Onko hyvä peruskunto avain nopeaan kehitykseen?

[ravintomies]

Tulipahan juuri tuosta mieleen! Sanokaas nyt OIKEASTI jotain asiasta tietävät, kannattaako meidän alle 80kg painoisten "sopusuhtaisten" edes huolestua lihasten "sulamisesta" aerobisella harjoittelulla / kevyellä dietillä? Itse en kaloreitani täysin tarkkaan laske, pyrin vain pitämään huolen proteiinintarpeestani ja olen kyllä saanut lihaskasvua aikaiseksi vaikka epäilen, että monet päivät menevät miinuskaloreilla, tosin plussakaloripäiviäkin varmasti tulee myös jonkinverran. Sitä en epäile, etteikö tämä homma olisi tuloksellisempaa tarkalla kaloreiden analysoinnilla. Mutta rohkenen epäillä, että nuo lihat tuosta jonnekin sulaisivat vaikka hieman rantalookia kesää kohti metsästäisikin, kunhan tosiaan huolehtii proteiininsaannista ja treenaa yhtä lujaa kuin ennenkin salilla, olenko oikeassa vaiko menikö täysin hasselhoffiksi?

Et mennyt .

 

[ossipena]

jos salilta tulee tarpeeksi ärsykkeitä, tuskin lihat ainakaan niin paljoa sulaa että niin voisi tosissaan väittää.

Palautuminen nopeutuu kyllä uskomattoman paljon. Itellä alkanut kuntokuuri ja keskiarvona vähintään 3x / vko pyörällä töihin. 10+km n 40min/suunta. Suosittelen.

 

[stadinäijä]

paskapuhetta. Kyllähän sen järkikin sanoo, et jos sulla on kova peruskunto, pystyt treenaamaan kovempaa kun rapakuntoinen, palautuminen on nopeampaa. Hyvän peruskunnon omaavan on varmasti helpompi lähteä rakentamaan lihaa. Peruskunnon ollessa hyvä, hapenottokyky on varmasti parempi kun rapakuntoisella, ja tää hapenottokyky on myös aika tärkeessä asemassa salilla. Ittee ainaki vituttas jättää joku sarja kesken kun sydän hakkaa miljoonaa ja ei henki pihise. Puhun ihan omasta kokemuksesta, huomaa miten peruskunnon kohottaminen vaikuttaa salitreeniin.

Pointtini oli, että peruskunto ei lihasta kasvata. Toki rapakuntoinen ei kestä samanlaista määrää treeniä kuin hyväkuntoinen, jolloin luonnollisesti saa paremmat tulokset, mutta samalla tavalla hyväkuntoisella on jo jonkin verran lihasta, kun taas sillä sinun rapakuntoisellasi ei puolestaan ole, niin lihas kasvaa aluksi jopa paremmin, koska alku on aina suhteellisen nopeeta. Ainut ero siis, että minkä takia hyväkuntoisen lihas kasvaisi nopeammin on juuri se jaksaminen. Mutta ymmärtääkseni ja kaikella loogisuudella yleisesti ottaen, jos A ja B treenaisivat täsmälleen saman verran tulokset olisivat samankaltaisiaan keskenään. Toki geenitkin voivat ratkaista. Sitten kuten on edelläkin mainittu kaikki palautuminen ja kestäminen on hyvä kuntoisella parempi, mutta se vaikuttaa yleisesti.

 

[mukila]

Toki parempikuntoinen aluksi jaksaa treenata paremmin, mutta eikös se ihmiskeho sopeudu aina siihen mitä sillä tehdään. Eli jos pidät kovan volyymin salilla, niin keho sopeutuu siihen aikaa myöden. Kovakuntoisella se sopeutuminen on toki nopeampaa. Vähän niinkuin räty sanoi:"Keihästä oppii heittämään keihästä heittämällä" Tai jotenkin noin, pointti varmaan tuli selväksi. Penkkipunnerrustulos nousee tekemällä penkkiä jne. Samaan aikaan juoksukunnon kehittäminen, ja lihasmassan lisäys, on varmasti vaikeaa, ja ne varmasti haittaa toisiaan. Siis jos vertaa pelkän jommankumman tekoon. Itse olen aloittanut aerobisen kunnon parantamisen, kun olen aika rapakunnossa sillä saralla. Enkä edes odota huimia parannuksia voimapuolella nyt tämän projektin aikan. Mutta eipä tuo haittaa kun tarkoitus ei ole kilpailla kummassakaan lajissa(eikä kyllä olisi edes saumaa). Tarkoitus on parantaa omaa oloa, ja terveyttä.
Nämä kommentit ei perustu mihinkään faktaan, vaan pelkkään omaan pohdintaan, ja mutu tietoon. Ja tietysti pakkikselta ammennettuun tietoon.

 

[AsT]

Take that and rewind it back! offtopic siis meikän frendi väitti et se tuntee 2 tyyppiä kenen kunto kasvoi intissä nii hyvi et ne juos coopperin 10minuutissa. oli siinä naurussa pitelemist ku frendi selittis tota iha tosissaa :D

 

[mukila]

Take that and rewind it back! offtopic siis meikän frendi väitti et se tuntee 2 tyyppiä kenen kunto kasvoi intissä nii hyvi et ne juos coopperin 10minuutissa. oli siinä naurussa pitelemist ku frendi selittis tota iha tosissaa :D

Kaverit yleensä peilaa hyvin millainen ihminen on. :D

 

[JiiTeeTee]

Hobittech
Tällä hetkellä tuntuu et kaverit joilla on kova peruskunto, niin saavat nopeammin myös lihaa luitten ympärille....

Veikkaan kyseen olevan lähinnä siinä, että ns. kovakuntoinen kaveri on rasvoiltaan huonokuntoista kanssaveljeään olennaisesti vähäisempi, jolloin kasvaneet lihakset erottuu helpommin. Silavaa ei tarvitse kummoista kerrosta olla, että isompikin lihaskasvu jää näkymättä ulospäin.

 

[varjoton]

Näin se varmasti onkin, niinkuin monet ovat sanoneet hyötyä siittä on palautumisessa ja reenin läpijaksamisessa.
Hyvästä peruskunnosta on apua varmasti. Ja se korostuu mitä pidemmälle kehitytään, aluksi erot eivät ole havaittavia. Ihmiset ovat toki yksilöitä, tämäkin tarvitsee huomioida. Väittäsin, että itse asiassa tämä onkin yks ratkaiseva tekijä kun ollaan kypsemmällä iällä, jos sitä peruskuntoa ja pohjaa huippukunnolle ole tehty alusta asti, niin turha toivo päästä koviin tuloksiin.
En ny tarkoita sitten sitä, että kaikkien jokka ei oo junnuliigassa pelannu tarttis luopua yrittämästä, kuitenkaan.

 

[maccari]

Kiinnostaisi herättää keskustelua tästä mielestäni aliarvioidustakin osa-alueesta täällä pakkiksella.

Paljon puhutaan että peruskunto ei ole tärkeää, mutta monilla näin väittävillä voimailijoilla/bodareilla ei todella olekaan sitä ongelmaa! Heiltä löytyy se peruskunto. Ei välttämättä juoksemalla mitaten koska juoksevat niin vähän(+suuri oma massa), mutta esim. suhteellinen hapenottokyky (ml/kg/min) on kuitenkin hyvällä tasolla.
Tuskin vain monetkaan tiedostaa sitä koska eivät koskaan ole mittauttaneet niitä.

Mulla oli alkuvuonna mahdollisuus tehdä ihan semmonen simppeli pp-testi ja allekirjoitan sen antamat tulokset täysin. pp-testissä sykkeeni hyppäsi 2min jälkeen pois peruskunto alueelta kuin raketti ja sen jälkeen tasaisesti nousi seuraavat 15min sykkeet tod. ylhäällä. Maksimisykkeeksi mitattiin 211.

Kisoissa ja reeneissä loppuu happi ja huono peruskunto hidastaa palautumista seuraavaan harjoitukseen. hapenottokykyni oli 43ml/kg/min kun eliitti painonnostajilta on mitattu 55-60+ lukemia.

harjoitteluni on aiemmin ollut lähes täysin punteilla voimareeniä sekä aerobinen vauhtikestävyys-ja maksimikestävyys alueella (hiihto yms.) eli matalan sykkeen reeniä ei käytännössä lainkaan.


Teen samat testit 7kk myöhemmin ja käyrien on silloin näytettävä toisilta. Itte ainaki uskon että peruskuntoonkin panostaminen maksaa takaisin myös salilla vuosien päästä kun kunto kestää muutaman harjoituksen enemmän viikossa ja reenit itsessäänkin ovat tehokkaampia.

Jos täältä löytyy joitain harrastajia joiden hapenottokyky on alle 40 niin kyllä se vain ihan oikeasti haittaa sitä optimaalista kehittymistä salin puolella. Huh mikä vuodatus..kommentteja?

 

[karstakeuhko]

Cross trainer.

 

[Elu]

Mä olen tässä viimekuukausina huomannut, että kovissa yli viiden toiston sarjoissa alkaa hapenottokyky tulemaan vastaan kyykyssä. Myös mavessa ja rivessä hengästyn todella paljon. On hyvin todennäköistä, että peruskunto on tullut alas ropisten, kun jätin lenkkeilyn käytännössä kokonaan yli puoli vuotta sitten. Kesällä pinkaisin sen 3k cooperissa, ja sillon ei ollut missään liikkeessä pelkoa, että edes hengästyisin kunnolla... Tiedä sitten paljonko se vaikuttaa lihasten kehitykseen, kun kuitenkin teen tarvittavan toistomäärän aina vaikka täytyykin vähän hengitellä viimeisten toistojen välillä.

 

[Fuhrer]

En yksinkertaisesti ymmärrä että miksi vitussa aina kun puhutaan yleisestä kunnosta niin ensin tulee kaikille mieleen joku vitun typerä lenkkeily?
Kokeilkaa mieluummin muokata sitä salitreeniä enemmän laktaattia tuottavaks vaikka. Vittuako millään Vo2maxilla tekee jos ei kilpaile lajissa jossa sillä on merkitystä.

 

[Rontto]

Kyllä se peruskunto salilla kehittyy kun rehkit oikeita liikkeitä (vrt. maastaveto/rannekääntö). Henkilökohtaisesti pidän perus lenkkeilyä täysin yliarvostettuna liikuntamuotona. Mikäs siinä jos tykkää.

Peruskunto ei normaalissa sali treenissä kehity mihinkään. Aerobisenkunnon kohotukseen tarvitaan pidempi kestoista ja kohtuu kevyttä harjoitusta.
Onhan kaikille selvää ettei voimat kasva lenkkelemällä, sama pätee myös toisin päin. Voimatreenillä ei kunto kasva.
Tietenkin kuntoa voi kohottaa maastavedolla, jos vetää puolituntia harjanvarrella ja sitten kyykkii samanverran päälle.

 

[maccari]

En yksinkertaisesti ymmärrä että miksi vitussa aina kun puhutaan yleisestä kunnosta niin ensin tulee kaikille mieleen joku vitun typerä lenkkeily?
Kokeilkaa mieluummin muokata sitä salitreeniä enemmän laktaattia tuottavaks vaikka. Vittuako millään Vo2maxilla tekee jos ei kilpaile lajissa jossa sillä on merkitystä.

Hyvä hyvä täällä on juttu alakanut.
Tuo Vo2max oli nyt eräs esimerkki vertailukohdasta jolla peruskuntoa mitata(itse valitsin tämän yhdeksi kehityksen mittariksi). Se iänikuinen cooper on jo kulutettu puhki näissä väittelyissä..

Pointti on ehkä siinä että kyllä näillä oikeasti vahvoilla miehillä on myös kova peruskunto, ei..ei ole tieteellisiä lähteitä vaan pelkkää mutuilua, mutta siitäkin huolimatta.
Jos urheilija tai tavan harrastaja tiedostaa puutteita peruskunnossaan niin ehdottomasti se asia kannattaa korjata tehokkaimmalla tavalla.
Kuntosali ei ole tälle tehokkain tapa ja toiseksi peruskuntoa pystyy harjoittamaan niin että se ei käytännössä paljoa häiritse raudan pumppailua. Sijoittamalla reenit oikein viikko-ohjelmassa.

Ei sitä lenkkeilyä tähän tarvitte sekoittaakaan. Peruskunto on peruskuntoa jne. Sitä ja Vo2maxia voi kehittää vaikka vaimoa tyydyttämällä kunhan vain pitää tahdin sopivana ja suorituksen riittävän pitkänä. :D

Ps. peruskuntoa on siis punttaajan turha reenata kuin hiihtäjän, MUTTA jos se on tällä hetkellä jotain erittäin huonon ja välttävän välillä niin remppa on paikallaan. Hyvälle tasolle se on áika helppo saada ja siitä eteenpäin jatkakoon kestävyys urheilijat..

 

[Fuhrer]

Hyvä hyvä täällä on juttu alakanut.
Tuo Vo2max oli nyt eräs esimerkki vertailukohdasta jolla peruskuntoa mitata(itse valitsin tämän yhdeksi kehityksen mittariksi). Se iänikuinen cooper on jo kulutettu puhki näissä väittelyissä..

Pointti on ehkä siinä että kyllä näillä oikeasti vahvoilla miehillä on myös kova peruskunto, ei..ei ole tieteellisiä lähteitä vaan pelkkää mutuilua, mutta siitäkin huolimatta.
Jos urheilija tai tavan harrastaja tiedostaa puutteita peruskunnossaan niin ehdottomasti se asia kannattaa korjata tehokkaimmalla tavalla.
Kuntosali ei ole tälle tehokkain tapa ja toiseksi peruskuntoa pystyy harjoittamaan niin että se ei käytännössä paljoa häiritse raudan pumppailua. Sijoittamalla reenit oikein viikko-ohjelmassa.

Ei sitä lenkkeilyä tähän tarvitte sekoittaakaan. Peruskunto on peruskuntoa jne. Sitä ja Vo2maxia voi kehittää vaikka vaimoa tyydyttämällä kunhan vain pitää tahdin sopivana ja suorituksen riittävän pitkänä. :D

Ps. peruskuntoa on siis punttaajan turha reenata kuin hiihtäjän, MUTTA jos se on tällä hetkellä jotain erittäin huonon ja välttävän välillä niin remppa on paikallaan. Hyvälle tasolle se on áika helppo saada ja siitä eteenpäin jatkakoon kestävyys urheilijat..

Mutta miten helvetissä määrittelet peruskunnon YLIPÄÄTÄÄN?

Onko Arsi Harjulla huono peruskunto kun ei 150 kilosena huvita pyöriä jossain pusikossa lenkkarit jalassa? Ei ole.
Jumalauta. Kehittäkää sitä "peruskuntoa" sen mukaan miten se parhaiten siirtyy omaan lajiin.

Ei pikajuoksijatkaan tee käytännössä ikinä yli 500m juoksuja, onko niillä huono peruskunto?

Itse pidän koko käsitettä melko typeränä, vanhanaikaisena, dogmaattisena, ja epätarkkana.

Jos sulla on leposyke 40, verenpaine 120/60, sinulla ei ole mitään puutostiloja(yleisimpinä magnesium, D3, b-vitamiinit, sinkki yms), ja olet 110kg voimaurheilija, niin oletko huonokuntoinen koska sinulla ei ole juoksukuntoa tai niin sanottua "peruskuntoa"?
Et ole. Lajikohtainen kondis on silloin about kunnossa jos pystyt kyykkäämään vaikka 8x5 ja tekemään muut liikeet päälle, ja palautumaan seuraavaan treeniin vahvempana.

Ja tämä oli todella suurpiirtein postaus ylipäätään, mutta toivottavasti idean saitte.

 

[GreeeD]

fuhrerin postaus oli täyttä asiaa.
ei ne 140 kiloiset westsiden äijätkään nyt mitään maratooneja tai juoksulenkkejä käy tekeen, vaan se kunto haetaan rekeä vetämällä ja sarjapalautuksia lyhentämällä sekä sarjojen määrää lisäämällä yms. se kunto haetaan lajiomaisesti.

 

[Fuhrer]

fuhrerin postaus oli täyttä asiaa.
ei ne 140 kiloiset westsiden äijätkään nyt mitään maratooneja tai juoksulenkkejä käy tekeen, vaan se kunto haetaan rekeä vetämällä ja sarjapalautuksia lyhentämällä sekä sarjojen määrää lisäämällä yms. se kunto haetaan lajiomaisesti.

Tack! Ja juurikin näin kuin itse kirjoitit. Tuo reki oli hyvä pointti.

 

[arni]

Onpas täällä muutamalla kommentoijalla mennyt puurot ja vellit sekaisin. Väistämättä huomaa, että kyseessä on voimailupainotteinen keskustelufoorumi. Peruskunto mielletään maratooniksi tai muuten vaan pusikossa pyörimiseksi. Kestävyysurheilu on liki kirosana, siinä missä voimaharjoittelu on kirosana fanaattisille ja valveutumattomille kestävyysurheilijoille.

Peruskunnolla tarkoitetaan lähinnä sydän -, ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintakykyä (sekä glykogeenivarastojen varastoitumiskykyä). Peruskuntoa ei kannata sekoittaa lyhyisiin lajikohtaisiin suorituksiin, vaan kyseessä on kyky suoritua kevyehköstä ja pitkäkestoisesta aktiviteetista. Peruskuntoa ei kohoteta lajkohtaisilla treeneillä volyymia nostamalla, jossa harjoitusvaikutus kohdistuu mm. maitohapon sietokykyyn ja tätä kautta entsyymitoiminnan vilkastumiseen! Harjoitusärsyke pk-harjoitteluun on täysin erilainen energia-aineenvaihdunnan suhteen.

Peruskunto on ehdoton pohja kaikille vakavasti otettaville urheilijoille, mutta luonnollisesti sen merkitys korostuu puhtailla kestävyysurheilijoilla, koska se on pohja joille muut kestävyysominaisuudet rakennetaan. Nopeus - ja voimaurheilijoilla edullisimmat vaikutukset näkyvät lienee palautumisessa ja yleisesti freesimmässä olotilassa. Nopeus / voimaurheilija voi harjoitella lajikehitystään vastaan liiallisella "jolkottelulla" (energia-aineenvaihdunta ja hermostollinen ohjaustoiminta täysin päinvastaista vertaillessa puhdasta nopeusurheilijaa ja kestävyysurheilijaa), mutta käytännön pohjalta voi todeta, että tällaista tapahtuu aniharvoin. Yleensä heikko keuhkotuuletus ja riittämätön verenvirtaus estävät riittävän harjoittelumäärän kehityksen jatkamiseksi.

Tyypillisen suuren (harrastelija)voimaharjoittelijan pk-harjoittelu ei sisällä lenkkeilyä vaan käytännön toteutus on lähinnä kevyt tepastelu juoksumatolla. Iso mieskin voi saada sydämen työkapasiteetin ja siitä aiheutuvan toivotun hypertrofian kohdalleen (harjoittelusta johtuva fysiologinen eteisen hypertrofia rojuttelusta johtuvan kammio-hypertrofian sijaan), mutta tämä ei ole kovin yleistä. Kannattaa kuitenkin tarkastaa esim. tapaus "Petri Raatikainen, harjoitusmäärät ja marathon - kehonrakennuksen sm-overall voittaja". Jos peruskunto on heikolla pohjalla, niin se on nähtävissä yleisolemuksestakin, päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen pitkällä aikajänteellä vaatii suuria ponnisteluja. Jos olisin työnantaja, niin kartoittaisin työntekijän sydämen työkapasiteetin (tuhannen muun tekijän ohella) - korreloi varsin hyvin yleiseen jaksamiseen ja stressin sietokykyyn

Juoksu on valikoitunut sopivaksi tavaksi toteuttaa kestävyysharjoittelua, mutta yhtä hyvin se voisi olla hiihto, uinti tai kenties pyöräily. Juoksu on ihmisolennolla luontaista toimintaa ja se on universaalisti helppo tapa mitata yksilöiden välisiä eroja. Pk-aluetta kehitettäessä kyseessä tulisi olla kokonaisvaltainen liikkumismuoto - peruskuntoharjoittelulla pyritään kehittämään kokonaisvaltaisesti ensimmäisessä virkkeessä mainitsemani toimintoja paikallisen lihaskestävyyden sijaan (kukaan ei hinkkaa hauiskääntöä tuntia putkeen pk-aluetta kehittääkseen). Sana "maitohappo" ei saisi tulla kertaakaan esille peruskunnon puhuttaessa, nyt haluamme toimia täysin hapen avulla. Voimailijoilla maitohapon kehittyminen, sietäminen ja sen puskurointi on edistynyttä, joten sitä ei tulisi enempää kehittää, jos halutaan saada toivottuja vaikutuksia peruskestävyyteen.

Pp-ergossa on hyvin yleinen trendi voimaurheilijoilla, että aerobinen kynnys saavutetaan nopeasti (ts. puhtaasti hapen avulla ei jakseta työstää pitkään) ja hapot alkavat jylläämään nopeasti. Happoja sitten kestetäänkin varsin hyvissä määrin. Kevyesti mutta tunnollisesti etenevällä sunnuntailenkkielijällä tilanne on taas päinvastainen - harjoittelun intensiteetin puutteesta johtuen kropasta ei saada kamalasti irti.

Videoanimaatio tärkeimmän lihaksen toiminnasta: http://www.nhlbi.nih.gov/health/dci/Diseases/hhw/hhw_pumping.html

Summa summarum: kyllä, pk-harjoittelu kannattaa. Oikein toteutetusta ja oikeaan väliin ajoitetusta kestävyysharjoittelusta hyötyy voimailijakin. Tässä yleensä se vaikeus tuleekin. Kyykkytuloksesta ei haluta tinkiä ja reisien kuihtumista pelätään, mielestäni turhaan.

Jos sulla on leposyke 40, verenpaine 120/60, sinulla ei ole mitään puutostiloja(yleisimpinä magnesium, D3, b-vitamiinit, sinkki yms), ja olet 110kg voimaurheilija, niin oletko huonokuntoinen koska sinulla ei ole juoksukuntoa tai niin sanottua "peruskuntoa"?
Et ole.

Alhainen leposyke korreloi erittäin hyvin sydämen työkapasiteettiin ja tällöin tämä 110kg kössikkäkin jaksaisi jolkotella erittäin mukavasti. Tuollainen kombinaatio elintoimintojen edistyneisyyttä jäänee utopiatasolle.

 

[risumies]

Arnilta täyttä asiaa!

 

[maccari]

Arni kirjoitti sen mitä ajattelin, paitsi kaikin puolin pätevämmin. Asia posti.
Pohdintani kohdistuukin juuri tuohon että millä saada kroppa siihen kuntoon että se alkaa oikeasti kestämään kunnolla reenejä ja jotta olisi aina reenin alussa freesi? Tämän hetken reenejä voin vetää 4-5 krt viikossa, mutta josko tulevaisuudessa vastaavat voisi pystyä tekeen 8-10krt viikossa.