Omakotitalon energiankulutus

[karma]

tuli vihdoin rekisteröityä sähkönmyyjän nettiseuranta sivuille ja tutkailtua koko vuoden lukuja.

Muutettiin siis 1.1.2012 nykyiseen taloon.

Asuinrakennus 153 neliötä yhdessä tasossa. Erillinen autokatos/talli jossa lämmintä tilaa vajaa 25 neliötä (sähköpatteri.)

Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, Jäspi tehowatti.
Keskellä taloa isohko uuniseppien takka.

Tähänpäivään mennessä on sähköä kulunut kokonaisuudessaan (lämmitys+käyttösähkö) 10549 kwh -todennäköisesti kokonaiskulutus tänä vuonna tullee siis olemaan luokkaa 13000kwh.

Lämmöt ovat oleet päällä kokoajan koko talossa. Takkaa poltettu talvella ja nyt syksylläkin paljon.ILP on seinässä mutta ei ole vielä edes käynnistetty, tuli enemmänkin jäähdytystarpeeseen mutta sitäkään ei viime kesänä ollut

 

[vässy74]

Meillä on palanut tähän päivään mennessä tänä vuonna 13600 kWh eli joku pikkusen reilu 15000 kWh tullee vuosikulutukseksi. Ihan ok, vaikka 170 neliön uudeksi MLP-lämmitetyksi taloksi saattaa alkuun isolta kuulostaa. Nibe 1145-8 on vienyt 4400 kWh, Enervent Pandion n. 1000 (kenno oli paskana 3 vko viime talvena ja siinä meni vajaa puolet tuosta 1000 kWh) ja loppu on sitten tiheään lämmitetyn Iki-sähkösaunan, kotiteatterin, plasmatelkkujen ja aivan liian suuren määrän jatkuvasti päällä olevia digibokseja, tietokoneita, WLAN-tukiasemia, reitittimiä, kytkimiä jne. ansiota. Ollaan vilukissoja, joten huonelämmät on välillä 22-23.

MLP:n toimintaa on tullut optimoitua, turhia sähkölaitteita karsittua ja laitettua master/slave kytkinten taakse, compujen sähkönkulutusta optimoitua ja aikamoinen kasa valoja vaihdettua Led:eihin vuoden kuluessa. Niin joo, touko-syyskuussa viilennys/puhallinkonvektori huuti hoosiannaa kun ei vielä ollut etelä/länsiseinän isoissa ikkonoissa ulkopuolisia screen kaihtimia.

Fortum kotinäytön avulla tehdyn seurannan pohjalta veikkailisin että ensi vuosi mennee joku 1000-1500 kWh pienemmällä kulutuksella olettaen että esim. Enerventin kenno pyörii koko talven.

 

[vilho_kanuuna]

tuli vihdoin rekisteröityä sähkönmyyjän nettiseuranta sivuille ja tutkailtua koko vuoden lukuja.

Muutettiin siis 1.1.2012 nykyiseen taloon.

Asuinrakennus 153 neliötä yhdessä tasossa. Erillinen autokatos/talli jossa lämmintä tilaa vajaa 25 neliötä (sähköpatteri.)

Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, Jäspi tehowatti.
Keskellä taloa isohko uuniseppien takka.

Tähänpäivään mennessä on sähköä kulunut kokonaisuudessaan (lämmitys+käyttösähkö) 10549 kwh -todennäköisesti kokonaiskulutus tänä vuonna tullee siis olemaan luokkaa 13000kwh.

Lämmöt ovat oleet päällä kokoajan koko talossa. Takkaa poltettu talvella ja nyt syksylläkin paljon.ILP on seinässä mutta ei ole vielä edes käynnistetty, tuli enemmänkin jäähdytystarpeeseen mutta sitäkään ei viime kesänä ollut

Tosi pieni kulutus kyllä suoralle sähkölle. Meillä tullee vuosikulutus olemaan jotain 12 000 kwh:n nurkilla. No käyttösähkön kulutuksen kanssa on jotain ihmeellistä. Lämmittämiseen tosta mennee about 6000 kwh.

 

[Timba79]

Aika halvalla on kyllä lähtenyt jos kymppiin olet tuon saanut. Sulla tuo kaivokin oli niin syvä. Meillä meni kyllä asennustarvikkeisiinkin iso läjä rahaa.

Kaivo oli karvan alle 5000 euroa ja 195 metriä porattiin. Hinnasta lähti tosiaan sen rapiat 20% kun kilpailutti vasten talvea nuot porarit.

Varaaja ja pumppu oli jotain 5500 euron luokkia yhteensä. Täytys kaivaa jostain ne kuitit niin näkis tarkat hinnat. Ne vaan on isossa laatikossa edelleen sekaisin, en tiedä milloin tulee inspiraatio mapittaa ne jotenkin. Oli ne vanhalla koneella excelissäkin kaikki hinnat mutta se saatanan kone kilahti niin siinä män excelit.

- - - Updated - - -

tuli vihdoin rekisteröityä sähkönmyyjän nettiseuranta sivuille ja tutkailtua koko vuoden lukuja.

Muutettiin siis 1.1.2012 nykyiseen taloon.

Asuinrakennus 153 neliötä yhdessä tasossa. Erillinen autokatos/talli jossa lämmintä tilaa vajaa 25 neliötä (sähköpatteri.)

Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, Jäspi tehowatti.
Keskellä taloa isohko uuniseppien takka.

Tähänpäivään mennessä on sähköä kulunut kokonaisuudessaan (lämmitys+käyttösähkö) 10549 kwh -todennäköisesti kokonaiskulutus tänä vuonna tullee siis olemaan luokkaa 13000kwh.

Lämmöt ovat oleet päällä kokoajan koko talossa. Takkaa poltettu talvella ja nyt syksylläkin paljon.ILP on seinässä mutta ei ole vielä edes käynnistetty, tuli enemmänkin jäähdytystarpeeseen mutta sitäkään ei viime kesänä ollut

Vähillä menee, osaatko heittää mitään arvioita poltetun puun määrästä?

 

[LoftYokel]

Kaivo oli karvan alle 5000 euroa ja 195 metriä porattiin. Hinnasta lähti tosiaan sen rapiat 20% kun kilpailutti vasten talvea nuot porarit.

Varaaja ja pumppu oli jotain 5500 euron luokkia yhteensä. Täytys kaivaa jostain ne kuitit niin näkis tarkat hinnat. Ne vaan on isossa laatikossa edelleen sekaisin, en tiedä milloin tulee inspiraatio mapittaa ne jotenkin. Oli ne vanhalla koneella excelissäkin kaikki hinnat mutta se saatanan kone kilahti niin siinä män excelit.

Mulla ei ollut mitään alennuksia ja oli jotain 43xx€ / 190m tai 180m tai mitä se nyt sitten onkaan oikeasti. Kuului samaan urakkaan pumpun kytkennän kanssa. Se mulla olikin sitten kalliimpi.

Näpyttelin muutaman illan exceliä ja tuloksena 350 kuittia arkistoituna. Jostain pitäis ehkä löytää vielä vähän lisää, mutta en tiedä kyllä missä on. Tämä siis pitkästä rakennettaessa. Kaverin vastaavaa exceliä kun katoin, niin oli varmaan 10 kertaa lyhyempi, kun oli avaimet käteen -paketti.

 

[69T]

tuli vihdoin rekisteröityä sähkönmyyjän nettiseuranta sivuille ja tutkailtua koko vuoden lukuja.

Muutettiin siis 1.1.2012 nykyiseen taloon.

Asuinrakennus 153 neliötä yhdessä tasossa. Erillinen autokatos/talli jossa lämmintä tilaa vajaa 25 neliötä (sähköpatteri.)

Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä, Jäspi tehowatti.
Keskellä taloa isohko uuniseppien takka.

Tähänpäivään mennessä on sähköä kulunut kokonaisuudessaan (lämmitys+käyttösähkö) 10549 kwh -todennäköisesti kokonaiskulutus tänä vuonna tullee siis olemaan luokkaa 13000kwh.

Lämmöt ovat oleet päällä kokoajan koko talossa. Takkaa poltettu talvella ja nyt syksylläkin paljon.ILP on seinässä mutta ei ole vielä edes käynnistetty, tuli enemmänkin jäähdytystarpeeseen mutta sitäkään ei viime kesänä ollut

Jäspin Tehowatti tuntuu tekevän lämpöä aika hyvällä hyötysuhteella. Liekö sitten se, että osaa käyttää vastuksia tarpeen mukaan vs. Hupen CTC joka lataa aina kaikki 6kW kerralla. Sen verran noita tullut tutkittua että rakenteessa on selvät erot mutta kaiken kaikkiaan tuntuu menevän pienellä.

Teillä lie 2010 määräysten mukainen hyvillä eristetty talo ja sisälämmöt kohtuu alhaalla eikä vettäkään mene kohtuuttomia.

 

[karma]

Jäspin Tehowatti tuntuu tekevän lämpöä aika hyvällä hyötysuhteella. Liekö sitten se, että osaa käyttää vastuksia tarpeen mukaan vs. Hupen CTC joka lataa aina kaikki 6kW kerralla. Sen verran noita tullut tutkittua että rakenteessa on selvät erot mutta kaiken kaikkiaan tuntuu menevän pienellä.

Teillä lie 2010 määräysten mukainen hyvillä eristetty talo ja sisälämmöt kohtuu alhaalla eikä vettäkään mene kohtuuttomia.

Seinissä 250mm eristettä ja katolla muistaakseni 600mm. Ilmanvuotoluku oli muistaakseni 1.05 eli kohtuu tiiviiksi tehty ?

Puuta tosiaan poltellaan takassa ahkerasti ns. lämmityskaudella (Lokakuu-maaliskuu). Nyt tämä eka vuosi mennyt melkein vallan tuolla rakennusjätteellä jota projektista jäi, taitavat riittää vielä tämän vuoden loppuun.
Huonekohtasilla termareilla on pyynti n. 20-22 astetta. Ei ole tullut edes sisälämpöjä mitattua, vaimo on kyllä vilukissa muttei ole kylmyyttä valitellut joten lienee riittävästi

 

[vilho_kanuuna]

Jäspin Tehowatti tuntuu tekevän lämpöä aika hyvällä hyötysuhteella. Liekö sitten se, että osaa käyttää vastuksia tarpeen mukaan vs. Hupen CTC joka lataa aina kaikki 6kW kerralla. Sen verran noita tullut tutkittua että rakenteessa on selvät erot mutta kaiken kaikkiaan tuntuu menevän pienellä.

Teillä lie 2010 määräysten mukainen hyvillä eristetty talo ja sisälämmöt kohtuu alhaalla eikä vettäkään mene kohtuuttomia.

Sorry kun viilaan pilkkua, mutta eikös tehowatti oo ihan perus vastusvaraaja? Sehän tarkoittaa sitä että saman määrän energiaa sillä menee lämmittää vettä vastuksilla kuin millä tahansa muulla vastaavalla systeemillä, eli se on paremmin konffattu. Mutta voidaanko puhua hyötysuhteesta?

 

[69T]

Sorry kun viilaan pilkkua, mutta eikös tehowatti oo ihan perus vastusvaraaja? Sehän tarkoittaa sitä että saman määrän energiaa sillä menee lämmittää vettä vastuksilla kuin millä tahansa muulla vastaavalla systeemillä, eli se on paremmin konffattu. Mutta voidaanko puhua hyötysuhteesta?

Se on totta että energian tuottamiseen tarvitaan aina sama määrä tavasta riippumatta. Mutta mun mielestä se on hyötysuhdetta jos lämmitetään vain tarvittava määrä eikä liikaa joka häviää sitten eristeiden läpi hukkana.
Sähkökattiloissakin on rakenteissa/toimintaperiaatteissa eroja ja sitten vielä ne asetukset eli toimintalogiiikka. Tässä tapauksessa esim. Jäspin asetukset on huomattavasti yksinkertaisemmat kuin vaikka tuon CTCn mutta huomattavasti toimivammat (=vähemmän väärin säädettävää).
Vastaavasti MLPt toimii hyvällä tai huonolla hyötysuhteella riippuen asetuksista ja sama pätee LTO-koneisiin. Nuo on kait sinunkin mielestäsi tullut täällä todetuksi/todistetuksi.

 

[Procrastination]

Mutta voidaanko puhua hyötysuhteesta?

Mun mielestä eroja sähkökattiloiden välillä voi oikeastaan syntyä vain jos löytyy jotain eroja häviöissä. Esim. paskasti eristetty ja sijaitsee sellaisessa tilassa jossa hukkalämpö ei tule hyödyksi vs. hyvin eristetty keskellä taloa sijaitseva. Toinen voisi olla sitten säätö, eli onko käyrä+korjaus säätö yhtä toimiva molemmissa.

Sitten tietysti jotain eroja voi tulla kiertovesipumpuista mutta ne on aika pieniä.

 

[Emmah]

Kyllä Jäspissäkin voi saada asetukset vituralleen. Vertailukohtana 2007 valmistunut talo, jossa Jäspi ja vuosikulutus tuplaten tuota luokkaa (28000kWh), kunnes rukattiin asetuksia muutaman kuukauden asumisen jälkeen paremmiksi ja saatiin jonkun verran tippumaan. Etenkin syksyllä asetukset olivat olleet aika mielenkiintoiset, kun kulutus oli loka-marraskuussa 2010 ~5700kWh/kk. Nyt MLP:n kanssa tulee vuosikulutus olemaan varmaan 12000-13000 kWh:n luokkaa.

 

[69T]

Mun mielestä eroja sähkökattiloiden välillä voi oikeastaan syntyä vain jos löytyy jotain eroja häviöissä. Esim. paskasti eristetty ja sijaitsee sellaisessa tilassa jossa hukkalämpö ei tule hyödyksi vs. hyvin eristetty keskellä taloa sijaitseva. Toinen voisi olla sitten säätö, eli onko käyrä+korjaus säätö yhtä toimiva molemmissa.

Sitten tietysti jotain eroja voi tulla kiertovesipumpuista mutta ne on aika pieniä.

Kyllä Jäspissäkin voi saada asetukset vituralleen. Vertailukohtana 2007 valmistunut talo, jossa Jäspi ja vuosikulutus tuplaten tuota luokkaa (28000kWh), kunnes rukattiin asetuksia muutaman kuukauden asumisen jälkeen paremmiksi ja saatiin jonkun verran tippumaan. Etenkin syksyllä asetukset olivat olleet aika mielenkiintoiset, kun kulutus oli loka-marraskuussa 2010 ~5700kWh/kk. Nyt MLP:n kanssa tulee vuosikulutus olemaan varmaan 12000-13000 kWh:n luokkaa.

Se kait nyt pitäisi oleman selvää että mikään ei toimi jos asetukset on persiillään. Eihän sitä saa porakoneellakaan reikää jos kara pyörii väärään suuntaan :face: Laitteissa on yleensä käyttöohjeet, mutta kun suomalainen ja erikseen "raksa-ammattilainen" ei niitä lue jne..... Nykypäivän laitteissa on vielä insinöörin ja IT-nörtin risteytyksellä tehtyjä asetuksia joiden vaikutuksesta mihinkään ei kukaan tiedä eli nuo saattaa sotkea niitäkin jotka jotain yritää säätää.

Jottei kenellekkään jää epäselväksi. Vertaus Jäspin ja CTCn välillä perustuu jonkinlaiseen tietämykseen kun naapureissa on noita. Toinen tekee energiaa pelkällä sähkövastuksella ja toinen VILPin avustamana saa mittariin suunnilleen saman verran kilowatteja vaikka toinen talo on isompi ja molemmat on säädetty kohdilleen. Samaan syssyyn menee se että toinen oli aluksi 4kk viturallaan ja kulutus sen mukainen. Naapurustossa on myös muita VILPpejä jotka tuntuu toimivan lupausten mukaan eli kulutuslukemat menee suoran sähkön ja MLPn puoliväliin.

Miksiköhän induktio ottaa vähemmän sähköä veden kiehauttamiseen kuin perinteinen liesi ....

 

[vilho_kanuuna]

Se on totta että energian tuottamiseen tarvitaan aina sama määrä tavasta riippumatta. Mutta mun mielestä se on hyötysuhdetta jos lämmitetään vain tarvittava määrä eikä liikaa joka häviää sitten eristeiden läpi hukkana.
Sähkökattiloissakin on rakenteissa/toimintaperiaatteissa eroja ja sitten vielä ne asetukset eli toimintalogiiikka. Tässä tapauksessa esim. Jäspin asetukset on huomattavasti yksinkertaisemmat kuin vaikka tuon CTCn mutta huomattavasti toimivammat (=vähemmän väärin säädettävää).
Vastaavasti MLPt toimii hyvällä tai huonolla hyötysuhteella riippuen asetuksista ja sama pätee LTO-koneisiin. Nuo on kait sinunkin mielestäsi tullut täällä todetuksi/todistetuksi.

Olen samaa mieltä. Edelleen vaan olen eri mieltä siitä voidaanko käyttää sanaa hyötysuhde. Se että esim. kahdessa eri maalämpöpumpussa on sama hyötysuhde ei tarkoita sitä ettei toinen voisi olla ergonomisempi tai paremmin säädettävissä. Se ei mielestäni kuitenkaan huononnan koneen hyötysuhdetta. No eipä tästä enempää. Jatketaan asiasta.

 

[oddis]

Täälläkin vihdoin toi online -kulutusraportti toimii Vattenfallin kautta. Parin viikon datat näkyisi olevan.

Näköjään menee karvan yli 30kWh normipäivänä (kun saunotaan, niin n. 25kWh enempi, 11kw kiuas rankaisee..). Ja kaikki siis käyttösähköä. Talo ja vesi kun lämpiää kaukolämmöllä ja Pandionissakin on kiertovesilämmitys. 6m2 ulkovarastossa on kyllä sähköpatteri.

Mihinköhän toi kaikki sähkö uppoaa... Vuodessa menee karvan yli 10 000kWh, tai ainakin viime vuonna meni. Tänä vuonna voi mennä yli 11000kWh... Halogeeneja on kyllä koko talossa rapiat 100kpl ;) Keittiöön kun laittaa täyden valaistuksen, niin 400W menee, olkkari 600W, jne... Tosin valoja ei kyllä turhaan polteta ja harvoin on kaikki päällä, mutta kyllä valaistus ainakin osan selittää.

 

[vilho_kanuuna]

... Halogeeneja on kyllä koko talossa rapiat 100kpl ;) Keittiöön kun laittaa täyden valaistuksen, niin 400W menee, olkkari 600W, jne...

Suoralla sähköllä tuo ei mielestäni ole ongelma. Halogeenien lämpö menee 100% lämmitykseen. Kesällä ei tietysti paljon auta, mutta talvella kannattaa pitää päällä vaikkei tarvisikkaan

 

[oddis]

Suoralla sähköllä tuo ei mielestäni ole ongelma. Halogeenien lämpö menee 100% lämmitykseen. Kesällä ei tietysti paljon auta, mutta talvella kannattaa pitää päällä vaikkei tarvisikkaan

Ei kai toi kaukolämmölläkään ongelma ole? Termostaatit kun on seinissä, niin kyllä se vedenkierto lattiassa pysähtyy, jos lamput huonetta lämmittää...

 

[vilho_kanuuna]

Ei kai toi kaukolämmölläkään ongelma ole? Termostaatit kun on seinissä, niin kyllä se vedenkierto lattiassa pysähtyy, jos lamput huonetta lämmittää...

Jaa-a. Vesikiertohan on aina hitaampi reagoimaan, mutta samalla lailla ne vaikuttaa kuin esim. takkakin, eli täytyyhän jotain hyötyä olla.

 

[LoftYokel]

Oliskos se niin, että lampuilla saadaan käytännössä ylilämpöä vaan aikaiseksi. Lattia ei ehdi kuitenkaan reagoida, jos valoja ei polta jatkuvasti.

 

[vässy74]

Suoralla sähköllä tuo ei mielestäni ole ongelma. Halogeenien lämpö menee 100% lämmitykseen. Kesällä ei tietysti paljon auta, mutta talvella kannattaa pitää päällä vaikkei tarvisikkaan

Kaukolämpötalossa suoralla sähköllä lämpöä katon rajaan, ei tuo nyt kovin hyödylliseltäkään kuulostaa ei taida kovin hyvin levitä koko huoneeseen vaikka LTO:n poiston kautta ehkä jotain tapahtuu.

Jahtasin itse eilen taas käyttösähkön kulutusta, vaikka IMO tuo 15 000 kWh vuosi (tuossa siis kaikki, mukaanlukien lämmitys) ihan kohtuullistakin on. Muutama mielenkiintoinen havainto.

1. Meillä on 2 kpl tallentavia dual tuner digibokseja koko ajan päällä; ison levyn takia näiden bootti/checkdisk kestää jopa pari minuuttia, ei tuollaista ADHD jaksa odotella joten ovat aina päällä. Ikävä puoli on että nämä haukkaavaavat jopa yli 50 w sähköä / kpl. Melkein 900 kWH/vuosi siis eli about saman verran kuin IV-kone.
2. Olkkarissa on iso Pioneerin plasma TV ja jos rehellisiä ollaan on se päällä päivittäin varmaan 4 h, kulutus noin 400 w eli tuokin nappaa vajaa 600 kWh/vuosi.
3. Desktop teho-PC vie sleep:ssäkin 40 w eli 350 kWh vuodessa.
3. Kotiteatterin käyttöä 700 h vuodessa, tuo nappaa 600w ollessaan päällä eli yli 400 kWh/vuosi
4. Sähkösauna. 6 kW Iki-pilari lämpiää 2.5 h lähemmäs 100 krt/vuosi = 1500 kWh vuodessa

Tuossa on jo laskettu melkein 4000 kWh ja tuosta puuttuu valaistus, kylmälaitteet, astian/pesukone/kuivausrumpu, rouvan auton lohko, reitittimet/wlan-tukiasemat...

Eli kyllä ne syylliset sieltä löytyy kun kaivaa. Viihdelaitteiden standbyt/päälläolot voi vielä optimoida, mutta lohkolämpät, sauna, kotiteatterin käyttö jne. on aika pitkälti it is what it is...

 

[Timba79]

Aika karua jos olkkarissa 600 wattia valoihin, oli sitten suorasähkö tai mitä tahansa. Meillä taitaa just täyttyä tuo 600 wattia kun pistää kaikki päälle ja on noita spotteja nyt jokunen. Ei taida yhdessäkään kiinteässä valaimessa olla halogeenia eikä hehkulamppua. Ainoat halogeenita taitaa olla tuossa jalkalampussa, hehkulamppuja ei ole missään.

Autotallissa on loisteputket, mutta ne nyt ei montaa tuntia vuodessa päällä kuitenkaan ole.