Omakotitalon energiankulutus

[69T]

Sulla menee logiikka metsään siinä kohtaa kun arvot jonkun lämpötiladeltan jollain kiertonopeudella hatustasi. Ainoa mikä merkkaa on teho mikä pukataan lattiaan. -> jos virtausta on enemmän, lämpö tippuu matkalla vähemmän ja toisinpäin.

Sorry, tuossa ei ollut logiikkaa. Sitä ihteänsä eli matikkaa ja lämpöoppia yms. Tämä on sama juttu kuin että:

"Ota kaksi kattilaa, toinen 1 litran ja toinen 2 litran. Täytä 1 litran kattila 10 asteisella vedellä ja 2 litran 55 asteisella ja katso kumpi kiehuu nopeammin samalla lämmitysteholla"

Että jos otat ja lasket nuo mun esimerkit niin huomaat sen "jujun". Muuten en tästä viitsi enää jauhaa...

 

[Samwaiss]

Asiaan tavallaan liittyen yksi kysymys. Te, joilla on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, niin miksi päädyitte juuri sähköiseen tulo-/jälkilämmitykseen iv-koneessa? Vesikennoinen versio iv-koneesta sekä hieman putkitöitä ei olisi hirveästi lisää maksanut. Itselläni muuten on Onnline Energy-kiekkokone(oikeasti norjalainen Flexit), eikä jälkilämmitys ole ollut koko talvena päällä(saa kytkettyä ohjaimesta kokonaan pois). Onhan se tuloilma ollut välillä viileähköä, mutta ei sitä ole oikeastaan huomannut, ellei ole kädellä koittanut.Pakkasta on ollut enimmillään -34, eikä iv-kone ole jäätynyt. Pudotan tosin koneen pienemmälle teholle, kun pakkanen laskee alle -25 asteen. Hiilidioksiditasot ovat pysyneet normaalina.

 

[Huppe]

Kuten arvelinkin ja pelkäsinkin, sähkökattilan kulutus alkaa "normalisoitua". Nyt sellainen 71kWh mennyt, eli puoleen päivään mennessä lähestytään taas tuttua 80kWh lukemaa. LVI-ukkeli kävi tosin kertomassa ettei tuo sähkökattilan kulutusmittari pidä paikkaansa, vaan mittaa lähinnä aikaa jonka ajan vastus on päällä ja on vain suuntaa antava lukema.
Se mikä on nyt muuttunut, kun IV-koneessa sai säätöjä kohdalleen ja sen kulutus tippui huimasti, vaikka säädöt tehtiin eilen illalla. Vuorokausikulutus vain noin 5kWh entisen 20kWh:n sijasta.

Eli äkkiseltään vaikuttaisi ettei tuolla kiertovesipumpun säätämisellä niin suurta hyötyä ollutkaan. Toki nyt mennään taas pakkaslukemien puolesta pitkälti yli 30 puolelle öisin. Joten malttaisin vielä ja odottelisin sitä viikon keskiarvolukemaa. Mielellään kuukaudenkin. No kohta koittaa maaliskuu ja toivottavasti hellittää.

Jokos höpisin että tammikuu on tilastollisesti n. 15% vuoden kokonaiskulutuksesta. Talomme energiatodistuksessa kulutus on 29MWh, josta tammikuu laskennallisesti siis 4350kWh. Mainittakoon että energiatodistuksessa on väärä IV-kone jonka lämmöntalteenotto on huomattavasti huonompi kuin meidän koneessamme (tosin meillä säädöt olivat päin helvettiä). Meillä meni kuitenkin "vain" 3180kWh tammikuussa. Eli tilastollisesti takan polttamisella olisi saavutettu jotain hyötyäkin, vaikka IV kone ja säädöt muutenkin olivat aivan päin helvettiä.

Käyttösähköä nyt mennyt siis (epä)normaalin 50-60kWh:n sijasta vajaa 20kWh.

 

[Tomppeli]

Onhan se tuloilma ollut välillä viileähköä, mutta ei sitä ole oikeastaan huomannut, ellei ole kädellä koittanut..

Mulla on pelkkä poisto koneellista ja tuloilma tulee suoraan räppänöistä "raakana" sisään.
n.-15 asteeseen vielä ihan ok mutta sen jälkeen jos pakkanen kiristyy niin rupeaa tuntumaan aika viileältä.
Eipähän tartte Iv-koneen asetuksien ja vastuksien kanssa kikkailla. Nyt tuloilma lämpiää poistoilma/maalämpö pumpun tekemällä huonelämmöllä. Mukavaa? Ei. Taloudellista? Tuskin?
Jos olisin itse systeemin rakentanut (vanha saneerattu talo) niin en olisi kyllä tuommoista tehnyt.
Uusissa taloissa taitaa Älvsbytalot käyttää vastaavaa systeemiä?

 

[69T]

Asiaan tavallaan liittyen yksi kysymys. Te, joilla on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, niin miksi päädyitte juuri sähköiseen tulo-/jälkilämmitykseen iv-koneessa? Vesikennoinen versio iv-koneesta sekä hieman putkitöitä ei olisi hirveästi lisää maksanut. Itselläni muuten on Onnline Energy-kiekkokone(oikeasti norjalainen Flexit), eikä jälkilämmitys ole ollut koko talvena päällä(saa kytkettyä ohjaimesta kokonaan pois). Onhan se tuloilma ollut välillä viileähköä, mutta ei sitä ole oikeastaan huomannut, ellei ole kädellä koittanut.Pakkasta on ollut enimmillään -34, eikä iv-kone ole jäätynyt. Pudotan tosin koneen pienemmälle teholle, kun pakkanen laskee alle -25 asteen. Hiilidioksiditasot ovat pysyneet normaalina.

Mulla Enervent Pingvin ECO EDE joka mahtuu kaapin päälle (60x60x60cm) eli vesikiertoinen lämmitysyksikkö on erikseen hankittava laatikko ja putkia olisi pitänyt vetää yli 10m. Aikoinaan oli jo tiedossa, että koneen 400W jälkilämmitys ei paljoa kuluta ja koneen sertit, laskurit ja oma seuranta päätyy n. 300kWh/v lukemaan eli 40e/v vs. 1000e kustannukset (25v).

Oman kokemukseni mukaan pyöriväkennoista ei juuri kannata pudottaa pienemmälle teholle, koska kovalla pakkasella talteenoton teho putoaa samassa tahdissa käyntinopeuden kanssa. Tuloilma meillä +18C ja vastus lämmittää mitä tarvitsee, kone käy normaaliteholla (itseasiassa nostin POISSA-tilan nopeutta juuri em. syystä kun vastus joutui lisätöihin alle -15C kelillä).

 

[69T]

Kuten arvelinkin ja pelkäsinkin, sähkökattilan kulutus alkaa "normalisoitua". Nyt sellainen 71kWh mennyt, eli puoleen päivään mennessä lähestytään taas tuttua 80kWh lukemaa. LVI-ukkeli kävi tosin kertomassa ettei tuo sähkökattilan kulutusmittari pidä paikkaansa, vaan mittaa lähinnä aikaa jonka ajan vastus on päällä ja on vain suuntaa antava lukema.
Se mikä on nyt muuttunut, kun IV-koneessa sai säätöjä kohdalleen ja sen kulutus tippui huimasti, vaikka säädöt tehtiin eilen illalla. Vuorokausikulutus vain noin 5kWh entisen 20kWh:n sijasta.

Eli äkkiseltään vaikuttaisi ettei tuolla kiertovesipumpun säätämisellä niin suurta hyötyä ollutkaan. Toki nyt mennään taas pakkaslukemien puolesta pitkälti yli 30 puolelle öisin. Joten malttaisin vielä ja odottelisin sitä viikon keskiarvolukemaa. Mielellään kuukaudenkin. No kohta koittaa maaliskuu ja toivottavasti hellittää.

Jokos höpisin että tammikuu on tilastollisesti n. 15% vuoden kokonaiskulutuksesta. Talomme energiatodistuksessa kulutus on 29MWh, josta tammikuu laskennallisesti siis 4350kWh. Mainittakoon että energiatodistuksessa on väärä IV-kone jonka lämmöntalteenotto on huomattavasti huonompi kuin meidän koneessamme (tosin meillä säädöt olivat päin helvettiä). Meillä meni kuitenkin "vain" 3180kWh tammikuussa. Eli tilastollisesti takan polttamisella olisi saavutettu jotain hyötyäkin, vaikka IV kone ja säädöt muutenkin olivat aivan päin helvettiä.

Käyttösähköä nyt mennyt siis (epä)normaalin 50-60kWh:n sijasta vajaa 20kWh.

Kuten ennustin, mutta sanoin myös että "kaikki vaikuttaa kaikkeen" ja nyt on IV säädetty lähemmäs totuutta yms. eli kannattaa odottaa tämän kuun lukemia ja sitten seuraavan jne. Samalla koittaa säätää ja hakea kaikki systeemit jonkinlaiseen tasapainoon eli lattialämmitys (termarit, lämpötilat, käyrät), IV, takka, ILPpi kun sen aika tulee jne..

Löysitkös kylmän syytä tuloventtiilissä/nurkassa?

 

[assis]

Mulla on pelkkä poisto koneellista ja tuloilma tulee suoraan räppänöistä "raakana" sisään.
n.-15 asteeseen vielä ihan ok mutta sen jälkeen jos pakkanen kiristyy niin rupeaa tuntumaan aika viileältä.
Eipähän tartte Iv-koneen asetuksien ja vastuksien kanssa kikkailla. Nyt tuloilma lämpiää poistoilma/maalämpö pumpun tekemällä huonelämmöllä. Mukavaa? Ei. Taloudellista? Tuskin?

Mä oon miettinyt, miten järkevä nykysysteemi edes on, kannattaako se oikeasti taloudellisesti? Onko jossain/ jollain laskelmia siitä, paljonko nykymallinen koneellinen ilmanvaihtosysteemi säästää vuodessa energiaa, kun mukaan lasketaan koneiden kuluttama energia? Lisäksi uudessa talossa pitäisi tietysti laskea mukaan myös järjestelmän kuoletusaika. Vertailua voisi tehdä esim. täysin painovoimaiseen ilmanvaihtosysteemiin ja taloon, jossa pelkästään koneellinen poisto.

 

[Masse Majava]

Mä oon miettinyt, miten järkevä nykysysteemi edes on, kannattaako se oikeasti taloudellisesti? Onko jossain/ jollain laskelmia siitä, paljonko nykymallinen koneellinen ilmanvaihtosysteemi säästää vuodessa energiaa, kun mukaan lasketaan koneiden kuluttama energia? Lisäksi uudessa talossa pitäisi tietysti laskea mukaan myös järjestelmän kuoletusaika. Vertailua voisi tehdä esim. täysin painovoimaiseen ilmanvaihtosysteemiin ja taloon, jossa pelkästään koneellinen poisto.

Ihan turha tehdä vertailua, koska käsittääkseni painivoimaselle ilmanvaihdolle et saa edes rakennuslupaa. Sama koskee pelkkää koneellista poistoa. Käsittääkseni ilman pitää vaihtua n. 4 tunnissa talossa ja jos teet tämän ilman iv konetta ja lämmön talteenottoa, niin ikkunoihin suorat reijät ulkoilmaan ja koneellinen poisto, joten voi miettiä lähinnä kun ajaisi autolla pakkasessa ikkunat auki. Ei kauhean järkevää ja jotta tämän hukan voisi korvata jollain niin saat tehdä metrin paksuiset seinät villasta, jotta rakennuslupa heltiää. Eli iv kone ei ole pelkkä lämmöntalteenottolaite, vaan oikeasti iv kone joka tuo happea muovipussii. Tähän ei painovoima riitä nykymääräyksillä järkevässä mittakaavassa.

 

[assis]

Ihan turha tehdä vertailua, koska käsittääkseni painivoimaselle ilmanvaihdolle et saa edes rakennuslupaa. Sama koskee pelkkää koneellista poistoa. Käsittääkseni ilman pitää vaihtua n. 4 tunnissa talossa ja jos teet tämän ilman iv konetta ja lämmön talteenottoa, niin ikkunoihin suorat reijät ulkoilmaan ja koneellinen poisto, joten voi miettiä lähinnä kun ajaisi autolla pakkasessa ikkunat auki. Ei kauhean järkevää ja jotta tämän hukan voisi korvata jollain niin saat tehdä metrin paksuiset seinät villasta, jotta rakennuslupa heltiää. Eli iv kone ei ole pelkkä lämmöntalteenottolaite, vaan oikeasti iv kone joka tuo happea muovipussii. Tähän ei painovoima riitä nykymääräyksillä järkevässä mittakaavassa.

Itse asiassa Panu Kailan mukaan muovipusseja ei ole edelleenkään pakko rakentaa, eikä täysin koneistettua ilmanvaihtoa. Sillä kysyinkin, olisiko joku vaikka tosissaan joskus selvittänyt täällä asiaa.

Toinen syy, miksi olen tätä miettinyt, on että koneellista ilmanvaihtoa perustellaan kai lähinnä energiansäästöllä. Jossain siis täytyy olla laskelmia.

 

[LoftYokel]

Toinen syy, miksi olen tätä miettinyt, on että koneellista ilmanvaihtoa perustellaan kai lähinnä energiansäästöllä. Jossain siis täytyy olla laskelmia.

Pelkkä koneellinen ilmanvaihtohan ei vie juuri mitään sähköä (n. 3kWh/vrk/208m2 talossa). Vaihdetusta ilmasta talteensaatava energia vie homman selkeästi plussan puolelle, jos verrataan suoraan painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Koneiden hinnat ja asennuskustannukset on tietenkin tapauskohtaisia, mutta ei mitään niin suuria, että se talteenotosta turhaa tekisi. Laskin justiin pikaisesti, että jos on 500m3 tilavuus mistä ulosmenevää ilmaa jäähdytetään 10-astetta ja ilma vaihdetaan joka toinen tunti, niin silloin vuorokaudessa tuosta energiasta saisi 50% hyötysuhteella 12kWh talteen, eli päästäisiin noin 9kWh plussalle koneen kuluttaman sähkön jälkeen... toivottavasti meni lasku oikein, kun ei noita ole >10-vuoteen tullut laskettua (wikipedia kaavojen ja vakioiden lähteenä lähteenä)

On tietenkin eri asia sitten kun laitteet eivät toimi ja kennoja sulatellaan sähköllä oikein urakalla.

EDIT: voidaan tietenkin vaihtaa neljän tunnin välein ja ottaa 20-astetta... tuo oli vain yksi erittäin karkea esimerkki.

 

[D.Yates]

Sorry, tuossa ei ollut logiikkaa. Sitä ihteänsä eli matikkaa ja lämpöoppia yms. Tämä on sama juttu kuin että:

"Ota kaksi kattilaa, toinen 1 litran ja toinen 2 litran. Täytä 1 litran kattila 10 asteisella vedellä ja 2 litran 55 asteisella ja katso kumpi kiehuu nopeammin samalla lämmitysteholla"

Että jos otat ja lasket nuo mun esimerkit niin huomaat sen "jujun". Muuten en tästä viitsi enää jauhaa...

Voisin vääntää rautalangasta mikä sun matikassa mättää, mutta tuskin siitä mitään hyötyä olisi.

 

[69T]

Itse asiassa Panu Kailan mukaan muovipusseja ei ole edelleenkään pakko rakentaa, eikä täysin koneistettua ilmanvaihtoa. Sillä kysyinkin, olisiko joku vaikka tosissaan joskus selvittänyt täällä asiaa.

Toinen syy, miksi olen tätä miettinyt, on että koneellista ilmanvaihtoa perustellaan kai lähinnä energiansäästöllä. Jossain siis täytyy olla laskelmia.

Jos en ole aivan väärin ymmärtänyt, lähes painovoimaisena voidaan tehdä (ainakin vielä voimassaolevilla määräyksillä). Jossain päin Suomea on kait tehty/tekeillä jotain ekoalueita joissa painovoimainen. Sielläkin kosteuspoisto yms. on huipparilla ja tuloilma tulee maan alta kanavia pitkin.
Itse yritin 2008 selvittää IV-koneen tuloa kierrättämällä maan alta (ilma lämpiää/viilenee maalämmön voimasta). No, se jäi kun olisi pitänyt olla betatestaaja ja keksiä kaikki itse. Nykyään tuollaisia järjestelmiä on tarjolla (jopa Suomessa). En nyt muista valmistajaa, mutta netistä löytyy (siis vituttaa niin paljon ettei viitsi hakea).
Jos asiaa ajattelee oman mökin kannalta, niin kyllä se vaan oikeasti säästää kun poistoilmalla lämmitetään tuloilmaa sen sijaan että revitään raakaa ulkoilmaa jostain raosta. Nytkin Pingviini kiskoo -6C raitisilmaa ja tekee +23C (saunan jälkeen) poistoilmalla +19C tuloilmaa pelkällä talteenotolla (eli puhaltimien voimalla n. 60W/h). Jäteilma -3C ja hyötysuhde luokkaa 90%. Enerventiltä siis löytyy VTTn sertifikaatiti koneen kulutuksesta ja talteenoton hyödystä (www.enervent.fi ... jotain).
Ekotekona Suomesta voisi kieltää kuutiokoneet (oikeasti), silloin tulisi oikeaa säästöä. Vaikka useilla keskustelupalstoilla haukutaan pyörivät koneet, niin laitan sen kateellisten panetteluksi kun ei ole ollut varaa maksaa 500e lisää koneeseen, vaan laitettu se johonkin f...g tapettiin tms. Ei tarvitse sulatella vaikka meilläkin on pakkaset ollut parhaimmillaan -30C. Suomeksi siis kennon sulatus ei ole päällä, kone pärjää ihan omillaan ja jälkilämmitysvastus 400W sitten laittaa lisää lämpöä kun talteenotosta ei kaikkea saa.

 

[D.Yates]

Ekotekona Suomesta voisi kieltää kuutiokoneet (oikeasti), silloin tulisi oikeaa säästöä. Vaikka useilla keskustelupalstoilla haukutaan pyörivät koneet, niin laitan sen kateellisten panetteluksi kun ei ole ollut varaa maksaa 500e lisää koneeseen, vaan laitettu se johonkin f...g tapettiin tms. Ei tarvitse sulatella vaikka meilläkin on pakkaset ollut parhaimmillaan -30C. Suomeksi siis kennon sulatus ei ole päällä, kone pärjää ihan omillaan ja jälkilämmitysvastus 400W sitten laittaa lisää lämpöä kun talteenotosta ei kaikkea saa.

Tuo on kyllä tosi. En ole ihan asteen tarkkuudella katsonut, mutta kuutio alkaa mennä jäähän jo noin -16 asteessa. Ainakin jos on saunassa käyty (kosteutta poistoilmassa) tai takkakytkintä käytetty (tuloa enemmän kuin poistoa).

 

[LoftYokel]

Tuo on kyllä tosi. En ole ihan asteen tarkkuudella katsonut, mutta kuutio alkaa mennä jäähän jo noin -16 asteessa. Ainakin jos on saunassa käyty (kosteutta poistoilmassa) tai takkakytkintä käytetty (tuloa enemmän kuin poistoa).

Tosi on ja pitäis kieltää suunnittelijat jotka noita edes suunnitelmiin piirtää. Kaikkea ei rakentaja vaan ehdi aina tarkistaa tarpeeksi syvällisesti. Mulla on vielä nuo sähköpatterit vaikka on maalämpö. Tosi viisasta. Noh, ehkä elämä ei tuohon nyt kaadu kun lämmityskulut on muuten varsin siedettävät ja hei, olenhan omakotiasuja eli miljaaardööri!

 

[Hiiripäällikkö]

Tommosen linkin bongasin: 2 numeroa + energiamittari

Ajattelin ite kokeeksi tilata, ei olis pahan hintanen.

 

[Timba79]

Tommosen linkin bongasin: 2 numeroa + energiamittari

Ajattelin ite kokeeksi tilata, ei olis pahan hintanen.

Hitto kun ois tuo tarjous vaikka TM-Rakennusmaailman kanssa niin tilaisin heti. Tuota lehteä kun duunikaveri laahaa töihin niin ei viitti tuon mittarin takia tilata. Ehkä tilaisin silti, jollei mittari olisi tallissa ja näinollen saan Vattenfalin palvelusta nuot lukemat paljon kätevämmin läppärin näytölle. ;)

 

[motozi]

Tommosen linkin bongasin: 2 numeroa + energiamittari

Ajattelin ite kokeeksi tilata, ei olis pahan hintanen.

Kannattaa olla hieman skeptinen noiden energiamittareiden suhteen mitkä havaitsevat energiamittareiden valopulsseja. Todennäköisesti tämäkin mittari toimii samalla periaatteella Fortumin mittari. Työkaverini oli kokeillut Fortumin mittaria ja palauttanut sen kuukauden päästä takaisin. Se mittari ei ainakaan näyttänyt oikeita lukemia.

Täällä myös on ollut paljon puhetta siitä, että päämittarin jälkeen asennettaisiin sähkön alamittauksia eri järjestelmille. Käytännössä menee kuitenkin niin, että yleensä sähkön alamittauksien summa ei ole täysin sama lukema kuin päämittauksen lukema. Itse olen törmännyt tähän kiinteistössä, missä kulutukset ovat suuria. Kulutuslukemissa on ollut jopa kymmenien prosenttien eroavaisuuksia.

 

[Hiiripäällikkö]

Hitto kun ois tuo tarjous vaikka TM-Rakennusmaailman kanssa niin tilaisin heti. Tuota lehteä kun duunikaveri laahaa töihin niin ei viitti tuon mittarin takia tilata. Ehkä tilaisin silti, jollei mittari olisi tallissa ja näinollen saan Vattenfalin palvelusta nuot lukemat paljon kätevämmin läppärin näytölle. ;)

Jeps. Mua vituttaa toi Fortumin nettipalvelu. Sieltä ei saa päivätasolla kulutusta ulos ollenkaan, ainoastaan kuukausikäppyrät. :face: Noi Vattenfallin käppyrät olis mukavampia seurata.

Kannattaa olla hieman skeptinen noiden energiamittareiden suhteen mitkä havaitsevat energiamittareiden valopulsseja. Todennäköisesti tämäkin mittari toimii samalla periaatteella Fortumin mittari. Työkaverini oli kokeillut Fortumin mittaria ja palauttanut sen kuukauden päästä takaisin. Se mittari ei ainakaan näyttänyt oikeita lukemia.

Joo, tuskin nää "ilmaiseksi" jaettavat ainakaan niitä parhaimpia on, mutta kokeeksi tekisi mieli moista koittaa. Just senkin takia, kun tuolta Fortumista ei irtoa tarkempaa erittelyä kulutuksesta.

 

[Huppe]

Tästä sama mittari ja okt-asujalle hieman hyödyllisempi lehti:
http://teeitse.com/tarjous/1616/shoplist

Tuohan maksaa femman, sisältää KAKSI 8 euron lehteä ja postikulut. Ei tuo nyt aivan mahdoton rasti ole tuota tilata vaikka aivan huvikseen. Jättää viikonloppuna paikallisessa vaikka sen YHDEN tuopin juomatta.

 

[Hiiripäällikkö]

Tästä sama mittari ja okt-asujalle hieman hyödyllisempi lehti:
http://teeitse.com/tarjous/1616/shoplist

Katos hemmetti, täytyykin tuolta tilata.

Tuohan maksaa femman, sisältää KAKSI 8 euron lehteä ja postikulut. Ei tuo nyt aivan mahdoton rasti ole tuota tilata vaikka aivan huvikseen. Jättää viikonloppuna paikallisessa vaikka sen YHDEN tuopin juomatta.

Ei tässä nyt perheellisenä enää mihinkään paikalliseen oo asiaa