Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kaverini on lääkäri, sanoi että pääsykoe on lääkiksen vaikein tentti, itseasiassa ainoa vaikea tentti.
Oliks sulla joku pointti? Ihan oikeasti se lääkis on aika helppo koulu suorittaa, mitään kovin abstraktia ja/tai aivotyötä vaativaa sisältöä ei ole. Näkeehän sen jo siitä että alottaneista lähes jokainen valmistuu tavoiteajassa.Mä olen muuten astronautti, vittu että lentäminen on helppoa.
Kannattaa olla tosi kriittinen näissä, sillä kilpailuhan laskisi olemassaolevien lakimiesten arvoa ja samalla tuloja.
Oliks sulla joku pointti? Ihan oikeasti se lääkis on aika helppo koulu suorittaa, mitään kovin abstraktia ja/tai aivotyötä vaativaa sisältöä ei ole. Näkeehän sen jo siitä että alottaneista lähes jokainen valmistuu tavoiteajassa.
Muuten samaa mieltä, mutta tuosta boldatusta kohdasta en. Meidän teollisuus on huutanut noita tarpeitansa jo ajan sivu, ja aina kun 1. ikäluokat ovat valmistuneet ovat tutkinnot olleet väärälle alalle. Maailmantalouden disruptiokellotaajuus nousee koko ajan, joten voisi olla aika alkaa katsoa ammattitaitotarpeita jos ei maailman, niin ainakin Euroopan tasolla eikä vain Suomen. DI-opinnot ovat joidenkin mielestä liian vaikeita, mutta alan työntekijöitä palkkaavana minusta esim. softa-DI:ksi valmistuu Suomesta liian helposti. Tutkinnon pitäisi määritellä osaamistaso, josta ei kenenkään opiskelijan kohdalla tingitä. Tietystä korkeakoulusta olisi parempi valmistua huomattavasti vähemmän noita diplomi-insinöörejä, kuin että niitä on iso lauma, joiden osaamisesta ei voi tuleva työnantaja odottaa yhtään mitään. Yliopistojen välille pitäisi saada merkittäviä tasoeroja, jotta tutkinnoilla paremmista kouluista olisi kansainvälisesti enemmän merkitystä.Millään tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä koulutuspolitiikan kannalta. Ei ole mitään järkeä alkaa arvottaa jotain tutkintoja sen perusteella, miten "vaikeaa" niiden suorittaminen on. Opiskelijoille pitäisi pyrkiä opettamaan ne asiat, jotka ovat kyseisen tutkinnon ja siihen liittyvien työtehtävien ja asiantuntijuuden kannalta oleellisia. Opiskelijamäärät pitäisi pyrkiä suhteuttamaan kyseisen alan odotettuun työvoiman tarpeeseen, ja sitten pääsykokeilla tai jollain muulla keinolla pyrkiä valitsemaan halukkaista opiskelijoista ne, jotka todennäköisimmin kykenevät nämä tavoitellut asiat oppimaan.
Kyllä, suurimmaksi osaksi. Mutta on niitä sellaisiakin opintoja joissa merkittävä osa opiskelijoista ei vain pärjää, ja siten vaihtaa pääainetta tai lopettaa. Tämä ei tietenkään ole mitenkään toivottava tilanne, ja kertoo opiskelijavalinnan epäonnistumisesta, mikä puolestaan johtuu yleensä siitä että näille aloille on helppo päästä sisään koska kiinnostuneita ja päteviä hakijoita ei ole tarpeeksi. Tällainen on tilanne monella matemaattis-luonnontieteellisellä alalla yliopistoissa, kun sisään pääsee käytännössä kuka vain, mutta opintokokonaisuudet ovat osin sisällöltään melko haastavia.Käsittääkseni tavoiteajoissa pysyminen toteutuu lääkiksen osalta niin hyvin lähinnä sen takia, että opiskelu on varsin koulumuotoista, joten akateeminen vapaus on melko lailla minimissään. Käsittääkseni myös tenttien läpäisy ensimmäisellä kerralla on lääkiksessä varsin suositeltavaa, sillä uusintamahdollisuus menee joko päällekkäin putkessa seuraavan kurssin kanssa tai vaihtoehtoisesti koko reputetun kurssin voi suorittaa vuoden päästä uudelleen. Kurssien oikeaan vaativuustasoon en osaa ottaa kantaa.
Muilla, "vapaammilla" tieteenaloilla kykenemättömyys pysyä tavoiteajoissa johtuu mielestäni opintojen ylisuuren vaatimustason sijaan suurimmaksi osaksi a) opiskelijan omasta haahuilusta ja slarvaamisesta opintojen suhteen ja b) osittain ainakin pääkaupunkiseudulla käytännössä pakollisesta opintojen ohella työskentelystä.
Juu, ei kai sen työvoiman tarpeen arvioinnin tarvitse välttämättä kotimaahan rajoittua, ainakaan sellaisilla aloilla joilla on odotettavissa paljon työvoiman liikkuvuutta.Muuten samaa mieltä, mutta tuosta boldatusta kohdasta en. Meidän teollisuus on huutanut noita tarpeitansa jo ajan sivu, ja aina kun 1. ikäluokat ovat valmistuneet ovat tutkinnot olleet väärälle alalle. Maailmantalouden disruptiokellotaajuus nousee koko ajan, joten voisi olla aika alkaa katsoa ammattitaitotarpeita jos ei maailman, niin ainakin Euroopan tasolla eikä vain Suomen. DI-opinnot ovat joidenkin mielestä liian vaikeita, mutta alan työntekijöitä palkkaavana minusta esim. softa-DI:ksi valmistuu Suomesta liian helposti. Tutkinnon pitäisi määritellä osaamistaso, josta ei kenenkään opiskelijan kohdalla tingitä. Tietystä korkeakoulusta olisi parempi valmistua huomattavasti vähemmän noita diplomi-insinöörejä, kuin että niitä on iso lauma, joiden osaamisesta ei voi tuleva työnantaja odottaa yhtään mitään. Yliopistojen välille pitäisi saada merkittäviä tasoeroja, jotta tutkinnoilla paremmista kouluista olisi kansainvälisesti enemmän merkitystä.
Juu, matemaattisissa aineissa ongelma on koko länsimaiden laajuinen, nuoria ei vain kertakaikkiaan kiinnosta opiskella matematiikkaa. Sitten kun lukiossa ei opita mitään, eikä tekniikan tai luonnontieteiden aloille ole juurikaan hakijoita, niin korkeakoulut joutuvat ottamaan sisään epämotivoituneita ja lahjattomia opiskelijoita. Samalla on valtava paine saada nämä valmistumaan nopeasti, joka johtaa siihen että tutkintojen taso laskee. Kai se ratkaisu pitäisi jotenkin lähteä peruskoulusta/lukiosta, joissa nuoret saataisiin kiinnostumaan matemaattisista aineista. Aasiassa tätä ongelmaa ei käsittääkseni samalla tavalla ilmene.DI-opiskelijoiden ongelma johtuu suurelta osin siitä, että lähtötaso ei ole mitä pitäisi. Ihan perusmatikoissa on valtavia ongelmia monella ja yliopistot järjestää kertauskursseja ja vaikka mitä harjoituksia kertaamista varten. Samaan aikaan pitäisi oppia melkoinen määrä uutta. Kyllä tuo asettaa melkoiset haasteet oppimiskyvylle ja varsinkin asioiden ymmärtämiselle.
Jos perusopinnot saa suoritettua hyvin, vieläpä niin että ymmärtää jotain oikeasti, loppukin menee varmasti.
Ongelma on jo edellisillä koulutusasteilla enkä oikein keksi mitä korkeakoulussa voitaisiin tehdä enempää.
Liekkö ihan näinkään? Lääkisten koulutusmääriähän on nostettu, mutta opetukseen käytettäviä resursseja ei. Jotan massaluentoja varmasti voi vetää kunhan vaan luentosaliin mahtuu (tietääkseni ahdasta on jo nyt), mutta mites esimerkiksi käytännön toimenpiteiden harjottelu jossa jonkun pitäisi opastaa ja valvoa sitä toimenpidettä, mutta kun ei riitä opettajia valvomaan? Toki jos opetukseen käytettäviä resursseja nostetaan samalla niin eihän siinä sitten mitään.Jos koulutusmäärät vaikka kymmenkertaistettaisiin nykyisestä, niin valmistuvat lääkärit olisivat aivan yhtä päteviä kuin nykyisinkin
No tätä tottakai tarkoitin. Tuo sijoitus maksaisi itsensä takaisin hyvin nopeasti, kun terveydenhuollon kustannukset laskisivat lääkärien saatavuuden parantuessa ja palkkakulujen laskiessa. Kymmenkertaistaminen nyt olisi todellisuudessa toki liikaa, mutta olisikohan about 50-100% lisää opiskelupaikkoja nykyiseen nähden sellainen jotakuinkin realistinen määrä.Liekkö ihan näinkään? Lääkisten koulutusmääriähän on nostettu, mutta opetukseen käytettäviä resursseja ei. Jotan massaluentoja varmasti voi vetää kunhan vaan luentosaliin mahtuu (tietääkseni ahdasta on jo nyt), mutta mites esimerkiksi käytännön toimenpiteiden harjottelu jossa jonkun pitäisi opastaa ja valvoa sitä toimenpidettä, mutta kun ei riitä opettajia valvomaan? Toki jos opetukseen käytettäviä resursseja nostetaan samalla niin eihän siinä sitten mitään.
Tuosta on muuten yksi ihan mielenkiintoinen työn psykologian tutkimus, kun työntekijöissä näytettiin olevan ns. pakkoduunari-, uraohjus- ja kutsumusammattityypit. Tuo on asiana varsin intuitiivinen, mutta onpahan ihan tutkittukin. Olen myös melko varma, että jonkinlaista vastaavaa tyypittelyä on jo opiskelijoidenkin joukossa, vaikka heillä ei omasta työelämäkuvastaan välttämättä olekaan vielä sen tarkempaa käsitystä.Dopey sanoi:Se isoin ero on mielestäni siinä, että toisille se opiskeltava aihe on henki ja elämä, ja toiset käyvät koulua valmistuakseen 9-to-5 ammattiin. Edellisille joku matematiikan perustaitojen puutteellisuus ei voi olla kuin tilapäinen hidaste, jälkimmäiselle ryhmälle taas ylipääsemätön Mount Motivaatiopuute.
Lukio on hyvä valinta peruskoulun jälkeen opiskelupaikaksi pelkästään sen joustavuuden takia. Jätin viime lukuvuoden viimeisen jakson ja tämän vuoden ensimmäisen, parhailllaan käynnissä olevan jakson pois. En laiskuudestani vaan siitä että saan tehtyä melkoiset rahat varsinkin nyt syksyllä. Eli menin puolitoista kuukautta ennen kavereitani kesätöihin.
Se että jätin nämät kaksi jaksoa pois ei juurikaan kuormita muita jaksoja paljoakaan, koska minulla on 3,5 vuoden suunnitelma. Omasta mielestäni minulla on todella hyvä kesäduunipaikka, sellainen josta oikeasti pidän ja rahaakin tulee ihan mukavalla tahdilla. Jos nyt siitä summasta puhutaan niin se on jonkun verran yli 2000€/kk nettona, sisältyy siis ylitöitä, korvauksia jne. (Ei kesätöistä nuorille makseta monestikkaan mitään 3k-4k€/kk vaikka monet netin keskustelupalstoilla sellaista huutelevatkin.)
No tuossa oli vasta yksi tekijä josta saan rahaa. Olen myös mukana NY-yrittäjyystoiminnassa. Tässä saa siis ansaita 11 850€/vuosi (NY-yrityksen tulot ja muut tulot) ennen kuin opintotuki pienenee. Teen siis kaikenlaista muuta pientä hommaa mm. ruohonleikkausta, puutarhanhoitoa, lumen lookausta, marjanpoimintaa jne. Ja ympäri vuoden on toimintaa joskus vähän liikaakin. Mutta tämä NY-toiminta on verotonta 8500€ asti niin vaikka nämät ovat vain pieniä hanttihommia niin kyllä niistä rahaa kertyy nelinumeroiseksi luvuksi asti vuodessa.
Olen paikkakunnallani ainut joka tekee tätä hommaa, joten se on varmaan yksi syy miksi menee hyvin.
Eikä tässä vielä kaikki. Tällä hetkellä en siis ole vielä lukiossa koska jätin tämän jakson pois. En myöskään ole tuossa samaisessa kestyöpaikassa missä olin elokuuhun asti.
Mitä minä teen nyt? No edelleenkin minulla on tuo NY-toiminta pienenä juttuna taustalla mutta nyt teen sellaista juttua josta ne oikeat rahat tehdään, nimittäin marjanpoiminta. :D Pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa pomin nyt tämän reilun kuukauden ajan. Verotonta tämäkin toiminta kun yksityisille menee lähes kaikki.
Monet keski-ikäiset ja vanhemmatkin maksavat monesti jopa kaksinkertaisen määrän esimerkiksi puhdistetusta mustikkaämpäristä. Pyydän yleensä siitä 35€ mutta monet maksavat 50€ ja vetoavat siihen että on se hienoa että edes joku nuori viitsii käydä tuolla metsässä itikoiden purtavana. No sitä se pitkälti onkin ilman "ohovia" mutta hyvien varusteiden ja reippaan mielen avulla sitä rahaa tehdään.
Tuollaisessa ämpärillisestä mustikkaa maksetaan yleensä se n. 40€ ja noin 1,5h kestää poimimisessa ja puhdistamisessa koneella kokonaan puhtaaksi kun vetää meiningillä. Parhaimmillaan olen päässyt yli 300 euroon päivässä. 100€/päivä ei ole homma eikä mikään.
No itse kyllä tunnustan että asun kotona ja syön vanhempien ruokaa. Vaatteet, elektroniikan yms. maksan itse. Sitä pienennettyä opintotukea en nosta kun en sitä yksinkertaisesti tarvitse, menkööt sellaisille jotka sitä rahaa oikeasti tarvitsevat, kyllä mamut. :D
No, nuista lihavoidusta lauseista voikin sitten jo päätellä jotain siitä että kuinka paljon minä teen rahaa ns. kesätöistä ja pääosinhan kesällä kaikki nämät hommat teenkin. Periaatteessa saan kaikki rahani verottomana koska ainut paikka josta maksan veroa on tuo varsinainen työpaikka. Ja siinäkin korvaukset kattavat verojen osuuden. esim lomakorvaus 11%.
Kavereiden mielestä tuntuu ihan helvetin oudolta että hypin päivät pitkä mettissä kun he taas hikoilevat koulussa. No saattaahan se ilme muuttua kun tulen kouluun Applen koko helvetin tuotevalikoiman kanssa. ;)
En mä kuitenkaan pelkästään töitä tee, on aikaa muuhunkin, harrastuksiin, kavereihin jne. Jos siltä tuntuu että haluan lähtä vaikka joihinkin festareille kavereitteni kanssa niin menen. Ei nuoruutta kannata tuhlata pelkästään tuolla metsässä. :D
Opiskelut kuitenkin ovat se ykkönen vaikka saan kuitenkin varsinkin nyt syksyllä palkan, joka on verrattavissa oman lukion rehtorini palkaan ja moniin muihin ns. huippuammatteihin. 5000?/kk verottomana käteen - kovin marjanpoimija tienaa paremmin kuin lääkäri - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat
Ei tää rahanteko vaikeeta oo jos vähänkään viitsii, hyvät olosuhteet ja kärsivällisyyttä.
Mut joo tässä tää eli en oo köyhä omasta mielestäni, mites te?
Ps. Mamut ja opiskelijat metsiin perkele! :dance: