihin, sillä tämän vuoden fuksit tuskin kilpailevat moneen vuoteen samoista työpaikoista kuin jo valmistuneet ja kokeneemmat juristit.

Oliks sulla joku pointti? Ihan oikeasti se lääkis on aika helppo koulu suorittaa, mitään kovin abstraktia ja/tai aivotyötä vaativaa sisältöä ei ole. Näkeehän sen jo siitä että alottaneista lähes jokainen valmistuu tavoiteajassa.

Käsittääkseni tavoiteajoissa pysyminen toteutuu lääkiksen osalta niin hyvin lähinnä sen takia, että opiskelu on varsin koulumuotoista, joten akateeminen vapaus on melko lailla minimissään. Käsittääkseni myös tenttien läpäisy ensimmäisellä kerralla on lääkiksessä varsin suositeltavaa, sillä uusintamahdollisuus menee joko päällekkäin putkessa seuraavan kurssin kanssa tai vaihtoehtoisesti koko reputetun kurssin voi suorittaa vuoden päästä uudelleen. Kurssien oikeaan vaativuustasoon en osaa ottaa kantaa.

Muilla, "vapaammilla" tieteenaloilla kykenemättömyys pysyä tavoiteajoissa johtuu mielestäni opintojen ylisuuren vaatimustason sijaan suurimmaksi osaksi a) opiskelijan omasta haahuilusta ja slarvaamisesta opintojen suhteen ja b) osittain ainakin pääkaupunkiseudulla käytännössä pakollisesta opintojen ohella työskentelystä.
 
Mihin niitä lakimiehiäkin tarvittais lisää? Voidaan haastaa toisiamme ristiin rastiin käräjille kalapuikoista ja nettirasismista ja jakaa entistä enemmän vapauttavia tuomioita virkamiehille. Veronmaksaja kiittää.

Muutenkin hyöty-panossuhde on olematon kun joka tietokoneennäpyttelijäkin toimistossa on 4 vuotta opiskellut eikä silti osaa edes exceliä käyttää vaikka on käyty sata ja yksi kurssiakin aiheesta.
 
Millään tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä koulutuspolitiikan kannalta. Ei ole mitään järkeä alkaa arvottaa jotain tutkintoja sen perusteella, miten "vaikeaa" niiden suorittaminen on. Opiskelijoille pitäisi pyrkiä opettamaan ne asiat, jotka ovat kyseisen tutkinnon ja siihen liittyvien työtehtävien ja asiantuntijuuden kannalta oleellisia. Opiskelijamäärät pitäisi pyrkiä suhteuttamaan kyseisen alan odotettuun työvoiman tarpeeseen, ja sitten pääsykokeilla tai jollain muulla keinolla pyrkiä valitsemaan halukkaista opiskelijoista ne, jotka todennäköisimmin kykenevät nämä tavoitellut asiat oppimaan.
Muuten samaa mieltä, mutta tuosta boldatusta kohdasta en. Meidän teollisuus on huutanut noita tarpeitansa jo ajan sivu, ja aina kun 1. ikäluokat ovat valmistuneet ovat tutkinnot olleet väärälle alalle. Maailmantalouden disruptiokellotaajuus nousee koko ajan, joten voisi olla aika alkaa katsoa ammattitaitotarpeita jos ei maailman, niin ainakin Euroopan tasolla eikä vain Suomen. DI-opinnot ovat joidenkin mielestä liian vaikeita, mutta alan työntekijöitä palkkaavana minusta esim. softa-DI:ksi valmistuu Suomesta liian helposti. Tutkinnon pitäisi määritellä osaamistaso, josta ei kenenkään opiskelijan kohdalla tingitä. Tietystä korkeakoulusta olisi parempi valmistua huomattavasti vähemmän noita diplomi-insinöörejä, kuin että niitä on iso lauma, joiden osaamisesta ei voi tuleva työnantaja odottaa yhtään mitään. Yliopistojen välille pitäisi saada merkittäviä tasoeroja, jotta tutkinnoilla paremmista kouluista olisi kansainvälisesti enemmän merkitystä.
 
Käsittääkseni tavoiteajoissa pysyminen toteutuu lääkiksen osalta niin hyvin lähinnä sen takia, että opiskelu on varsin koulumuotoista, joten akateeminen vapaus on melko lailla minimissään. Käsittääkseni myös tenttien läpäisy ensimmäisellä kerralla on lääkiksessä varsin suositeltavaa, sillä uusintamahdollisuus menee joko päällekkäin putkessa seuraavan kurssin kanssa tai vaihtoehtoisesti koko reputetun kurssin voi suorittaa vuoden päästä uudelleen. Kurssien oikeaan vaativuustasoon en osaa ottaa kantaa.

Muilla, "vapaammilla" tieteenaloilla kykenemättömyys pysyä tavoiteajoissa johtuu mielestäni opintojen ylisuuren vaatimustason sijaan suurimmaksi osaksi a) opiskelijan omasta haahuilusta ja slarvaamisesta opintojen suhteen ja b) osittain ainakin pääkaupunkiseudulla käytännössä pakollisesta opintojen ohella työskentelystä.
Kyllä, suurimmaksi osaksi. Mutta on niitä sellaisiakin opintoja joissa merkittävä osa opiskelijoista ei vain pärjää, ja siten vaihtaa pääainetta tai lopettaa. Tämä ei tietenkään ole mitenkään toivottava tilanne, ja kertoo opiskelijavalinnan epäonnistumisesta, mikä puolestaan johtuu yleensä siitä että näille aloille on helppo päästä sisään koska kiinnostuneita ja päteviä hakijoita ei ole tarpeeksi. Tällainen on tilanne monella matemaattis-luonnontieteellisellä alalla yliopistoissa, kun sisään pääsee käytännössä kuka vain, mutta opintokokonaisuudet ovat osin sisällöltään melko haastavia.

Pointti on nyt mulla lähinnä se, että minkä tahansa suomessa suoritettavan perustutkinnon kyllä suorittaa normaali järkevä ihminen jos on motivoitunut ja määrätietoinen. Lääkärin tutkinto eroaa noista monitieteellisten yliopistojen tutkinnoista lähinnä siinä suhteessa, että sisäänpääsy on vaikeampaa opiskelijoiden suuren kiinnostuksen vuoksi. Toki tästä johtuen lääkiksillä on myös varaa valita motivoituneita ja päteviä opiskelijoita, jotka suoriutuvat opinnoista ongelmitta. Näin olisi edelleen, vaikka opiskelijamäärät moninkertaistettaisiin, koska todellakaan mitään huippulahjakkuutta ei vaadita. Niinkuin ei vaadita siihen diplomi-insinöörin tai ydinfyysikonkaan tutkintoon. Mutta diplomi-insinööreiksi ja ydinfyysikoiksi on vähemmän pyrkyä, joten noilla aloilla monella opiskelijalla on ihan aitoja ongelmia suoriutua kursseista, koska heikommillakin lahjoilla pääsee sisään.
 
Muuten samaa mieltä, mutta tuosta boldatusta kohdasta en. Meidän teollisuus on huutanut noita tarpeitansa jo ajan sivu, ja aina kun 1. ikäluokat ovat valmistuneet ovat tutkinnot olleet väärälle alalle. Maailmantalouden disruptiokellotaajuus nousee koko ajan, joten voisi olla aika alkaa katsoa ammattitaitotarpeita jos ei maailman, niin ainakin Euroopan tasolla eikä vain Suomen. DI-opinnot ovat joidenkin mielestä liian vaikeita, mutta alan työntekijöitä palkkaavana minusta esim. softa-DI:ksi valmistuu Suomesta liian helposti. Tutkinnon pitäisi määritellä osaamistaso, josta ei kenenkään opiskelijan kohdalla tingitä. Tietystä korkeakoulusta olisi parempi valmistua huomattavasti vähemmän noita diplomi-insinöörejä, kuin että niitä on iso lauma, joiden osaamisesta ei voi tuleva työnantaja odottaa yhtään mitään. Yliopistojen välille pitäisi saada merkittäviä tasoeroja, jotta tutkinnoilla paremmista kouluista olisi kansainvälisesti enemmän merkitystä.
Juu, ei kai sen työvoiman tarpeen arvioinnin tarvitse välttämättä kotimaahan rajoittua, ainakaan sellaisilla aloilla joilla on odotettavissa paljon työvoiman liikkuvuutta.

Siitä olen samaa mieltä että tutkintojen tason ei pitäisi antaa pudota enää yhtään alemmas kuin se on jo pudonnut, mielellään sitä saisi nostaa. Mieluummin kuin lähtisin tarkoituksellisesti hakemaan yliopistojen välille tasoeroja, lähtisin karsimaan Suomen ylisuurta yliopistoverkostoa. Tekniikan opetukseen riittäisi Suomessa yksi koulu, lääkiksiä voisi olla pari-kolme, ja monialaisia yliopistoja ehkä kolme-neljä, joista kullakin olisi jokin selkeä vahvuusalue. Silloin nämä koulut voisivat olla Euroopan mittakaavassa melko korkealle sijoittuneita. En näe mitään arvoa siinä että jokaisessa kylässä on joku pieni yliopisto jossa tehdään suurelta osin luokatonta tutkimusta ja opetetaan 20v vanhojen piirtoheitinkalvojen pohjalta.
 
DI-opiskelijoiden ongelma johtuu suurelta osin siitä, että lähtötaso ei ole mitä pitäisi. Ihan perusmatikoissa on valtavia ongelmia monella ja yliopistot järjestää kertauskursseja ja vaikka mitä harjoituksia kertaamista varten. Samaan aikaan pitäisi oppia melkoinen määrä uutta. Kyllä tuo asettaa melkoiset haasteet oppimiskyvylle ja varsinkin asioiden ymmärtämiselle.

Jos perusopinnot saa suoritettua hyvin, vieläpä niin että ymmärtää jotain oikeasti, loppukin menee varmasti.

Ongelma on jo edellisillä koulutusasteilla enkä oikein keksi mitä korkeakoulussa voitaisiin tehdä enempää.
 
DI-opiskelijoiden ongelma johtuu suurelta osin siitä, että lähtötaso ei ole mitä pitäisi. Ihan perusmatikoissa on valtavia ongelmia monella ja yliopistot järjestää kertauskursseja ja vaikka mitä harjoituksia kertaamista varten. Samaan aikaan pitäisi oppia melkoinen määrä uutta. Kyllä tuo asettaa melkoiset haasteet oppimiskyvylle ja varsinkin asioiden ymmärtämiselle.

Jos perusopinnot saa suoritettua hyvin, vieläpä niin että ymmärtää jotain oikeasti, loppukin menee varmasti.

Ongelma on jo edellisillä koulutusasteilla enkä oikein keksi mitä korkeakoulussa voitaisiin tehdä enempää.
Juu, matemaattisissa aineissa ongelma on koko länsimaiden laajuinen, nuoria ei vain kertakaikkiaan kiinnosta opiskella matematiikkaa. Sitten kun lukiossa ei opita mitään, eikä tekniikan tai luonnontieteiden aloille ole juurikaan hakijoita, niin korkeakoulut joutuvat ottamaan sisään epämotivoituneita ja lahjattomia opiskelijoita. Samalla on valtava paine saada nämä valmistumaan nopeasti, joka johtaa siihen että tutkintojen taso laskee. Kai se ratkaisu pitäisi jotenkin lähteä peruskoulusta/lukiosta, joissa nuoret saataisiin kiinnostumaan matemaattisista aineista. Aasiassa tätä ongelmaa ei käsittääkseni samalla tavalla ilmene.

Edit: kenties aasiassa nähdään matemaattisten aineiden osaaminen lahjakkaille nuorille keinona yhteiskunnallisen statuksen ja hyvinvoinnin nousuun. Länsimaissa näin ei taida oikein olla.
 
Symbiania kun opiskelet niin on varma työ!

Viesti lähetetty 2007.
 
Trendihän on ollut monella alalla siihen suuntaan, että sekä opiskelija, että oppilaitos joutuvat miettimään koulutusta aikaisempaan verrattuna uudella tavalla. Opiskelijan tulisi varsin varhaisessa vaiheessa tiedostaa omat kykynsä ja kiinnostuksen kohteensa, ja pyrkiä rakentamaan opintonsa tätä silmällä pitäen, kun taas oppilaitoksen tulisi osata järjestää opetus ja opintojen ohjaus entistä enemmän tehokasta työllistymistä tukevaksi. Opiskelijan tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että pitäisi olla ihan oikeasti joku konkreettinen käsitys omasta työllistymisesta paljon aikaisemmin, kuin 2kk ennen valmistumista. Viimeksi mainitussa on ollut alakohtaisesti suuria ongelmia, kun työelämään siirtyminen koetaan jopa ahdistavaksi.

Tämä koskee yhtälailla myös opiskelupaikkaa valitsevaa ihmistä, kun sellaiset paperit, joilla kävellään vaan suoraan töihin alkavat olemaan entistä harvemmassa.
 
Se isoin ero on mielestäni siinä, että toisille se opiskeltava aihe on henki ja elämä, ja toiset käyvät koulua valmistuakseen 9-to-5 ammattiin. Edellisille joku matematiikan perustaitojen puutteellisuus ei voi olla kuin tilapäinen hidaste, jälkimmäiselle ryhmälle taas ylipääsemätön Mount Motivaatiopuute.
 
Jotain fysiikkaa pääsee melko helpolla yliopistoon opiskelemaan, mutta uskallan veikata että se silti olisi monelle melko vaativaa vaikka sisäänpääsy onkin helpompaa kuin lääkikseen tai oikikseen. Btw, kuinka monen eri koulun opiskelijoille maksetaan opintotuen lisäksi päivärahaa? Ainakin mpkk tulee mieleen. Sellaset 500 euroa kuussa.

Jos koulutusmäärät vaikka kymmenkertaistettaisiin nykyisestä, niin valmistuvat lääkärit olisivat aivan yhtä päteviä kuin nykyisinkin
Liekkö ihan näinkään? Lääkisten koulutusmääriähän on nostettu, mutta opetukseen käytettäviä resursseja ei. Jotan massaluentoja varmasti voi vetää kunhan vaan luentosaliin mahtuu (tietääkseni ahdasta on jo nyt), mutta mites esimerkiksi käytännön toimenpiteiden harjottelu jossa jonkun pitäisi opastaa ja valvoa sitä toimenpidettä, mutta kun ei riitä opettajia valvomaan? Toki jos opetukseen käytettäviä resursseja nostetaan samalla niin eihän siinä sitten mitään.
 
Liekkö ihan näinkään? Lääkisten koulutusmääriähän on nostettu, mutta opetukseen käytettäviä resursseja ei. Jotan massaluentoja varmasti voi vetää kunhan vaan luentosaliin mahtuu (tietääkseni ahdasta on jo nyt), mutta mites esimerkiksi käytännön toimenpiteiden harjottelu jossa jonkun pitäisi opastaa ja valvoa sitä toimenpidettä, mutta kun ei riitä opettajia valvomaan? Toki jos opetukseen käytettäviä resursseja nostetaan samalla niin eihän siinä sitten mitään.
No tätä tottakai tarkoitin. Tuo sijoitus maksaisi itsensä takaisin hyvin nopeasti, kun terveydenhuollon kustannukset laskisivat lääkärien saatavuuden parantuessa ja palkkakulujen laskiessa. Kymmenkertaistaminen nyt olisi todellisuudessa toki liikaa, mutta olisikohan about 50-100% lisää opiskelupaikkoja nykyiseen nähden sellainen jotakuinkin realistinen määrä.
 
Dopey sanoi:
Se isoin ero on mielestäni siinä, että toisille se opiskeltava aihe on henki ja elämä, ja toiset käyvät koulua valmistuakseen 9-to-5 ammattiin. Edellisille joku matematiikan perustaitojen puutteellisuus ei voi olla kuin tilapäinen hidaste, jälkimmäiselle ryhmälle taas ylipääsemätön Mount Motivaatiopuute.
Tuosta on muuten yksi ihan mielenkiintoinen työn psykologian tutkimus, kun työntekijöissä näytettiin olevan ns. pakkoduunari-, uraohjus- ja kutsumusammattityypit. Tuo on asiana varsin intuitiivinen, mutta onpahan ihan tutkittukin. Olen myös melko varma, että jonkinlaista vastaavaa tyypittelyä on jo opiskelijoidenkin joukossa, vaikka heillä ei omasta työelämäkuvastaan välttämättä olekaan vielä sen tarkempaa käsitystä.

Mainittua tutkimusta voi vilkaista täältä, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan: http://mina.education.ucsb.edu/janeconoley/ed197/documents/WrzesniewskiJobsCareersandCallings.pdf
 
Lukio on hyvä valinta peruskoulun jälkeen opiskelupaikaksi pelkästään sen joustavuuden takia. Jätin viime lukuvuoden viimeisen jakson ja tämän vuoden ensimmäisen, parhailllaan käynnissä olevan jakson pois. En laiskuudestani vaan siitä että saan tehtyä melkoiset rahat varsinkin nyt syksyllä. Eli menin puolitoista kuukautta ennen kavereitani kesätöihin.

Se että jätin nämät kaksi jaksoa pois ei juurikaan kuormita muita jaksoja paljoakaan, koska minulla on 3,5 vuoden suunnitelma. Omasta mielestäni minulla on todella hyvä kesäduunipaikka, sellainen josta oikeasti pidän ja rahaakin tulee ihan mukavalla tahdilla. Jos nyt siitä summasta puhutaan niin se on jonkun verran yli 2000€/kk nettona, sisältyy siis ylitöitä, korvauksia jne. (Ei kesätöistä nuorille makseta monestikkaan mitään 3k-4k€/kk vaikka monet netin keskustelupalstoilla sellaista huutelevatkin.)

No tuossa oli vasta yksi tekijä josta saan rahaa. Olen myös mukana NY-yrittäjyystoiminnassa. Tässä saa siis ansaita 11 850€/vuosi (NY-yrityksen tulot ja muut tulot) ennen kuin opintotuki pienenee. Teen siis kaikenlaista muuta pientä hommaa mm. ruohonleikkausta, puutarhanhoitoa, lumen lookausta, marjanpoimintaa jne. Ja ympäri vuoden on toimintaa joskus vähän liikaakin. Mutta tämä NY-toiminta on verotonta 8500€ asti niin vaikka nämät ovat vain pieniä hanttihommia niin kyllä niistä rahaa kertyy nelinumeroiseksi luvuksi asti vuodessa.
Olen paikkakunnallani ainut joka tekee tätä hommaa, joten se on varmaan yksi syy miksi menee hyvin.

Eikä tässä vielä kaikki. :) Tällä hetkellä en siis ole vielä lukiossa koska jätin tämän jakson pois. En myöskään ole tuossa samaisessa kestyöpaikassa missä olin elokuuhun asti.

Mitä minä teen nyt? No edelleenkin minulla on tuo NY-toiminta pienenä juttuna taustalla mutta nyt teen sellaista juttua josta ne oikeat rahat tehdään, nimittäin marjanpoiminta. :D Pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa pomin nyt tämän reilun kuukauden ajan. Verotonta tämäkin toiminta kun yksityisille menee lähes kaikki.
Monet keski-ikäiset ja vanhemmatkin maksavat monesti jopa kaksinkertaisen määrän esimerkiksi puhdistetusta mustikkaämpäristä. Pyydän yleensä siitä 35€ mutta monet maksavat 50€ ja vetoavat siihen että on se hienoa että edes joku nuori viitsii käydä tuolla metsässä itikoiden purtavana. No sitä se pitkälti onkin ilman "ohovia" mutta hyvien varusteiden ja reippaan mielen avulla sitä rahaa tehdään.

Tuollaisessa ämpärillisestä mustikkaa maksetaan yleensä se n. 40€ ja noin 1,5h kestää poimimisessa ja puhdistamisessa koneella kokonaan puhtaaksi kun vetää meiningillä. Parhaimmillaan olen päässyt yli 300 euroon päivässä. 100€/päivä ei ole homma eikä mikään.

No itse kyllä tunnustan että asun kotona ja syön vanhempien ruokaa. Vaatteet, elektroniikan yms. maksan itse. Sitä pienennettyä opintotukea en nosta kun en sitä yksinkertaisesti tarvitse, menkööt sellaisille jotka sitä rahaa oikeasti tarvitsevat, kyllä mamut. :D

No, nuista lihavoidusta lauseista voikin sitten jo päätellä jotain siitä että kuinka paljon minä teen rahaa ns. kesätöistä ja pääosinhan kesällä kaikki nämät hommat teenkin. Periaatteessa saan kaikki rahani verottomana koska ainut paikka josta maksan veroa on tuo varsinainen työpaikka. Ja siinäkin korvaukset kattavat verojen osuuden. :) esim lomakorvaus 11%.

Kavereiden mielestä tuntuu ihan helvetin oudolta että hypin päivät pitkä mettissä kun he taas hikoilevat koulussa. No saattaahan se ilme muuttua kun tulen kouluun Applen koko helvetin tuotevalikoiman kanssa. ;)

En mä kuitenkaan pelkästään töitä tee, on aikaa muuhunkin, harrastuksiin, kavereihin jne. Jos siltä tuntuu että haluan lähtä vaikka joihinkin festareille kavereitteni kanssa niin menen. Ei nuoruutta kannata tuhlata pelkästään tuolla metsässä. :D

Opiskelut kuitenkin ovat se ykkönen vaikka saan kuitenkin varsinkin nyt syksyllä palkan, joka on verrattavissa oman lukion rehtorini palkaan ja moniin muihin ns. huippuammatteihin. http://iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288489788115.html

Ei tää rahanteko vaikeeta oo jos vähänkään viitsii, hyvät olosuhteet ja kärsivällisyyttä.

Mut joo tässä tää eli en oo köyhä omasta mielestäni, mites te?

Ps. Mamut ja opiskelijat metsiin perkele! :dance:
 
Lukio on hyvä valinta peruskoulun jälkeen opiskelupaikaksi pelkästään sen joustavuuden takia. Jätin viime lukuvuoden viimeisen jakson ja tämän vuoden ensimmäisen, parhailllaan käynnissä olevan jakson pois. En laiskuudestani vaan siitä että saan tehtyä melkoiset rahat varsinkin nyt syksyllä. Eli menin puolitoista kuukautta ennen kavereitani kesätöihin.

Se että jätin nämät kaksi jaksoa pois ei juurikaan kuormita muita jaksoja paljoakaan, koska minulla on 3,5 vuoden suunnitelma. Omasta mielestäni minulla on todella hyvä kesäduunipaikka, sellainen josta oikeasti pidän ja rahaakin tulee ihan mukavalla tahdilla. Jos nyt siitä summasta puhutaan niin se on jonkun verran yli 2000€/kk nettona, sisältyy siis ylitöitä, korvauksia jne. (Ei kesätöistä nuorille makseta monestikkaan mitään 3k-4k€/kk vaikka monet netin keskustelupalstoilla sellaista huutelevatkin.)

No tuossa oli vasta yksi tekijä josta saan rahaa. Olen myös mukana NY-yrittäjyystoiminnassa. Tässä saa siis ansaita 11 850€/vuosi (NY-yrityksen tulot ja muut tulot) ennen kuin opintotuki pienenee. Teen siis kaikenlaista muuta pientä hommaa mm. ruohonleikkausta, puutarhanhoitoa, lumen lookausta, marjanpoimintaa jne. Ja ympäri vuoden on toimintaa joskus vähän liikaakin. Mutta tämä NY-toiminta on verotonta 8500€ asti niin vaikka nämät ovat vain pieniä hanttihommia niin kyllä niistä rahaa kertyy nelinumeroiseksi luvuksi asti vuodessa.
Olen paikkakunnallani ainut joka tekee tätä hommaa, joten se on varmaan yksi syy miksi menee hyvin.

Eikä tässä vielä kaikki. :) Tällä hetkellä en siis ole vielä lukiossa koska jätin tämän jakson pois. En myöskään ole tuossa samaisessa kestyöpaikassa missä olin elokuuhun asti.

Mitä minä teen nyt? No edelleenkin minulla on tuo NY-toiminta pienenä juttuna taustalla mutta nyt teen sellaista juttua josta ne oikeat rahat tehdään, nimittäin marjanpoiminta. :D Pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa pomin nyt tämän reilun kuukauden ajan. Verotonta tämäkin toiminta kun yksityisille menee lähes kaikki.
Monet keski-ikäiset ja vanhemmatkin maksavat monesti jopa kaksinkertaisen määrän esimerkiksi puhdistetusta mustikkaämpäristä. Pyydän yleensä siitä 35€ mutta monet maksavat 50€ ja vetoavat siihen että on se hienoa että edes joku nuori viitsii käydä tuolla metsässä itikoiden purtavana. No sitä se pitkälti onkin ilman "ohovia" mutta hyvien varusteiden ja reippaan mielen avulla sitä rahaa tehdään.

Tuollaisessa ämpärillisestä mustikkaa maksetaan yleensä se n. 40€ ja noin 1,5h kestää poimimisessa ja puhdistamisessa koneella kokonaan puhtaaksi kun vetää meiningillä. Parhaimmillaan olen päässyt yli 300 euroon päivässä. 100€/päivä ei ole homma eikä mikään.

No itse kyllä tunnustan että asun kotona ja syön vanhempien ruokaa. Vaatteet, elektroniikan yms. maksan itse. Sitä pienennettyä opintotukea en nosta kun en sitä yksinkertaisesti tarvitse, menkööt sellaisille jotka sitä rahaa oikeasti tarvitsevat, kyllä mamut. :D

No, nuista lihavoidusta lauseista voikin sitten jo päätellä jotain siitä että kuinka paljon minä teen rahaa ns. kesätöistä ja pääosinhan kesällä kaikki nämät hommat teenkin. Periaatteessa saan kaikki rahani verottomana koska ainut paikka josta maksan veroa on tuo varsinainen työpaikka. Ja siinäkin korvaukset kattavat verojen osuuden. :) esim lomakorvaus 11%.

Kavereiden mielestä tuntuu ihan helvetin oudolta että hypin päivät pitkä mettissä kun he taas hikoilevat koulussa. No saattaahan se ilme muuttua kun tulen kouluun Applen koko helvetin tuotevalikoiman kanssa. ;)

En mä kuitenkaan pelkästään töitä tee, on aikaa muuhunkin, harrastuksiin, kavereihin jne. Jos siltä tuntuu että haluan lähtä vaikka joihinkin festareille kavereitteni kanssa niin menen. Ei nuoruutta kannata tuhlata pelkästään tuolla metsässä. :D

Opiskelut kuitenkin ovat se ykkönen vaikka saan kuitenkin varsinkin nyt syksyllä palkan, joka on verrattavissa oman lukion rehtorini palkaan ja moniin muihin ns. huippuammatteihin. 5000?/kk verottomana käteen - kovin marjanpoimija tienaa paremmin kuin lääkäri - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

Ei tää rahanteko vaikeeta oo jos vähänkään viitsii, hyvät olosuhteet ja kärsivällisyyttä.

Mut joo tässä tää eli en oo köyhä omasta mielestäni, mites te?

Ps. Mamut ja opiskelijat metsiin perkele! :dance:

Miten tämä upea tarina liittyy ketjun aiheeseen? Asut kotona, lukio on telakalla ja keräät marjoja ilman kuittia?
 
Miten tämä upea tarina liittyy ketjun aiheeseen? Asut kotona, lukio on telakalla ja keräät marjoja ilman kuittia?

Halu aiheuttaa kateutta.

Sekä.
troll1.jpg
 
Back
Ylös Bottom