Opiskelijoiden köyhä elämä..

[Ranger]

Mitäpä jos opinto-oikeutta maisteritutkintoa varten pitäisi hakea erikseen? Sehän se parhaiten opiskeluaikoja lyhentäisi.

Alemman korkeakoulututkinon pitäs riittää, riittäähän se muuallakin ja jos opiskella haluaisi lisää, niin omalla kustannuksella. Koska saadaanko tällä hetkellä kummosta hyötyä siitä, että yliopistossa kaikki koulutetaan maistereiksi?

Opintotuet maisterista pois.

 

[func]

Opintojen nopeuttaminen tutkintojen sisältöä karsimalla olisi myös paikallaan. Turhaa huttua pois ja rehellisesti myöntää että tämän tutkinnon suorittamiseen riittää esim. 2 vuotta helposti. Myös opintotarjontaan tulisi kiinnittää huomiota ja tarjoa paremmat mahdollisuudet suorittaa enemmän kursseja. Tuen määräkin ja rajat voisi olla jopa suuremmat vastaavasti.

Meillä on nyt valtava määrä nuoria, jotka eivät juuri ajallisesti käytä aikaa opiskeluun eivätkä töihin. Osittain tulorajat vaikuttaa myös. Kaunistaa toki työttömyystilastoja tällainen.

 

[Sft]

Miksi perustulo ei voisi korvata opintotukea(kin)?

 

[Pesupallo]

No tuo on totta kyllä. Kuten aina, mikään ongelma ei ole mahdoton, vaan vaatii säätämistä, kun sääntöjä mietitään. Lyttäsit kuitenkin heti periaatteeltaan mainion ehdotukseni kokonaan ja täysin kaikin puolin mahdottomana, kun olisit voinut vain ehdottaa pientä lisäystä siihen: asiassa huomioitava kohtuullisesti arvioitavissa oleva kurssien keskinäinen haastavuusaste. Tai en tiedä lyttäsitkö sinällään, van jätitkö ideani säätämisen minun vastuulleni vain, ilmoittaen siinä olevasta puutteesta. Mutta se on mielessäni keskusteluissa yleensä ongelmana että torpataan täysin ja täydellisesti hyvät ehdotusaihiot jonkin siinä ilmenevän haasteen vuoksi tulematta mukaan luovaan prosessiin esim. lisäsääntöideoiden muodossa.

No säätämisen määrähän olisi aivan vitullinen. Esimerkkinä: amk:n matikat päättyvät alemmalle tasolle kuin yliopiston matikat alkavat. Saako amk:n matikoista 0e vai annetaanko tuo amk:n matikoiden suoritusraha yliopisto-opiskelijoille jo alkupääomana? Entä miten vertaisit näitä random-humanistikursseihin?

No mutta viedäänpä nyt keskustelu todelliseen ongelmaan eli tähän meidän ilmaiseen koulutukseen ja julkisen puolen suojatyöpaikkoihin. Monet nykyisen opintotukiuudistuksen ongelmista johtuvat siitä, että kouluja ei ole velvoitettu mukautumaan opintotukijärjestelmään. Kursseja saatetaan järjestää vain joka toinen vuosi ja niiden esitiedot oltava suoritettuna ennen osallistumista, jolloin maisterivaiheen suorittaminen kahdessa vuodessa ei vain ole mahdollista. Yleisestikkin kursseja järjestetään periaatteella, jossa opiskelijoilla ei ole mitään väliä.

 

[Alyssa]

Koko kurssi/opintopistesysteemi nykyisellaan on perseesta. Akateeminen vapaus sita ja tata, mutta fakta on, etta muuttamalla opintojen sisaltoa ja tutkintojen suoritusaikaa vahemman joustavaksi jengi saattaisi jopa valmistua ajallaan. Esimerkkina oma yliopistoni ja kaikki muutkin yliopistot taalla pain maailmaa: Pakollisia kursseja on X maara vuodessa, sen lisaksi yleensa saa valita pari valinnaista. Joka vuosi pitaa suorittaa 120CAT (nimi ja maara vaihtelee yliopistoittain, mutta kaytannossa aina sama) ja jos feilaa jonkun aineen, saa uusia kerran syksylla. Tosin uusinnassa suurin mahdollinen arvosana on aina "Pass", eli valttava (?). Jos ei uusinnastakaan paase lapi, lentaa ulos yliopistosta. Kaikki valmistuvat kivasti samaan aikaan ja heikompi aines karsiutuu pois.

En ymmarra miksi niita kursseja pitaa olla n + 1 ja etenkin miksi opiskelijoiden mielesta heidan pitaisi saada suorittaa tenttinsa ja kurssinsa koska tahansa. Jos mina en mene tenttiin tiettyna paivana tiettyyn kellonaikaan, feilaan sen aineen. Ja aivan ansaitusti.

 

[Pesupallo]

Koko kurssi/opintopistesysteemi nykyisellaan on perseesta. Akateeminen vapaus sita ja tata, mutta fakta on, etta muuttamalla opintojen sisaltoa ja tutkintojen suoritusaikaa vahemman joustavaksi jengi saattaisi jopa valmistua ajallaan. Esimerkkina oma yliopistoni ja kaikki muutkin yliopistot taalla pain maailmaa: Pakollisia kursseja on X maara vuodessa, sen lisaksi yleensa saa valita pari valinnaista. Joka vuosi pitaa suorittaa 120CAT (nimi ja maara vaihtelee yliopistoittain, mutta kaytannossa aina sama) ja jos feilaa jonkun aineen, saa uusia kerran syksylla. Tosin uusinnassa suurin mahdollinen arvosana on aina "Pass", eli valttava (?). Jos ei uusinnastakaan paase lapi, lentaa ulos yliopistosta. Kaikki valmistuvat kivasti samaan aikaan ja heikompi aines karsiutuu pois.

En ymmarra miksi niita kursseja pitaa olla n + 1 ja etenkin miksi opiskelijoiden mielesta heidan pitaisi saada suorittaa tenttinsa ja kurssinsa koska tahansa. Jos mina en mene tenttiin tiettyna paivana tiettyyn kellonaikaan, feilaan sen aineen. Ja aivan ansaitusti.

Varmaan siellä päin maailmaa opetukselle on myös joku taso ja opiskelijoiden ääntä kuullaan, jos jotain opettajaa ei hommansa hoitaminen kiinnosta. Varmaan myös siellä päin on kiellettyä tehdä tenttejä, joissa on kiintiömäärä hylättyjä. Näitä pikkujuttuja jotka ovat julkisen sektorin ja ilmaisen koulutuksen yhdistämisen tuloksena. Kepin antaminen opiskelijoille ei auta mitään, jos koulujärjestelmä ei vaan yksinkertaisesti toimi niinkuin päättäjät kuvittelevat.

 

[Alyssa]

Varmaan siellä päin maailmaa opetukselle on myös joku taso ja opiskelijoiden ääntä kuullaan, jos jotain opettajaa ei hommansa hoitaminen kiinnosta. Varmaan myös siellä päin on kiellettyä tehdä tenttejä, joissa on kiintiömäärä hylättyjä. Näitä pikkujuttuja jotka ovat julkisen sektorin ja ilmaisen koulutuksen yhdistämisen tuloksena. Kepin antaminen opiskelijoille ei auta mitään, jos koulujärjestelmä ei vaan yksinkertaisesti toimi niinkuin päättäjät kuvittelevat.

Niin siis en toki ehdottanutkaan etta opiskelijoille pitaisi antaa keppia, vaan etta koko jarjestelma pitaisi miettia uudestaan.

Opetuksen tasosta voi taallakin olla montaa mielta. Oma yliopistoni on yksi maan parhaita mutta ei se taso taallakaan aina mitenkaan ihmeellista ole, varsinkaan undergrad-kursseilla. Ja varsinkin kun ajattelee mita tulee kontaktituntien hinnaksi jos jakaa lukukausimaksun kontaktituntien maaralla...

 

[Narkissos]

Opintotuki pois kokonaan voisi olla hyvä ratkaisu. AIheuttaisi lähinnä ongelmia matalapalkkaisille aloille valmistuvia, mutta mun mielestä ihmisen pitää ajatella sen opiskelun tuomaa arvoa. Vähenisi nää urugualaisenmassarunkkauksen -opiskelijat aika hyvin.

Opintojen tarjonnan lisääminen olisi hyvä keino, mahdollistaisi myös enemmän opiskeluiden rytmittämistä ja mahdollistaisi nopean valmistumisen.

Ja mun mielestä tutkintojen pitäisi olla unversaalimpia. Insinöörinä voi opiskella 50 erilaisella nimikkeellä, ja taitaa kauppiksiinkin lisääntynyt nuo "uudet" linjat, "vakuutusterveysjohtamiset".

 

[D.Yates]

Koko kurssi/opintopistesysteemi nykyisellaan on perseesta.

Ainakin teknisellä alalla on käsittämättömästi säätämistä mitä kursseja pitää ja saa sisältyä mihinkin opintokokonaisuuteen. Homma olisi selkeä kun tehtäisiin kuten lääkiksessä, kaikki käy samat kurssit aikataulussa ja valmistuvat ajallaan.

 

[func]

Jos näitä oikeasti miettii, ei voi välttyä ajatukselta että purkkaviritysten ja säätöjen sijaan tarvittais isompaa uudistusta. Ja ihan talouden ja elinkeinoelämän reaaliteetit mukana mieluiten. Millaista osaamista oikeasti kaivataan ja miten päästäisiin tasossa ylöspäin. Peruskoulusta lähtien tasoryhmät. Nythän oppimistulokset on heikentyneet vaan esim. matematiikan osalta melkoisesti.

Korkeakoulu ei ole oikea paikka alkaa kerrata perusasioita.

 

[hekottaja]

. Myös niihin on puututtava, mutta sitä ei pitäisi liittää tähän mainitsemaasi "vaikeusasteeseen", koska vaikeusaste on vaikea määrittää. Kenellä siis olisi oikeus määrittää, että "tämä koulutuslinja oli näin vaikea, siitä voi maksimissaan saada porkkanaa näin paljon, toisinkuin hevosharjauslinjasta vain kolmanneksen".

Ja jos oikein aletaan vääntämään asiasta, niin eihän kenenkään tuet voi katketa jonkin mainitsemasi "mielettömän työlään kurssin takia". Jos se on mielettömän työläs etkä siitä selviä annetuissa rajoissa, niin sillon sä et ehkä ole sopiva kyseiselle opintolinjalle. Ei se muiden syytä ole, jos olet haukannut liian ison palan kakusta eikä ominaisuudet riitäkään.

Olet oikeassa. Pääsykokeessa pitäisi ratkaista se, kuka on kykyenevä minkäkin linjan suorittamaan. Toki joku voi tulla inisemään, että "mutta ei parhaita, jotka pääsevät vaikeimmille linjoille, pidä rangaista hyvyydestään (rangaista = saada sama "palkkio" vaikeammista suorituksista)" Vastaan: Ensinnäkään kenenkään ei tarvitse mennä vaikealle alalle. Toiseksi, vaikeamman alan lukeminen (lääkis, oikis) yleensä palkitsee sitten myöhemmässä elämässä isommalla palkalla. Jos joku sitten löytää vaikean alan, josta ei saa kunnon palkkaa (teor. fysiikka?) ja menee tätä lukemaan, niin voi voi. Jos joku tällaista intohimoa menee toteuttamaan, on vaikea enää inistä vaikeista kursseista, joista saa saman määrän tukea kuin hevosenharjaamisesta. Mikä intressi valtiolla olisi tukea tällaista vaikean ja taloudellisesti epävakaan intohimon toteuttamisen tukemiseen?

 

[Deleted member 96894]

Olet oikeassa. Pääsykokeessa pitäisi ratkaista se, kuka on kykyenevä minkäkin linjan suorittamaan. Toki joku voi tulla inisemään, että "mutta ei parhaita, jotka pääsevät vaikeimmille linjoille, pidä rangaista hyvyydestään (rangaista = saada sama "palkkio" vaikeammista suorituksista)" Vastaan: Ensinnäkään kenenkään ei tarvitse mennä vaikealle alalle. Toiseksi, vaikeamman alan lukeminen (lääkis, oikis) yleensä palkitsee sitten myöhemmässä elämässä isommalla palkalla. Jos joku sitten löytää vaikean alan, josta ei saa kunnon palkkaa (teor. fysiikka?) ja menee tätä lukemaan, niin voi voi. Jos joku tällaista intohimoa menee toteuttamaan, on vaikea enää inistä vaikeista kursseista, joista saa saman määrän tukea kuin hevosenharjaamisesta. Mikä intressi valtiolla olisi tukea tällaista vaikean ja taloudellisesti epävakaan intohimon toteuttamisen tukemiseen?

Hyvin suomalainen näkemys, tuollahan sitä mennään jo peruskoulussa, ettei kukaan lahjakkaampi vaan erotu mitenkään. Mitäs v*ttua olet älykäs ja haluat opiskella vaikeita aloja, ei tässä mitään tohtorispellejä ja fyysikkoja tarvita mihinkään, samat säännöt vaan kaikille niin!

Mulle sopii kyllä oikein hyvin että niitä terävimpiä mieliä koulutetaan mun vähäisillä verovaroilla vähän pitempäänkin. Ei yhteiskunnan tärkein intressi varmaan ole siinä, että kansa koulutetaan mahdollisimman halvalla johonkin ammattiin. Ei me varmaan halpatyövoimalla olla viivalle lähdössä kuitenkaan?

Se vaikeamman alan (lääkis, oikis) kouluttaminen yleensä palkitsee yhteiskuntaakin enemmän sitten valmistumisen jälkeen, ei ainoastaan oopiskelijaa.

 

[tomps123]

Suuruudistushan tässä on pakko tulla jossain vaiheessa, muuta ollaan korkeasti koulutettu kehitysmaa. Jos nyt mietitään tässä 5v aikana Suomesta lähteneitä teknologia-alan työpaikkoja, niin on aika makaaberia että insinöörejä koulutetaan sillä tasolla, mitä tänä päivänä Suomessa tehdään. Pitäisi reagoida muutoksiin eikä vain toivoa että tulevaisuudessa asiat muuttuu ja kohta kaikki tuotanto siirretään Aasiasta Suomeen jne. Ei siirretä.

 

[tomps123]

Hyvin suomalainen näkemys, tuollahan sitä mennään jo peruskoulussa, ettei kukaan lahjakkaampi vaan erotu mitenkään. Mitäs v*ttua olet älykäs ja haluat opiskella vaikeita aloja, ei tässä mitään tohtorispellejä ja fyysikkoja tarvita mihinkään, samat säännöt vaan kaikille niin!

Mulle sopii kyllä oikein hyvin että niitä terävimpiä mieliä koulutetaan mun vähäisillä verovaroilla vähän pitempäänkin. Ei yhteiskunnan tärkein intressi varmaan ole siinä, että kansa koulutetaan mahdollisimman halvalla johonkin ammattiin. Ei me varmaan halpatyövoimalla olla viivalle lähdössä kuitenkaan?

Se vaikeamman alan (lääkis, oikis) kouluttaminen yleensä palkitsee yhteiskuntaakin enemmän sitten valmistumisen jälkeen, ei ainoastaan oopiskelijaa.

Yhteiskunnan(=valtion) yksi intressihän nimenomaan on se, että korkeakoulutetaan kansasta tietty prosenttimäärä. Tästä johtuu se, että vaatimuksia alennetaan ja tuodaan niitä hevosharjauskursseja, että kaikki hoo moilasetkin olis insinöörejä.

Mä en ainakaan halua, että mun verovaroilla koulutetaan yhtään ketään "pitempään". Tehokkuus on kaiken a ja o. Koitin aiemmin tarkoittaa sitä, että ehkä jos koulutus nähdään vaikeana/raskaana, niin ehkä ei omaa niitä ominaisuuksia joita siihen vaaditaan. Pohjaan ajatustani näihin, jotka useita kertoja ko. koulutukseen hakevat: jos pääset vaikka oikikseen vasta viidennellä yrittämällä, niin ootkohan ihan välttis mielellisiltä ominaisuuksiltasi siihen työhön sopiva. Ja pitäisikö tällaista sitkeää (ei ehkä niin pätevää kun ne muut sisään otetut) sissiä sitten palkita korkeammilla tuilla, koska hän opiskelee vaikeaa alaa?

Entä jos vaikean alan opiskelija keskeyttää opintonsa, koska ei pää vaan riittänyt ko. hommaan. Saako häneltä periä "vaikean koulutuksen lisän" takaisin opintotuesta? Entäs jos keskeyttääkin vaikka perhesyistä, pitääkö silloinkin palauttaa ko. lisä takaisin? Pesupallo voisi vastata näihin.

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Toiseksi, vaikeamman alan lukeminen (lääkis, oikis) yleensä palkitsee sitten myöhemmässä elämässä isommalla palkalla.

Miksi lääkis on "vaikeampi"? Kohtalaisen haastavaa päästä sisälle, mutta mitä nyt kaikki siellä opiskelevat/opiskelleet ovat puhuneet niin sen jälkeen onkin suhteellisen helppoa. Tentit pitää läpäistä (ei arvostelua), ei päättötyötä jne jne esim.

 

[Deleted member 96894]

Miksi lääkis on "vaikeampi"? Kohtalaisen haastavaa päästä sisälle, mutta mitä nyt kaikki siellä opiskelevat/opiskelleet ovat puhuneet niin sen jälkeen onkin suhteellisen helppoa. Tentit pitää läpäistä (ei arvostelua), ei päättötyötä jne jne esim.

Eikä ydinfysiikka voi olla monimutkaista, koska ydinfyysikot tekee sitä päivittäin.

Uskoisin itse selviäväni siitä hevosenharjauskurssista helpommalla kun lääkiksestä, vaikka sukimisen erikoistekniikoista olisikin arvostelu.

 

[Pesupallo]

Yhteiskunnan(=valtion) yksi intressihän nimenomaan on se, että korkeakoulutetaan kansasta tietty prosenttimäärä. Tästä johtuu se, että vaatimuksia alennetaan ja tuodaan niitä hevosharjauskursseja, että kaikki hoo moilasetkin olis insinöörejä.

Mä en ainakaan halua, että mun verovaroilla koulutetaan yhtään ketään "pitempään". Tehokkuus on kaiken a ja o. Koitin aiemmin tarkoittaa sitä, että ehkä jos koulutus nähdään vaikeana/raskaana, niin ehkä ei omaa niitä ominaisuuksia joita siihen vaaditaan. Pohjaan ajatustani näihin, jotka useita kertoja ko. koulutukseen hakevat: jos pääset vaikka oikikseen vasta viidennellä yrittämällä, niin ootkohan ihan välttis mielellisiltä ominaisuuksiltasi siihen työhön sopiva. Ja pitäisikö tällaista sitkeää (ei ehkä niin pätevää kun ne muut sisään otetut) sissiä sitten palkita korkeammilla tuilla, koska hän opiskelee vaikeaa alaa?

Entä jos vaikean alan opiskelija keskeyttää opintonsa, koska ei pää vaan riittänyt ko. hommaan. Saako häneltä periä "vaikean koulutuksen lisän" takaisin opintotuesta? Entäs jos keskeyttääkin vaikka perhesyistä, pitääkö silloinkin palauttaa ko. lisä takaisin? Pesupallo voisi vastata näihin.

Peritäänhän nykyisessäkin systeemissä opintotuet takaisin, jos keskeyttää hommat eikä opintoja ole suoritettuna. Jos opintoja on suoritettuna riittävästi, ei peritä. Mikä tässä nyt oli sulla pointtina? Luulitko keksineesi jonkin uuden vääryyden, jota ei ole jo tässä nykyisessä systeemissä?

 

[Deleted member 96894]

Yhteiskunnan(=valtion) yksi intressihän nimenomaan on se, että korkeakoulutetaan kansasta tietty prosenttimäärä. Tästä johtuu se, että vaatimuksia alennetaan ja tuodaan niitä hevosharjauskursseja, että kaikki hoo moilasetkin olis insinöörejä.

Mä en ainakaan halua, että mun verovaroilla koulutetaan yhtään ketään "pitempään". Tehokkuus on kaiken a ja o. Koitin aiemmin tarkoittaa sitä, että ehkä jos koulutus nähdään vaikeana/raskaana, niin ehkä ei omaa niitä ominaisuuksia joita siihen vaaditaan. Pohjaan ajatustani näihin, jotka useita kertoja ko. koulutukseen hakevat: jos pääset vaikka oikikseen vasta viidennellä yrittämällä, niin ootkohan ihan välttis mielellisiltä ominaisuuksiltasi siihen työhön sopiva. Ja pitäisikö tällaista sitkeää (ei ehkä niin pätevää kun ne muut sisään otetut) sissiä sitten palkita korkeammilla tuilla, koska hän opiskelee vaikeaa alaa?

Entä jos vaikean alan opiskelija keskeyttää opintonsa, koska ei pää vaan riittänyt ko. hommaan. Saako häneltä periä "vaikean koulutuksen lisän" takaisin opintotuesta? Entäs jos keskeyttääkin vaikka perhesyistä, pitääkö silloinkin palauttaa ko. lisä takaisin? Pesupallo voisi vastata näihin.

Jos tehokkuudesta on puutos, eikö niitä tyhmimpiä kannattaisi koittaa tehokkaammin karsia jo pääsykoevaiheessa, eikä koittaa kehitellä opintotukijärjestelmää karsimaan jyviä akanoista?

 

[tomps123]

Siis jos keskeytät opinnot vaikka 3 vuoden jälkeen, niin sulta peritään 3 vuoden opintotuet takaisin?

- - - Updated - - -

ya-ta tarkoitin, että mun mielestä ei ole järkevää pidentää toisten kouluttamista (kun sanoit että sun verovaroilla voitaisiin kouluttaa joitan ihmisiä pidempään jotta saataisiin pätevämpää väkee tms), vaan tehostaa koulutusta juurikin näiden pesupallon mainitsemien hevosharjauskurssien poistamisella. Monessa koulutushaarassa on turhia ja tulevalle ammatille turhia opintovaihtoehtoja ihan vaan sen takia, että lain mukaan koulutustutkinto x vaatii opintopisteitä määrän y.

 

[Pesupallo]

Siis jos keskeytät opinnot vaikka 3 vuoden jälkeen, niin sulta peritään 3 vuoden opintotuet takaisin?

Miksi edes osallistut keskusteluun, jos et tiedä edes miten nykyinen opintotukijärjestelmä toimii? Hyvä kehittää asioita, kun ei edes lähtökohta ole tiedossa.