Omistusasunnon hankkiminen pääkaupunkiseudulta

Stu sanoi:
Tuo on kyllä jo aikas hyvä. Paitsi jos on OKO:n tarjoama "bonuspisteet huomioiden" -marginaali tai joku muu kusetus, jossa palvelumaksut kompensoivat tuota alhaista prosenttia.

Kysymykseen... Itselläni on marginaalia 0.55% + palvelumaksuja 50s/kk, mitä pidän ihan kohtuullisena.
Ei ole OKO kyseessä. Pitääkin silti vielä tarkastella noita palvelumaksusysteemejä lähemmin. Kiitoksia.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kannattaa kysellä tarjouksia kaikista pankeista ja sitten halvimman kanssa käydä toinen kierros ja jos joku menee alle, niin sikana taas uusi kierros. Kyllä sen 0.5%:n allekin pääsee jos vaan riittää vääntöhaluja.
 
Mitenkäs muuten jo olemassa olevan asuntolainan kilpailuttaminen, onko ylipäänsä mahdollista siirtää lainaa pankista toiseen jos on valtiontakaus+henkilötakaus mukana kuvioissa? Kilpailuhan kovenee koko ajan ja uudet asiakkaat saavat halvemmalla lainansa mitä vanhat, ja pankki on tosi nihkeä alentamaan marginaalia kun on kerran sopimukset tehty.
 
En tiedä noista takauksista, mutta työkaveri kehui juuri kilpailuttaneensa vanhan lainansa. Kävi omaa pankkia vastapäätä pyytämässä tarjouksen, ja se kädessä tien yli omaan pankkiin jossa ilmoitti vaihtavansa pankkia ellei oma pankki pane paremmaksi. En muista monta sataa/tuhatta euroa heppu säästää vuodessa vaikka sen mainitsikin.
 
Kertokaas tyhmälle mitä tuo marginaali oikein tarkoittaa käytännössä? :nolo:
 
BFL2002 sanoi:
Mitenkäs muuten jo olemassa olevan asuntolainan kilpailuttaminen, onko ylipäänsä mahdollista siirtää lainaa pankista toiseen jos on valtiontakaus+henkilötakaus mukana kuvioissa? Kilpailuhan kovenee koko ajan ja uudet asiakkaat saavat halvemmalla lainansa mitä vanhat, ja pankki on tosi nihkeä alentamaan marginaalia kun on kerran sopimukset tehty.

Ei tässä pitäisi mitään estettä olla. Se mahdollinen uusi pankki varmasti hoitaa tuon valtiopuolen ja itse sun pitää keskustella asia henkilötakaajan kanssa. Jos se ei jostian syystä suostu, niin ainahan käsittääkseni voi vaihtaa takaajaa. Mutta eipäkai takaajalla pitäisi mitään syytä olla olla suostumatta jos halvempaan vaihtaa.

Itse pistän pankit kilpailutukseen heti keväällä kun kiinteä korkojakso päättyy.
 
Inska sanoi:
Kertokaas tyhmälle mitä tuo marginaali oikein tarkoittaa käytännössä? :nolo:

Se on hinta minkä se sun pankki saa tosta lainasta. Eli marginaalin verran maksat sille pankillesi korkoa, siitä en ole varma mihin tuo peruskorko menee, Suomen Pankille kenties?
 
Timba79 sanoi:
Se on hinta minkä se sun pankki saa tosta lainasta. Eli marginaalin verran maksat sille pankillesi korkoa, siitä en ole varma mihin tuo peruskorko menee, Suomen Pankille kenties?
Kyllähän se koko korko menee sille pankille, josta laina otetaan. Marginaali on se osuus joka maksetaan viitekoron (esim. 12 kk Euribor päälle). Jos viitekorko on 2.3 % ja marginaali 0.6 %, niin kokonaiskorko on 2.9 %. Marginaali on tavallaan pankin voitto, jolla katetaan riskit. Pankkihan saa lainaa käytännössä viitekorolla tai allekin (asiakkaiden talletukset).
 
Timba79 sanoi:
Se on hinta minkä se sun pankki saa tosta lainasta. Eli marginaalin verran maksat sille pankillesi korkoa, siitä en ole varma mihin tuo peruskorko menee, Suomen Pankille kenties?


Kyllä se koko korko (markkinakorko+pankin marginaali) menee pankille. :)

Edit: Billy oli nopeampi.
 
Meneehän se koko korko pankille, mutta täytyy pankinkin rahoittaa luotonantonsa jollain keinolla. Käytännössä pankit lainaavat rahaa muualta. Marginaali on siis pankin saama tuotto, prosenttiosuus joka lätkäistään asiakkaan maksettavaksi viitekoron päälle (pankki taas kykenee lainaamaan rahaa viitekoron mukaisella prosentilla).
 
Willie sanoi:
Meneehän se koko korko pankille, mutta täytyy pankinkin rahoittaa luotonantonsa jollain keinolla. Käytännössä pankit lainaavat rahaa muualta. Marginaali on siis pankin saama tuotto, prosenttiosuus joka lätkäistään asiakkaan maksettavaksi viitekoron päälle (pankki taas kykenee lainaamaan rahaa viitekoron mukaisella prosentilla).

Tätä mä hain, en vain osannut selittää asiaa kun en tuosta termistöstä tajua hevon herttasta. Eli jos otat vaikka Nordeasta lainan, niin sen kokonaiskoron verran ei Nordealle todellakaan sitä rahaa jää.
 
Ostin juuri Stadista Etu-Kalliosta kirkon läheisyydestä 40.5 m2 kerrostalokaksion 110.000 € hintaan. 20 vuotta saan maksaa velkaa ja asunto on niin pieni, ettei sinne tyttöystävää saisi mahtumaan vaikka sellaisen löytäisikin, mutta työmatka on vain 20 minuuttia kävellen, 10 minuuttia sporalla.

Jonkun arvion mukaan Helsingin keskustan asunnoissa on ylimääräistä hintaa lähes 30%, se kuulostaa jo ihan hullulta, mutta niin se on.
 
Joidenkin arvioiden mukaan hinnat taas jatkavat nousuaan. Ihmiset ostavat keskimäärin sellaisen asunnon, jonka hinta vastaa heidän 3 vuoden bruttotulojaan. Niin kauan kuin tulot kasvavat, asuntojen hinnat voivat nousta. Helsingin hintataso ei kuitenkaan ole läheskään korkeimmasta päästä kun tarkastelemme eurooppalaisia pääkaupunkeja.
 
Mixu sanoi:
Jonkun arvion mukaan Helsingin keskustan asunnoissa on ylimääräistä hintaa lähes 30%, se kuulostaa jo ihan hullulta, mutta niin se on.

En tiedä mitä ylihintaa se sitten on, jos asunnot menevät kaupaksi. Kysynnän ja tarjonnan laki sen markkinahinnan määrittelee.
 
Mixu sanoi:
Jonkun arvion mukaan Helsingin keskustan asunnoissa on ylimääräistä hintaa lähes 30%, se kuulostaa jo ihan hullulta, mutta niin se on.

Kyllähän näitä juttuja kuulee, ja kovasti tuntuu että eniten vettä myllyyn kaataa ne jotka jostain syystä eivät asuntoa omista :) No joo, mutta todellisuudessa kysyntä ja tarjonta määrittelee aina hintatason, ei mitään hintakuplaa ole minun mielestä olemassakaan. Toki tämä ennätysalhainen korkotaso helpottaa monen päätöstä, mutta itselläni oma asunto on täysin kannattava ratkaisu vaikka korkotaso tuplaantuisikin ja toki siihen olen varautunut. Jos näin käy niin hintojen nousu varmasti lakkaa, mutta mitään romahdusta ei kyllä voi perustella millään järkisyillä/faktoilla. 90-luku on ollutta ja mennyttä, jotta vastaavanlainen skenaario toteutuisi pitäisi tulla kyllä melkoinen hullun mylly koko Euroopan laajuisesti. Ja niin kauan kuin esim. Saksassa on paljon työttömyyttä, korot pysyvät alhaalla ja voivat hieman vielä laskeakin.
 
Willie sanoi:
Joidenkin arvioiden mukaan hinnat taas jatkavat nousuaan. Ihmiset ostavat keskimäärin sellaisen asunnon, jonka hinta vastaa heidän 3 vuoden bruttotulojaan. Niin kauan kuin tulot kasvavat, asuntojen hinnat voivat nousta.

Mielenkiintoinen pointti ja ilmeisesti pariskuntien kohdalla nämä bruttotulot lasketaan yhteen. Kun tuntuu, että otetaan vanhan miljoonan velkoja 30 vuoden maksuajalla kuitenkin aika paljon. Ei suomessa nyt kuitetenkaan ihan joka toisella asunnon omistavalla ole 50.000 euron bruttotuloja vuodessa.
 
BFL2002 sanoi:
todellisuudessa kysyntä ja tarjonta määrittelee aina hintatason, ei mitään hintakuplaa ole minun mielestä olemassakaan.

Tähän täytyy lisätä disclaimeri, että täydellisen vapailla markkinoilla, johon tämä kysyntä-tarjonta -asetelma oikean hinnan määrittäjänä pohjaa, oletetaan ostajilla olevan a) täysin rationaaliset päätöksentekokriteerit ja b) täydellinen tieto markkinoista ja niiden kehityksestä.

Erityisesti asuntomarkkinoilla päätöksenteko ei ole välttämättä rationaalista ja ihmisten tietämys talouden yms. kehityksestä on kovin vajavaista. Samoin tietty positiivinen usko tulevaisuuteen värittää ihmisten päätöksentekoa.

Eli tilanne on kai se, että jos talous kasvaa positiivisesti vielä pitkään, niin ehkä mitään hintakuplaa ei ole. Jos taas joku äkillinen suurempi taloudellinen tai sotilaallinen kriisi vetää Suomen talouselämältä maton alta, niin siinähän sitten maksellaan, kun kysyntä romahtaa, tarjonta pomppaa pilviin ja hinnat laskettelevat persmäkeä... No, kaikki tämä on spekulaatiota. Tulevaisuus kun on useimmille meistä vielä hämärän peitossa ;)
 
Talouselämässä (lehti) oli hiljattain hyvä juttu asuntojen hinnoista ja velkaantumisesta. Viimeisen numeron pääkirjoitus oli myös hyvä, siinä nostettiin pöydälle erilaiset subventiot jotka liittyvät myös omistusasumiseen. Lyhyesti sanottuna subventiot (korkojen verovähennykset yms) pitäisi poistaa, ne vain nostavat hintoja ja paisuttavat entisestään asuntolainakantaa. Jos asumista halutaan tukea, pitäisi keskittyä asuntojen ja tonttien tarjonnan lisäämiseen, ei velkaantumisen edistämiseen.
 
Timba79 sanoi:
Mielenkiintoinen pointti ja ilmeisesti pariskuntien kohdalla nämä bruttotulot lasketaan yhteen. Kun tuntuu, että otetaan vanhan miljoonan velkoja 30 vuoden maksuajalla kuitenkin aika paljon. Ei suomessa nyt kuitetenkaan ihan joka toisella asunnon omistavalla ole 50.000 euron bruttotuloja vuodessa.
Tuon verranko vaatii tuloja tuo 170000€ lainanotto?Köyhät kyykkyyn politiikka on ainakin hyvin onnistunut.No joka tapauksessa kuplanhan on puhjettava lopulta(jotain hyötyä historiasta).Kuitenkin lainat jää ja asuntojen arvon on pudottava myöhemmin.Ihmiset ei ymmärrä,että 200000€ ei ole 200000mk.
Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa(tämän voi nykyaikana haudata roskikseen)Kyllä se pyytäjäkin voi olla hullu.Kävin taas kattelemassa 80000€ mökkiä täältä maalta ja laskeskelin sen korjaukseen menevän 100000€.
20-luvun vanha hirsimökki joka oli ollut tyhjillään 11 vuotta.Tarjosin 20000€ joku muu sen sitten osti.Saipa hyvän 10l lämminvesivaraajalla ja täysin peruskorjaamattoman mökin. :lol2:
Edit: olisikohan jotain tilastoja asuntolaina velkaantumisesta 2000-luvulla?
 
Back
Ylös Bottom