Opiskelijoiden köyhä elämä..

[Deleted member 96894]

Siis jos keskeytät opinnot vaikka 3 vuoden jälkeen, niin sulta peritään 3 vuoden opintotuet takaisin?

Tääkö sun mielestä motivois niitä vähemmän teräviä keskeyttään, eikä jäämään ikiopiskelijoiks vaikka pankkilainalla, tai yrittään tutkintoa läpi jollain höpöhöpökurssikokoonpanolla?

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Eikä ydinfysiikka voi olla monimutkaista, koska ydinfyysikot tekee sitä päivittäin.

Uskoisin itse selviäväni siitä hevosenharjauskurssista helpommalla kun lääkiksestä, vaikka sukimisen erikoistekniikoista olisikin arvostelu.

Siis mitä sä nyt oikein selität? Sisäänpääsyn hankaluus on suoraan verrannollinen hakijamääriin ja kyseisen alan erittäin suosittuun asemaan. Sisäänpäästäkseen täytyy siis olla parempi kuin suuri osa hakijoista, vaikka suuri osa hakijoista varmasti opinnoista selviäisikin. Mä en mistään hevosenharjauskursseista ole puhunut, mutta tervemenoa vain sellaiselle jos koet asian olevan lähellä sydäntäsi.

Lääkiksessä opiskelevat kaverini eivät ole kirjoittaneet yhtään kummempia (jopa huonompia) papereita kuin diplomi-insinööreiksi lukevat ja paljon enemmän kaverit tuntuu teknillisissä yliopistoissa tuskastelevan kurssien kanssa kuin lääkiksessä.

 

[tomps123]

pesupallo: pointtina on se, että epäpätevä henkilö pääsee useiden yrittämisten jälkeen sun mainitsemallesi "vaikealle" opintolinjalle. Hän haalii opintopisteitä helpoimmista kursseista ja saa tätä ehdottamaasi korkeampaa opintotukea (koska opintolinja on niin vaikea), mutta sitten kun helpoimmat pisteet on kaikki poimittu, ei hän enää kykene niitä saamaan: hylsyjä tulee ja hän lopettaa opinnot --> saako hän pitää tämän korkeamman opintotuen, vai pitäisikö hänen maksaa takaisin tämä "vaikeuskertoimen" osuus, koska hän ei selvästikään sitä olisi ansainnut?

En ehkä välttämättä ole täysin perillä sun näkemyksestäsi tämän vaikeuden suhteen, mutta voisitko valottaa vähän? Eli miten sun mielestä opintotuki pitäisi rakentaa opintojen haastavuuden ympärille? Sua nyt ilm. vituttaa, että sä sait saman opintotuen sun yybervaikeista opinnoistas kun itä-karjalan amk:n heppatyttö.

 

[Deleted member 96894]

Siis jos keskeytät opinnot vaikka 3 vuoden jälkeen, niin sulta peritään 3 vuoden opintotuet takaisin?

- - - Updated - - -

ya-ta tarkoitin, että mun mielestä ei ole järkevää pidentää toisten kouluttamista (kun sanoit että sun verovaroilla voitaisiin kouluttaa joitan ihmisiä pidempään jotta saataisiin pätevämpää väkee tms), vaan tehostaa koulutusta juurikin näiden pesupallon mainitsemien hevosharjauskurssien poistamisella. Monessa koulutushaarassa on turhia ja tulevalle ammatille turhia opintovaihtoehtoja ihan vaan sen takia, että lain mukaan koulutustutkinto x vaatii opintopisteitä määrän y.

Tiettyjen alojen erikoisosaaminen vaatii pitkää koulutusta. Me tarvitaan niitä erikoisosaajia. Kyllä, mun verovaroja saa käyttää mun puolesta niihin pitkiin koulutuksiin. Se on totta että turhia mukakoulutuksia sais vähentää, mutta en ihan ekana alottais vaikka lekureista jos turhia tutkintoja leikkaisin. Ennemmin sitten niitä lyhyitä koulutuksia, joilla kukaan ei työllisty mihinkään. Poliittisen korrektiuden nimissä en nimeä niitä.

 

[tomps123]

Miksi edes osallistut keskusteluun, jos et tiedä edes miten nykyinen opintotukijärjestelmä toimii? Hyvä kehittää asioita, kun ei edes lähtökohta ole tiedossa.

Niin, tämä oli tarkentava kysymys sulle. Vaikea ilm. vastata? Mun mielestä opintojen keskeyttämisestä ei tarvitse maksaa koko opiskeluajan tukia takaisin. Tarkoitin siis tilannetta, että opiskelet vaikka 3 vuotta ja keräät kolmen vuoden opintopisteet --> olet oikeutettu tukeen koska tulee se ~5op/kk. Jos tämän jälkeen keskeytät opinnot, niin ei kai niitä 3 vuoden tukia sulta enää peritä takaisin? Ainoastaan katkaistaan tuki.

Tunnut asettuvan omassa arvomaailmassasi kovin korkealle ja sulle kuuluisi sun mielestä enemmän kuin muille. Oletko vihainen yhteiskunnalle?

Tääkö sun mielestä motivois niitä vähemmän teräviä keskeyttään, eikä jäämään ikiopiskelijoiks vaikka pankkilainalla, tai yrittään tutkintoa läpi jollain höpöhöpökurssikokoonpanolla?

Tämä nyt ei ollut mikään johtopäätös, vaan kysymys. Siksi laitoin siihen KYSYMYSMERKIN.

- - - Updated - - -

Tiettyjen alojen erikoisosaaminen vaatii pitkää koulutusta. Me tarvitaan niitä erikoisosaajia. Kyllä, mun verovaroja saa käyttää mun puolesta niihin pitkiin koulutuksiin. Se on totta että turhia mukakoulutuksia sais vähentää, mutta en ihan ekana alottais vaikka lekureista jos turhia tutkintoja leikkaisin. Ennemmin sitten niitä lyhyitä koulutuksia, joilla kukaan ei työllisty mihinkään. Poliittisen korrektiuden nimissä en nimeä niitä.

Me nyt puhutaan samasta asiasta. Molempien tavoite on saada niitä erikoisosaajia. Ei kai kukaan puhu että lekureiden koulutuksista aloitettaisiin, vaan että koko koulutusjärjestelmä pitäisi uusia. Siihen kuuluu myös lääkikset ja oikikset. Vai onko sulla kokemusta niistä, että siellä on ihan vaan just ne oikeat kurssit riittävän erikoisosaamisen saamiseen? Mulla ei ole kokemusta niistä, mutta en mä näe miksei niitäkin voisi ottaa tarkastelun alle.

 

[hekottaja]

Hyvin suomalainen näkemys, tuollahan sitä mennään jo peruskoulussa, ettei kukaan lahjakkaampi vaan erotu mitenkään. Mitäs v*ttua olet älykäs ja haluat opiskella vaikeita aloja, ei tässä mitään tohtorispellejä ja fyysikkoja tarvita mihinkään, samat säännöt vaan kaikille niin!

Mulle sopii kyllä oikein hyvin että niitä terävimpiä mieliä koulutetaan mun vähäisillä verovaroilla vähän pitempäänkin. Ei yhteiskunnan tärkein intressi varmaan ole siinä, että kansa koulutetaan mahdollisimman halvalla johonkin ammattiin. Ei me varmaan halpatyövoimalla olla viivalle lähdössä kuitenkaan?

Se vaikeamman alan (lääkis, oikis) kouluttaminen yleensä palkitsee yhteiskuntaakin enemmän sitten valmistumisen jälkeen, ei ainoastaan oopiskelijaa.

Miten ei erotu? Lahjakkaammat pääse sisälle ja saavat myöhemmin kovempaa palkkaa. Missä kohtaa sanon, että kaikki pitää kouluttaa? Otin vaan kantaa siihen, miten vaikeammista kursseista pitäisi palkita muka enemmän kuin helpoista, että opiskelijat motivoituisi. Jos ihminen lukee vaikeaa alaa, jolla on hyvä palkkanäkymä, eiköhän tämä motivoi lukemaan. Tuskin kukaan vaikeuden takia vaihtaa huonopalkkaisen hevostenharjauksen opiskeluun?

Edit: Eihän peruskoulussa ole pääsykokeita (yleisesti), joissa katsotaan, kennellä on lahjoja mihinkin. En kyllä yhtään ymmärrä purkaustasi.

Eikä ydinfysiikka voi olla monimutkaista, koska ydinfyysikot tekee sitä päivittäin.

Uskoisin itse selviäväni siitä hevosenharjauskurssista helpommalla kun lääkiksestä, vaikka sukimisen erikoistekniikoista olisikin arvostelu.

Siis mitä sä nyt oikein selität? Sisäänpääsyn hankaluus on suoraan verrannollinen hakijamääriin ja kyseisen alan erittäin suosittuun asemaan. Sisäänpäästäkseen täytyy siis olla parempi kuin suuri osa hakijoista, vaikka suuri osa hakijoista varmasti opinnoista selviäisikin. Mä en mistään hevosenharjauskursseista ole puhunut, mutta tervemenoa vain sellaiselle jos koet asian olevan lähellä sydäntäsi.

Lääkiksessä opiskelevat kaverini eivät ole kirjoittaneet yhtään kummempia (jopa huonompia) papereita kuin diplomi-insinööriksi lukevat ja paljon enemmän kaverit tuntuu teknillisissä yliopistoissa tuskastelevan kurssien kanssa kuin lääkiksessä.

Niin pointti (joka on mielestäni aivan oikea) ya ya:lla taisi olla se, että kun on pääsykokeet, joissa valitaan porukka sisään, tämän sisäänpäässeen porukan mielestä opiskelun pitäisikin pitää opiskelua kohtalaisen helppona. Sehän on valittua eliittiä ymmärtämään niitä asioita. Siksi niiden sana ei paljoa paina asian helppoudesta. Yhtä vähän kuis Einsteinin "jokainen vitun urpokin tajuaa suhteellisuusteoriaa".

Ja YO-kirjoitukset ei ole mikään lopullinen lahjakkuudeen mitta.

Pointti: Jos lukeaa alaa, joka on VAIKEA ja YHTEISKUNNALLe HYÖDYLLINEN, tästä saa yleensä myöhemmin korvauksen palkkana. Jos lukee alaa, joka on VAIKEA ja YHTEISKUNNALLE YHDENTEKEVÄ, on tähän turha kannustaa. Jos taas lukee alaa, joka on helppo, ei tästä tarvitse mitään erityistä palkkiota oli ala hyödyllinen tai ei. Siis kukaan ei tarvitse erityistä palkkiota opintojensa vaikeudesta riippuen.

 

[Pesupallo]

pesupallo: pointtina on se, että epäpätevä henkilö pääsee useiden yrittämisten jälkeen sun mainitsemallesi "vaikealle" opintolinjalle. Hän haalii opintopisteitä helpoimmista kursseista ja saa tätä ehdottamaasi korkeampaa opintotukea (koska opintolinja on niin vaikea), mutta sitten kun helpoimmat pisteet on kaikki poimittu, ei hän enää kykene niitä saamaan: hylsyjä tulee ja hän lopettaa opinnot --> saako hän pitää tämän korkeamman opintotuen, vai pitäisikö hänen maksaa takaisin tämä "vaikeuskertoimen" osuus, koska hän ei selvästikään sitä olisi ansainnut?

En ehkä välttämättä ole täysin perillä sun näkemyksestäsi tämän vaikeuden suhteen, mutta voisitko valottaa vähän? Eli miten sun mielestä opintotuki pitäisi rakentaa opintojen haastavuuden ympärille? Sua nyt ilm. vituttaa, että sä sait saman opintotuen sun yybervaikeista opinnoistas kun itä-karjalan amk:n heppatyttö.

Niin siis kuvailemasi ongelmahan on koulujärjestelmässä eikä opintotukijärjestelmässä. Jos koulu järjestäisi kurssinsa oikein, ei ongelmaa syntyisi, sillä "helpoista" asioista annettaisiin vähemmän opintopisteitä kuin "vaikeista".

No jotain pointteja, mitkä pitäisi ottaa huomioon opintotukea määritellessä:
-Koulun sijainti ja elinkustannukset alueella
-Opintoaste, sillä KTM/DI/yms -opintoihin pitäisi kannustaa enemmän kuin tradenomi/insinööri/yms -opintoihin
-Tutkinnon vaatima kokonaistyömäärä
-Kurssisisältö eli miksi maksamme esim amk:ssa matematiikan kursseista opintotukea, kun kurssisisältö kuuluu lukion oppimäärään?

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Niin pointti (joka on mielestäni aivan oikea) ya ya:lla taisi olla se, että kun on pääsykokeet, joissa valitaan porukka sisään, tämän sisäänpäässeen porukan mielestä opiskelun pitäisikin pitää opiskelua kohtalaisen helppona. Sehän on valittua eliittiä ymmärtämään niitä asioita. Siksi niiden sana ei paljoa paina asian helppoudesta. Yhtä vähän kuis Einsteinin "jokainen vitun urpokin tajuaa suhteellisuusteoriaa".

Olisit samalla vaivalla lukenut mun koko postauksen. Yksinkertaisesti: lääkikseen sisäänpäässeet tyypit ovat kirjoittaneet huonompia/maksimissaan yhtä hyviä papereita lukiosta kuin di:ksi opiskelevatkin, silti heidän puheidensa mukaan koulu on helppoa. DI-opiskelijoilla kun taas on välillä sellaisia kursseja ,joihin täytyy oikeasti opiskella ja päntätä ja silti voi tulla hylsy. Jos lääkis oikeasti olisi "vaikea" koulu, niin luulisi että välillä joku mainitsisi jostain vittumaisen vaikeasta kurssista kun eivät ne opiskelijat mitään einsteineja siellä ole?

Kysymys siis kuuluu: Miksi fiksummat ihmiset taistelee kurssiensa kanssa enemmän teknillisissä yliopistoissa kuin "tyhmemmät" lääkiksessä, jos lääkis kerran on vaikeampi koulu?

Loppukaneettina: Mulle on ihan sama mikä koulu on vaikea ja mikä helppo, kunhan sieltä valmistumisen jälkeen pystyy työelämään siirtymään ja siellä jotain järkevää tekemään. Opintotukijärjestelmä ei 100% varmuudella siirry eriarvoistamaan kursseja ja maksamaan niistä erisuuruista korvausta.

Edit. Lisätään nyt vielä sen verran, että kaikkien, jotka yhteiskunnan varoilla elävät, elämä saa ja pitääkin olla köyhää.

 

[Pesupallo]

Niin, tämä oli tarkentava kysymys sulle. Vaikea ilm. vastata? Mun mielestä opintojen keskeyttämisestä ei tarvitse maksaa koko opiskeluajan tukia takaisin. Tarkoitin siis tilannetta, että opiskelet vaikka 3 vuotta ja keräät kolmen vuoden opintopisteet --> olet oikeutettu tukeen koska tulee se ~5op/kk. Jos tämän jälkeen keskeytät opinnot, niin ei kai niitä 3 vuoden tukia sulta enää peritä takaisin? Ainoastaan katkaistaan tuki.

Tunnut asettuvan omassa arvomaailmassasi kovin korkealle ja sulle kuuluisi sun mielestä enemmän kuin muille. Oletko vihainen yhteiskunnalle?

Niin siis haetko nyt sitä, että keskeyttäjiltä pitäisi periä tuet takaisin vai miksi olet ottanut tämän asian esille?

En ole opiskelija, joten minulle ei kuulu yhtään enempää tai vähempää tukea. Olen kuitenkin aika monta vuotta näitä oman etuni takia joutunut selvittämään, joten olen myös miettinyt järjestelmän puutteita. Jotkut meistä haluaisivat, että luodut tukijärjestelmät oikeasti toimisivat.

Tämä on jo toinen kerta, kun teet arvailuja kanssakirjoittajan henkilöstä (minusta), voitko keskittyä asiaan vai alatko seuraavaksi menemään henkilökohtaisuuksiin?

 

[hekottaja]

Olisit samalla vaivalla lukenut mun koko postauksen. Yksinkertaisesti: lääkikseen sisäänpäässeet tyypit ovat kirjoittaneet huonompia/maksimissaan yhtä hyviä papereita lukiosta kuin di:ksi opiskelevatkin, silti heidän puheidensa mukaan koulu on helppoa. DI-opiskelijoilla kun taas on välillä sellaisia kursseja ,joihin täytyy oikeasti opiskella ja päntätä ja silti voi tulla hylsy. Jos lääkis oikeasti olisi "vaikea" koulu, niin luulisi että välillä joku mainitsisi jostain vittumaisen vaikeasta kurssista kun eivät ne opiskelijat mitään einsteineja siellä ole?

Kysymys siis kuuluu: Miksi fiksummat ihmiset taistelee kurssiensa kanssa enemmän teknillisissä yliopistoissa kuin "tyhmemmät" lääkiksessä, jos lääkis kerran on vaikeampi koulu?

Loppukaneettina: Mulle on ihan sama mikä koulu on vaikea ja mikä helppo, kunhan sieltä valmistumisen jälkeen pystyy työelämään siirtymään ja siellä jotain järkevää tekemään. Opintotukijärjestelmä ei 100% varmuudella siirry eriarvoistamaan kursseja ja maksamaan niistä erisuuruista korvausta.

Edit. Lisätään nyt vielä sen verran, että kaikkien, jotka yhteiskunnan varoilla elävät, elämä saa ja pitääkin olla köyhää.

Miksei ne DI-tyypit mennyt lääkikseen sitten?

 

[Mattih3]

Miksei ne DI-tyypit mennyt lääkikseen sitten?

Jos ne ei halua olla lääkäreitä vaan insinörejä? Onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää, että koulutukseen sisälle pääsemisen vaikeus ei välttämättä korreloi itse koulutuksen vaikeuden kanssa? Sisällepääsemisen vaikeus määräytyy suoraan aloituspaikkojen ja halukkaiden hakijoiden määrän suhteesta. Koulutuksen koettu "vaikeus" sitten riippuu monesta asiasta, jonkin verran varmaan voidaan absoluuttisesti sanoa jotain yleisesti vaikeammaksi kuin jotain toista, mutta paljon tietysti riippuu myös kokijasta, jokin asia on jollekin vaikeaa ja jollekin toiselle helppoa.

Millään tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä koulutuspolitiikan kannalta. Ei ole mitään järkeä alkaa arvottaa jotain tutkintoja sen perusteella, miten "vaikeaa" niiden suorittaminen on. Opiskelijoille pitäisi pyrkiä opettamaan ne asiat, jotka ovat kyseisen tutkinnon ja siihen liittyvien työtehtävien ja asiantuntijuuden kannalta oleellisia. Opiskelijamäärät pitäisi pyrkiä suhteuttamaan kyseisen alan odotettuun työvoiman tarpeeseen, ja sitten pääsykokeilla tai jollain muulla keinolla pyrkiä valitsemaan halukkaista opiskelijoista ne, jotka todennäköisimmin kykenevät nämä tavoitellut asiat oppimaan.

Itse opintotuesta olen sitä mieltä, että perustulo olisi tämänkin korvaajana paras mahdollinen malli. Eipähän tarvitsisi tällaisiakaan tyhjänpäiväisyyksiä ihmetellä, että miten hevesenharjauskurssista saa saman verran rahaa kuin lujuuslaskennasta.

 

[hekottaja]

Jos ne ei halua olla lääkäreitä vaan insinörejä? Onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää, että koulutukseen sisälle pääsemisen vaikeus ei välttämättä korreloi itse koulutuksen vaikeuden kanssa? Sisällepääsemisen vaikeus määräytyy suoraan aloituspaikkojen ja halukkaiden hakijoiden määrän suhteesta. Koulutuksen koettu "vaikeus" sitten riippuu monesta asiasta, jonkin verran varmaan voidaan absoluuttisesti sanoa jotain yleisesti vaikeammaksi kuin jotain toista, mutta paljon tietysti riippuu myös kokijasta, jokin asia on jollekin vaikeaa ja jollekin toiselle helppoa.

Ei ole vaikeaa ymmärtää. Mutta jos joku "vain haluaa" olla insinööri, miksi sille pitäisi korvata opiskelun vaikeus? Eikö tyyppi ole toteuttamassa itseään? Insinöörinä olemiseen kuuluu, että opiskellaan ne asiat. En minäkään voi haluta olla formulakuski ja sitten sanoa, että on kuitenkin väärin, että formulakuskiksi harjoitteleminen vaatii jarrutusten ja ohitusten opettelua.

Ymmärtäisin, jos DI:ksi ei kukaan haluaisi sen koulutuksen vaikeuden takia, niin tällöin joku korkeampi palkkio voisi olla kohdallaan, jotta yhteiskunnalle tärkeään ammatiin valmistuisi riittävästi pätevää porukkaa. Mutta koska tässäkin keskutelussa on tullut ilmi, että sinne on hakenut pätevää porukkaa (muuten argumentti "myös fiksuilla on TKK:ssa vaikeaa" ei päde), ei tällaista ongelmaa ole.

Jos joku menee vaikeaan koulutkseen, koska (i) haluaa ja/tai koska (ii) siitä saa parempi palkkaisen työn, ei mitään lisää pitäisi maksaa. Vain jos jollekin alalle on vaikea kannustaa opiskelijoita, tulisi maksaa ylimääräistä.

Ongelma tässä on muutenkin koko ajatus opintotuesta "palkkana". Kenellekään ei pidä maksaa vielä opintojen aikana mitää ekstraa, sillä opintojen hyöty mitataan vasta työelämssä. Jos joku lukisi vaikeampaa alaa, esim DI:ksi, ja saisi kovempaa opintotukea mutta juuri ennen valmistumistaan menisikin hevosenharjauskouluun, kun insinööriys ei ollutkaan tyypin juttu, olisiko oikein, että tyypille maksettiin? Mitä yhteiskunta saisi tästä?

Älkääkä sanoko ettei kukaan tee niin tyhmästi, koska DI saa kovaa palkkaa. Tämä vaan todistaisi sen, että myöhempi palkka on riittävä kannuste.

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Jos ne ei halua olla lääkäreitä vaan insinörejä? Onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää, että koulutukseen sisälle pääsemisen vaikeus ei välttämättä korreloi itse koulutuksen vaikeuden kanssa? Sisällepääsemisen vaikeus määräytyy suoraan aloituspaikkojen ja halukkaiden hakijoiden määrän suhteesta. Koulutuksen koettu "vaikeus" sitten riippuu monesta asiasta, jonkin verran varmaan voidaan absoluuttisesti sanoa jotain yleisesti vaikeammaksi kuin jotain toista, mutta paljon tietysti riippuu myös kokijasta, jokin asia on jollekin vaikeaa ja jollekin toiselle helppoa.

Aamen.

 

[Mattih3]

Ei ole vaikeaa ymmärtää. Mutta jos joku "vain haluaa" olla insinööri, miksi sille pitäisi korvata opiskelun vaikeus? Eikö tyyppi ole toteuttamassa itseään? Insinöörinä olemiseen kuuluu, että opiskellaan ne asiat. En minäkään voi haluta olla formulakuski ja sitten sanoa, että on kuitenkin väärin, että formulakuskiksi harjoitteleminen vaatii jarrutusten ja ohitusten opettelua.

Ymmärtäisin, jos DI:ksi ei kukaan haluaisi sen koulutuksen vaikeuden takia, niin tällöin joku korkeampi palkkio voisi olla kohdallaan, jotta yhteiskunnalle tärkeään ammatiin valmistuisi riittävästi pätevää porukkaa. Mutta koska tässäkin keskutelussa on tullut ilmi, että sinne on hakenut pätevää porukkaa (muuten argumentti "myös fiksuilla on TKK:ssa vaikeaa" ei päde), ei tällaista ongelmaa ole.

Jos joku menee vaikeaan koulutkseen, koska (i) haluaa ja/tai koska (ii) siitä saa parempi palkkaisen työn, ei mitään lisää pitäisi maksaa. Vain jos jollekin alalle on vaikea kannustaa opiskelijoita, tulisi maksaa ylimääräistä.

Ongelma tässä on muutenkin koko ajatus opintotuesta "palkkana". Kenellekään ei pidä maksaa vielä opintojen aikana mitää ekstraa, sillä opintojen hyöty mitataan vasta työelämssä. Jos joku lukisi vaikeampaa alaa, esim DI:ksi, ja saisi kovempaa opintotukea mutta juuri ennen valmistumistaan menisikin hevosenharjauskouluun, kun insinööriys ei ollutkaan tyypin juttu, olisiko oikein, että tyypille maksettiin? Mitä yhteiskunta saisi tästä?

Älkääkä sanoko ettei kukaan tee niin tyhmästi, koska DI saa kovaa palkkaa. Tämä vaan todistaisi sen, että myöhempi palkka on riittävä kannuste.

No jos oisit viitsinyt lukea tuon mun viestin loppuun asti, niin juurihan mä sanoin että tässä vaikeusarvioinnissa ei ole mitään järkeä eikä opintotuen määrän tai minkään muunkaan pidä sellaiseen perustua.

Kunhan kommentoin tuota yleistä virhekäsitystä että lääkiksen/oikiksen kurssit olisivat jotenkin erityisen vaikeita ja että näiden koulujen läpäiseminen vaatisi jonkunlaista erityislahjakkuutta.

 

[hekottaja]

Ok, my bad. Argumentoin aiemmin, että jos ihmisiä motivoi vain raha ja helppous, on vaikeaa käsittää, miksi fiksut tyypit menisivät DI:ksi eikä lääkäriksi, jos DI-koulutus on niin vaikeaa eikä vaikeutta korvata. Ajattelin, että olet sitä mieltä, että ne intohimoisesti haluaa sinne DI-koulutukseen ja että koska se kuitenkin oikeasti vaikeampaa kuin moni muu homma, pitäisi niille korvata vaikeus.

Meni keskutelun Matit vissiin sekaisin. Anteeksi.

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Ok, my bad. Argumentoin aiemmin, että jos ihmisiä motivoi vain raha ja helppous, on vaikeaa käsittää, miksi fiksut tyypit menisivät DI:ksi eikä lääkäriksi, jos DI-koulutus on niin vaikeaa eikä vaikeutta korvata. Ajattelin, että olet sitä mieltä, että ne intohimoisesti haluaa sinne DI-koulutukseen ja että koska se kuitenkin oikeasti vaikeampaa kuin moni muu homma, pitäisi niille korvata vaikeus.

Meni keskutelun Matit vissiin sekaisin. Anteeksi.

Valtion ei tarvitse mun mielestä korvata kenellekkään opiskelujen vaikeutta. Työelämä korvaa tai on korvaamatta kysynnän ja tarjonnan lakia noudattamalla (toki valtio täällä jos satut sille sektorille työllistymään).

 

[hekottaja]

Ok. Ollaan siis täysin samaa mieltä.

 

[Failure]

Miksi lääkis on "vaikeampi"? Kohtalaisen haastavaa päästä sisälle, mutta mitä nyt kaikki siellä opiskelevat/opiskelleet ovat puhuneet niin sen jälkeen onkin suhteellisen helppoa. Tentit pitää läpäistä (ei arvostelua), ei päättötyötä jne jne esim.

Kaverini on lääkäri, sanoi että pääsykoe on lääkiksen vaikein tentti, itseasiassa ainoa vaikea tentti.

 

[Max131]

Se vaikeamman alan (lääkis, oikis) kouluttaminen yleensä palkitsee yhteiskuntaakin enemmän sitten valmistumisen jälkeen, ei ainoastaan opiskelijaa.

Oikeustieteilijöiden työllisyys on ollut perinteisesti erittäin hyvä, mutta tilanne on vaikuttanut menevän hankalampaan suuntaan viime aikoina. Ihan mielenkiintoista nähdä, että minkälaista kehitys on tulevina vuosina, ja onko oikeustieteellisen koulutuksen asema ns. varmana työllistäjänä muuttumassa.

Tuossa pari linkkiä aiheeseen liittyen:

Ei ole tarvetta - Lakimiesliitto
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ekonomi-%20ja%20lakiliitto%20korkeakoulupaikat-15968

 

[tomps123]

Ongelma tässä on muutenkin koko ajatus opintotuesta "palkkana". Kenellekään ei pidä maksaa vielä opintojen aikana mitää ekstraa, sillä opintojen hyöty mitataan vasta työelämssä. Jos joku lukisi vaikeampaa alaa, esim DI:ksi, ja saisi kovempaa opintotukea mutta juuri ennen valmistumistaan menisikin hevosenharjauskouluun, kun insinööriys ei ollutkaan tyypin juttu, olisiko oikein, että tyypille maksettiin? Mitä yhteiskunta saisi tästä?

Tätä mä olen hakenut takaa.